Ajankohtaista

Työsuojeluviranomainen valvoo ulkomaisten kausityöntekijöiden työaikaa ja urakkapalkkaa

Lähde: Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet 22.4.2021

Työsuojeluviranomainen valvoo maatalouden työpaikkoja, jotka käyttävät ulkomaista kausityövoimaa. Tulevana satokautena valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota työaikojen kirjaamiseen ja urakkahinnoitteluun. Viime vuonna tehdyssä valvonnassa kaksi kolmannesta tarkastuskohteista oli laiminlyönyt työaikakirjanpidon. Palkkauksessa oli puutteita puolella.

Työntekijällä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus saavuttaa vähimmäisurakkapalkka

Maatalouden kausitöissä, kuten marjojen ja vihannesten sadonkorjuussa, on usein käytössä urakkapalkka. Työnantaja on pyydettäessä velvollinen osoittamaan toteen, että työntekijällä on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus saavuttaa työehtosopimuksen mukainen vähimmäisurakkapalkka. Tätä varten työnantajalla on oltava paitsi työntekijä- ja päiväkohtainen tuntikirjanpito, myös työntekijä- ja päiväkohtainen kirjanpito kerätyistä määristä.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan urakkapalkan suuruus on määriteltävä siten, että kun työ etenee normaalilla urakkatyövauhdilla, työntekijöiden urakka-ansio nousee vähintään 20 % urakkahinnoittelun perusteena olevaa vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi. Työnantajan on perehdytettävä työntekijä niin, että työntekijällä on riittävä osaaminen ja edellytykset saavuttaa urakka-ansiot. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että työskentelee työnantajan määrittämän urakkavauhdin mukaisesti.

TES-sopijaosapuolten yhteinen kanta on, että normaali työvauhti on määritelty oikein silloin, kun yli puolet työntekijöistä on työskentelykauden aikana saavuttanut palkkatason, joka ylittää peruspalkan 20 prosentilla. Tämän osoittamiseksi on voitava verrata työntekijöiden työn tulosta ja todellisia työtunteja.

Työehtosopimuksen takuupalkkamääräys taas tarkoittaa sitä, että jos urakkatyön edellytykset eivät työntekijästä riippumattomista syistä toteudu, on poimintaa siirryttävä tekemään tuntityönä. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi vähäinen satomäärä, huono sää ja työnantajasta johtuvat työjärjestelyt.

Valvontahavainnot: puutteita palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa

Työsuojeluviranomainen valvoi ulkomaisten kausityöntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista vuonna 2020 yhteensä 34 tarkastuksella. Näistä puolessa todettiin puutteita palkkauksessa. Puutteita oli sekä peruspalkassa että yli- ja sunnuntaityön korotusosien maksamisessa. Valvontahavaintojen mukaan marjojen ja vihannesten korjuutyössä on yleistä, että työnantaja ei ole urakkahinnoittelua määritellessään varmistunut siitä, että työehtosopimuksen mukainen urakkalisä toteutuu.

13 tarkastuksella palkkavertailua ei pystytty joko lainkaan tai osittain tekemään, koska työnantaja ei ollut pitänyt asianmukaista työaikakirjanpitoa. Kaiken kaikkiaan työaikakirjanpidossa oli puutteita kahdella kolmasosalla valvontakohteista, ja lähes yhtä monella työvuoroluettelo oli jätetty kokonaan laatimatta tai se oli laadittu puutteellisesti.

”Työnantajan on kirjattava työaikakirjanpitoon kaikki tehdyt työtunnit työntekijöittäin. Tämä velvollisuus koskee myös urakkatyönä tehtyjen tuntien kirjaamista”, muistuttaa ylitarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä joka viidennellä tarkastuksella

Työsuojeluviranomainen valvoi myös sitä, miten ulkomaista kausityövoimaa käyttävät työnantajat olivat noudattaneet työnteko-oikeuden varmistamiseen liittyviä velvollisuuksiaan. Tätä valvottiin viime vuonna 72 tarkastuksella, jotka kohdistuivat pääosin maa- ja metsätalouden yrityksiin.

Joka viidennessä tarkastuksessa kohdattiin ulkomaista työvoimaa, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Määrä on iso siihen nähden, että koronapandemiasta johtuen voimassa oli määräaikainen poikkeuslaki, jonka nojalla ulkomaalaisten työnteko-oikeus oli huhti–lokakuun aikana normaalia laajempi.

Lue lisää
Esimerkki: Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö marjatilalla


Koronavuosi haastoi harmaan talouden valvonnan – viranomaiset ovat ottaneet uusia valvontakeinoja käyttöön

20.4.2021

Koronatilanne, ruuhkautunut esitutkinta ja tuomioistuinten jutturuuhkat haastoivat viranomaisten tekemää harmaan talouden torjuntaa viime vuonna. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi edellisvuodesta, Verohallinto puolestaan määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella veroja maksuun yli 80 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät tänään julkaistuista harmaan talouden vuoden 2020 torjuntatilastoista.

Viime vuosi oli koronatilanteen takia harmaan talouden torjuntaa tekeville viranomaisille haasteellinen. Haasteista huolimatta viranomaiset pystyivät reagoimaan uudenlaiseen tilanteeseen ja löytämään harmaan talouden torjuntaan uusia tapoja. Esimerkiksi etätarkastuksia otettiin käyttöön. Tautitilanteen takia ennestään keinovalikoimassa olleet viranomaisten tietojenvaihto ja tiedon analysointi saivat enemmän painoarvoa.

