Ajankohtaista

Neopankit muuttavat perinteistä pankkitoimintaa

Verohallinto 12.2.2024 

Neopankit on uusi ilmiö, joka on yleistymässä myös Euroopassa. Yleistymisen syynä ovat palveluiden edullisuus sekä helppo ja nopea saatavuus. Verohallinnon valvonnassa ja analyyseissä on havaittu käytön syiksi myös ulosoton tai verojen välttelyä.

Neopankeiksi kutsutaan pankkipalveluja tarjoavia teknologiayrityksiä, jotka toimivat rajoitetulla palveluvalikoimalla ja yksinomaan digitaalisesti, lähinnä mobiilisovellusten kautta. Neopankeilla ei ole fyysistä kivijalkakonttoria eikä face-to-face asiakaspalvelua. Ne kuitenkin panostavat erityisesti asiakaskokemukseen.

Neopankkien toimintaideologia pohjaa keskeisesti ajatukseen pankista asiakaslähtöisenä palveluna (banking as a service), joka on puettu houkuttelevaan asuun. Käyttöliittymät ovat usein värikkäitä tai jopa pelillisiä.

Palveluideologiaan kuuluvat mm.​

  • helppo tilin avaaminen ilman käyntiä konttorissa sekä ilman tulo- tai luottotietoja​
  • ilmaiset tai hyvin edulliset peruspalvelut, muun muassa maksukortti, valuutanvaihto ja maksualusta​
  • digitaalinen maksukortti ja maksukortit myös esimerkiksi lapsille​
  • helppokäyttöiset sovellukset, kuten talouden seurantatyökalut​
  • palveluiden ekosysteemi yhdessä kumppanien kanssa, esimerkiksi alennukset, bonuspisteet, matkavakuutus, lentokenttien lounge-palvelut ym.​
  • korkoa käyttötilille.

Ilmiön odotetaan kasvavan Euroopassa

Vuonna 2020 avattiin maailmalla yli 100 uutta neopankkia. Vuonna 2022 niitä arvioitiin olevan globaalisti noin 400 ja asiakkaita niissä yli miljardi. Euroopassa toimii noin 50 neopankkia.

Vaikka ilmiö on kohtuullisen uusi maailmalla, on neopankeilla Verohallinnon alustavien analyysien perusteella jo kymmeniä tuhansia asiakkaita Suomessa, mahdollisesti jopa enemmänkin. Ruotsi on jo tällä hetkellä merkittävä markkina neopankeille, joten on perusteltua olettaa, että niiden asiakaskunta Suomessa kasvaa entisestään ja tulee entistä monimuotoisemmaksi. Monet neopankit markkinoivat palveluitaan erityisesti nuorille sosiaalisen median kanavilla.

Myös perinteiset pankit ovat perustaneet omia neopankkeja ja jotkut neopankeista ovat pankkitoiminnan lisäksi laajentaneet portfoliotaan esimerkiksi vakuutuksiin tai viestipalveluihin.

Verohallinnon valvonnassa ja analyyseissä on havaittu erilaisia taustoja ja syitä neopankkien käyttämiselle. Näitä ovat esimerkiksi perinteisiä pankkeja halvempi hinnoittelu, rahasiirtojen nopeus ja esimerkiksi tekniset mahdollisuudet maksaa eri tilanteissa ilman fyysistä maksukorttia. Käyttöön voi olla myös muita syitä. Verohallinto on havainnut myös esimerkiksi ulosoton välttelyä tai mahdollisesti ilmoittamattomien tulojen kanavointeja suoraan ulkomaisen neopankin tilille.

Pankkien sääntelyn kiristyminen voi luoda kysyntää neopankeille, sillä niistä saattaa saada tilin henkilö tai yritys, joka ei saa tiliä perinteiseen pankkiin. Toisaalta yrityksiä voi myös houkuttaa edullisempi hintataso ja neopankkien tarjoamat maksuratkaisut verkkokaupoille.


Ilmoittajansuojelu turvaa yhteisiä etuja

Oikeusministeriö 15.1.2024

Suomessa ilmoittajansuojelulaki [.fi]› (1171/2022) tuli voimaan 1.1.2023. Lailla on pantu täytäntöön EU:n ilmoittajansuojeludirektiivi, eli niin sanottu whistleblower-direktiivi (2019/1937). Lainsäädännön keskeisin tavoite on luoda organisaatioihin sisäisiä ilmoituskanavia, joihin henkilöt voivat turvallisesti ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Turvallisten ilmoituskanavien myötä väärinkäytöksistä saadaan tietoa varhaisemmassa vaiheessa ja niihin pystytään puuttumaan tehokkaammin.

Yleisen ja yksilön edun parempaa turvaamista

Ilmoittamatta jäävät väärinkäytökset ovat yleisen edun kannalta keskeinen EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon valvontaa ja EU:n taloudellisten etujen toteutumista heikentävä tekijä. Euroopan komission vuonna 2017 toteuttaman tutkimuksen mukaan tehokkaalla ilmoittajansuojelulainsäädännöllä voidaan julkisissa hankinnoissa EU-tasolla saavuttaa vuosittain arviolta noin 5,8–9,6 miljardin euron taloudellinen hyöty. Ilmoittajansuojelulakia sovelletaan myös useaan muuhun lainsäädännön alaan, jolloin taloudellinen hyöty tehokkaasta ilmoittajien suojelusta on todennäköisesti huomattavasti suurempi.

Taloudellisten hyötyjen lisäksi yhtenäisellä ilmoittajien suojelujärjestelmällä edistetään organisaatioiden tasapuolisten toimintaedellytysten toteutumista, jota sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja yritystoiminnan tasapuolinen kilpailuympäristö edellyttävät. Ilmoitusten sisäinen käsittely voi myös ehkäistä organisaatioille aiheutuvia mainehaittoja ja väärinkäytöstapauksiin pystytään siten useimmiten puuttumaan tehokkaimmin.

