Sosiaaliturvan väärinkäytökset ja harmaa talous

Sosiaaliturvan väärinkäytöksillä tarkoitetaan tahallista toimintaa, jolla pyritään saamaan oikeudetonta taloudellista hyötyä sosiaaliturvaetuuksista esimerkiksi antamalla viranomaisille vääriä tai puutteellisia tietoja tai salaamalla etuuteen vaikuttavia olosuhteita. Suomessa sosiaaliturva koostuu sekä palveluista että toimeentuloa turvaavista etuuksista. Sen toimeenpano on hajautettu useille viranomaisille, kuten Kelalle, hyvinvointialueille, työttömyyskassoille ja vakuutuslaitoksille.

Väärinkäytökset voidaan karkeasti jakaa kahteen pääluokkaan:

• Asumiseen perustuvan sosiaaliturvan väärinkäytökset, jotka liittyvät oleskelu- ja asumisedellytysten väärentämiseen tai salaamiseen.
• Työntekoon perustuvan sosiaaliturvan väärinkäytökset, joissa väärinkäytökset liittyvät tuloihin, työssäkäyntiin tai vakuuttamiseen.

Sosiaaliturvan väärinkäytökset muodostavat laaja-alaisen ja yhteiskunnan mukana muuttuvan ilmiön, joka kytkeytyy tiiviisti harmaaseen talouteen ja muuhun rikollisuuteen. Ilmiö ilmenee sekä yksittäisinä tekoina että järjestelmällisenä ja ammattimaisena toimintana. Väärinkäytöksiin liittyy myös kansainvälisiä kytkentöjä, kuten ulkomailta ohjattua toimintaa.

Väärinkäytökset ovat moninaisia

Sosiaaliturvan väärinkäytökset ilmenevät tyypillisesti tilanteina, joissa henkilö saa etuutta ilman oikeutta tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Esimerkkejä väärinkäytöksistä:

• Virheelliset tai puutteelliset tiedot hakemuksissa, esimerkiksi tulojen salaaminen, omaisuuden salaaminen tai väärän asumistilanteen ilmoittaminen.
• Pimeä työ ja etuuksien samanaikainen nostaminen, esimerkiksi palkka maksetaan käteisenä eikä sitä ilmoiteta tulorekisteriin eikä siitä suoriteta lakisääteisiä työnantajamaksuja.
• Tulorekisterin väärinkäyttö, kuten palkkatietojen ilmoittaminen ilman todellista palkanmaksua tai suurten ennakonpidätysten ilmoittaminen verotuksen manipuloimiseksi.
• Identiteettien väärinkäyttö, esimerkiksi Suomesta poistuneen henkilön identiteetin tai tunnusten käyttö etuuksien hakemiseen ja nostamiseen.
• Asumiseen liittyvät väärinkäytökset, kuten keinotekoisen korkean vuokran maksaminen, jossa vuokralainen ei tosiasiassa maksa vuokraan kuuluvaa omaa osuuttaan vuokranantajalle.
• Tapaturma- ja vakuutusperusteiset väärinkäytökset, joissa vahinkotapahtumaa tai sen syitä vääristellään.
• Opintoihin ja työnhakuun liittyvät väärinkäytökset, kuten näennäinen opiskelu.

Sosiaaliturvan väärinkäytökset täyttävät usein rikoksen tunnusmerkistön. Tyypillisiä rikosnimikkeitä ovat petos, törkeä petos ja väärennös. Väärinkäytöksestä voi seurata rikosoikeudellinen vastuu.

Ilmiön laajuus ja vahingollisuus

Sosiaaliturvaan kohdistuvaa rikollisuutta ei tilastoida keskitetysti, mutta käytettävissä olevat tiedot kertovat ilmiön merkittävyydestä. Esimerkiksi Kelassa havaitaan vuosittain noin 2 500─3 500 etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä, joista osa johtaa tutkintapyyntöön poliisille. Tutkintapyynnöistä valtaosa johtaa tuomioon. (Kelan tilastot)