– Koronakriisi pakotti meidät viranomaiset hyödyntämään harmaan talouden torjunnassa toisten viranomaisten tietoja entistä tehokkaammin. Tietojenvaihto oli tehokkaassa käytössä esimerkiksi, kun yrityksille myönnettyjä koronatukia ja tilaajavastuulakia valvottiin. Fyysistä valvontaa on tehty viime vuonna vähemmän, mutta taustatyön ansiosta se on ollut aiempaa paremmin kohdistettua, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Haasteita harmaan talouden torjuntaan on tuonut myös se, että vakavampien väärinkäytöksien esitutkinta on ruuhkautunut. Myös tuomioistuinten tilanne on hankala: harmaan talouden juttujen käsittelyajat ovat pidentyneet.

Esimerkkejä vuoden 2020 harmaan talouden torjunnan tuloksista

Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta

Viime vuonna poliisi kirjasi yhteensä 2251 talousrikoksiin liittyvää rikosasiaa. Avoimien talousrikosasioiden määrä on nyt kasvanut viimeiset kaksi vuotta. Viime vuonna kasvoivat mm. törkeät veropetokset, lahjontarikokset ja petokset. Pandemian aikana ei ole noussut uudenlaisia talousrikostyyppejä esiin.

Lisätietoa poliisin työn tuloksista 

79 työpaikalta löytyi ulkomaalaisia, joilla ei ollut työoikeutta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto löysi viime vuonna 79 työpaikalta vähintään yhden ulkomaalaisen työntekijän, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. 37 % tarkastuksista, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, työskenteli ulkomaalainen ilman työhön vaadittavaa lupaa. Vuonna 2019 ilman lupaa työskenteleviä ulkomaalaisia löytyi joka viidennestä tarkastetusta työpaikasta.

Lisätietoa aluehallintoviraston työn tuloksista 

Verohallinto määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella maksuun 26,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroja

Verohallinto teki viime vuonna 547 harmaaseen talouteen liittyvää tarkastusta. Tarkastusten perusteella veronkorotuksineen määrättiin maksuun arvonlisäveroja 26,1 miljoonaa euroa ja työnantajasuorituksia 22,3 miljoonaa euroa. Verohallinto löysi tarkastuksissa puuttuvaa tuloa yhteensä 119,5 miljoonaa euroa, joista veroja määrättiin maksettavaksi 31,2 miljoonaa euroa. Verohallinto teki harmaan talouden tarkastuksista 11 % yhteistyönä poliisin ja Tullin rikostorjunnan kanssa.

Lisätietoa Verohallinnon työn tuloksista 

Kela teki 1218 ilmoitusta poliisille etuuksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä

Vuonna 2020 Kela teki poliisille 1218 rikosilmoitusta etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä. Kela epäilee väärinkäytöstä, jos asiakas on esimerkiksi antanut vääriä tietoja tai salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoa Kelan työn tuloksista 

Tulli tutki 917 veropetosta

Tullin tietoon tuli viime vuonna 917 veropetosta, joista törkeitä veropetoksia oli 98. Veropetosten määrä laski edellisvuodesta, eniten laskua oli lievissä veropetoksissa. Pandemian vuoksi matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020, ja valvontaa keskitettiin kaupalliseen rahti- ja tavaraliikenteeseen. Pienemmät matkustajamäärät näkyivät esimerkiksi veropetoksista aiheutuneiden rangaistusvaatimusten ja -määräysten vähenemisenä.

Lisätietoa Tullin työn tuloksista 

Tulossa 2021: koronatukien valvontaa

Viime maaliskuun jälkeen koronatilanteeseen liittyviä tukia on jaettu yhteensä 2,1 miljardia euroa.

– On viitteitä siitä, että rahanjako on saanut liikkeelle myös yrittäjiä, joilla ei ole ollut puhtaat jauhot pussissa. Koronatukien käytön valvonta on yksi keskeinen teema harmaan talouden torjunnassa tänä vuonna. Seuraamme myös mm. konkursseihin liittyviä väärinkäytöksiä. Pandemialla voi olla moninaisia vaikutuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuotoihin, Marttinen kertoo.

Ensimmäisiä tuloksia koronatukien valvonnasta on luvassa syksyllä. Lisääkö koronakriisi harmaata taloutta vai ei, selviää tulevina vuosina.

Lue lisää tilastoista


Parannuksia ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaan

TEM, SM, STM, UM, VM 31.3.2021

Hallitus esittää 31.3.2021 uutta lainsäädäntöä, jonka avulla parannettaisiin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Koska ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä, heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta tällä hetkellä pitkälti sääntelemätön.

Syksystä 2014 lähtien viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä on sovellettu luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä. Aiesopimusmenettelyn myötä kerääjien olosuhteet ja ansiomahdollisuudet ovat parantuneet. Ongelmana on kuitenkin ollut aiesopimuksen heikko velvoittavuus ja menettelyn hidas reagointi epäkohtiin.

Uudessa laissa säädettäisiin luonnontuotteiden kerääjien oikeuksista, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuuksista, velvollisuuksien noudattamisen valvonnasta sekä velvollisuuksien laiminlyönnin seuraamuksista. Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet olisivat suurelta osin samat kuin nykyisin noudatettavassa aiesopimuksessa. Velvollisuuksista kuitenkin säädettäisiin tarkemmin ja velvoittavammin.

- Tällä lainsäädännöllä varmistamme, että marjanpoiminnassa noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä. Luonnonmarjanpoiminnassa sovellettu aiesopimus on parantanut tilannetta merkittävästi, mutta toiminta tarvitsee myös sitovaa lainsäädäntöä. Tarve uudelle lainsäädännölle on ilmeinen, työministeri Tuula Haatainen toteaa.

Erona aiesopimuksen mukaiseen menettelyyn olisi myös, että laissa säädettäisiin ehdottomasta kiellosta veloittaa kerääjiä rekrytointiin liittyvistä palveluista sekä perehdyttämisestä. Nämä ehdotukset ovat merkityksellisiä ulkomailta kutsuttavien kerääjien oikeusaseman parantamisen kannalta. Alan toimijoilla olisi lisäksi yhteistoimintavelvoite keruutuloksen parantamiseksi.

Uuden lain mukaan luonnontuotekeruualan toimijan tulisi olla luotettava. Luonnontuotealan toimijan luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu tämän lain säännöksiä. Lisäksi tarkistetaan, että verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintansa järjestämiseen. Luotettavuuden arviointiin voidaan jatkossa käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voisi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä tarkoituksenaan ostaa heiltä näiden keräämiä luonnontuotteita. Laki ei muuten vaikuttaisi kerääjiltä luonnontuotteita ostavien asemaan tai velvollisuuksiin.

Työsuojeluviranomainen valvoisi lain noudattamista siltä osin, kuin valvonta ei kuulu muun toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työsuojeluviranomaiset vastaisivat neuvonnasta.

Laki ei koske luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten maahantuloa tai maassa oleskelun edellytyksiä. Lakia sovellettaisiin silloin, kun kyse ei ole työsuhteessa tehtävästä työstä. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, sovelletaan työlainsäädäntöä samoin kuin nykyisinkin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, viimeistään ennen satokautta 2021.

Lisätiedot:

hallitusneuvos Olli Sorainen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8022 tai sposti olli.sorainen(at)tem.fi
johtaja Janne Marttinen, Verohallinto – harmaan talouden selvitysyksikkö, p. 029 512 6066 tai sposti janne.marttinen(at)vero.fi
valvontajohtaja Arto Teronen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 029 516 3493 tai sposti arto.teronen(at)stm.fi


Veronumerojen käyttö laajenee telakoille

Valtiovarainministeriö 15.2.2021

Telakoilla työskentelevillä pitää jatkossa olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero.

Hallitus antoi 4.2.2021 esityksen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta telakoille. Lakiehdotuksilla ulotetaan rakennusalalla käytössä oleva veronumeromenettely koskemaan myös telakoilla tehtävää työskentelyä. Telakoilla tullaan ottamaan käyttöön vastaavat työturvallisuuslain tunnistekorttia ja veronumeroa koskevat vaatimukset ja velvollisuudet kuin yhteisillä rakennustyömailla. Vastaavasti myös telakalla työskentelevistä työntekijöistä tulee jatkossa pitää luetteloa.

Esityksen tavoitteena on parantaa Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuksia ja siten vähentää harmaata taloutta laivanrakennusalalla. Veronumeron käytön laajentaminen parantaa myös rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla.

Veronumeron käytön laajennuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022. Hallituksen esitykseen 2/2021 vp ja sen eduskuntakäsittelyn etenemiseen voi tutustua tarkemmin eduskunnan verkkosivuilla [.fi]›.

Veronumeron käytön laajentaminen telakoille on Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelman hanke.


Torjutaan yhdessä rahanpesua ja terrorismin rahoitusta

Julkaisupäivä 18.1.2021

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi tehdään töitä kehittämällä työkaluja rikollisen toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi. Tietoisuuden lisääminen erilaisista rikollisista tekotavoista on keskeistä, jotta rikollinen toiminta osataan tunnistaa.

On tärkeää, että eri toimijat osaavat kiinnittää huomiota omassa toiminnassaan niihin asioihin, joissa rikollista toimintaa voidaan tunnistaa. On myös tärkeää tietää, miten voi itse toimia, jotta epäilty rikollinen toiminta saadaan estettyä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistyössä on mukana useita viranomaisia ja organisaatioita. Rikollisen toiminnan estämiseksi tehdään töitä yhdessä.

Tutustu uuteen verkkosivuun: Rahanpesu.fi

Tietoisuuden lisäämistä edistetään Rahanpesu.fi-verkkosivustolla. Sivustolla saat tietoa eri viranomaisten rooleista ja vastuista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.

Tutustu Rahanpesu.fi-sivuun [.fi]› ja opi tunnistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tehtävää työtä ja indikaattoreita, joista rikollisen toiminnan tunnistaa. Rahanpesu.fi-sivu neuvoo myös ilmoitusvelvollisia siitä, mihin voi tehdä ilmoituksen havaitusta epäilyttävästä toiminnasta.

Verohallinto on mukana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä

Verohallinto kiinnittää toiminnassaan huomiota rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja paljastamiseen. Kaikista epäilyttävistä liiketoimista Verohallinto tekee ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoituksen tekeminen perustuu Verohallinnolle laissa määrättyyn huolehtimisvelvollisuuteen.

Pohjoismaisena yhteistyönä on valmistettu käytännönläheinen koulutuspaketti verohallintojen henkilöstölle. Koulutus on laadittu Suomen verohallinnon johdolla. Koulutuksessa olevat indikaattorit perustuvat OECD:n käsikirjaan rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisen havainnoinnista. Koulutuksen perusosaa tarjotaan tietyiltä osin myös muille viranomaisille hyödynnettäväksi.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa velvoitteidenhoitoselvityksiä ja asiakasluokitteluja, joita muut viranomaiset voivat tilata tehtäviensä tueksi. Selvitysyksikön palvelut tukevat valvonnan suuntaamista ja toteuttamista sekä edistävät harmaan talouden torjuntaa viranomaisten tehtävissä.

Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Tutustu myös Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemiin ilmiöselvityksiin.


Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö – silmät auki!

TEM / Olli Sorainen 16.11.2020

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on bisnestä, joka on erittäin kannattavaa. Viime aikoina on entistä useammin nostettu esiin se, että siivousalalla, kausitöissä, telakoilla, rakennuksilla, autonkuljetuksessa työmarkkinat toimivat täysin omien lakiensa mukaan. Ja nämä lait voivat olla aika rumia. Monen kerroksen työmarkkinat ovat Suomessa jo raakaa todellisuutta.

Kummallista on, että hyväksikäytölle on tilaa yhteiskunnassamme. Hyväksikäyttö ei aina näy eikä kuulu. On muodikasta puhua työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, mikä voi hämärtää katseen. Usein uhrit tyytyvät kohtaloonsa tai ainakaan eivät osaa etsiä apua. Kyse ei ole vain inhimillisestä hädästä. Kyse on myös perusteettoman kilpailuedun hankkimisesta työvoimakustannuksista laittomasti leikkaamalla. Jokainen markkinoilla toimiva yrityskin on ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhri.

Hallitus on ryhtynyt toimiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä monihallinnollinen työryhmä on jo esittänyt ensimmäisen toimenpidepakettinsa lainsäädännön muuttamiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. On tärkeää, että hyväksikäyttö saadaan nostetuksi esiin ja että hyväksikäytetty työntekijä ei joudu kärsimään hyväksikäytön esiin nostamisesta. Työperäisen hyväksikäytön uhrilla tulee olla mahdollisuus jatkaa oleskeluaan Suomessa ja oikeus siirtyä toisen, kunnollisen työnantajan palvelukseen. Seuraamusten pitää nykyistä tarkemmin kohdistua nimenomaan hyväksikäyttävään tahoon.

Työryhmän ensimmäiset esitykset koskevat pääasiassa niitä ulkomaalaisia, jotka oleskelevat maassa oleskeluluvan nojalla. Esityksiä tukevat päätökset poliisin ihmiskaupparyhmän perustamisesta ja työsuojeluviranomaisen resurssien vahvistamisesta.

Jatkoa seuraa. Iso haaste on varmistaa tiedon kulku hyväksikäytön riskiryhmille. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle on sitä vähemmän tilaa, mitä enemmän työntekijöillä on tietoa työmarkkinoiden pelisäännöistä ja oikeusturvaa tarjoavista tahoista. Tiedottamisesta ja eri viranomaisten välisen tiedonkulun parantamisesta on käynnistymässä kolmivuotinen hanke. Tämä hanke tulee näkymään ja kuulumaan!

Toinen haaste on asuminen. Ulkomaisen työvoiman majoittaminen ja erityisesti siitä veloitettavat ylisuuret maksut ovat usein keskeinen osa työperäisen hyväksikäytön bisnesmallia. Suomessa asumisen laadun valvonta kuuluu lukuisille eri viranomaisille – kokonaisuuden koordinaatio sen sijaan ei kuulu millekään viranomaistaholle. Ei myöskään ylisuurten vuokrien periminen. Myös tämä kokonaisuus on nyt pohdinnassa, ja toimenpide-ehdotuksia seuraa.

Olennaisen tärkeää on välipitämättömyyden poistaminen. Meidän jokaisen tulisi ehkä lisätä tarkkaavaisuuttamme siitä, miten työkaveria, työtilojemme siivoojaa, lounaamme valmistavaa kokkia, nettikaupan tilaustamme kuljettavaa tai marjamme poimivaa ulkomaalaista kohdellaan. Kyse on paitsi inhimillisen hädän torjunnasta, myös työmarkkinoiden pilaantumisen ehkäisemisestä.


Eduskunnan tarkastusvaliokunta kannustaa harmaan talouden torjuntaan

Julkaisupäivä 16.11.2020

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2020 vp julkaistiin 11.11.2020. Mietinnössä käsiteltiin myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Erityisesti valiokunta nostaa kiinnostuksen kohteiksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat harmaan talouden torjunnan tutkimustoimintaan sekä viranomaisyhteistyön kehittämiseen ja viranomaisten toiminnan turvaamiseen.

Valiokunta pitää nykyistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa onnistuneina ja tulee aktiivisesti seuramaan toimenpideohjelman täytäntöönpanon edistymistä ja tuloksia.

Torjuntakeinojen vaikuttavuus kiinnostaa

Valiokuntaa on jo pitkään kiinnostanut harmaan talouden torjuntakeinojen vaikuttavuus. Valiokunta pitää hyvänä, että torjuntatyössä on jo toimenpiteitä suunniteltaessa otettu käyttöön vaikutusarviot. Torjunnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamistapoja on myös lähdetty aiempaa järjestelmällisemmin kehittämään. Valiokunta korostaa työn vaativan riittäviä resursseja.

Viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa edelleen kehitettävää

Viranomaisten tehokkaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan ensisijaisena edellytyksenä on pystyä tunnistamaan harmaan talouden toimijat. Tämä edellyttää toimivaa tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Eduskunta onkin edellyttänyt, että hallitus raportoi hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseksi harmaan talouden torjunnassa (EK 25/2019 vp).

Viranomaisten resurssit vaikutusketjuina

Valiokunta on pitänyt tärkeänä viranomaisten toimintaedellytysten turvaamista harmaan talouden torjunnassa ja seurannut säännöllisesti resurssitarpeita. Valiokunta pitää moniviranomaisyhteistyön jatkokehittämistä erittäin kannatettavana. Torjunnan vahvuus ja vaikuttavuus rakentuvat eri viranomaisten yhteistyöstä, jonka vuoksi keskeisten viranomaisten resursseja tulisi tarkastella vaikutusketjuina.

Mietintö kokonaisuudessaan:
Valiokunnan mietintö TrVM 6/2020 vp [.fi]›

Lue lisää Toimenpideohjelmasta 2020 - 2023 


Virkamiehiin kohdistuva mustamaalaaminen ‒ "maalittaminen" on lisääntymässä

Julkaisupäivä 19.10.2020

Painostamista, uhkaavia sähköposteja, häirintäsoittoja, mustamaalaamista internetissä, perusteettomia kanteluja ja valituksia sekä vahingonkorvausvaatimuksia. Asiakkaalle annettu kielteinen päätös voi johtaa arvaamattomaan tapahtumien kulkuun, jonka kohteeksi joutuu yksittäinen virkamies. Virkamiesten maalittaminen on lisääntynyt ja teon kriminalisointi olisi tarpeen.

Maalittaminen kohdistuu yksilöön, mutta usein sillä halutaan vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin. Maalittamisella pyritään horjuttamaan viranomaisia kohtaan tunnettua luottamusta, rapauttamaan oikeusvaltion toimintaa ja rajoittamaan perustuslaillista oikeutta sananvapauteen. Tarkoituksena on rajata julkista keskustelua ja toimintaa.

Maalittamisessa voi olla kyse esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta tai yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä. Maalittamista ei sen sijaan ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.

Virkamieheen kohdistuvan maalittamisen tavoitteena voi olla virkamiehen painostaminen luopumaan virkatehtävien hoitamisesta. Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen kohteena ovat muun muassa poliisit, syyttäjät, ulosottomiehet, verotarkastajat ja muut valvontaviranomaiset. Jo pelkkä pelko maalittamisen kohteeksi joutumisesta voi saada virkamiehen rajoittamaan sanomisiaan ja toimintaansa.

Virkamiehen painostaminen ja häirintä on saanut uusia muotoja

Osa harmaan talouden torjuntaa tekevistä viranomaisista kokee, että maalittaminen omalla toimintasektorilla olisi lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Toisaalta nähdään, että tapausten lisääntyminen on ollut maltillista, mutta että häirintä on muuttunut viime aikoina entistä uhkaavampaan suuntaan.

Sosiaalisen median käyttö yksittäisen virkamiehen mustamaalaamiseen näyttää lisääntyneen voimakkaasti. Uutena ilmiönä on huomattu, että virkamiesten kuvia levitellään internetissä kielteisissä asiayhteyksissä. Osa Suomessa havaituista virkamiesten mustamaalaamiseen tähtäävistä verkkokampanjoita toistaa ulkomailta tuttua kaavaa. Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että kampanjat olisivat kansainvälisesti organisoituja.

Maalittaminen rapauttaa luottamusta ja asettaa virkamiehen kohtuuttomaan tilanteeseen

Maalittaminen aiheuttaa yksittäiselle virkamiehelle usein henkistä painetta, stressiä, työkyvyn alentumista ja toisinaan myös pelkoja. Mustamaalaamisen vaikutukset voivat ulottua negatiivisina myös virkamiehen perheenjäseniin tai lähipiiriin. Äärimmillään virkamiehet saavat henkeen kohdistuvia uhkauksia. Tapaukset vaikuttavat työturvallisuutteen ja työssä viihtymiseen.

Esimerkki: Rikosoikeudenkäynnin todistelun yhteydessä ilmeni, että todistajana toimineen virkamiehen henkilökohtaisia tietoja kuten sairaushistoriaa, aiempaa yrittäjätaustaa ja sukulaisten yrittäjätaustaa oli selvitetty tarkoituksella horjuttaa hänen osaamista, objektiivisuutta ja luotettavuutta toimia todistajana asiassa.

Esimerkki: Viranomaisen päätöksen jälkeen, alkoi massiivinen päätöksen tehneen virkamiehen häirintä ja pyrkimys vaikuttaa tehtyyn päätökseen. Päätöksen jälkeen virkamies sai muun muassa painostavia soittoja salatusta numerosta, joissa ei joko puhuttu mitään tai esimerkiksi ääniviestillä kerrottiin, että hänen kotiosoitteensa ja virkapaikkansa ovat tiedossa. Virastoon tuli soittoja, joissa tiedusteltiin, onko virkamies kyseisellä hetkellä työpaikalla vai kotona. Myös viraston pääjohtaja sai perättömän valituksen virkamiehen toiminnasta. Päätökseen pyrittiin vaikuttamaan vetoamalla lisäksi muun muassa prosessivirheeseen ja käyttämällä julkisuuden painetta sekä kansanedustajia vaikuttamisen välineenä.

Perättömät viestit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa nopeasti. Tapausten selvittäminen ja ripeä tilanteeseen puuttuminen vaativat usein viranomaiselta monialaista yhteistyötä ja resursseja. Myös tavanomaisten oikeussuojakeinojen väärinkäyttö, kuten perättömät kantelut ja virkamiehestä tehdyt rikosilmoitukset verottavat osaltaan viranomaisten voimavaroja muista tehtävistä. 

Esimerkki: Asiakas kirjoitti hyökkääviä ja alentavia nettikirjoituksia keskustelupalstoille mainiten tarkastajan nimeltä. Kirjoitukset poistettiin sivustolta myöhemmin, kun asiasta ilmoitettiin sivuston ylläpitäjälle.

Yhteiskunnan ja työnantajan tulee puuttua jämäkästi virkamiehen maalittamiseen

Viranomaisten ohjeistus ja toimintatavat puuttua virkamiehen kohtaamaan uhkailuun ja häirintään ovat erilaisia. Tapausten selvittäminen vaatii toisinaan monialaista yhteistyötä myös viraston sisällä. Usein tapausten selvittämiseen osallistuvat esimerkiksi henkilön esimies, yksikön lakimies, työsuojeluvaltuutettu, viestintäyksikkö, viraston turvallisuusyksikkö ja tarvittaessa mukaan pyydetään lisäksi työterveyshuolto. Vakavissa tapauksissa työnantaja tai henkilö itse ottaa yhteyttä poliisiin. Maalittaminen on ajankohtainen ilmiö ja monissa viranomaisissa ohjeistusta ollaan päivittämässä.

Virkamiehen häirintä ja uhkailu voi jo nyt täyttää useamman eri asianomistajarikoksen tunnusmerkistön. Toisinaan näytön hankkiminen esimerkiksi väkivallasta tai sen uhasta on vaikeaa. Jos tapaus etenee rikosprosessiin, saattaa virkamies nykyisellään jäädä yksin oikeusprosessin kanssa, vaikka asiassa on yleensä kyse virkatehtävän hoitamisesta. Virkamies on vain välikappale maalittajan pyrkimyksissä saavuttaa tavoite. Viranomaiset kannattavat laajasti maalittamisen kriminalisointia ja säätämistä yleisen syytteen alaiseksi.

Ilmiötä kartoitettiin harmaan talouden tilannekuvaa ylläpitävien viranomaisten keskuudessa elokuussa 2020. Kokemuksista kertoivat Verohallinto, Tulli, poliisi, Aluehallintoviraston tilaajavastuu- ja ulkomaalaisvalvonta, Ruokavirasto, Konkurssiasiamiehen toimisto ja Ulosottolaitos.


Harmaa talous ja talousrikollisuus puhuttivat VYT-webinaarissa

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 18.9.2020

Perinteinen VYT-seminaari pidettiin tänä vuonna virtuaalisena. Punaisena lankana kulki uusi Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma. Eri hallinnonalojen ajankohtaiset puheenvuorot ja harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyö kiinnostivat yleisöä laajalti.

On syksyisen sumuinen, syyskuun 16. päivän aamu. Tunnelma Verohallinnon mediatilassa on positiivisen jännittynyt. Alkamaisillaan on historian 11. harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyöseminaari.

Koronatilanteen takia tiedossa ei ole keinuvia Itämeren aaltoja, vaan suora, vuorovaikutteinen webinaarilähetys. Tarkoitus on puhua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta 2020–23. Joku irvileuka veistelee, että luvassa olisi kautta historian kuivin VYT-seminaari.

Yli 500-päinen yleisö seuraa esityksiä kuka kotisohvaltaan, kuka työpaikkansa auditoriosta. Päivän esiintyjät, eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa mukana olevat viranomaiset, saapuvat porrastetusti paikalle pitämään puheenvuoronsa.

Tilaisuuden avaa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura. Suomen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen ja uraauurtavan harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyön historia ulottuu 30 vuoden taakse, hän kertoo.

Webinaarin aikana eri ministeriöiden ja virastojen asiantuntijat kertovat harmaan talouden torjunnan tuoreet kuulumiset omien hallinnonalojensa osalta. Vaikka harmaan talouden torjunnan kenttä on laaja, nivoutuvat esitykset yhteen toinen toistaan täydentäen. Mukaansatempaavat puheenvuorot soljuvat jouhevasti eteenpäin.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen. Perinteisen puheen johtamisen lisäksi hän pitää silmällä aktiivista keskusteluseinää, jonne sataa kysymyksiä. Myös Twitterissä riittää kuhinaa.

Osallistujia herätellään, kun he pääsevät vastaamaan livekyselyyn koronan vaikutuksista harmaaseen talouteen. Syntyy oiva listaus harmaan talouden teemoista, jotka kaipaisivat tarkempaa tutkimista.

Monipuolisesti harmaata taloutta sivuavat esitykset ovat niin jännittäviä ja taiten tehtyjä, että niistä viimeistäkin seuraa pitkälti yli 400 silmäparia, vaikka kello lähenee jo neljää.

Webinaari osoittaa jälleen, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisyhteistyö on enemmän kuin osiensa summa.

Lämmin kiitos esiintyjille ja aktiiviselle virtuaaliyleisölle. Toivotaan, että syksyllä 2022 tapaamme taas merellisen seminaarin merkeissä ja poikkeusolot ovat haalea muisto vain.


Taksialan korjaussarja menossa kohti eduskuntakäsittelyä

Lähde: Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 24.8.2020

Taksilainsäädännön keskeisiä ongelmakohtia on määrä korjata nopealla aikataululla. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi asiasta kesäkuussa 2020 hallituksen esitysluonnoksen.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi pyritään parantamaan taksialan turvallisuutta, taksipalveluiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja taksien saatavuutta.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön alkuvuonna 2020 julkaisemassa taksiselvityksessä esitettiin kolme keskeisintä nykylainsäädännön valuvirhettä. Nämä ovat:

1.) lupamenettely
2.) kiinteähintaiset kyydit ja
3.) taksamittareista saadut tiedot.

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella kaikkiin kolmeen on luvassa parannuksia. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan lukuisia muitakin harmaan talouden torjuntaa tehostavia toimia.

Liikenne- ja viestintäministeriön koostaman lausuntopalauteen perusteella valtaosa lausunnonantajista kannattaa nyt kaavailtuja toimia ja muutosehdotukset nähdään taksimarkkinoiden valvontaa ja luotettavuutta parantavina.

Eniten kommentteja on kirvoittanut taksamittareita ja muita laitteita ja järjestelmiä koskevat suunnitelmat – noin puolet esitysluonnosta kommentoinneista joko vastusti tai esitti ehdotuksiin muutoksia.

– Vuoden 2018 lakiuudistus vapautti taksiautot pakollisesta kiinteästä taksamittarista. Pidämme kaavailtua taksamittareita koskevaa uudistusta pääosin hyvänä, joskin muutama kohta kaipaisi vielä täsmennystä, Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ylitarkastaja Matti Hautala kertoo.

– Lausunnossamme kiinnitimme huomiota myös muun muassa asiakirjojen mukana pitämisvelvollisuuden rikkomisesta annettavan liikennevirhemaksun pienuuteen. Lisäksi suhtaudumme varauksella esitettyihin taksiyrittäjän kokeen suoritusvaatimuksiin.

Taksilainsäädännön uudistamishanketta voi seurata valtioneuvoston hankesivustolla. Tämänhetkisen arvion mukaan asia on menossa valtioneuvoston käsittelyyn syykuun lopussa. Valtioneuvosto päättää hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle.

VN hankesivu taksilainsäädännön uudistamisesta [.fi]›
Hallituksen esitysluonnos 11.6.2020 (PDF 1,10 Mt)
Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoyhteenveto VN/1631/2020 (PDF 414 kt)
Harmaan talouden selvitysyksikön lausunto hallituksen esitysluonnoksesta 25.6.2020 (PDF 70,4 kt)


Rahanpesun selvittelykeskuksen puolivuotiskatsaus on julkaistu

Lähde: Poliisi 3.8.2020 

Epäilyttäviä liiketoimia sekä epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten määrä on edelleen jatkanut kasvuaan. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Selvittelykeskus kirjasi rahanpesurekisteriin yhteensä 25 564 uutta ilmoitusta. Keskeisin muutos rahanpesuilmoitustrendeissä liittyy virtuaalivaluutan välittäjiin, joiden ilmoitusmäärä on lakimuutoksen seurauksena kasvanut merkittävästi. Kesäkuun loppuun mennessä Selvittelykeskus on antanut liiketoimen keskeyttämismääräyksiä yhteensä 5 507 318 euron arvosta. Tästä summasta saatiin rikoshyötynä viranomaisten haltuun 3 499 820 euroa.


Lisää aiheesta rahanpesu [.fi]›


Hallitus vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia uudella strategialla ja laajalla ohjelmalla

11.6.2020 sisäministeriö

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2020–2023. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, viranomaisten tietojensaannin parantamiseen, toimivaltuuksien tarkentamiseen ja viranomaisyhteistyön edistämiseen.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on:

1) edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita,
2) ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta,
3) turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset sekä
4) kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä.

Keinoja strategian toteuttamiseksi ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi on listattu yli 20 kohtaa sisältävässä toimenpideohjelmassa.

