Harmaa talous & talousrikollisuus

Torjuntatilastot 2025 harmaa talous ja talousrikollisuus ›

Korruptiotilannekuva nostaa esiin avoimuuden puutteen, suosinnan ja esteellisyyden ›

8.6.2026 oikeusministeriö

Yli 800 vastaajan kysely sekä rikos- ja asiantuntijatiedot kokoavat ensimmäisen kokonaiskuvan korruption ilmiöistä ja riskialoista Suomessa. Tarkastelu osoittaa, että korruptio liittyy usein hyvän hallinnon vastaisiin käytäntöihin erityisesti julkisissa hankinnoissa ja rakennusalalla.

Rahanpesun torjunnan uusi strategia ja riskiarvio 2026 ›

8.6.2026 valtiovarainministeriö, sisäministeriö

Valtioneuvoston 28.5.2026 julkaisema periaatepäätös kokoaa yhteen Suomen rahanpesun, terrorismin rahoittamisen ja kohdennettujen talouspakotteiden kiertämisen estämisen strategian, riskiarviot ja toimenpidesuunnitelmat. Kokonaisuus kattaa vuosien 2026–2030 strategiset linjaukset sekä toimintasuunnitelmat vuosille 2026–2029. Riskiarvion mukaan rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen muodostavat huomattavan riskin Suomelle.

Ulosotolla on keskeinen rooli harmaan talouden torjunnassa ›

8.6.2026  Verohallinto

Ulosotto pyrkii tukemaan rehellisesti toimivien velallisten taloudellista toipumista, turvaamaan maksumoraalia ja ehkäisemään väärinkäytöksiä. Tällaisia väärinkäytöksiä ovat esimerkiksi tulojen salaaminen, omaisuuden siirtäminen toisen tahon omistukseen tai elinkeinotoiminnan jatkaminen bulvaanijärjestelyin.

Torjunta | Harmaan talouden selvitysyksikön palvelut laajenevat

29.5.2026 Lainsäädäntömuutokset parantavat Harmaan talouden selvitysyksikön kykyä tuottaa tietoa viranomaisten käyttöön. Samalla tiedonvaihto tehostuu ja viranomaisprosessit sujuvoituvat harmaan talouden torjunnassa. Muutokset tulevat voimaan 1.10.2026 ja vahvistavat torjunnan vaikuttavuutta.

Ilmiöt | Rikollisuuden koventuminen näkyy harmaan talouden ilmiöissä

18.5.2026 Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat viime vuosina ammattimaistuneet ja kansainvälistyneet nopeasti. Vuoden 2026 alussa toteutettu viranomaiskysely osoittaa, että rikollinen toiminta hyväksikäyttää entistä laajemmin yrityksiä, digitaalisia maksutapoja ja rajat ylittäviä järjestelyjä. Kehitys näkyy muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden verkostoitumisena, työperäisen hyväksikäytön muotojen monipuolistumisena sekä uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, hyödyntämisenä rikollisessa toiminnassa. Toimintaympäristön nopea muutos asettaa paineita lainsäädännön ajantasaisuudelle ja viranomaisten valvontakeinoille.

Torjunta | Kun palkkaamasi kevytyrittäjä onkin työntekijä – näin vältät kalliit vakuuttamisvirheet

6.5.2026 Kevytyrittäjän käyttö ei poista työnantajavelvoitteita, vaan työskentelyn luonne ratkaisee, sovelletaanko YEL- vai TyEL-vakuuttamista. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta, vaikka osapuolet olisivat sopineet laskutuspalvelun käytöstä tai muista järjestelyistä. Virheellinen tulkinta voi tulla kalliiksi, esimerkiksi jos eläkevakuutusmaksut jäävät työnantajan maksettaviksi. Aihetta tarkastellaan tarkemmin Eläketurvakeskuksen blogissa.