Ilmiön todellisen laajuuden voidaan olettaa olevan huomattavasti tilastoitua suurempi, sillä piilorikollisuuden arvioidaan olevan merkittävää. Yksittäiset euromäärät eivät kuvaa kokonaisvaikutusta, koska väärinkäytökset kytkeytyvät usein muihin harmaan talouden ilmiöihin ja rikollisuuteen, kuten pimeään palkanmaksuun, identiteettivarkauksiin, laittoman työvoiman käyttöön, laittoman maahantulon järjestämiseen, työperäiseen hyväksikäyttöön sekä verorikoksiin ja muihin talousrikoksiin. Vahingot ulottuvat julkisen talouden menetyksistä kilpailun vääristymiseen ja yhteiskunnallisen luottamuksen heikentymiseen.

Viranomaisten havaintojen mukaan sosiaaliturvan väärinkäytökset kytkeytyvät erityisesti työvoimavaltaisille ja matalapalkkaisille aloille, kuten rakennus-, kuljetus-, ravintola- ja siivousalalle. Myös alustatalouteen on havaittu liittyvän sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Ilmiöön liittyy myös ammattimaisia avustajia, jotka organisoivat tai mahdollistavat väärinkäytöksiä. Lisäksi ilmiöön on havaittu liittyvän näennäisesti tai osittain toimivia yrityksiä sekä järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa.

Tulorekisterin väärinkäyttö voi lisäksi mahdollistaa esimerkiksi perusteettoman luoton saamisen tai toimia välineenä kansainvälisessä rikollisuudessa.

Ilmiötä torjutaan viranomaisten yhteistyöllä

Väärinkäytösten estäminen ja paljastaminen edellyttävät viranomaisten välistä toimivaa tietojenvaihtoa ja riittäviä toimivaltuuksia.

Esimerkki: Verohallinnon verotarkastuksessa tai muussa verovalvonnassa havaittu pimeä palkanmaksu tai virheelliset palkkatiedot voidaan ilmoittaa Kelaan. Näin voidaan estää petollisesti haettujen etuuksien, kuten työttömyystuen tai toimeentulotuen, maksaminen.

Esimerkki: Työsuojeluviranomainen kohtaa tarkastuskäynnillä ravintolassa työskenteleviä henkilöitä, joille ei löydy tulorekisteristä palkkatietoja. Havainnot tällaisista niin sanotuista auttelijoista voivat viitata samanaikaisesti pimeään työntekoon ja sosiaaliturvan väärinkäyttöön, jos henkilö saa etuuksia ilmoittamatta työskentelystään viranomaisille. Työsuojeluviranomainen voi ilmoittaa havaitsemastaan väärinkäytösepäilystä oma-aloitteisesti toimivaltaisille viranomaisille, kuten Kelalle ja Verohallinnolle.

Viranomaisten keskinäisessä tiedonvaihdossa ja toimivaltuuksissa on kuitenkin edelleen kehitettävää. Joidenkin viranomaisten tiedonluovutusoikeuksia koskevat rajoitukset voivat estää oma-aloitteisen tiedon välittämisen havaitusta väärinkäytösepäilystä asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle. Valvontatilanteessa toimivaltuudet voivat joidenkin viranomaisten kohdalla rajoittaa myös valvontakohteena olevan yrityksen henkilökunnan henkilöllisyyden varmistamista.

Väärinkäytösten ennalta estäminen edellyttää lisäksi toimivia hallinnollisia seuraamuksia rikosprosessin rinnalle. Kansallisen yhteistyön ohessa kansainvälinen yhteistyö on saanut yhä tärkeämmän roolin väärinkäytösten estämisessä. Esimerkiksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden sosiaaliturvalaitosten välisen tietojenvaihdon kehittäminen voi tehostaa väärinkäytösten ennaltaehkäisyä.

Yksityishenkilöt ja yritykset voivat ehkäistä väärinkäytöksiä:

• huolehtimalla omien tietojensa suojaamisesta,
• tarkistamalla omat tulorekisteritietonsa [.fi]› ja
• ilmoittamalla havaitsemistaan väärinkäytöksistä viranomaisille.

Lue lisää:

Kelan verkkosivuilta: Suomen sosiaaliturva [.fi]›
Pimeä työ - Harmaa talous & talousrikollisuus