Ilmoittajansuojelun tavoitteena on myös parantaa organisaatioiden toiminnan avoimuutta ja hyvää hallintotapaa. Aiemmin työnsä yhteydessä väärinkäytöksiä kohdanneet ovat saattaneet pelätä ilmoittaa havainnoistaan työnantajan mahdollisten vastatoimien tai maineen menettämisen takia. Ilmoittajat voivat monesti saada tietoa epäillyistä väärinkäytöksistä jo varhaisessa vaiheessa, kun aiheutuneet vahingot ovat vielä vähäisiä tai jopa kokonaan estettävissä. Lisäksi ilmoittajien tiedot ovat usein sellaisia, joita organisaation johdon tai valvovien viranomaisten olisi vain harvoin mahdollista saada muuten tietoonsa siinä vaiheessa. Ilmoittajilla on merkittävä rooli väärinkäytösten ilmi tuomisessa ja siksi heille halutaan tarjota tehokasta suojaa.

Organisaation laiminlyödessä kokonaan lainmukaisen ilmoituskanavan käyttöönoton tai ilmoituksen asianmukaisen käsittelyn, voi ilmoittaja viedä asian Oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ilmoituskanavaan, josta ilmoitus siirretään toimivaltaiselle viranomaiselle.

Oikeusministeriö tarjoaa koulutusta ilmoittajansuojelulaista

Syyskuussa 2023 oikeusministeriössä alkoi koulutushanke, jonka päätavoitteena on varmistaa valtakunnallisesti ilmoittajansuojelulain tavoitteiden toteutuminen mahdollisimman hyvin. Sisäisten ilmoituskanavien järjestäminen on monille toimijoille lakisääteinen velvollisuus, joten koulutus aiheesta on tarpeen. Ilmoittajansuojelulain koulutushankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta lain vähimmäisvaatimuksista, jotta ilmoituksia käsittelevät henkilöt kykenevät suoriutumaan tehtävistään lain mukaisesti. Lisäksi hankeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja kansalaisten tietämystä laista ja omista oikeuksistaan.

Koulutushankkeessa tuetaan edellä mainitun yksilöiden ja yleisen edun toteutumista antamalla kattavaa koulutusta ja tiedottamalla laista ja sen sisällöstä. Yksilöiden kannalta tavoitteena on, että kaikki kokisivat olonsa turvalliseksi ilmoittaessaan vilpittömässä mielessä työnsä yhteydessä havaitsemistaan väärinkäytöksistä.

Koulutuksista saamansa tuen avulla organisaatiot kykenevät luomaan ilmoittajien kannalta uskottavan ja luotettavan ilmoituskanavan ja prosessin ilmoitusten käsittelyyn. Tällöin organisaatiot parantavat ajantasaisen tiedon saantia ja mahdollisuuksiaan reagoida nopeasti ja varhaisessa vaiheessa epäiltyihin väärinkäytöksiin. Tämän seurauksena myös EU-tasolla turvataan tehokkaammin taloudellisia etuja ja yleisen edun toteutumista sekä saatetaan väärinkäytösten tekijöitä vastuuseen.

Koulutustilaisuuksia järjestetään vuoden 2024 aikana valtionhallinnolle sekä julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioille. Organisaatiot voivat myös tilata maksutta erillisiä ja tarpeitaan vastaavia ilmoittajansuojelulakia koskevia koulutuksia hanketiimiltä. Tulemme mielellämme mukaan erilaisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin keskustelemaan ilmoittajansuojelusta.

Lue lisää koulutushankkeesta oikeusministeriön hankesivuilta [.fi]›.
Voit ottaa yhteyttä koulutushankkeen tiimiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen korruptiontorjunta.om@gov.fi.


Kohti eettisempää organisaatiokulttuuria – Verohallinnon korruptionvastainen toimintapolitiikka  

Verohallinto / Elisa Aitta, Salla Autio 4.12.2023 

Verohallinnossa on halu toimia oikein ja eettisesti kestävällä tavalla. Vaikka Verohallinnossa toiminta perustuu virkamieslakiin sekä moniin muihin ohjeisiin ja säännöksiin, on eettisen toimintakulttuurin edistäminen silti tärkeää. 

Verohallinto on laatinut korruptionvastaisen toimintapolitiikan, joka pohjautuu Valtioneuvoston periaatepäätökseen korruptionvastaisesta strategiasta. Verohallinto esitteli uutta toimintapolitiikkaansa oikeusministeriön kanssa yhteistyössä järjestetyssä webinaarissa 22.11.2023 Kohti eettisempää organisaatiokulttuuria.  

Toteutuessaan korruptiolla on laajoja negatiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ja se heikentää luottamusta viranomaisiin. Samalla korruptio vie pohjaa reilulta kilpailulta ja sitä kautta vaikuttaa myös suoraan yrityksiin. Siksi korruption torjunta ja väärinkäytösten ehkäiseminen on tärkeää. Verohallinnossa on tunnistettu korruption torjunnassa kaksi roolia; sekä verovalvonnan yhteydessä tapahtuva mahdollisen korruption havaitseminen että mahdollisten Verohallinnon sisäisten väärinkäytösten tunnistaminen ja niihin johdonmukaisesti puuttuminen. 

Toimintapolitiikan valmistelu tapahtui usean yksikön yhteistyönä ja perustui Verohallinnon arvioihin, strategiaan ja toimintaympäristön analysointiin.  Konkreettisina toimina avattiin Verohallinnon sisäinen eettinen kanava, arvioitiin väärinkäytösriskejä, valmisteltiin väärinkäytösriskienhallinnan periaatteet sekä eettiset periaatteet. Valmistelussa huomioitiin myös Verohallinnon tärkeä rooli yhteiskunnallisesti korruption torjunnassa ja harmaan talouden torjunnassa. Yksi esimerkki tästä on pohjoismainen verohallintojen välinen yhteistyö.  Toimintapolitiikka ja eettiset periaatteet tuodaan myös aktiivisesti henkilöstön tietoon koulutusten ja viestinnän keinoin.  

Verohallinnon eettisiä periaatteita ovat: 
  1. Noudatamme lakeja ja sitoumuksia
  2. Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia
  3. Olemme vastuullinen työnantaja
  4. Huolehdimme vastuullamme olevasta omaisuudesta ja käsittelemme tietoja asianmukaisesti
  5. Huomioimme ympäristövastuun osana toimintaamme  
  6. Teemme vastuullisia hankintoja
  7. Vältämme eturistiriitoja
  8. Emme hyväksy lahjontaa, korruptiota tai väärinkäytöksiä
  9. Toimimme eettisesti sidosryhmäyhteistyössä
  10. Noudatamme vaitiolovelvollisuutta ja tietojen hyväksikäyttökieltoa
  11. Noudatamme hyvän ja eettisen johtamisen periaatteita
  12. Torjumme korruptiota ja harmaata taloutta yhteiskunnassa 
  13. Ilmoitamme huolenaiheista ja epäkohdista

Eettiset periaatteet auttavat Verohallintoa huolehtimaan hyvän hallinnon toteutumisesta sekä tukevat eettisesti kestävää toimintakulttuuria. Periaatteet velvoittavat myös Verohallinnon kumppaneita. Verohallinnossa nähdään, että eettiset valinnat ovat läsnä joka päivä: jokainen teko tai tekemättä jättäminen on eettinen valinta.

Laittomista lemmikkitehtaista tuodaan pentuja Suomeen

Ruokavirasto 13.11.2023

Laiton lemmikkikauppa on monisyinen ja -ulotteinen rikollinen ilmiö, jonka torjumisessa on monella eri viranomaisella roolinsa. Kyseessä on laajamittainen verkostoitunut rikollinen toiminta, joka yltää jokaiseen Euroopan maahan ja sen ulkopuolelle. Korona-aika räjäytti lemmikkien kysynnän ja siinä samassa lemmikkieläinten hinnat lähtivät hurjaan nousuun. Hinnat ovat jääneet korkeiksi, vaikka vähitellen on palattu kysynnän osalta niin sanotusti normaaliin.

Lemmikkieläinten siirtämistä maiden rajojen yli rajoitetaan

Kun lemmikkejä kuljetetaan maiden rajojen yli, asetetaan erilaisia rajoituksia sen mukaan, matkustaako lemmikki omistajansa mukana vai tuodaanko lemmikki maahan myyntitarkoituksessa. Rajoitukset ovat tarpeen, jotta saadaan estettyä esimerkiksi vaarallisten, jopa ihmisiin tarttuvien, eläintautien leviäminen maasta toiseen.

Suomessa on hyvä eläintautitilanne ja esimerkiksi viimeisin kotoperäinen rabiestartunta on todettu meillä vuonna 1989. Tämän jälkeen rabiestartunta on todettu vain muutamassa Suomeen ulkomailta tuodussa eläimessä.

Rajoituksista huolimatta kiinnijäämisen riski lemmikkieläinten salakuljetuksessa on edelleen suhteellisen pieni ja rangaistukset ovat usein olemattomia. Sanonta: ”Siellä missä raha, siellä myös rikollisuus”, pätee erityisen hyvin maiden rajat ylittävään laittomaan lemmikkikauppaan.

Laiton lemmikkikauppa kukoistaa verkossa

Usein laittomia lemmikkejä markkinoidaan erinäisillä nettialustoilla valheellisin tiedoin. Lemmikkieläimen kuva voi olla peräisin kuvapankista, eikä lainkaan laillisesti kasvatetusta oikeasta pennusta. Kuvapankista peräisin olevien kuvien tarkoituksena on antaa mielikuva myytävistä eläimistä ja vastata mahdollisimman laajan kuluttajajoukon mieltymyksiä.

Nettialustoilta kuluttaja voi valita useista suloisista kuvista mieleisensä eläimen ja tilata sen melkein kotiovelle saakka. Kun kuluttaja on tilannut eläimen, laittomien lemmikkien myyjä eli lemmikkitrokari hankkii pennun pentujen tuottajalta, mikä pahimmassa tapauksessa on laiton pentutehdas.

Pentutehtaat kuluttajien empatiakyvyn hyväksikäyttäjinä

Pentutehtaissa tuotetut eläimet ovat lähtökohtaisesti oloista, joissa tarttuvat eläintaudit pääsevät helposti leviämään. Tällaisen kontrolloimattoman eläinmassan tuottaminen, ja näiden eläinten kuljetus ympäri Eurooppaa lisäävät tautipainetta. Pentutehtaassa lemmikkien tuottaminen on halpaa ja olot ovat usein huonot; eläimiä pidetään ahtaissa häkeissä ilman asianmukaista hoitoa, eikä niille hankita sairastumistilanteissakaan asianmukaista eläinlääkärin hoitoa. Pennut otetaan pois emältään jopa kahden viikon ikäisinä ja pistetään matkalle muihin maihin kuluttajien tekemien tilausten mukaisesti.

Myös ihmisten halu pelastaa eläimiä huonoista oloista on saanut rikolliset liikkeelle. Vaikka kuluttajalla on halu pelastaa ja auttaa, osa tällaisistakin eläimistä tulee lemmikkitehtaista.  Kun yksi pelastetaan, tuotetaan tilalle toinen pelastettava ja mukaan liitetään yhtä surullinen tai jopa surullisempi tarina herättämään kuluttajien auttamishalua. Niin pitkään kuin on kysyntää, on myös tarjontaa.

Vuoden vaihteessa voimaantuleva uusi eläinten hyvinvointilaki antaa viranomaisille uusia työkaluja laittoman lemmikkikaupan kitkemiseen – kuluttajat ovat kuitenkin omalla ostokäyttäytymisellään avainasemassa tämän rikollisen ilmiön taltuttamisessa.

Muistilista lemmikin ostamiseen verkosta [.fi]›
Lue lisää sivulta Lemmikkieläimet ja harmaa talous

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta uudessa hallitusohjelmassa

Lähde: Harmaan talouden selvitysyksikkö 22.6.2023

Kesäkuun puolivälissä valmistuneessa hallitusohjelmassa korostuu julkisen talouden tasapainottaminen, jolle valtiovarainministeriön selvityksen mukaan on tarvetta 6 miljardin euron edestä tulevien vaalikausien aikana. Hallitusohjelmassa on kirjauksia toimista, joilla harmaan talouden torjuntaa voidaan edistää. Kokonaisvaltainen ja strateginen lähestymistapa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi ja vähentämiseksi jää kuitenkin puuttumaan.

Hallitusohjelman mukaan uusi hallitus jatkaa työtä veronkierron ja harmaan talouden torjumiseksi. Harmaan talouden torjunta onkin yksi keino paikata julkisen talouden vuotokohtia, sillä torjuntaviranomaisten keväällä julkaisemien tilastojen mukaan harmaa talous aiheuttaa vuosittain satojen miljoonien eurojen menetykset yhteiskunnalle. Hallitusohjelmassa esitetään toimia, joilla on harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöitä torjuva vaikutus, mutta kokonaisuus on pistemäinen ja keskittyy työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan.

Tehokkaampi valvonta ehkäisee työperäistä hyväksikäyttöä

Kevään eduskuntavaalien ja hallitusneuvottelujen aikana tarve työperäiselle maahanmuutolle nousi esille julkisessa keskustelussa. Uusi hallitus haluaa edistää työperäistä maahanmuuttoa, kehittäen samanaikaisesti valvontaa ja järjestelmän väärinkäytösten torjuntaa. Työperäiseen maahanmuuttoon voi liittyä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan riskejä. Torjuntaviranomaisten tilastojulkaisun yhteydessä nostettiin esimerkiksi esille ilmiö, jossa ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi taloudellisen hyödyn saamiseksi. Hallitusohjelmassa työntekijöiden hyväksikäyttöä pyritään suitsimaan luomalla laskutuspalveluyrityksille rekisteröitymisvelvollisuus sekä edellyttämällä laskutuspalveluyritysten asiakkailta vahvaa tunnistautumista rekisteröitymisen yhteydessä.

Työperäisen maahanmuuton väärinkäytösten torjumiseksi hallitus aikoo tehostaa viranomaisvalvontaa ja varmistaa poliisilaitosten ja Poliisin ihmiskauppayksikön resurssit sekä toimivaltuudet. Työperäisen hyväksikäytön rangaistavuutta korotetaan ja tekijä voidaan määrätä liiketoimintakieltoon. Ihmiskaupan torjunnassa edistetään poikkihallinnollista työtä ja turvataan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön uhrien tukipalvelut. Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton valvontaa varten perustetaan uusi valvontajärjestelmä ja viranomaisia velvoitetaan oma-aloitteiseen tietojenvaihtoon valvonnan tehostamiseksi.

Lainsäädäntömuutoksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan

Hallitusohjelmassa on yksittäisiä kirjauksia toimista, joilla on harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuva vaikutus suoraan tai välillisesti. Hallitus aikoo tehostaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ulosottomenettelyssä, esimerkiksi selvittämällä keinoja puuttua ulosoton välttelyyn. Konkurssitapauksissa hallitus haluaa edistää rikos- ja vahingonkorvausvastuun edistämistä. Rahanpesuun liittyvän rikoshyödyn takaisinsaamista tehostetaan uudella lainsäädännöllä. Nikotiinipussien laitonta kauppaa ja harmaatuontia torjutaan tuomalla ne tupakkalainpiiriin ja sallimalla niiden myynti. Alkoholin verkkokaupassa ostajan verovelvollisuutta tullaan laajentamaan.

Kotitalousvähennystä kodin energiaremonteissa ollaan laajentamassa. Lisäksi selvitetään käytön laajentaminen yksityishenkilön kuntoutuksessa nykyistä laajemmin. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuoreen selvityksen mukaan kotitalousvähennysjärjestelmä torjuu harmaata taloutta, joskin sen vaikutus rajoittuu paljon vähennyksen alaista työtä tekeviin yrityksiin.

Uusi harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma edistäisi torjuntatyön jatkuvuutta

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman jatkamisesta ei ole kirjausta hallitusohjelmassa. Torjuntatyön jatkuvuuden kannalta uuden toimenpideohjelman valmistelu on tärkeää. Osaa hallitusohjelmassa mainituista toimista, kuten harmaan talouden torjuntaa taksialalla tai veronumeron käytön laajentamista, on aiemmin edistetty toimenpideohjelman hankkeilla. Nykyinen toimenpideohjelma jatkuu tämän vuoden loppuun.

– Potentiaaliset hankkeet, jotka parantaisivat viranomaisten toimintaedellytyksiä aiheuttamatta hallinnollista taakkaa yrityksille, liittyvät esimerkiksi viranomaisten toimivaltuuksiin, tietojenvaihtoon ja data-analytiikkakyvykkyyksien kehittämiseen, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen sanoo.

Monet hallitusohjelman työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan liittyvät kirjaukset edellyttävätkin viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja yhteistoiminnan kehittämistä. Marttisen mukaan viranomaisten tiedonsaantioikeuksia parantaisi myös harmaan talouden selvitysyksikköä koskevan lain uudistaminen. Keskitettyjen viranomaistietopalvelujen kuten selvitysyksikön tarjoaman velvoitteidenhoitoselvityspalvelun laajempi käyttöönotto tehostaisi viranomaistyötä.

Työohje auttaa tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään harmaan talouden riskejä julkisissa hankinnoissa

Lähde: Valtiovarainministeriö 31.5.2023

Harmaan talouden torjunnan työohje esittelee harmaan talouden ilmiöitä, joihin hankintayksikkö voi toiminnassaan törmätä. Ohjeessa on tietoa tekijöistä, jotka altistavat harmaan talouden eri muodoille ja ehdotuksia riskien pienentämiseksi. Lisäksi siinä on kuvattu, miten toimia tilanteissa, joissa tällaisia riskejä on tunnistettu.

Tyypillisiä harmaan talouden ilmiöitä ovat esimerkiksi verojen kiertämien, hankintoihin kohdistuvat tarjouskartellit, pimeä työ ja korruptio eri muodoissaan.

Julkiset hankinnat ovat harmaan talouden riskien kohde

Tutkijat ovat havainneet, että julkiset hankinnat ovat Suomessa riskikohteita. Julkisen rahan käyttöön liittyy lisäksi tiettyjä piirteitä, jotka voivat korottaa harmaan talouden riskejä. Jo pelkästään hankintojen laajuus tekee sen, että ne voivat olla harmaan talouden toimijoille mielenkiintoisia. Vuonna 2022 julkisten hankintojen yhteenlaskettu volyymi vuositasolla oli arviolta noin 45 miljardia euroa, mistä noin 30 miljardia hankittiin markkinatoimijoilta.

Harmaan talouden ilmiöiden riskitekijöitä on mahdollista kartoittaa ja niihin voi varautua ennakkoon. Edellytys on, että harmaan talouden ilmiöistä on perustiedot ja että niiden riskit pidetään mielessä tarjouskilpailuja järjestettäessä ja kilpailutuksista kertyvää dataa tarkasteltaessa.

Työohje on toteutettu osana valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Hankinta-Suomi julkaisi työohjeen 31. toukokuuta 2023.

Lisätietoja:
Hankepäällikkö Antti Norkela, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, puh. 029 505 3345, antti.norkela(at)kkv.fi
Erityisasiantuntija Eija Riikonen, valtiovarainministeriö, puh. 0295 530 189, eija.riikonen(at)gov.fi

Lue lisää:
Hankinta-Suomen verkkosivut [.fi]›
Harmaan talouden torjunnan työohje hankintayksiköille (PDF 4,2 Mt)

Verovaje ja harmaan talouden torjunta hallituksen vuosikertomuksessa

23.5.2023

Hallituksen vuosikertomus 2022 julkaistiin 4.5.2023. Vuosittain laadittavassa julkaisussa tarkastellaan muun muassa hallituspolitiikan toteuttamista, ministeriöiden toimintaa ja julkisen talouden lukuja kuten verokertymää ja arvioitua verovajetta. Viranomaisten toimet harmaan talouden torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi nousivat esille vuosikertomuksessa.

Hallituksen vuosikertomuksessa arvioitiin verovajeen määrää ja harmaan talouden vastaisia toimia vuonna 2022. Verovaje tarkoittaa lainmukaisen ja todellisen verokertymän välistä erotusta, toisin sanoen verotuloja, jotka ovat jääneet keräämättä. Verovajeen syntyyn vaikuttavat harmaan talouden lisäksi inhimilliset tekijät, kuten huolimattomuus, osaamattomuus ja lakien tulkintaan liittyvät ongelmat. Suhteellisesti eniten valtiolle kertyy verotuloja arvonlisäveroina, vuonna 2022 21,3 miljardia euroa. Arvonlisäveron verovaje keskittyy erityisesti pieniin, alle 300 000 euron liikevaihdon omaaviin yrityksiin, mikä selittyy näiden yritysten suurella lukumäärällä ja pienten virheiden yleisyydellä. Arvonlisäverovajeesta 40 prosenttia kohdistuu tähän joukkoon.

Verohallinto on selvittänyt arvonlisäveron verovajetta vuodesta 2008 alkaen. Vuosina 2008–2018 verovajeen arvioinnissa käytettiin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mittausmenetelmiä, arvonlisäveron verovaje vaihteli neljän ja kahdeksan prosentin välillä lainmukaisesta verokertymästä. Vuodesta 2019 alkaen Verohallinto on käyttänyt mittaamisessa omia menetelmiään, jotka perustuvat verovalvonnan tuloksiin. Verohallinnon arvion mukaan arvonlisäveron verovaje on ollut kolme prosenttia lainmukaisesta verokertymästä vuosina 2019–2021. Euroopan unionin mittareiden mukaan arvonlisäveron verovaje Suomessa vuonna 2020 oli 1,3 prosenttia, kun koko EU:n keskiarvo oli 9,1 prosenttia. Suomen arvonlisäverovaje on siten suhteellisen alhainen kansainväliseen tasoon verrattuna.

Verovajetta vähennetään tiedolla ja viranomaistoimilla

Verovajeen syntymistä torjutaan eri viranomaisten valvontatoimenpiteillä, joita kohdennetaan merkittävimpiin veroriskialueisiin. Vuonna 2022 verovalvonnan painopistealueita olivat muun muassa ulkomaisen varallisuuden ja siitä saatavien tuottojen valvonta, digitalouden ilmiöt ja identiteettien väärinkäytökset. Verohallinto ja Tulli aloittivat yhteistyössä ulkomaisista verkkokaupoista tilattujen alkoholijuomien tuonnin tehovalvonnan, jolla torjutaan säännösten vastaisesta verkkokaupasta aiheutuvaa verovajetta. Verohallinto löysi vuoden 2022 valvonnassaan 534 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. Tullin talousrikostorjunnan vaikuttavuus oli puolestaan noin 18,2 miljoonaa euroa. Tulli torjuu kansallisen verovajeen ohella myös EU:n varoihin kohdistuvaa verovajetta.

Harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikennetään valvonnan lisäksi yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Tiedon tuottamisella harmaan talouden ilmiöistä ja toimijoista on myös tärkeä rooli ennaltaehkäisevässä työssä. Vuonna 2022 Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö edisti harmaan talouden torjuntaa julkaisemalla selvityskokonaisuuden pimeän työn laajuudesta ja vaikutuksista Suomessa. Pimeän työn laajuutta arvioitiin sekä osakeyhtiöiden maksamina pimeinä palkkoina, että elinkeinonharjoittajien tekemän pimeän työn arvona. Selvitysten mukaan Suomessa tehtiin pimeää työtä vuosittain noin 900–1 400 miljoonan euron edestä vuosina 2014–2020. Siitä aiheutui arviolta 300–480 miljoonan euron vuosittaiset verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset.

Lue lisää:
Hallituksen vuosikertomus 2022 [.fi]›
Harmaan talouden torjuntatilastot 2022
Tutustu selvityksiin pimeästä työstä Suomessa

Ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita naamioidaan yrittäjyydeksi – kasvavalla ilmiöllä haetaan taloudellista hyötyä

18.4.2023

Harmaan talouden valvontaa tekevät viranomaiset törmäävät yhä useammin ilmiöön, jossa työnantajat naamioivat ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteita yrittäjyydeksi. Ilmiö on yleinen erityisesti rakennus- ja siivousalalla. Havainnot käyvät ilmi valvontatuloksista, jotka on tänään julkaistu viranomaisten yhteisellä Harmaa talous ja talousrikollisuus -tilannekuvasivustolla.

Viranomaisten havaintojen mukaan työnantajat hämärtävät aikaisempaa useammin työ- ja toimeksiantosuhteen välistä rajaa ja siirtävät velvollisuuksiaan työntekijöille. Viranomaiset joutuvat usein tekemään rajanvetoa työsuhteen ja yrittäjyyden välillä: pelkästään työsuojeluviranomaisten eli Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden viime vuonna tekemässä valvonnassa ns. kevytyrittäjiä tavattiin 71 tarkastuksella yli 400 henkilöä. Myös muut viranomaiset, esimerkiksi ELY-keskus, ovat havainneet valvonnassa työsuhteita, jotka on yritetty naamioida yrittäjyydeksi.  

Osa työnantajista käyttää myös oleskelulupajärjestelmää väärin: työntekijöille saatetaan hakea maahan tullessa työntekijän oleskelulupaa, mutta käytännössä työntekijä laitetaan nopeasti työskentelemään yrittäjänä tai kevytyrittäjänä, ja mahdollinen työsuhde jää joko hyvin lyhyeksi tai ei toteudu ollenkaan.  

Hyvin usein työnantajat eivät työsuhteessakaan noudata sen vähimmäisehtoja ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Työsuojeluviranomainen havaitsi tarkastuksissaan puutteita erityisesti palkkauksessa. Suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamiseen. Eniten puutteita oli rakennus- ja ravintola-aloilla: rakennusalalla puutteita oli lähes 60 prosentissa tarkastuksista, majoitus- ja ravitsemusalalla palkkauksen puutteita havaittiin yli 54 prosentissa tarkastuksista.   

Satojen miljoonien menetykset vuosittain  

Talousrikokset ja harmaa talous tuottavat yhteiskunnalle merkittäviä vahinkoja. Viime vuonna poliisin päättämistä rikosasioista kertyi rikosvahinkoa lähes 200 miljoonaa euroa. Verohallinto puolestaan löysi harmaan talouden valvonnassaan yhteensä 235 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. Tullin tekemän talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli 18 miljoonaa euroa, ja verotarkastuksissa määrättiin yli 4 miljoonan euron jälkikannot.  

Parhaillaan on käynnissä kahdeksas harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma. Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta sanoo, että toimenpideohjelman hankkeilla on kehitetty moniviranomaisyhteistyötä ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. Tämä edesauttaa harmaan talouden toiminnan paljastumista, auttaa puuttumaan väärinkäytöksiin ja siten ehkäisee yhteiskunnan menetyksiä.  

  • Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yhteiskunnan varojen turvaaminen on erityisen tärkeää.  Kun torjumme harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, edistämme yhteisten rahojen tehokkaampaa käyttöä. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta. Yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä hyötyy koko yhteiskunta, Marttinen sanoo.  

Nykyinen toimenpideohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. Marttinen toivoo, että uusi hallitus jatkaisi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. 

  • Harmaan talouden ilmiöt monimutkaistuvat koko ajan, ja etenkin taantumassa harmaa talous ja verovaje tyypillisesti kasvavat. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma antaa mahdollisuudet viranomaisten tiiviille yhteistyölle ja auttaa vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, Janne Marttinen sanoo.   

Viranomaisten yhteisellä harmaatalous & talousrikollisuus tilannekuvasivustolla julkaistaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyviä tilastoja. Tuloksia julkaisevat mm. työsuojeluviranomaiset (avi), Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, konkurssiasiamies, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, ELY-keskus, Valvira ja Ruokavirasto.   

Nostoja viranomaisten tekemästä valvonnasta vuonna 2022: 

  • Poliisin tietoon tuli yhteensä 2085 talousrikosasiaa. Kasvua vuoteen 2021 oli kuusi prosenttia.
  • Kiskonnan tapaisen työsyrjinnän määrä kasvoi neljättä vuotta peräkkäin. Viime vuonna poliisin tietoon tuli 74 tapausta. 
  • Venäjä-pakotteiden rikkomiset nostivat säännöstelyrikokset huippuunsa: Tulli aloitti viime vuonna lähes 300 esitutkintaa pakotteiden rikkomisesta.
  • Konkurssihakemusten määrä on kasvusuunnassa. Konkursseja aloitettiin vuonna 2022 lähes 13 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
  • Verohallinto löysi verovalvonnassaan yhteensä 235 miljoonaa euroa ilmoittamatta jääneitä veroja. 
  • Uudenmaan ELY-keskuksen tekemistä osapäätöksistä yrittäjäksi haluavien ulkomaalaisten hakemuksiin myönteisiä oli 60 prosenttia. Myönteisten päätösten määrä nousi edellisvuodesta 5 prosenttia.   

Lue lisää:
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntastrategia ja toimenpideohjelma 
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman vaikuttavuusarvio

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman hankkeilla edistetään reilumpaa yhteiskuntaa

Harmaan talouden selvitysyksikkö / Jenna Rauhala 10.3.2023

Työ- ja elinkeinoministeriön 8.3.2023 Säätytalolla järjestämässä seminaarissa esiteltiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman saavutuksia. Työministeri Tuula Haataisen luotsaamassa tilaisuudessa kuultiin monipuolisesti eri viranomaisten edustajia muun muassa reilujen työmarkkinoiden, muuttuvan toimintaympäristön ja viranomaisyhteistyön teemoista.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden nykyinen toimenpideohjelmakausi käynnistyi vuonna 2020 ja se jatkuu tämän vuoden loppuun. Toimenpideohjelma sisältää erilaisia viranomaisten toteuttamia hankkeita, joilla torjutaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöitä. Seminaarin aikana nousi monesti esille, että nykyisessä hallitusohjelmassa tehdyt panostukset harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia. Ohjelman noin 60 hanketta ovat saaneet rahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa ja niistä on tähän mennessä valmistunut hieman alle puolet.

Työperäisessä maahanmuutossa tulee huomioida hyväksikäytön riskit

Seminaarin keskiössä oli ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuminen ja ennaltaehkäisy. Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä alustuksessaan työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen korosti, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa osaajapulan ja taloudellisen huoltosuhteen paikkaamiseksi. Työperäisessä maahanmuutossa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota toiminnan eettisyyteen, jotta kukaan ei joutuisi Suomessa hyväksikäytön uhriksi. Yksi tapa torjua työperäistä hyväksikäyttöä on lupamenettelyssä käytettävässä automatisaatiossa nousevat herätteet, jotka auttavat viranomaisia tunnistamaan riskiryhmään kuuluvat henkilöt. Työkaluja riskiryhmien tunnistamiseen ovat esimerkiksi Harmaan talouden selvitysyksikön (HTSY) tuottama velvoitteidenhoitoselvityspalvelu sekä Maahanmuuttoviraston asiankäsittelyjärjestelmä UMA.

Eurooppalaisella tasolla työvoiman liikkuvuuden haasteita ja pimeän työn torjuntaa koordinoi vuonna 2017 perustettu European Labour Authority (ELA), jonka työryhmissä on vahva suomalainen edustus. ELA edistää eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa sääntelyä ja kehittää jäsenvaltioidensa välistä yhteistyötä. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Päivi Kantasen mukaan Suomen malli poikkihallinnollisesta harmaan talouden torjunnasta on herättänyt kiinnostusta Euroopassa. Reilujen työmarkkinoiden edistämisessä Suomi on edelläkävijä paitsi osaavien virkahenkilöiden, niin myös aktiivisten kansalaisjärjestöjen ansiosta. Alustuksissa tuotiin esille, että työperäisen hyväksikäytön torjunnassa tarvitaan myös yritysten vastuullista toimintaa.

Tehokkaampaa torjuntaa viranomaisyhteistyöllä

Vaikka viranomaisyhteistyö Suomessa on kansainvälisellä tasolla mitattuna hyvää, kehittämisenkin varaa on erityisesti tietojenvaihdossa. Tietojenvaihtoon tarvitaan lisää koordinaatiota, yhteisiä tietojärjestelmiä ja käytäntöjä oma-aloitteiseen tietojenvaihtoon. Verohallinnon ylitarkastaja Anne Andsténin alustuksessa tuotiin esille julkisten perusrekisterien oikeasisältöisyyden ja ajantasaisuuden merkitys. Rekisterejä ylläpitävien viranomaisten yhteistyötä tarvitaan, jotta oikea tieto löytää oikeat viranomaiset. Suuria tietorakenteita olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

Ministeri Haataisen mukaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa tarvitaan strategista lähestymistapaa ja toimenpideohjelmia, mutta myös toimijoita ja resursseja. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmatyölle on tarvetta myös seuraavan hallituskauden aikana. Pitkäjänteisessä hallintorajat ylittävässä yhteistyössä ei ole kyse vain julkisten rahojen tehokkaammasta käytöstä, vaan koko yhteiskunta hyötyy yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja toimivasta viranomaisyhteistyöstä.

Lue lisää: Valmistuneiden hankkeiden vaikuttavuusarvio
Lue lisää: Hankkeiden teemat ja tuotokset

Seminaarin esitysmateriaalit

Seminaarin avaus (PDF 1,75 Mt)
Tuula Haatainen, ministeri, Työ- ja elinkeinoministeriö

Tavoitteena reilut työmarkkinat kaikille

Ulkomaalaisen työvoiman ja yritysrekisteröinnin haasteet
Esitysmateriaali (PDF 2,2 Mt)
  • Ulkomaisen työvoiman rekisteröinti Suomessa – rekisterien oikeasisältöisyys ja ajantasaisuus?
    Anne Andstén, ylitarkastaja, Verohallinto
  • Identiteettien väärinkäytökset ja toimintaympäristön muutos – tulevaisuuden uhkakuvia
    Salla Autio, 
    ylitarkastaja, Verohallinto

Uudet tuulet viranomaisyhteistyön kehittämiseen

Tieto on avainasemassa työperäistä hyväksikäyttöä torjuttaessa

Harmaan talouden selvitysyksikkö / Olavi Kärkkäinen 27.2.2022 

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapauksista vain räikeimmät nousevat julkisuuteen. Viranomaisille työperäisen hyväksikäytön torjunta on kuitenkin arkipäivää. Oleskelulupia myöntävät maahanmuuttoviranomaiset ovat ensimmäinen porras hyväksikäytön estämisessä. Harmaan talouden selvitysyksikkö tukee viranomaisia oleskeluluvan hakijoiden ja heidän työnantajayritystensä luotettavuuden arvioinnissa. Keskitetty tietopalvelu tarjoaa tietoa muun muassa julkisten velvoitteiden hoidosta.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö vahingoittaa monella tasolla

Työperäinen hyväksikäyttö on piilorikollisuutta, jota peittelevät sekä sitä harjoittavat työnantajat että myös hyväksikäytettävät työntekijät. Syitä peittelyyn löytyy monia; ei luoteta viranomaisten toimintaan, pelätään maastakarkoitusta tulojen jäädessä sovittua pienemmiksi tai pelätään oman yhteisön reaktioita. Muun muassa näistä syistä on vaikea löytää ilmiantajia tai todistajia hyväksikäyttötapauksiin.

Työperäinen hyväksikäyttö vaikeuttaa yritysten tasa-arvoista kilpailua. Yrityksen, joka hoitaa lakisääteiset velvoitteensa, on vaikea kilpailla markkinoilla, joilla alipalkkoja maksava kilpailija maksaa esimerkiksi vain puolet työvoimakustannuksista. Työperäinen hyväksikäyttö voi myös johtaa vakaviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sopimusten vastaiset alipalkat voivat aiheuttaa saajalleen ja tämän lähipiirille syrjäytymistä, leimaantumista ja pelkoa maasta poistamiseen sekä taloudellista ahdinkoa. Lisäksi alipalkalla työskentelevät joutuvat mahdollisesti kompensoimaan alhaisia tulojaan yhteiskunnan eri tukimuodoilla.

Oikeilla tiedoilla työperäistä hyväksikäyttöä torjutaan ennalta estävästi

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tukee TE-toimistoja, ELY-keskuksia, Maahanmuuttovirastoa (Migri) ja Aluehallintovirastoja toimittamalla tietoa yritysten lakisääteisten velvoitteiden hoidosta sekä tukemalla riskiyrittäjien tunnistamista. Velvoitteidenhoitoselvityksen (VHS-raportti) tiedoilla on mahdollista tunnistaa muun muassa yrityksiä, joiden taloudelliset edellytykset työantajina toimimiseen ovat heikentyneet. Yrityksen ja sen vastuuhenkilöiden kohonnut laiminlyöntien riski on siten mahdollista tunnistaa jo lupaprosessin alkuvaiheessa.

Velvoitteidenhoitoselvitys nopeuttaa maahanmuuttoviranomaisten lupakäsittelyä 

Oleskelulupaa hakevan yksityishenkilön on selvitettävä Migrille kykynsä kattaa elantomenonsa Suomessa ja annettava selvitys työnantajastaan. TE-toimisto varmistaa, että työntekijän työsuhteen ehdot ovat lain ja työehtosopimuksen mukaiset. Lisäksi TE-toimiston tulee varmistua siitä, että työnantaja pystyy huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan ja työnantajalla on kykyä maksaa työntekijöidensä palkat. Yrittäjäksi hakeutuvilta Uudenmaan ELY-keskus tutkii yrityksen liikevaihdon riittävyyden, vakavaraisuuden ja liiketoiminnan tuloksellisuuden sekä lakisääteisten rekisteröitymis-, maksu- ja ilmoitusvelvoitteiden hoidon. Migri tekee TE-toimistojen sekä ELY-keskusten osapäätösten jälkeen oleskelulupahakemukseen lopullisen päätöksen.

Harmaan talouden selvitysyksikön yhteistyöviranomaiset saavat "yhdeltä luukulta" koosteena kahdeksan eri viranomaisrekisterin tiedot yrityksen velvoitteiden hoidosta sekä ja vastuuhenkilöiden toiminnasta. VHS-raportteja on toimitettu maahanmuuttohallinnon käyttöön vuonna 2022 runsas 55 000 kappaletta.

VHS-raportilta viranomaiset saavat myös tietoja, jotka aiemmin jouduttiin pyytämään työnantajalta. Tällaisia tietoja ovat muun muassa tiedot työnantajan verotuksesta, ulosottoasioista, rekisteröinneistä ja lakisääteisistä vakuutuksista. VHS-raportin käyttö on nopeuttanut päätösprosesseja huomattavasti, koska tietoja ei enää tarvitse odottaa. Tietopalvelu on myös keventänyt hakijoiden hallinnollista taakkaa.

Kuva esittää keskitettyä tietopalvelua, josta viranomaiset saavat velvoitteidenhoitoselvityksiä.

Automaatio tehostaa hakumenettelyä ja valvontaa

Rekisteritiedot auttavat viranomaisia selvittämään, miten asiat on yrityksessä hoidettu ja auttavat tunnistamaan riskitoimijat hakumenettelyssä. Yritystunnuksen ja henkilötunnuksen käyttö tunnisteena mahdollistavat eri viranomaistietojen yhdistämisen. Tietojen yhdistäminen tukee sekä etu- että jälkikäteistä valvontaa. VHS-raportin tietoerät mahdollistavat tulevaisuudessa automaation kehittämisen yritysten luokittelemiseksi eri käsittelyryhmiin.

Harmaan talouden toimenpideohjelman viimeinen vuosi starttaa uusilla hankkeilla

23.1.2023

Ministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä hyväksyi 30.11.2022 torjuntaohjelmaan kaksi uutta hanketta. Ruokaviraston ja Tullin yhdessä luotsaaman hankkeen tavoitteena on toimeenpanna ja edelleen kehittää elintarvikepetosten torjunnan yhteistyömalleja. Sisäministeriön ja poliisin hankkeessa tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa ihmiskaupparikosten paljastamista ja tutkintaa. Molemmat uudet hankkeet saivat rahoituksen vuodelle 2023.

Ruokavirasto ja Tulli kehittävät yhteistyömalleja elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan

Hanke on jatkoa vuosina 2021─2022 käynnissä olleelle yhteistyöhankkeelle, ja sen tavoitteena on toimeenpanna ja edelleen kehittää Tullin, Ruokaviraston, aluehallintovirastojen ja kunnallisten elintarvikevalvontayksiköiden elintarvikepetosten torjunnan yhteistyömalleja koko Suomen alueella.

Viranomaisten yhteiset toimintamallit tehostavat elintarvikeketjun rikosten selvittämistä ja edistävät myös nykyistä tehokkaammin Suomeen kohdistuvien elintarviketurvallisuuden- tai eläintautiriskien torjuntaa. Lisäksi hanke tukee elintarvikealan tasapuolista kilpailua ja tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yhdessä Ruokavirasto ja Tulli.

Poliiseille järjestetään koulutusta ihmiskaupparikosten tunnistamisen ja tutkinnan tueksi

Tämä uusi hanke sisältää esitutkintaviranomaisille tarkoitetun koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen vuoden 2023 aikana. Koulutus suunnataan ihmiskaupparikosten tutkinnanjohtajille, ryhmänjohtajille ja tutkijoille. Koulutuksen kautta vahvistetaan esitutkintaviranomaisten kykyä tunnistaa ihmiskaupan uhreja sekä yhdenmukaistetaan ja tehostetaan rikosten tutkintaa. Tavoitteeksi on nostettu myös sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen. Samalla koulutus edistää Ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toteuttamista. Hankkeen vastuutahoina ovat yhdessä sisäministeriö, Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu.

Lue lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta

 

Ajankohtaista — muut sivut

Aiemmat ajankohtaiset

Blogit

Sivu on viimeksi päivitetty 12.2.2024