– Ohjelmassa panostetaan muun muassa pimeän työn torjuntaan. Lisäksi selvitetään keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Viranomaisyhteistyötä lisätään identiteettien väärinkäytösten sekä elintarvikepetoksien torjunnassa Myös korruption torjuntaa edistetään, kertoo poliisitarkastaja Juha Tuovinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Muita toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia ovat esimerkiksi telakka-alan veronumerot sekä verojen ja maksujen hoitamista kuvaavien tietojen julkisuuden lisääminen. Myös viestintää ja tietojensaantia kehitetään.

– Työuraa lähestyville ja maahanmuuttajille kohdistettavalla viestintäkampanjalla halutaan vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien vastuullisuutta. Veroviranomaisen tietojensaannin turvaaminen kolmansilta osapuolilta puolestaan estää ennalta harmaan talouden tekomahdollisuuksia, kertoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Vetovastuussa harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä

Strategian toimeenpanosta ja päivittämisestä sekä toimenpideohjelman toteutumisen seurannasta vastaa työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä.

Ministeriöiden ja viranomaisten muodostama Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimeenpanoryhmä raportoi toimenpideohjelman etenemisestä ohjausryhmälle ja esittää sille tarvittaessa myös muutoksia strategiaan tai toimenpideohjelmaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön tiedote 11.6.2020 [.fi]›
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2020-2023 [.fi]›

Seuraa toimenpideohjelman hankkeiden etenemistä


Harmaan talouden torjunnalla ehkäistään laitonta toimintaa ja turvataan verotuloja – tulokset ovat rohkaisevia  

20.4.2020 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastot vuodelta 2019 on julkaistu. Torjunnan tehostamiseen tähtäävistä lainmuutoksista ja uusista menettelytavoista saadut kokemukset ovat myönteisiä.  

Tilastojen perusteella viranomaisten välinen yhteistyö harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on toimivaa ja tehokasta. Esimerkiksi Verohallinto antoi muille valvontaviranomaisille lähes 750 vihjettä omassa valvontatyössään esiin tulleista muista kuin verotukseen liittyvistä väärinkäytöksistä.  

– Tilastot kertovat onnistumisistaHarmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma on antanut uusia työkaluja ilmiöiden tunnistamiseen ja estämiseen, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.  

Nykyinen, ja sitä edeltäneet toimenpideohjelmat ovat olleet voimassa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Uuden ohjelman valmistelu on loppusuoralla. 

 Vaikeina aikoina harmaan talouden torjunnan merkitys korostuu. Harmaan talouden torjunta on työtä verokertymän ja julkisen rahoituksen turvaamiseksi, Marttinen jatkaa.  

Uudet ilmiöt haastavat perinteiset toimintatavat 

Nopeasti edennyt digitalisaatio ja kansainvälistynyt toimintaympäristö ovat tuoneet uusia haasteita harmaan talouden torjuntaan.  

Esimerkiksi alustatalouden kasvu, verkkokaupan suosio, sekä virtuaalivaluutat ja niihin liittyvät väärinkäytökset ovat laajentaneet valvonnan ja ohjauksen tarvetta. 

– Tulevaisuudessa uusien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen yhteistyössä tulevat korostumaan, Marttinen toteaa.  

Vuoden 2019 torjuntatilastot löytyvät kootusti torjunta-sivuilta interaktiivisina Power BI -upotuksina.


Tilintarkastajia perehdytettiin havaitsemaan harmaan talouden ilmiöitä

Lähde: Verohallinto 11.12.2019

Verohallinnon harmaan talouden torjunnan asiantuntijat kävivät syksyn aikana Suomen tilintarkastajien ST-Akatemian jäsenilleen järjestämissä koulutuksissa kertomassa ajankohtaisista harmaan talouden ilmiöistä, niiden tunnistamisesta sekä siitä, miten ilmiöihin voi puuttua. Koulutuksessa käytiin läpi myös mm. rahanpesuun ja korruptioon viittaavia indikaattoreita, jotka voivat olla samoja kuin veropetoksissa.

Yhteistyö tilintarkastajien kanssa on osa Yritysverotusyksikön harmaan talouden torjunnan ennalta ehkäisevää toimintaa. Tilintarkastajilla on hyvät mahdollisuudet työssään seurata mm. rahan liikkeitä, sopimuksia ja kirjanpitoja sekä havainnoida toiminnan todellista luonnetta ja laajuutta; mikä on tavallista liiketoimintaa ja millaiset liiketoimet eivät kuulu yrityksen normaaliin toimintaan.

Väärinkäytösten ennalta estäminen on yhteinen asia

Tavoitteena sidosryhmille suunnatuissa ohjaavissa tapaamisissa on lisätä tietoisuutta siitä, miten sidosryhmät voivat omassa työssään tunnistaa vilpillistä toimintaa sekä antaa konkreettisia työkaluja siihen, miten epärehelliseen toimintaan voi puuttua.

Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa Verohallinto haluaa edistää rehellisten yritysten toimintaedellytyksiä. Taloushallintoalan toimijoilla, kuten tilintarkastajilla ja tilitoimistoilla, on merkittävä rooli väärinkäytösten havaitsemisessa ja estämisessä.

Lue lisää Verohallinnon sidosryhmäyhteistyöstä harmaan talouden ennaltaestämisessä:

Katso myös asiantuntijan vinkit yrityksille, miten he voivat välttää joutumasta osaksi petosketjua sekä animaatio vilpillisen toiminnan tunnusmerkeistä: