Arvioita harmaasta taloudesta ja verovajeesta

Harmaan talouden tutkimusmenetelmistä1

Harmaaseen talouteen on kohdistunut tutkimusta monesta eri näkökulmasta. Lähestymistapojen runsautta osoittaa sekin, että käsitteeseen liittyviä suunnilleen samaa tarkoittavia termejä on englannin kielessä yli 40. EU:n piirissä kolme eniten käytettyä termiä ovat olleet undeclared work, underground economy ja shadow economy. Tutkimuksen kohteen ja siitä käytettävän termin valintaan on vaikuttanut paljolti se, onko tutkimuksen lähestymistapa kansantaloudellinen, verotuksellinen vai työvoiman käyttöön perustuva. Sama termi on toisaalta voitu määritellä eri tavoin eri tutkimuksissa.

Mittausmenetelmiä on lukuisia. Pääjaotteluna on pidetty jakoa suoriin ja epäsuoriin menetelmiin. Edellisissä pyritään mittaamaan konkreettisesti harmaan talouden esiintymistä esimerkiksi kyselyjen, haastattelujen tai verotarkastusten tulosten perusteella. Epäsuorissa menetelmissä pyritään tekemään arvioita näkymättömän ilmiön eli harmaan talouden määrästä yhden tai useamman näkyvän tunnusmerkin, esimerkiksi käteisen rahan kysynnän tai sähkön kulutuksen perusteella. Eräänlainen variaatio viimeksi mainituista on ns. MIMIC eli monimuuttujamenetelmä, jossa harmaan talouden määrää pyritään laskemaan toisaalta useiden oletettujen harmaan talouden syiden ja toisaalta sen esiintymistä kuvaavien oletettujen indikaattoreiden avulla.

Varsinaisten harmaata taloutta koskevien tutkimusten lisäksi on tehty selvityksiä verovajeesta. Vaikka verovaje sisältää harmaan talouden aiheuttamien veromenetysten lisäksi paljon muutakin, sen suuruuden voidaan olettaa jollain tavoin korreloivan harmaan talouden määrään. EU on teettänyt tutkimuksia arvonlisäveron keräämisen tehokkuudesta ja arvonlisävero-vajeesta (VAT Gap) eri jäsenvaltioissa.

1Harmaan talouden tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä ja niiden avulla saaduista tuloksista EU:n jäsenvaltioissa. Selvitys 4/2013 Harmaan talouden selvitysyksikkö

Arvioita Harmaan talouden määrästä

Harmaa talous on hankala arvioitava, joten siitä on olemassa huomattavasti vähemmän arvioita kuin esimerkiksi verovajeesta. Joitakin tutkimuksia on kuitenkin aiheesta julkaistu. Seuraavassa on koottu yhteen viimeaikaisia Euroopan alueella saatuja tuloksia. Tutkimusmenetelmät ja niiden avulla saadut tulokset voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Tällä sivulla ei otetakaan kantaa tulosten sopivuuteen tai luotettavuuteen Suomen mittapuusta katsottuna, vaan esitetään ainoastaan tutkimuksissa saatuja tuloksia. Mielenkiintoista on, että vaikka harmaa talous sisällytetään osaksi verovajetta, ovat tutkimuksissa esitetyt arviot verovajeen määrästä pääsääntöisesti pienempiä kuin arviot harmaan talouden määrästä.

Tutkimustuloksia – harmaa talous

Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden osuudeksi arvioitiin 12,9 % BKT:sta. Muiden maiden arviot vaihtelivat Sveitsin 6,9 prosentista Bulgarian 31 prosenttiin.
Journal of Money Laundering Control, Shadow economy and tax evasion in the EU (PDF 446 kt)

EU:n harmaata taloutta koskevat selvitykset ovat kohdistuneet työvoimaan ja pimeään työhön (undeclared work). EU-komission arviossa harmaan talouden koosta vuonna 2011 (% suhteessa BKT:hen) Suomen harmaa talous arvioitiin 13,7 prosentiksi. Luvut löytyvät mm. teoksesta: The Shadow Economy in Europe 2013 (PDF 1,27 Mt) s.23

EU:n jäsenmaiden keskimääräinen arvio on, että 11,6 % yksityisen sektorin työpanoksesta jäi vuonna 2013 ilmoittamatta (Suomi 9,3 %) ja ilmoittamaton työpanos vastaa keskimäärin 16,4% bruttoarvonlisäyksestä (GVA) yksityisellä sektorilla. Suomen luku oli 11,8 %.
Undeclared work in the private sector as % of total GVA, LIM estimates for 2013 (PDF 1,03 Mt)

Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät pidä tulosta luotettavana

Suomessa Eduskunnan teettämässä tutkimuksessa harmaan talouden määräksi arvioitiin 10–14 miljardia euroa, mikä vastaa 5,5–7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. => 4-6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä.
Suomen kansainvälistyvä harmaa talous (PDF 11,3 Mt)

Yhteensä 162 maata koskevan harmaan talouden tutkimuksen mukaan Suomen harmaan talouden määrä olisi 17 prosenttia (vuonna 2007) bruttokansantuotteesta. Arviot olivat selvästi korkeampia kuin tuoreemmissa tutkimuksissa.
Shadow Economies All over the World (PDF 1,53 Mt)

Veropalveluyritysten ruokkima yritysten aggressiivinen verosuunnittelu on yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö. Finnwatchin laatiman arvion mukaan Suomi menettää sen seurauksena yhteisöveroja vuosittain 430–1 400 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti aggressiivisen verosuunnittelun aiheuttamat yhteisöveromenetykset ovat OECD:n varovaisen arvion mukaan vuosittain 75–180 miljardia euroa. Luvuissa ei ole mukana laittomasta veronkierrosta eikä talousrikollisuudesta aiheutuvia veromenetyksiä.
Verovälttelyn arkkitehdit (PDF 1,93 Mt)

Tutkimustuloksia - verovaje

Verovaje on teoreettisen verosaatavan ja todellisten saatujen maksujen välinen erotus. Verovajetta mittaamalla on mahdollista tietää, miten hyvin maksuvelvoitteet tulevat hoidetuksi.

Kotimaisia arvioita: