Harmaan talouden torjunnan ammattikuvaukset
Harmaan talouden torjunnassa toimii laaja joukko viranomaisia erilaisissa tehtävissä. Tässä juttusarjassa kerrotaan esimerkkejä millaisissa tehtävissä ja rooleissa torjuntatyötä tehdään.
Tarkastuksia, yhteistyötä ja vaikuttamista: arkeni tilaajavastuutarkastajana
Lupa- ja valvontavirasto, työsuojeluosasto 19.10.2026
Kun kerron työstäni työsuojeluviranomaisen tilaajavastuutarkastajana, moni kuvittelee minun viettävän päiväni lakitekstejä lukien tai tarkastuspöydän ääressä asiakirjoja läpikäyden. Totta on, että tarkastukset ja päätösten valmistelu ovat tärkeä osa työtäni. Todellisuudessa työni on kuitenkin paljon muutakin. Se on valvontakohteiden seulontaa kollegoille, teams-palavereita, kouluttautumista, kouluttamista ja asiakasyhteydenottoihin vastaamista. Tehtävänkuvaani kuuluu lisäksi yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Myös sidosryhmäyhteistyö esimerkiksi työmarkkinatoimijoiden kanssa on tärkeää, jotta työelämän pelisäännöt toteutuisivat mahdollisimman hyvin.
Tilaajavastuutarkastaja hallitsee mutkikkaat kokonaisuudet
Valvon päätyökseni tilaajavastuulain noudattamista. Nimestään huolimatta kyse ei ole vaikeasti ymmärrettävästä lakikokonaisuudesta, vaan hyvin käytännönläheisestä asiasta. Lain tarkoitus on varmistaa, että yritys tarkistaa ennen sopimuksen tekemistä, että sen yhteistyökumppani hoitaa työnantajan ja yritystoiminnan keskeiset velvoitteet asianmukaisesti. Tavoitteena on edistää reilua kilpailua yritysten välillä ja varmistaa, että työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Näin toimien yritykset torjuvat harmaata taloutta myös omilla toimillaan.
Huolimatta siitä, että laki itsessään vaikuttaa verrattain yksiselitteiseltä, vaatii tilaajavastuutarkastajan työ laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä tulkita monimutkaisia kokonaisuuksia. Työ vaatii hyviä vuorovaikutustaitoja, paineensietokykyä ja määrätietoista työotetta. Suurin osa työstä tehdään itsenäisesti, mutta kollegoilta saa aina tukea. Ei ole olemassa yhtä tiettyä taustakoulutusta, jolla tulee hyväksi tilaajavastuutarkastajaksi ja ryhmässä onkin moninaisella pohjakoulutuksella olevaa porukkaa. Yhdistävänä tekijänä on korkeakoulututkinto.
Valvonta tukee yritysten reilua kilpailua
Työssäni näen, kuinka suuri merkitys näillä tarkistuksilla voi olla. Useimmiten asiat ovat kunnossa ja yritykset toimivat vastuullisesti. Joskus kuitenkin havaitaan puutteita, jotka voivat liittyä esimerkiksi maksamattomiin veroihin, hoitamattomiin eläkevakuutuksiin tai siihen, ettei työntekijöiden työehdoista ole huolehdittu asianmukaisesti. Tällaisissa tilanteissa kyse ei ole pelkästä paperityöstä, vaan ihmisten toimeentulosta ja yritysten tasavertaisista toimintaedellytyksistä.
Moni yllättyy kuullessaan, että harmaa talous ei aina näytä rikoselokuvasta tutulta järjestäytyneeltä toiminnalta. Se voi olla myös sitä, että yritys jättää tietoisesti hoitamatta lakisääteisiä maksujaan saadakseen kilpailuetua. Rehellisesti toimiva yritys maksaa verot, vakuutukset ja työntekijöiden palkkoihin liittyvät maksut. Jos toinen yritys jättää nämä velvoitteet hoitamatta, se voi tarjota palvelunsa halvemmalla ja vääristää kilpailua.
Tarkastuksilla kohtaan hyvin erilaisia yrityksiä ja toimialoja. Yhdessä yrityksessä tilaajavastuuta hoidetaan osana tarkkaan rakennettua vastuullisuusohjelmaa. Toisessa lain velvoitteet tunnetaan heikommin, jolloin tarkastuksesta tulee samalla neuvontatilanne. Työni tavoite ei ole etsiä virheitä virheiden vuoksi, vaan varmistaa, että yritykset ymmärtävät velvollisuutensa ja että kilpailu tapahtuu samoilla säännöillä kaikille. Vähäistä suuremmista laiminlyönneistä on mahdollista määrätä laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksun määrää sanahirviö Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosasto, kansanomaisemmin ilmaistuna työsuojeluviranomainen.
Yhteistyöverkostoissa on voimaa
Yksi työn kiinnostavimmista puolista on yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Harmaan talouden ilmiöt eivät noudata organisaatiorajoja, joten myöskään niiden torjunta ei voi tapahtua yksin. Vaihdamme tietoa, muodostamme yhteistä tilannekuvaa ja kehitämme uusia toimintatapoja sekä teemme yhteistarkastuksia. Viime vuosina ilmiöt ovat muuttuneet yhä kansainvälisemmiksi, minkä vuoksi yhteistyötä tehdään myös Suomen rajojen ulkopuolella. Euroopan työviranomainen (ELA) on keskeinen taho rajat ylittävän yhteistyön osalta. ELAn tuella on esimerkiksi mahdollista tehdä rajat ylittäviä tarkastuksia yhteistyössä muiden EU-maiden viranomaisten kanssa. Yhdessä olemme enemmän kuin osiemme summa.
Työn ytimessä on reilut pelisäännöt
Parhaimmillaan työni vaikutukset näkyvät jo ennen kuin ongelmia syntyy. Kun yritys tarkistaa sopimuskumppaninsa taustat huolellisesti, se suojaa samalla itseään erilaisilta riskeiltä. Se myös lähettää viestin siitä, että markkinoilla arvostetaan vastuullista toimintaa. Tällöin rehellisesti toimivat yritykset joutuvat kilpailemaan vähemmän niiden kanssa, jotka yrittävät säästää laiminlyömällä velvollisuuksiaan.
Siksi pidän tilaajavastuulakia ennen kaikkea ennaltaehkäisevänä työkaluna. Se auttaa tunnistamaan riskejä jo ennen sopimuksen allekirjoittamista ja vahvistaa luottamusta työmarkkinoilla. Vaikka työni näkyy usein tarkastuksina ja päätöksinä, taustalla on yksinkertainen tavoite: että työn tekeminen, työn teettäminen ja yrittäminen tapahtuvat reiluilla pelisäännöillä. Se hyödyttää yrityksiä, työntekijöitä ja lopulta koko yhteiskuntaa.
Harmaan talouden verotarkastaja ei pelkästään nuuski kirjanpitoa
Verohallinto 24.8.2026
Verotarkastajan titteli herättää monessa mielikuvan Kummelin sketsistä, jossa tarkastaja marssii yritykseen, laskee varastoja sekä tutkii kirjanpidosta yksityiskuluja ja matkalaskuja. Ja kyllä – tätäkin verotarkastuksessa tehdään. Oma työnkuvani harmaan talouden verotarkastajana on tosin hieman erilainen.
Työni parhaita puolia on se, että kahta samanlaista viikkoa ei tule vastaan. Työn sisältöä on vaikea mitata aikamääreillä ja kappaleilla. Arkipäiväni voi koostua tarkastuskertomusten kirjoittamisesta, teams-palavereista ja excelien pyörittämisestä, mutta yhtä lailla siihen kuuluu paljon muutakin: tapaamisia ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa, asiakaskohtaamisia, kouluttautumista ja kouluttamista, valvontatyötä kentällä, todistamisia oikeudessa sekä osallistumista kansainvälisiin foorumeihin. Työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä. Ennen kaikkea se on tiimityötä yhdessä kollegojen kanssa.
Kirjanpidon tarkastaminen on edelleen tärkeä osa verotarkastajan työtä, joskin harmaan talouden tapauksissa kirjanpidot ovat usein katoava luonnonvara. Kerran yrittäjä oli unohtanut kirjanpidon bussiin matkalla verotarkastuksen alkukeskusteluun. Toisella kerralla kirjanpito oli ryöstetty heti verotarkastuksesta sopimisen jälkeen. Onneksi nykyään kirjanpitoaineistot ovat yleensä sähköisessä muodossa.
Kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä
Yhteistyö poliisin kanssa on ollut yksi työni kiinnostavimmista puolista. Toimin Helsingin poliisissa Verohallinnon yhdyshenkilönä ja olen ollut mukana yhteisissä tapauksissa Keskusrikospoliisin kanssa. Talousrikostutkinta on pääasiallinen kumppani, mutta myös ihmiskauppa-, huume- ja rahanpesurikoksissa raha ja taloudellinen hyöty ovat keskiössä. Tällöin verottajan tietoja ja osaamista voidaan tarvita. Yhteistyön myötä olen ollut mukana muun muassa paikanetsinnöillä, kuulusteluissa ja erilaisissa valvontaiskuissa.
Harmaan talouden ilmiöt ovat reilun kymmenen vuoden verotarkastajan urani aikana monimutkaistuneet ja kansainvälistyneet. Hyvänä esimerkkinä tästä on osinkojen lähdeveron välttämisjärjestelyt, joita olen tutkinut viimeiset seitsemän vuotta. Ilmiön ymmärtäminen on vaatinut uuden oppimista muun muassa rahoitusmarkkinoista. Asiakkaat ovat pääasiassa ulkomaisia rahoituslaitoksia ja niiden treidaajia. Koska valmiita malleja ei ole ollut, tiimimme on rakentanut käytäntöjä paljon itse, mikä on vaatinut runsaasti sisäisiä keskusteluja, vaikuttamista ja pitkää pinnaa.
Osinkoveropetosten torjunnan ansiosta olen päätynyt mukaan kansainvälisiin foorumeihin Eurojustissa ja OECD:ssa. Kokoukset eivät ole olleet pelkkiä juhlapuheita, vaan konkreettista osaamisen jakamista eri maiden välillä. Toukokuussa esitimme OECD:n kokouksessa Pariisissa ruotsalaisten ja brittiläisten kollegojen kanssa case-esimerkin onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Seuraavan osinkoveropetostyöryhmän kokouksen järjestämme itse kotikonttorilla Pasilassa.
Sitkeä verotarkastaja löytää olennaisen
Harmaan talouden verotarkastajan työssä tärkeimpiä kykyjä ei ole välttämättä veropykälien täydellinen hallinta, vaan laajojen kokonaisuuksien käsissä pitäminen, sinnikkyys kaivaa näyttöä ja koota asiat ymmärrettävästi paperille. Koska tarkastukset voivat kestää kauan, konkreettiset tulokset eivät näy joka päivä tai edes joka viikko. Lyhyemmän aikavälin onnistumiset täytyy hakea Heureka-elämyksistä, kun neula on löytynyt heinäsuovasta. Yksi tällainen hetki oli, kun löysimme kollegan kanssa eri tietoja yhdistelemällä rikollisryhmän piilokonttorina toimineen kerrostalohuoneiston Meilahdesta.
Verotarkastajat ovat tyypillisimmin opiskelleet vero-oikeutta tai kaupallisia aineita. Olen siinä mielessä poikkeus, että taustani on yhteiskuntatieteissä. En ole siis opiskellut verotusta, mutta laskentatoimen opinnot, motivaatio harmaan talouden torjuntaan ja muut työhön sopivat taidot ovat riittäneet. Pidän hyvänä asiana, että verotarkastajaksi tulee ihmisiä erilaisista taustoista.
Toimivaltuuksien pysyttävä muutoksen tahdissa
Harmaan talouden torjunnan haasteet eivät ole vähenemässä. Raha ja tieto liikkuvat rajojen yli sekunneissa, mutta viranomaisten välinen tietojenvaihto ei aina pysy perässä. Tämä korostuu kansainvälisissä tilanteissa, mutta myös kotimaassa on kehittämisen varaa. Esimerkiksi Finanssivalvonta ei voi tulkintansa mukaan luovuttaa Verohallinnolle valvonnan kannalta merkittäviä tietoja finanssitransaktioista. Hallintarekisterien takana olevat tahot hyötyvät osinkoveroon liittyvissä järjestelyissä siitä, jos Verohallinnon tiedonsaantioikeudet eivät ole riittävän kattavat. Myös verotarkastajien toimivaltuuksia tulisi päivittää ajan tasalle. Harmaan talouden toimijoilta pitää saada verotusta varten olennaiset aineistot muutenkin kuin nätisti kysymällä.
Harmaa talous vääristää kilpailua ja vähentää verotuloja, joita tarvitaan hyvinvointivaltion rahoittamiseen. Kun torjunta toimii, pelikenttä on reilu rehellisille veronmaksajille.