Ajankohtaista

EU:ssa torjutaan pimeää työtä yhteistyöllä ja osaamista kehittämällä

TEM / Päivi Kantanen 23.8.2021

Reilujen työmarkkinoiden edistäminen ja pimeän työn torjunta ovat Euroopan unionin toimien keskiössä. EU-maiden viranomaiset ovat tehneet paljon työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kesällä 2019 toimintansa aloittaneen Euroopan työviranomaisen ELA:n toimilla tehostetaan EU:n liikkuvuussäännösten toimeenpanoa ja pimeän työn torjuntaa sekä niistä tiedottamista. ELA tukee jäsenmaiden vapaaehtoisia rajat ylittäviä koordinoituja yhteistarkastuksia ja samanaikaisia tarkastuksia jäsenmaissa.

Parhaillaan on käynnissä tiedottamiskampanja Rights for All Seasons [.fi]› kausityöstä. Kausityöntekijöiden asemaan ja oikeuksiin liittyy paljon epäselvyyksiä, väärinkäytöksiä ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä COVID-19 pandemian johdosta. Tietoa tarvitaan sovellettavista säännöistä ja neuvovasta tahosta.

EU:n pimeän työn torjunnan foorumi jakaa tietoa pimeän työn ilmenemistavoista

Foorumin sujuva siirtyminen 26.5.2021 ELA:aan pysyvänä asiantuntijaryhmänä varmistaa työn jatkuvuuden. EU-foorumi edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pimeän työn torjumiseksi usein tavoin:

- vaihtaa jäsenmaiden hyviä toimintatapoja ja tietoja
- kehittää asiantuntemusta ja analyysejä
- kannustaa ja helpottaa rajat ylittävää yhteistyötä
- arvioi yhteistyöstä saatuja kokemuksia
- edistää pimeään työhön liittyvien kysymysten ymmärtämistä.

Hyvien käytäntöjen vaihtaminen pimeän työn torjumiseksi auttaa jäsenmaita arvioimaan omaa tilannettaan ja tunnistamaan kehittämistä vaativia asioita. Foorumi on edistänyt yleistä osaamista, laajentanut tietopohjaa, teettänyt tutkimuksia, järjestänyt seminaareja ja teemakeskusteluja sekä tarkastellut pimeälle työlle herkkiä toimialoja ja niiden erityiskysymyksiä.

Työvoiman väärinkäytökset koskettavat viranomaisia myös Suomessa

Lähitulevaisuuden yksi uhkakuva on työvoiman hyväksikäytön lisääntyminen. Poliittinen sitoutuminen ja valmius arvioida omia järjestelmiä ja toimintatapoja on keskeistä toimien tehostamiseksi kaikissa jäsenmaissa. Viranomaisilla tulee olla kustannustehokkaat ja yhteistyötä tukevat toimintamallit. Sääntelyn tulee tukea viranomaisten tiedonvaihtoja ja yhteistyötä.

Foorumin työohjelma vuosille 2021–2022 [.fi]› ohjaa toimintaa ja huomioi pimeän työn torjunnan todellisuuden vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ohjelman tarkoituksena on syventää ymmärrystä pimeän työn uusista ilmenemistavoista ja ilmiölle alttiista aloista. Ohjelma tukee kumppanuuksia, innovaatioita, valmiuksien kehittämistä ja lisää kansalaisten tietoisuutta pimeästä työstä. EU-foorumi haluaa edistää jäsenmaissa kokonaisvaltaista, poikkihallinnollista työtä poliittisella ja operatiivisella tasolla pimeän työn torjumiseksi.

Suomi aktiivinen EU-foorumin kampanjatyössä

Viime vuonna toteutettiin ensimmäinen EU-tason #EU4FairWork [.fi]› kampanja pimeän työn torjumiseksi. Suomi oli aktiivisesti mukana #EU4FairWork-kampanjassa [.fi]› yhdessä ministeriöiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kampanjalla haluttiin yleisesti edistää EU:n kansalaisten ja yritysten tietoisuutta ilmoitetun työn hyödyistä ja pimeän työn torjunnan tärkeydestä. Työnteon ilmoittamatta jättäminen viranomaisille ei luo turvaa työntekijälle ja on riski teettäjälle. Se myös heikentää yhteiskunnan mahdollisuuksia palvelujen tuottamiselle. Kausityökampanja Rights for All Seasons jatkaa tiedottamistyötä myös pimeän työn torjunnasta.

Suomessa panostetaan pimeän työn torjuntaan useilla tavoin

Pimeän työn torjunta on otettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaan ja toimenpideohjelmaan vuosille 2020 -2023. Yksi strateginen tavoite on reilujen työmarkkinoiden ja tasavertaisen kilpailun edistäminen. Pimeän työn torjunta oli mukana jo edellisessä ohjelmassa.

Parhaillaan on käynnissä hanke viranomaisyhteistyön tehostamisesta valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä rikosten ja pimeän työn torjumiseksi. Uusia tapoja haetaan luomalla yhtenäisiä toimintamalleja moniviranomaisyhteistyölle. Lisäksi pyritään varmistamaan riittävät resurssit valvoville viranomaisille.

Käynnissä on useita muita viranomaisyhteistyön kehittämisprojekteja, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön 6.4.2020 asettama pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän kansallinen yhteistyöverkosto. Verkosto tukee ELA:n ja EU:n pimeän työn foorumin työtä. Verkostossa on edustettuina keskeiset ministeriöt ja viranomaiset.

Siiloissa kukaan ei torju pimeää työtä. Pimeän työn torjunta kuuluu meille kaikille niin ministeriöille, viranomaisille, järjestöille, yrityksille kuin kansalaisille.

Lisätietoja:
European Labour Authority [.fi]›
The European Platform tackling undeclared work [.fi]›
#Rights4AllSeasons [.fi]›


Harmaa talous ja ulkomainen työvoima

Julkaistu 23.8.2021

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Useat Suomeen työhön hakeutuvat ulkomaalaiset eivät kuitenkaan tunne Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjä tai ovat muutoin haavoittuvassa asemassa Suomeen tullessaan. Tämä aiheuttaa riskejä väärinkäytöksistä ja harmaasta taloudesta. Ongelmiin puuttumiseksi on vireillä useita hankkeita.

Euroopan unionin alueella työntekijät voivat liikkua vapaasti, mutta kolmansien maiden ammatinharjoittajilla ja työntekijöillä tulee olla yrittäjän tai työntekijän oleskelulupa Suomessa työskentelyä varten. Ulkomailla syntyneiden osuus Suomen työvoimasta on alle kymmenen prosenttia, mutta talonrakennusalalla vastaava osuus on jopa viidennes. Ulkomaiset kausityöntekijät puolestaan ovat tärkeitä erityisesti maataloudelle ja matkailulle. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ulkomaisen työvoiman käyttämiseen liittyviä harmaan talouden riskejä.

Väärinkäytösten riskit moninaisia

Ulkomailta tulevat työntekijät eivät välttämättä tunne oikeuksiaan ja paikallista sääntelyä, tai he saattavat olla haavoittuvassa asemassa tullessaan Suomea selvästi alhaisemman palkkatason maasta esimerkiksi turvapaikanhakijana tai oleskellessaan Suomessa paperittomana. Vilpilliset toimijat voivat pyrkiä hyödyntämään tätä pimeän palkanmaksun tai eläkevakuuttamisen laiminlyönnin muodossa. Tällöin on usein kyse harmaasta taloudesta, minkä ohella tapauksiin saattaa liittyä myös alipalkkausta tai jopa ihmiskauppaa.

Pimeä työvoima aiheuttaa valtiolle verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä. Samalla se myös vaikeuttaa monen rehellisesti toimivan yrittäjän kilpailumahdollisuuksia. Laittoman ulkomaisen työvoiman käyttöä ilmenee tyypillisesti rakennustyömailla ulkomaisten yhtiöiden aliurakointiketjussa ja myös mm. ravintola-alalla, siivoustoimialalla ja kuljetusalalla. Alihankintaketjut ovat valvonnan kannalta ongelmallisimpia. Pimeää työvoimaa hyödyntävä työnantaja on voinut syyllistyä samanaikaisesti useaan eri rikokseen aina veropetoksesta työsuojelurikokseen. Joissain tilanteissa pimeitä työntekijöitä on värvätty ulkomailta ammattimaisesti. Digitalisaatio hämärtää työsuhteita ja työn tekemisen muotoja samalla kun kansainvälistyminen aiheuttaa jatkuvasti uusia haasteita valvonnalle.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö yhä enemmän esillä myös julkisuudessa

Vuosina 2019 ja 2020 ulkomaisen työvoiman laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä koskevia tapauksia nousi julkisuuteen mm. Olympiastadionin työmaata [.fi]› ja nepalilaisravintoloita [.fi]› koskevien selvitysten yhteydessä. Tavanomaiset alipalkkaustilanteet liittyvät työsopimuslain, työaika- ja vuosilomalakien sekä työehtosopimusten määräysten väärään soveltamiseen. Alipalkkaus on välillinen harmaan talouden muoto ja se on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Alipalkkaustapauksista on havaittu päätyvän oikeuteen vain pieni osa ja rangaistukset ovat olleet lieviä. Myös viranomaisten keinot alipalkkaukseen puuttumiseksi on havaittu puutteellisiksi (PDF 291 kt). Hallitusohjelmassa onkin kirjaus, jonka mukaan uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi tullaan selvittämään.

Väärinkäytösten torjuntaan useita keinoja

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä voidaan pyrkiä torjumaan lainsäädännön ja viranomaisten välisen yhteistyön, sekä viranomaisten ja liittojen välisen yhteistyön avulla. Joissain tilanteissa myös kansainvälinen yhteistyö ja yhteistarkastukset ovat välttämättömiä. Keskeisiä uudistuksia viime vuosina ovat olleet esimerkiksi Työsuojeluhallinnon tiedonsaantioikeuksien laajentuminen ja veronumerorekisteri. Rakennusalan veronumeromenettelyn tarkoituksena on pimeän työn tekemisen estäminen ja ulkomaisen työvoiman saaminen verovalvonnan piiriin. Menettelyn on arvioitu vähentäneen harmaata taloutta rakennusalalla ja sen myötä Eduskunta on hyväksynyt esityksen veronumeron ottamisesta käyttöön myös laivanrakennusalalla heinäkuusta 2022 lähtien.

Kansainvälisellä tasolla yksi keskeisimmistä hankkeista on ollut Euroopan työviranomaisen, ELA:n, perustaminen. Sen tehtävänä on mm. auttaa varmistamaan työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus kaikkialla EU:ssa ja tukea jäsenvaltioita yhteistyössä, tiedonvaihdossa, tarkastuksissa ja riskinarvioinnissa. Euroopan komissio on edistänyt myös pimeän työn torjuntaa vuonna 2016 perustetun pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän foorumin [.fi]› avulla.

Uudet hankkeet etenevät

Työministeri Tuula Haatainen asetti keväällä 2020 työryhmän valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä. Työryhmä esitti 14 toimenpidettä (PDF 215 kt), jotka koskevat niin lainsäädäntötoimia kuin viranomaisten yhteistoiminnan parantamistakin. Tämän seurauksena mm. ulkomaalaislakia tullaan muuttamaan lokakuusta 2021 lähtien siten, että oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä myös, jos työnantajan tarkoituksena on kiertää maahan tuloa koskevia säännöksiä. Työryhmä esitti myös tiedottamisen parantamista ja viranomaisresurssien turvaamista koskevia hankkeita. Lisäksi tullaan teettämään kansainvälinen vertailu muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden menettelyistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä.

Kesäkuussa 2021 tuli voimaan uusi laki, jonka tavoitteena on parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa. Uudessa laissa säädetään myös kerääjien ja luonnontuotekeruualan toimijoiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on edistetty ja sitä kautta tehostettu harmaan talouden torjuntaa. Esimerkiksi syksyllä 2020 parannettiin maahanmuuttohallinnon tietojensaantioikeuksia ja keväällä 2021 mahdollistettiin Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelun käyttäminen maahanmuuttohallinnon tehtävissä. Palvelun käyttö helpottaa maahanmuuttohallinnon päätöksentekoprosesseja ja valvontatehtävien hoitoa.


Elintarvikealalla joka kolmas on havainnut elintarvikepetoksia

Julkaistu 14.6.2021

Elintarvikepetosten torjuntaa tutkivassa hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella elintarviketeollisuuden toimijoiden, tukkujen ja keskusliikkeiden kokemuksia elintarvikepetoksista. Kysely lähetettiin elintarviketeollisuusyrityksille, tukuille ja keskusliikkeille syksyllä 2019. Kyselyssä elintarvikepetoksen täsmennettiin tarkoittavan tahallista toimintaa, jolla pyritään saamaan taloudellista etua asiakasta harhaanjohtamalla.

Monella vastaajalla oli kokemusta petoksellisesta toiminnasta. Kaikista vastaajista 41 prosenttia kertoi epäilleensä ja 32 prosenttia havainneensa omalla toimialallaan petoksellista toimintaa viimeisen viiden vuoden aikana. Sekä epäilyt että havainnot liittyivät yleisimmin elintarvikkeen alkuperän väärentämiseen. Vastaajista 12 prosenttia kertoi yrityksen joutuneen joskus elintarvikepetoksen uhriksi, ja 16 prosenttia arvioi elintarvikepetoksista aiheutuneen yrityksille taloudellisia tappioita.

Omat yhteistyökumppanit arvioitiin luotettaviksi

Vastaajista 46 prosenttia piti toimialaansa alttiina elintarvikepetoksille. Toisaalta noin joka kahdeksas ei pitänyt omaa toimialaansa lainkaan riskialttiina. Vastaajat suhtautuivat luottavaisesti muihin alan toimijoihin: kolme neljästä vastaajasta oli joko täysin tai osittain sitä mieltä, että muut samalla toimialalla toimivat yritykset toimivat rehellisesti. Vastaajista 59 prosenttia arvioi yrityksen käyttämien pääraaka-aineiden väärentämisen olevan vaikeaa, ja vain kahden vastaajan mielestä väärentäminen olisi hyvin helppoa. Vastaajien arviot olivat samankaltaisia eri toimialoilla.

Noin puolet vastaajista arvioi niille raaka-aineita toimittavien yritysten luotettavuuden arvioimisen olevan helppoa, ja vain noin joka kahdeksas piti sitä vaikeana. Yleisin tapa pyrkiä varmistumaan raaka-ainetoimittajien luotettavuudesta oli ostaa raaka-aineita ennestään tutuilta toimijoilta. Näin toimi aina tai usein lähes jokainen vastaaja. Myös yrityksen internetsivuja ja omia verkostoja hyödynnettiin aina tai usein yli 80 prosentissa vastaajayrityksistä. Oiva-raportteja, yritystietojärjestelmää tai kaupparekisteriä hyödynsi usein tai aina noin puolet yrityksistä, ja lähes 40 prosenttia teki tai teetti auditointeja tai hyödynsi verovelkarekisteriä.

Uhkiin varautumista vaikea arvioida pienimmissä yrityksissä

Vastaajista 86 prosenttia oli ainakin osittain samaa mieltä siitä, että heidän edustamansa yritys on varautunut hyvin torjumaan siihen mahdollisesti kohdistuvia elintarvikepetoksia. Kuitenkin vain puolessa yrityksistä oli arvioitu niiden alttiutta joutua elintarvikepetoksen uhriksi. Yleisimmin arviointia oli tehty suurissa yrityksissä. Arvioinnin tekeminen voisi yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta auttaa tunnistamaan mahdollisia riskikohtia yrityksen toiminnassa, mutta nykyisin käytössä olevat menetelmät eivät välttämättä sovellu etenkään hyvin pienille yrityksille, joita suomalaiset elintarviketeollisuusyritykset tyypillisesti ovat.

Päivittäistavarakauppa ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry tuovat seuraavissa kommenteissa esille tutkimuksen tuloksia oman jäsenistönsä näkökulmasta

Omat yhteistyökumppanit arvioitiin luotettaviksi

Päivittäistavarakauppa ry PTY 1.6.2021

Elintarvikepetosten torjuntaa tutkivassa hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella mm. keskusliikkeiden kokemuksia elintarvikepetoksista. Sen tuloksista käy ilmi, että vastaajat suhtautuvat luottavaisesti muihin alan toimijoihin: kolme neljästä vastaajasta oli joko täysin tai osittain sitä meiltä, että muut samalla toimialalla operoivat yritykset toimivat rehellisesti.

Päivittäistavarakauppa PTY ry:n jäsenyritysten kanssa pitkään töitä tehneenä tunnistan tuloksissa esiin tulleen ajattelutavan, että ensinnäkään Suomi ei ole kiinnostava maa kansainväliselle elintarvikerikollisuudelle ja toisekseen omiin tuttuihin tavarantoimittajiin voi luottaa.

Tuotevalikoimien laajentuminen nykyisiin määriin ja yhä uudenlaisiin maailmalla käytettyihin tuotteisiin edellyttää kaupalta ammattitaitoa tunnistaa tuotelaatua koskevia muutoksia. Valikoimat ovat viimeisten 25 vuoden aikana kolminkertaistuneet ja jalostusaste kasvanut. Valikoimien koko vaihtelee pienten myymälöiden noin 2 000 tuotteesta suurimpien hypermarkettien noin 25 000 tuotteeseen.

Petoksen tahallisuuden osoittaminen ei ole aina ole helppoa elintarvikkeista tai niiden raaka-aineista, joissa on jo kasvuolosuhteista ja erilaisista käsittelytavoista johtuen paljon myös luontaista vaihtelua. Isoilla toimijoilla on pieniä yrityksiä paremmat resurssit selvittää mahdollista tahallista petoksellista toimintaa. Esimerkiksi alkuperän tutkiminen vaatii erityismenetelmiä ja -tekniikoita, jotta tulos on luotettava.

Globaalit markkinat ovat avoimen talouden edellytys, mutta EU:n ulkopuolisissa maissa voi olla puutteita EU-lainsäädännön vaatimusten tuntemisessa ja noudattamisessa. Vaikka tuotteessa ei sinänsä olisi terveysvaaraa, se saattaa olla laiton, jos se sisältää ainetta, jota ei ole hyväksytty Euroopan unionin alueella. Tarvitaan siten myös osaamista valita tuotteet ja ominaisuudet, joiden osalta on mahdollista tunnistaa, milloin on kyse vaatimuksenmukaisuus puutteesta ja milloin tahallisesta väärentämisestä

Suomalainen luottamus on toisaalta yksi tärkeimpiä kansallisia varantojamme, joka on tuonut meille monessa suhteessa etua. Toisaalta meidän on oltava jatkuvasti valppaana ja valmiina myös uudenlaisiin ongelmiin ja haasteisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät muutokset elintarvikkeiden saatavuudessa ja laadussa voivat tuoda hyvinkin uusia ongelmia ja aiheuttaa harmaan talouden lisääntymistä.

Merja Söderström
lakimies, asiantuntija

Päivittäistavarakauppa PTY ry

merja.soderstrom@pty.fi
www.pty.fi [.fi]›

ELIPET-hanke tukee elintarvikepetosten ehkäisyä

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) 1.6.2021

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) on vahvasti mukana elintarvikepetosten ehkäisyssä. Epärehellinen toiminta vääristää kilpailua, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vaarantaa myös rehellisesti toimivien yritysten maineen. Helsingin yliopiston ELIPET-hanke tukee hienosti liiton tavoitteita.

ELIPET-hankkeen toimijakysely havainnollistaa, että elintarvikealan yrityksillä on todellinen huoli elintarvikepetoksista: petoksellisesta toiminnasta on tehty epäilyjä ja havaintoja. Petosten ehkäiseminen on haastavaa etenkin pienille yrityksille, joilla on käytössään vähemmän työkaluja ja resursseja.

Syksyllä 2018 ETL järjesti jäsenilleen kyselyn elintarvikepetoksista ja siitä, miten ETL voisi parhaiten vahvistaa yritysten kykyä torjua elintarvikepetoksia. Kyselyyn vastanneista 42 % katsoi, että elintarviketeollisuuden tulee osallistua ja jakaa kokemuksiaan elintarvikepetosten torjunnasta esimerkiksi seminaareissa tai muissa keskustelutilaisuuksissa. Lisäksi neljä piti tärkeänä, että petoshavaintojen jakamiseen tulisi olla olemassa oma verkostonsa.

Jäsenistön toiveita on noudatettu. ETL on pitänyt elintarvikepetoksia, niiden tunnistamista ja torjuntaa esillä liiton tilaisuuksissa. Seuraamme ja välitämme jäsenistölle aktiivisesti uutisointia, EU-järjestöjen tuottamaa materiaalia sekä osallistumme ajankohtaiseen keskusteluun. Tänä vuonna aihe oli esillä myös koko elintarvikealan suurimmassa ajankohtais- ja koulutustapahtumassa, ETL:n ja Elintarvikkeiden tutkimussäätiön järjestämässä Elintarvikepäivässä. Tapahtumassa aihetta avasi muun muassa Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja Ville Itälä. Puheenvuorot tarjosivat kuulijoille ajankohtaiskatsauksen petosten tunnistamisen sekä torjunnan vaativaan kenttään ja muistuttivat jatkuvan valppaana olemisen tärkeydestä.

Terhi Virtanen
asiamies

Elintarviketeollisuusliitto ry
www.etl.fi [.fi]›

Tutkimuksen taustatiedot:

Helsingin yliopiston hankkeessa Elintarvikepetosten torjunta: elintarviketurvallisuuden ja yritysten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen (ELIPET) tutkitaan elintarvikepetosten torjuntaa viranomaistoiminnassa ja elintarvikealan yrityksissä. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahasto Makerasta vuosina 2019-2022. Kysely lähetettiin kaikille niille Ruokaviraston laitoslistoilla oleville hyväksytyille elintarvikehuoneistoille, joille löydettiin sähköpostiosoite, ja lisäksi Elintarviketeollisuusliitto ry lähetti kyselyn jäsenistöönsä kuuluville teollisuusyrityksille ja Päivittäistavarakauppa ry jäsenistöönsä kuuluville tukuille ja keskusliikkeille.

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 99 henkilöä eri toimialoja edustavista yrityksistä. Yleisimpiä toimialoja olivat liha-ala, vilja- ja leipomoala sekä maitoala. Tukkuja ja keskusliikkeitä edusti noin kymmenesosa vastaajista. Vastaajia oli kaikkien aluehallintovirastojen alueilta sekä Ahvenanmaalta. Vastaajat olivat yleisimmin elintarvikkeiden laadusta vastaavia henkilöitä, toimitusjohtajia ja yritysten omistajia. Yrityksistä 28 prosenttia työllisti 1–10, 27 prosenttia 11–49, 29 prosenttia 50–249 ja 15 prosenttia yli 250 henkilöä. Yrityksistä 56 prosentilla oli sertifioitu elintarviketurvallisuusjärjestelmä. Noin kolmannes yrityksistä hankki raaka-aineita vain Suomesta, noin kolmannes Suomesta ja muualta EU- tai ETA-alueelta ja noin kolmannes lisäksi EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta.

Lisätietoja: hankkeen tutkija, tohtorikoulutettava ELL Jasmin Joenperä, puh. 029 415 7168, sähköposti jasmin.joenpera@helsinki.fi


Korruptioriskit ja niiden torjunta COVID-19 pandemian aikana

Lähde: OM, Juuso Oilinki 17.5.2021

Useat kansainväliset järjestöt ovat pandemian aikana varoittaneet COVID-19 pandemiaan liittyvästä kohonneesta korruptioriskistä ja kehottaneet valtioita tehostamaan korruptionvastaisia toimia. Muun muassa Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin (GRECO) on julkaissut jäsenvaltioilleen toimenpideohjeet korruption torjunnan tehostamiseksi pandemian aikana. Lisäksi OECD on laatinut selonteon korruption torjunnan tärkeydestä ja sen keinoista terveyskriisin aikana.

COVID-19 pandemialla on globaali korruptioriskiä lisäävä vaikutus ja sen vuoksi myös Suomessa tulisi suhtautua tilanteeseen vakavasti ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin torjunnan tehostamiseksi. Keskeisinä syinä kohonneelle riskille ovat GRECOn mukaan jäsenvaltioiden poikkeustilasta johtuvat vallan keskittyminen, poikkeukset perusoikeuksissa ja –vapauksissa sekä pandemiaan liittyvien laajojen EU-tukipakettien kanavoiminen jäsenvaltioille. OECD:n pandemiaa ja korruption torjuntaa koskevassa selonteossa todetaan, että talouden elvytyspakettien toteutusvauhti on johtanut rutiinivalvontatoimenpiteiden lieventämiseen ja ennakkovalvonnan tai vaatimusten yksinkertaistamiseen. Kansainväliset järjestöt pitävät tärkeänä, että korruptionvastaista toimintaa yhdenmukaistettaisiin kaikissa pandemiaan liittyvissä prosesseissa.

Riskit liittyen terveydenhuoltoon ja julkisiin hankintoihin

Terveysalaa pidetään yhtenä korruptioriskeille erityisen alttiina toimialana. Lahjonta vääristää terveysalan markkinoita ja voi johtaa huonompien tai väärennettyjen tuotteiden yleistymiseen markkinoilla. GRECOn mukaan lääkevalmisteiden ja terveysalan tarvikkeiden kiireellisiin hankintoihin liittyvät poikkeukselliset hankintaprosessit, ylikuormitetut hoitolaitokset ja ylikuormitettu hoitohenkilökunta lisäävät entisestään korruptioriskiä. Hätäapupäätöksissä tai kiireellisissä hankinnoissa asianmukaista prosessia ei välttämättä aina noudateta, ja dokumentaatio voi jäädä puutteelliseksi, mikä vaikeuttaa riskienhallintaa ja tarkastusten suorittamista. Erilaisia korruption ilmenemismuotoina terveydenhuoltoalalla ovat muun muassa hankintaprosesseihin liittyvä lahjonta, muu terveydenhuollon palveluihin liittyvä korruptio, tuotekehitykseen liittyvä korruptio, eturistiriidat, suosiminen ja COVID-19 pandemiaan liittyvät petokset.

OECD:n analysoimat tiedot osoittavat, että monet havaituista ulkomaisista lahjusrikostapauksista ovat tapahtuneet terveydenhuollossa. OECD:n ulkomaista lahjontaa koskeva raportti osoittaa, että korruptioriskit ovat aina olemassa myös julkisissa hankinnoissa, ja OECD:n tilastoimista ulkomaisista lahjontatapauksista 57 prosenttia liittyy julkisiin hankintoihin. Riskit ovat entistä suurempia kriisitilanteessa.

Riskit yritystoiminnassa

Myös yksityistä sektoria koskettava korruptioriskien lisääntyminen tulisi huomioida pandemian aikana. Poikkeuksellisen suuret taloudelliset tukitoimet talouden tasapainottamiseksi ovat välttämättömiä, mutta osaltaan lisäävät taloudellisten väärinkäytösten ja korruption riskiä. GRECOn mukaan erityisesti asiakirjaväärennykset ja väärän tiedon antaminen erilaisissa valtioavustusten ja tukien hakuprosesseissa, tuotesertifikaattien väärennykset, vaihtoehtoisten toimitusketjujen sertifiointien laiminlyönti, yksittäisten työntekijöiden väärinkäytökset jne. ovat lisääntyneet pandemian aikana. Lisäksi myös sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvä riski on kohonnut.

OECD:n mukaan järjestäytyneet rikollisryhmittymät ovat soluttautuneet pandemian aikana enenevissä määrin laillisiin liiketoimiin hyödyntämällä kansalaisten heikkoa luottamusta hallituksiin sekä kriisin myötä heikentynyttä valvontaa.

Säädösvalmistelu pandemian aikana

GRECOn mukaan pandemian vaikutukset korruptioriskin kohoamiseen tulisi ottaa huomioon myös lainsäädännön valmistelussa. COVID-19 pandemian seurauksena hallitukset ympäri maailmaa valmistelevat kiireellä uutta lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan tehokkaita keinoja pandemian ja sen haittavaikutusten torjumiseksi. Normaalista lainvalmisteluprosessista poikkeavat kiireelliset lainvalmisteluhankkeet, joissa laaja-alaiset sidosryhmäkuulemiset ja normaalitasoinen avoimuus eivät ole välttämättä mahdollisia, voivat kasvattaa epäasiallisen vaikuttamisen riskiä säädösvalmistelussa.

Torjuntakeinot

COVID-19-kriisin aikana kohonneen korruption riskin vuoksi OECD on kehottanut hallituksia panostamaan julkisilla varoilla rahoitettujen palvelujen valvontaan erityisesti terveydenhuollossa. Tämän vuoksi nykyinen tilanne OECD:n mukaan edellyttää hallituksia toteuttamaan muun muassa useita toimenpiteitä integriteetin varmistamiseksi julkisissa hankinnoissa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi yksityiskohtaisten toimintasuunnitelmien kehittäminen kriisitilanteessa toteutettavista hankintastrategioista, voimassa olevien puitesopimusten ja kaikkien hätähankintaprosessien tarkastaminen ja valvonta. Sisäiset tarkastustoiminnot, ylimmät tarkastuselimet ja muut valvontaviranomaiset ovat tärkeässä roolissa. Sekä sisäisillä että ulkoisilla tarkastajilla on myös hyvät mahdollisuudet tukea organisaatioita riskien hallinnassa lyhyellä aikavälillä. Asianmukaiseen riskienhallintaan ja väärinkäytöksien paljastamiseen tulisi panostaa myös Suomessa. Muun muassa väärinkäytösten paljastamiseen liittyvät ilmoituskanavat tulisi edellä mainittujen lisäksi ottaa käyttöön laaja-alaisesti.

Petokset ja niiden torjunta COVID-19-pandemian aikana

COVID-19-rokotteiden valmistukseen, hankintaan ja jakeluun liittyvät korruptioriskit ovat uhka taloudelle ja kansanterveydelle maailmanlaajuisesti. GRECOn mukaan näitä riskejä ovat standardien vastaisten ja väärennettyjen rokotteiden pääsy markkinoille, rokotteiden varastaminen jakelujärjestelmissä, rokotteiden kehittämiseen ja jakeluun tarkoitetun hätärahoituksen vuotaminen, nepotismi, suosikkijärjestelmät ja korruptoituneet hankintajärjestelmät. Useat kansainväliset järjestöt kuten Interpol ja Financial Action Task Force (FATF) ja kansalliset elimet (kuten FinCen) ovat antaneet varoituksia COVID-19 liitännäisten väärennettyjen lääkkeiden osalta. Verkossa tapahtuva COVID-19 liitännäisten väärennettyjen tuotteiden markkinointi kasvaa GRECOn mukaan räjähdysmäisesti. Tämän tyyppinen rikollisuus liittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka torjunta edellyttää tehokasta rajat ylittävää reaaliaikaista yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Myös Suomessa tulisi varmistaa, että tietojen vaihto eri kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten välillä asiaan liittyen on sujuvaan ja toimintaprosessit ovat väärinkäytöstapausten varalta selvät ja ennalta suunnitellut. Myös rahanpesun torjuntaa tekevät viranomaiset ovat keskeisessä roolissa pandemian aikaisten petosten torjunnassa.

Lopuksi

Kuten edellä esitetty osoittaa, korruption ja väärinkäytösten torjuntaan tulisi panostaa kriisitilanteissa entistä enemmän. Kriisitilanteissa vastuu korruption ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa on korostetusti toimijoilla, jotka tekevät päätöksiä julkisten varojen käytöstä. Julkisten hankintayksiköiden, valtionavustuksia myöntävien viranomaisten ja näitä valvovien tahojen tulisi panostaa väärinkäytösten ja korruption ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen, ja heillä tulisi olla käytössään mahdollisimman yhtenäiset menettelytavat sekä riittävät työkalut.

Sekä valtio-omisteisten yhtiöiden että kaikkien yksityisen sektorin toimijoiden tulisi varmistaa, että hyvää hallintotapaa ja sisäistä valvontaa ylläpidetään riskipohjaisen lähestymistavan avulla myös pandemian aikana. Kansainväliseen kauppaan liittyen agenttien ja muiden välikäsien käyttämistä tulisi harkita huolellisesti. Erityisesti yritystoiminnassa toimialaan, toimitusketjuihin tai markkina-alueisiin liittyvien muutosten yhteydessä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden taustaselvityksillä on merkittävä rooli väärinkäytös- ja maineriskien hallinnassa.

COVID-19 pandemian pahimman vaiheen jälkeen olisi tarpeen analysoida myös pidemmän aikavälin korjaustoimenpiteitä. Erityisesti tulisi arvioida ja tarkistaa pandemian aikaista julkisten varojen käyttöä ja niihin liittyneitä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja. Mahdollinen selvitys antaisi paremmat edellytykset selviytyä tulevista kriisitilanteista paremmin vähentäen korruption ja väärinkäytösten riskiä. 

Lisää aiheesta:

Policy measures to avoid corruption and bribery in the COVID-19 response and recovery [.fi]› 

Corruption Risks and Useful Legal References in the context of COVID-19 (PDF 400 kt) 

Korruptiontorjunta.fi [.fi]›

Korruptiolla on monta ilmenemismuotoa


Työsuojeluviranomainen valvoo ulkomaisten kausityöntekijöiden työaikaa ja urakkapalkkaa

Lähde: Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet 22.4.2021

Työsuojeluviranomainen valvoo maatalouden työpaikkoja, jotka käyttävät ulkomaista kausityövoimaa. Tulevana satokautena valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota työaikojen kirjaamiseen ja urakkahinnoitteluun. Viime vuonna tehdyssä valvonnassa kaksi kolmannesta tarkastuskohteista oli laiminlyönyt työaikakirjanpidon. Palkkauksessa oli puutteita puolella.

Työntekijällä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus saavuttaa vähimmäisurakkapalkka

Maatalouden kausitöissä, kuten marjojen ja vihannesten sadonkorjuussa, on usein käytössä urakkapalkka. Työnantaja on pyydettäessä velvollinen osoittamaan toteen, että työntekijällä on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus saavuttaa työehtosopimuksen mukainen vähimmäisurakkapalkka. Tätä varten työnantajalla on oltava paitsi työntekijä- ja päiväkohtainen tuntikirjanpito, myös työntekijä- ja päiväkohtainen kirjanpito kerätyistä määristä.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan urakkapalkan suuruus on määriteltävä siten, että kun työ etenee normaalilla urakkatyövauhdilla, työntekijöiden urakka-ansio nousee vähintään 20 % urakkahinnoittelun perusteena olevaa vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi. Työnantajan on perehdytettävä työntekijä niin, että työntekijällä on riittävä osaaminen ja edellytykset saavuttaa urakka-ansiot. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että työskentelee työnantajan määrittämän urakkavauhdin mukaisesti.

TES-sopijaosapuolten yhteinen kanta on, että normaali työvauhti on määritelty oikein silloin, kun yli puolet työntekijöistä on työskentelykauden aikana saavuttanut palkkatason, joka ylittää peruspalkan 20 prosentilla. Tämän osoittamiseksi on voitava verrata työntekijöiden työn tulosta ja todellisia työtunteja.

Työehtosopimuksen takuupalkkamääräys taas tarkoittaa sitä, että jos urakkatyön edellytykset eivät työntekijästä riippumattomista syistä toteudu, on poimintaa siirryttävä tekemään tuntityönä. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi vähäinen satomäärä, huono sää ja työnantajasta johtuvat työjärjestelyt.

Valvontahavainnot: puutteita palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa

Työsuojeluviranomainen valvoi ulkomaisten kausityöntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista vuonna 2020 yhteensä 34 tarkastuksella. Näistä puolessa todettiin puutteita palkkauksessa. Puutteita oli sekä peruspalkassa että yli- ja sunnuntaityön korotusosien maksamisessa. Valvontahavaintojen mukaan marjojen ja vihannesten korjuutyössä on yleistä, että työnantaja ei ole urakkahinnoittelua määritellessään varmistunut siitä, että työehtosopimuksen mukainen urakkalisä toteutuu.

13 tarkastuksella palkkavertailua ei pystytty joko lainkaan tai osittain tekemään, koska työnantaja ei ollut pitänyt asianmukaista työaikakirjanpitoa. Kaiken kaikkiaan työaikakirjanpidossa oli puutteita kahdella kolmasosalla valvontakohteista, ja lähes yhtä monella työvuoroluettelo oli jätetty kokonaan laatimatta tai se oli laadittu puutteellisesti.

”Työnantajan on kirjattava työaikakirjanpitoon kaikki tehdyt työtunnit työntekijöittäin. Tämä velvollisuus koskee myös urakkatyönä tehtyjen tuntien kirjaamista”, muistuttaa ylitarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä joka viidennellä tarkastuksella

Työsuojeluviranomainen valvoi myös sitä, miten ulkomaista kausityövoimaa käyttävät työnantajat olivat noudattaneet työnteko-oikeuden varmistamiseen liittyviä velvollisuuksiaan. Tätä valvottiin viime vuonna 72 tarkastuksella, jotka kohdistuivat pääosin maa- ja metsätalouden yrityksiin.

Joka viidennessä tarkastuksessa kohdattiin ulkomaista työvoimaa, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Määrä on iso siihen nähden, että koronapandemiasta johtuen voimassa oli määräaikainen poikkeuslaki, jonka nojalla ulkomaalaisten työnteko-oikeus oli huhti–lokakuun aikana normaalia laajempi.

Lue lisää
Esimerkki: Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö marjatilalla


Koronavuosi haastoi harmaan talouden valvonnan – viranomaiset ovat ottaneet uusia valvontakeinoja käyttöön

20.4.2021

Koronatilanne, ruuhkautunut esitutkinta ja tuomioistuinten jutturuuhkat haastoivat viranomaisten tekemää harmaan talouden torjuntaa viime vuonna. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi edellisvuodesta, Verohallinto puolestaan määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella veroja maksuun yli 80 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät tänään julkaistuista harmaan talouden vuoden 2020 torjuntatilastoista.

Viime vuosi oli koronatilanteen takia harmaan talouden torjuntaa tekeville viranomaisille haasteellinen. Haasteista huolimatta viranomaiset pystyivät reagoimaan uudenlaiseen tilanteeseen ja löytämään harmaan talouden torjuntaan uusia tapoja. Esimerkiksi etätarkastuksia otettiin käyttöön. Tautitilanteen takia ennestään keinovalikoimassa olleet viranomaisten tietojenvaihto ja tiedon analysointi saivat enemmän painoarvoa.

– Koronakriisi pakotti meidät viranomaiset hyödyntämään harmaan talouden torjunnassa toisten viranomaisten tietoja entistä tehokkaammin. Tietojenvaihto oli tehokkaassa käytössä esimerkiksi, kun yrityksille myönnettyjä koronatukia ja tilaajavastuulakia valvottiin. Fyysistä valvontaa on tehty viime vuonna vähemmän, mutta taustatyön ansiosta se on ollut aiempaa paremmin kohdistettua, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Haasteita harmaan talouden torjuntaan on tuonut myös se, että vakavampien väärinkäytöksien esitutkinta on ruuhkautunut. Myös tuomioistuinten tilanne on hankala: harmaan talouden juttujen käsittelyajat ovat pidentyneet.

Esimerkkejä vuoden 2020 harmaan talouden torjunnan tuloksista

Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta

Viime vuonna poliisi kirjasi yhteensä 2251 talousrikoksiin liittyvää rikosasiaa. Avoimien talousrikosasioiden määrä on nyt kasvanut viimeiset kaksi vuotta. Viime vuonna kasvoivat mm. törkeät veropetokset, lahjontarikokset ja petokset. Pandemian aikana ei ole noussut uudenlaisia talousrikostyyppejä esiin.

Lisätietoa poliisin työn tuloksista 

79 työpaikalta löytyi ulkomaalaisia, joilla ei ollut työoikeutta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto löysi viime vuonna 79 työpaikalta vähintään yhden ulkomaalaisen työntekijän, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. 37 % tarkastuksista, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, työskenteli ulkomaalainen ilman työhön vaadittavaa lupaa. Vuonna 2019 ilman lupaa työskenteleviä ulkomaalaisia löytyi joka viidennestä tarkastetusta työpaikasta.

Lisätietoa aluehallintoviraston työn tuloksista 

Verohallinto määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella maksuun 26,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroja

Verohallinto teki viime vuonna 547 harmaaseen talouteen liittyvää tarkastusta. Tarkastusten perusteella veronkorotuksineen määrättiin maksuun arvonlisäveroja 26,1 miljoonaa euroa ja työnantajasuorituksia 22,3 miljoonaa euroa. Verohallinto löysi tarkastuksissa puuttuvaa tuloa yhteensä 119,5 miljoonaa euroa, joista veroja määrättiin maksettavaksi 31,2 miljoonaa euroa. Verohallinto teki harmaan talouden tarkastuksista 11 % yhteistyönä poliisin ja Tullin rikostorjunnan kanssa.

Lisätietoa Verohallinnon työn tuloksista 

Kela teki 1218 ilmoitusta poliisille etuuksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä

Vuonna 2020 Kela teki poliisille 1218 rikosilmoitusta etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä. Kela epäilee väärinkäytöstä, jos asiakas on esimerkiksi antanut vääriä tietoja tai salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoa Kelan työn tuloksista 

Tulli tutki 917 veropetosta

Tullin tietoon tuli viime vuonna 917 veropetosta, joista törkeitä veropetoksia oli 98. Veropetosten määrä laski edellisvuodesta, eniten laskua oli lievissä veropetoksissa. Pandemian vuoksi matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020, ja valvontaa keskitettiin kaupalliseen rahti- ja tavaraliikenteeseen. Pienemmät matkustajamäärät näkyivät esimerkiksi veropetoksista aiheutuneiden rangaistusvaatimusten ja -määräysten vähenemisenä.

Lisätietoa Tullin työn tuloksista 

Tulossa 2021: koronatukien valvontaa

Viime maaliskuun jälkeen koronatilanteeseen liittyviä tukia on jaettu yhteensä 2,1 miljardia euroa.

– On viitteitä siitä, että rahanjako on saanut liikkeelle myös yrittäjiä, joilla ei ole ollut puhtaat jauhot pussissa. Koronatukien käytön valvonta on yksi keskeinen teema harmaan talouden torjunnassa tänä vuonna. Seuraamme myös mm. konkursseihin liittyviä väärinkäytöksiä. Pandemialla voi olla moninaisia vaikutuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuotoihin, Marttinen kertoo.

Ensimmäisiä tuloksia koronatukien valvonnasta on luvassa syksyllä. Lisääkö koronakriisi harmaata taloutta vai ei, selviää tulevina vuosina.

Lue lisää tilastoista


Parannuksia ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaan

TEM, SM, STM, UM, VM 31.3.2021

Hallitus esittää 31.3.2021 uutta lainsäädäntöä, jonka avulla parannettaisiin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Koska ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä, heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta tällä hetkellä pitkälti sääntelemätön.

Syksystä 2014 lähtien viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä on sovellettu luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä. Aiesopimusmenettelyn myötä kerääjien olosuhteet ja ansiomahdollisuudet ovat parantuneet. Ongelmana on kuitenkin ollut aiesopimuksen heikko velvoittavuus ja menettelyn hidas reagointi epäkohtiin.

Uudessa laissa säädettäisiin luonnontuotteiden kerääjien oikeuksista, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuuksista, velvollisuuksien noudattamisen valvonnasta sekä velvollisuuksien laiminlyönnin seuraamuksista. Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet olisivat suurelta osin samat kuin nykyisin noudatettavassa aiesopimuksessa. Velvollisuuksista kuitenkin säädettäisiin tarkemmin ja velvoittavammin.

- Tällä lainsäädännöllä varmistamme, että marjanpoiminnassa noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä. Luonnonmarjanpoiminnassa sovellettu aiesopimus on parantanut tilannetta merkittävästi, mutta toiminta tarvitsee myös sitovaa lainsäädäntöä. Tarve uudelle lainsäädännölle on ilmeinen, työministeri Tuula Haatainen toteaa.

Erona aiesopimuksen mukaiseen menettelyyn olisi myös, että laissa säädettäisiin ehdottomasta kiellosta veloittaa kerääjiä rekrytointiin liittyvistä palveluista sekä perehdyttämisestä. Nämä ehdotukset ovat merkityksellisiä ulkomailta kutsuttavien kerääjien oikeusaseman parantamisen kannalta. Alan toimijoilla olisi lisäksi yhteistoimintavelvoite keruutuloksen parantamiseksi.

Uuden lain mukaan luonnontuotekeruualan toimijan tulisi olla luotettava. Luonnontuotealan toimijan luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu tämän lain säännöksiä. Lisäksi tarkistetaan, että verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintansa järjestämiseen. Luotettavuuden arviointiin voidaan jatkossa käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voisi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä tarkoituksenaan ostaa heiltä näiden keräämiä luonnontuotteita. Laki ei muuten vaikuttaisi kerääjiltä luonnontuotteita ostavien asemaan tai velvollisuuksiin.

Työsuojeluviranomainen valvoisi lain noudattamista siltä osin, kuin valvonta ei kuulu muun toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työsuojeluviranomaiset vastaisivat neuvonnasta.

Laki ei koske luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten maahantuloa tai maassa oleskelun edellytyksiä. Lakia sovellettaisiin silloin, kun kyse ei ole työsuhteessa tehtävästä työstä. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, sovelletaan työlainsäädäntöä samoin kuin nykyisinkin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, viimeistään ennen satokautta 2021.

Lisätiedot:

hallitusneuvos Olli Sorainen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8022 tai sposti olli.sorainen(at)tem.fi
johtaja Janne Marttinen, Verohallinto – harmaan talouden selvitysyksikkö, p. 029 512 6066 tai sposti janne.marttinen(at)vero.fi
valvontajohtaja Arto Teronen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 029 516 3493 tai sposti arto.teronen(at)stm.fi


Veronumerojen käyttö laajenee telakoille

Valtiovarainministeriö 15.2.2021

Telakoilla työskentelevillä pitää jatkossa olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero.

Hallitus antoi 4.2.2021 esityksen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta telakoille. Lakiehdotuksilla ulotetaan rakennusalalla käytössä oleva veronumeromenettely koskemaan myös telakoilla tehtävää työskentelyä. Telakoilla tullaan ottamaan käyttöön vastaavat työturvallisuuslain tunnistekorttia ja veronumeroa koskevat vaatimukset ja velvollisuudet kuin yhteisillä rakennustyömailla. Vastaavasti myös telakalla työskentelevistä työntekijöistä tulee jatkossa pitää luetteloa.

Esityksen tavoitteena on parantaa Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuksia ja siten vähentää harmaata taloutta laivanrakennusalalla. Veronumeron käytön laajentaminen parantaa myös rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla.

Veronumeron käytön laajennuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022. Hallituksen esitykseen 2/2021 vp ja sen eduskuntakäsittelyn etenemiseen voi tutustua tarkemmin eduskunnan verkkosivuilla [.fi]›.

Veronumeron käytön laajentaminen telakoille on Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelman hanke.


Torjutaan yhdessä rahanpesua ja terrorismin rahoitusta

Julkaisupäivä 18.1.2021

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi tehdään töitä kehittämällä työkaluja rikollisen toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi. Tietoisuuden lisääminen erilaisista rikollisista tekotavoista on keskeistä, jotta rikollinen toiminta osataan tunnistaa.

On tärkeää, että eri toimijat osaavat kiinnittää huomiota omassa toiminnassaan niihin asioihin, joissa rikollista toimintaa voidaan tunnistaa. On myös tärkeää tietää, miten voi itse toimia, jotta epäilty rikollinen toiminta saadaan estettyä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistyössä on mukana useita viranomaisia ja organisaatioita. Rikollisen toiminnan estämiseksi tehdään töitä yhdessä.

Tutustu uuteen verkkosivuun: Rahanpesu.fi

Tietoisuuden lisäämistä edistetään Rahanpesu.fi-verkkosivustolla. Sivustolla saat tietoa eri viranomaisten rooleista ja vastuista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.

Tutustu Rahanpesu.fi-sivuun [.fi]› ja opi tunnistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tehtävää työtä ja indikaattoreita, joista rikollisen toiminnan tunnistaa. Rahanpesu.fi-sivu neuvoo myös ilmoitusvelvollisia siitä, mihin voi tehdä ilmoituksen havaitusta epäilyttävästä toiminnasta.

Verohallinto on mukana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä

Verohallinto kiinnittää toiminnassaan huomiota rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja paljastamiseen. Kaikista epäilyttävistä liiketoimista Verohallinto tekee ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoituksen tekeminen perustuu Verohallinnolle laissa määrättyyn huolehtimisvelvollisuuteen.

Pohjoismaisena yhteistyönä on valmistettu käytännönläheinen koulutuspaketti verohallintojen henkilöstölle. Koulutus on laadittu Suomen verohallinnon johdolla. Koulutuksessa olevat indikaattorit perustuvat OECD:n käsikirjaan rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisen havainnoinnista. Koulutuksen perusosaa tarjotaan tietyiltä osin myös muille viranomaisille hyödynnettäväksi.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa velvoitteidenhoitoselvityksiä ja asiakasluokitteluja, joita muut viranomaiset voivat tilata tehtäviensä tueksi. Selvitysyksikön palvelut tukevat valvonnan suuntaamista ja toteuttamista sekä edistävät harmaan talouden torjuntaa viranomaisten tehtävissä.

Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Tutustu myös Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemiin ilmiöselvityksiin.


Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö – silmät auki!

TEM / Olli Sorainen 16.11.2020

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on bisnestä, joka on erittäin kannattavaa. Viime aikoina on entistä useammin nostettu esiin se, että siivousalalla, kausitöissä, telakoilla, rakennuksilla, autonkuljetuksessa työmarkkinat toimivat täysin omien lakiensa mukaan. Ja nämä lait voivat olla aika rumia. Monen kerroksen työmarkkinat ovat Suomessa jo raakaa todellisuutta.

Kummallista on, että hyväksikäytölle on tilaa yhteiskunnassamme. Hyväksikäyttö ei aina näy eikä kuulu. On muodikasta puhua työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, mikä voi hämärtää katseen. Usein uhrit tyytyvät kohtaloonsa tai ainakaan eivät osaa etsiä apua. Kyse ei ole vain inhimillisestä hädästä. Kyse on myös perusteettoman kilpailuedun hankkimisesta työvoimakustannuksista laittomasti leikkaamalla. Jokainen markkinoilla toimiva yrityskin on ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhri.

Hallitus on ryhtynyt toimiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä monihallinnollinen työryhmä on jo esittänyt ensimmäisen toimenpidepakettinsa lainsäädännön muuttamiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. On tärkeää, että hyväksikäyttö saadaan nostetuksi esiin ja että hyväksikäytetty työntekijä ei joudu kärsimään hyväksikäytön esiin nostamisesta. Työperäisen hyväksikäytön uhrilla tulee olla mahdollisuus jatkaa oleskeluaan Suomessa ja oikeus siirtyä toisen, kunnollisen työnantajan palvelukseen. Seuraamusten pitää nykyistä tarkemmin kohdistua nimenomaan hyväksikäyttävään tahoon.

Työryhmän ensimmäiset esitykset koskevat pääasiassa niitä ulkomaalaisia, jotka oleskelevat maassa oleskeluluvan nojalla. Esityksiä tukevat päätökset poliisin ihmiskaupparyhmän perustamisesta ja työsuojeluviranomaisen resurssien vahvistamisesta.

Jatkoa seuraa. Iso haaste on varmistaa tiedon kulku hyväksikäytön riskiryhmille. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle on sitä vähemmän tilaa, mitä enemmän työntekijöillä on tietoa työmarkkinoiden pelisäännöistä ja oikeusturvaa tarjoavista tahoista. Tiedottamisesta ja eri viranomaisten välisen tiedonkulun parantamisesta on käynnistymässä kolmivuotinen hanke. Tämä hanke tulee näkymään ja kuulumaan!

Toinen haaste on asuminen. Ulkomaisen työvoiman majoittaminen ja erityisesti siitä veloitettavat ylisuuret maksut ovat usein keskeinen osa työperäisen hyväksikäytön bisnesmallia. Suomessa asumisen laadun valvonta kuuluu lukuisille eri viranomaisille – kokonaisuuden koordinaatio sen sijaan ei kuulu millekään viranomaistaholle. Ei myöskään ylisuurten vuokrien periminen. Myös tämä kokonaisuus on nyt pohdinnassa, ja toimenpide-ehdotuksia seuraa.

Olennaisen tärkeää on välipitämättömyyden poistaminen. Meidän jokaisen tulisi ehkä lisätä tarkkaavaisuuttamme siitä, miten työkaveria, työtilojemme siivoojaa, lounaamme valmistavaa kokkia, nettikaupan tilaustamme kuljettavaa tai marjamme poimivaa ulkomaalaista kohdellaan. Kyse on paitsi inhimillisen hädän torjunnasta, myös työmarkkinoiden pilaantumisen ehkäisemisestä.


Eduskunnan tarkastusvaliokunta kannustaa harmaan talouden torjuntaan

Julkaisupäivä 16.11.2020

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2020 vp julkaistiin 11.11.2020. Mietinnössä käsiteltiin myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Erityisesti valiokunta nostaa kiinnostuksen kohteiksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat harmaan talouden torjunnan tutkimustoimintaan sekä viranomaisyhteistyön kehittämiseen ja viranomaisten toiminnan turvaamiseen.

Valiokunta pitää nykyistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa onnistuneina ja tulee aktiivisesti seuramaan toimenpideohjelman täytäntöönpanon edistymistä ja tuloksia.

Torjuntakeinojen vaikuttavuus kiinnostaa

Valiokuntaa on jo pitkään kiinnostanut harmaan talouden torjuntakeinojen vaikuttavuus. Valiokunta pitää hyvänä, että torjuntatyössä on jo toimenpiteitä suunniteltaessa otettu käyttöön vaikutusarviot. Torjunnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamistapoja on myös lähdetty aiempaa järjestelmällisemmin kehittämään. Valiokunta korostaa työn vaativan riittäviä resursseja.

Viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa edelleen kehitettävää

Viranomaisten tehokkaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan ensisijaisena edellytyksenä on pystyä tunnistamaan harmaan talouden toimijat. Tämä edellyttää toimivaa tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Eduskunta onkin edellyttänyt, että hallitus raportoi hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseksi harmaan talouden torjunnassa (EK 25/2019 vp).

Viranomaisten resurssit vaikutusketjuina

Valiokunta on pitänyt tärkeänä viranomaisten toimintaedellytysten turvaamista harmaan talouden torjunnassa ja seurannut säännöllisesti resurssitarpeita. Valiokunta pitää moniviranomaisyhteistyön jatkokehittämistä erittäin kannatettavana. Torjunnan vahvuus ja vaikuttavuus rakentuvat eri viranomaisten yhteistyöstä, jonka vuoksi keskeisten viranomaisten resursseja tulisi tarkastella vaikutusketjuina.

Mietintö kokonaisuudessaan:
Valiokunnan mietintö TrVM 6/2020 vp [.fi]›

Lue lisää Toimenpideohjelmasta 2020 - 2023 


Virkamiehiin kohdistuva mustamaalaaminen ‒ "maalittaminen" on lisääntymässä

Julkaisupäivä 19.10.2020

Painostamista, uhkaavia sähköposteja, häirintäsoittoja, mustamaalaamista internetissä, perusteettomia kanteluja ja valituksia sekä vahingonkorvausvaatimuksia. Asiakkaalle annettu kielteinen päätös voi johtaa arvaamattomaan tapahtumien kulkuun, jonka kohteeksi joutuu yksittäinen virkamies. Virkamiesten maalittaminen on lisääntynyt ja teon kriminalisointi olisi tarpeen.

Maalittaminen kohdistuu yksilöön, mutta usein sillä halutaan vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin. Maalittamisella pyritään horjuttamaan viranomaisia kohtaan tunnettua luottamusta, rapauttamaan oikeusvaltion toimintaa ja rajoittamaan perustuslaillista oikeutta sananvapauteen. Tarkoituksena on rajata julkista keskustelua ja toimintaa.

Maalittamisessa voi olla kyse esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta tai yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä. Maalittamista ei sen sijaan ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.

Virkamieheen kohdistuvan maalittamisen tavoitteena voi olla virkamiehen painostaminen luopumaan virkatehtävien hoitamisesta. Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen kohteena ovat muun muassa poliisit, syyttäjät, ulosottomiehet, verotarkastajat ja muut valvontaviranomaiset. Jo pelkkä pelko maalittamisen kohteeksi joutumisesta voi saada virkamiehen rajoittamaan sanomisiaan ja toimintaansa.

Virkamiehen painostaminen ja häirintä on saanut uusia muotoja

Osa harmaan talouden torjuntaa tekevistä viranomaisista kokee, että maalittaminen omalla toimintasektorilla olisi lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Toisaalta nähdään, että tapausten lisääntyminen on ollut maltillista, mutta että häirintä on muuttunut viime aikoina entistä uhkaavampaan suuntaan.

Sosiaalisen median käyttö yksittäisen virkamiehen mustamaalaamiseen näyttää lisääntyneen voimakkaasti. Uutena ilmiönä on huomattu, että virkamiesten kuvia levitellään internetissä kielteisissä asiayhteyksissä. Osa Suomessa havaituista virkamiesten mustamaalaamiseen tähtäävistä verkkokampanjoita toistaa ulkomailta tuttua kaavaa. Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että kampanjat olisivat kansainvälisesti organisoituja.

Maalittaminen rapauttaa luottamusta ja asettaa virkamiehen kohtuuttomaan tilanteeseen

Maalittaminen aiheuttaa yksittäiselle virkamiehelle usein henkistä painetta, stressiä, työkyvyn alentumista ja toisinaan myös pelkoja. Mustamaalaamisen vaikutukset voivat ulottua negatiivisina myös virkamiehen perheenjäseniin tai lähipiiriin. Äärimmillään virkamiehet saavat henkeen kohdistuvia uhkauksia. Tapaukset vaikuttavat työturvallisuutteen ja työssä viihtymiseen.

Esimerkki: Rikosoikeudenkäynnin todistelun yhteydessä ilmeni, että todistajana toimineen virkamiehen henkilökohtaisia tietoja kuten sairaushistoriaa, aiempaa yrittäjätaustaa ja sukulaisten yrittäjätaustaa oli selvitetty tarkoituksella horjuttaa hänen osaamista, objektiivisuutta ja luotettavuutta toimia todistajana asiassa.

Esimerkki: Viranomaisen päätöksen jälkeen, alkoi massiivinen päätöksen tehneen virkamiehen häirintä ja pyrkimys vaikuttaa tehtyyn päätökseen. Päätöksen jälkeen virkamies sai muun muassa painostavia soittoja salatusta numerosta, joissa ei joko puhuttu mitään tai esimerkiksi ääniviestillä kerrottiin, että hänen kotiosoitteensa ja virkapaikkansa ovat tiedossa. Virastoon tuli soittoja, joissa tiedusteltiin, onko virkamies kyseisellä hetkellä työpaikalla vai kotona. Myös viraston pääjohtaja sai perättömän valituksen virkamiehen toiminnasta. Päätökseen pyrittiin vaikuttamaan vetoamalla lisäksi muun muassa prosessivirheeseen ja käyttämällä julkisuuden painetta sekä kansanedustajia vaikuttamisen välineenä.

Perättömät viestit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa nopeasti. Tapausten selvittäminen ja ripeä tilanteeseen puuttuminen vaativat usein viranomaiselta monialaista yhteistyötä ja resursseja. Myös tavanomaisten oikeussuojakeinojen väärinkäyttö, kuten perättömät kantelut ja virkamiehestä tehdyt rikosilmoitukset verottavat osaltaan viranomaisten voimavaroja muista tehtävistä. 

Esimerkki: Asiakas kirjoitti hyökkääviä ja alentavia nettikirjoituksia keskustelupalstoille mainiten tarkastajan nimeltä. Kirjoitukset poistettiin sivustolta myöhemmin, kun asiasta ilmoitettiin sivuston ylläpitäjälle.

Yhteiskunnan ja työnantajan tulee puuttua jämäkästi virkamiehen maalittamiseen

Viranomaisten ohjeistus ja toimintatavat puuttua virkamiehen kohtaamaan uhkailuun ja häirintään ovat erilaisia. Tapausten selvittäminen vaatii toisinaan monialaista yhteistyötä myös viraston sisällä. Usein tapausten selvittämiseen osallistuvat esimerkiksi henkilön esimies, yksikön lakimies, työsuojeluvaltuutettu, viestintäyksikkö, viraston turvallisuusyksikkö ja tarvittaessa mukaan pyydetään lisäksi työterveyshuolto. Vakavissa tapauksissa työnantaja tai henkilö itse ottaa yhteyttä poliisiin. Maalittaminen on ajankohtainen ilmiö ja monissa viranomaisissa ohjeistusta ollaan päivittämässä.

Virkamiehen häirintä ja uhkailu voi jo nyt täyttää useamman eri asianomistajarikoksen tunnusmerkistön. Toisinaan näytön hankkiminen esimerkiksi väkivallasta tai sen uhasta on vaikeaa. Jos tapaus etenee rikosprosessiin, saattaa virkamies nykyisellään jäädä yksin oikeusprosessin kanssa, vaikka asiassa on yleensä kyse virkatehtävän hoitamisesta. Virkamies on vain välikappale maalittajan pyrkimyksissä saavuttaa tavoite. Viranomaiset kannattavat laajasti maalittamisen kriminalisointia ja säätämistä yleisen syytteen alaiseksi.

Ilmiötä kartoitettiin harmaan talouden tilannekuvaa ylläpitävien viranomaisten keskuudessa elokuussa 2020. Kokemuksista kertoivat Verohallinto, Tulli, poliisi, Aluehallintoviraston tilaajavastuu- ja ulkomaalaisvalvonta, Ruokavirasto, Konkurssiasiamiehen toimisto ja Ulosottolaitos.


Harmaa talous ja talousrikollisuus puhuttivat VYT-webinaarissa

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 18.9.2020

Perinteinen VYT-seminaari pidettiin tänä vuonna virtuaalisena. Punaisena lankana kulki uusi Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma. Eri hallinnonalojen ajankohtaiset puheenvuorot ja harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyö kiinnostivat yleisöä laajalti.

On syksyisen sumuinen, syyskuun 16. päivän aamu. Tunnelma Verohallinnon mediatilassa on positiivisen jännittynyt. Alkamaisillaan on historian 11. harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyöseminaari.

Koronatilanteen takia tiedossa ei ole keinuvia Itämeren aaltoja, vaan suora, vuorovaikutteinen webinaarilähetys. Tarkoitus on puhua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta 2020–23. Joku irvileuka veistelee, että luvassa olisi kautta historian kuivin VYT-seminaari.

Yli 500-päinen yleisö seuraa esityksiä kuka kotisohvaltaan, kuka työpaikkansa auditoriosta. Päivän esiintyjät, eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa mukana olevat viranomaiset, saapuvat porrastetusti paikalle pitämään puheenvuoronsa.

Tilaisuuden avaa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura. Suomen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen ja uraauurtavan harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyön historia ulottuu 30 vuoden taakse, hän kertoo.

Webinaarin aikana eri ministeriöiden ja virastojen asiantuntijat kertovat harmaan talouden torjunnan tuoreet kuulumiset omien hallinnonalojensa osalta. Vaikka harmaan talouden torjunnan kenttä on laaja, nivoutuvat esitykset yhteen toinen toistaan täydentäen. Mukaansatempaavat puheenvuorot soljuvat jouhevasti eteenpäin.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen. Perinteisen puheen johtamisen lisäksi hän pitää silmällä aktiivista keskusteluseinää, jonne sataa kysymyksiä. Myös Twitterissä riittää kuhinaa.

Osallistujia herätellään, kun he pääsevät vastaamaan livekyselyyn koronan vaikutuksista harmaaseen talouteen. Syntyy oiva listaus harmaan talouden teemoista, jotka kaipaisivat tarkempaa tutkimista.

Monipuolisesti harmaata taloutta sivuavat esitykset ovat niin jännittäviä ja taiten tehtyjä, että niistä viimeistäkin seuraa pitkälti yli 400 silmäparia, vaikka kello lähenee jo neljää.

Webinaari osoittaa jälleen, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisyhteistyö on enemmän kuin osiensa summa.

Lämmin kiitos esiintyjille ja aktiiviselle virtuaaliyleisölle. Toivotaan, että syksyllä 2022 tapaamme taas merellisen seminaarin merkeissä ja poikkeusolot ovat haalea muisto vain.


Taksialan korjaussarja menossa kohti eduskuntakäsittelyä

Lähde: Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 24.8.2020

Taksilainsäädännön keskeisiä ongelmakohtia on määrä korjata nopealla aikataululla. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi asiasta kesäkuussa 2020 hallituksen esitysluonnoksen.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi pyritään parantamaan taksialan turvallisuutta, taksipalveluiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja taksien saatavuutta.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön alkuvuonna 2020 julkaisemassa taksiselvityksessä esitettiin kolme keskeisintä nykylainsäädännön valuvirhettä. Nämä ovat:

1.) lupamenettely
2.) kiinteähintaiset kyydit ja
3.) taksamittareista saadut tiedot.

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella kaikkiin kolmeen on luvassa parannuksia. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan lukuisia muitakin harmaan talouden torjuntaa tehostavia toimia.

Liikenne- ja viestintäministeriön koostaman lausuntopalauteen perusteella valtaosa lausunnonantajista kannattaa nyt kaavailtuja toimia ja muutosehdotukset nähdään taksimarkkinoiden valvontaa ja luotettavuutta parantavina.

Eniten kommentteja on kirvoittanut taksamittareita ja muita laitteita ja järjestelmiä koskevat suunnitelmat – noin puolet esitysluonnosta kommentoinneista joko vastusti tai esitti ehdotuksiin muutoksia.

– Vuoden 2018 lakiuudistus vapautti taksiautot pakollisesta kiinteästä taksamittarista. Pidämme kaavailtua taksamittareita koskevaa uudistusta pääosin hyvänä, joskin muutama kohta kaipaisi vielä täsmennystä, Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ylitarkastaja Matti Hautala kertoo.

– Lausunnossamme kiinnitimme huomiota myös muun muassa asiakirjojen mukana pitämisvelvollisuuden rikkomisesta annettavan liikennevirhemaksun pienuuteen. Lisäksi suhtaudumme varauksella esitettyihin taksiyrittäjän kokeen suoritusvaatimuksiin.

Taksilainsäädännön uudistamishanketta voi seurata valtioneuvoston hankesivustolla. Tämänhetkisen arvion mukaan asia on menossa valtioneuvoston käsittelyyn syykuun lopussa. Valtioneuvosto päättää hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle.

VN hankesivu taksilainsäädännön uudistamisesta [.fi]›
Hallituksen esitysluonnos 11.6.2020 (PDF 1,10 Mt)
Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoyhteenveto VN/1631/2020 (PDF 414 kt)
Harmaan talouden selvitysyksikön lausunto hallituksen esitysluonnoksesta 25.6.2020 (PDF 70,4 kt)


Rahanpesun selvittelykeskuksen puolivuotiskatsaus on julkaistu

Lähde: Poliisi 3.8.2020 

Epäilyttäviä liiketoimia sekä epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten määrä on edelleen jatkanut kasvuaan. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Selvittelykeskus kirjasi rahanpesurekisteriin yhteensä 25 564 uutta ilmoitusta. Keskeisin muutos rahanpesuilmoitustrendeissä liittyy virtuaalivaluutan välittäjiin, joiden ilmoitusmäärä on lakimuutoksen seurauksena kasvanut merkittävästi. Kesäkuun loppuun mennessä Selvittelykeskus on antanut liiketoimen keskeyttämismääräyksiä yhteensä 5 507 318 euron arvosta. Tästä summasta saatiin rikoshyötynä viranomaisten haltuun 3 499 820 euroa.


Lisää aiheesta rahanpesu [.fi]›


Hallitus vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia uudella strategialla ja laajalla ohjelmalla

11.6.2020 sisäministeriö

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2020–2023. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, viranomaisten tietojensaannin parantamiseen, toimivaltuuksien tarkentamiseen ja viranomaisyhteistyön edistämiseen.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on:

1) edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita,
2) ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta,
3) turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset sekä
4) kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä.

Keinoja strategian toteuttamiseksi ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi on listattu yli 20 kohtaa sisältävässä toimenpideohjelmassa.

– Ohjelmassa panostetaan muun muassa pimeän työn torjuntaan. Lisäksi selvitetään keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Viranomaisyhteistyötä lisätään identiteettien väärinkäytösten sekä elintarvikepetoksien torjunnassa Myös korruption torjuntaa edistetään, kertoo poliisitarkastaja Juha Tuovinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Muita toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia ovat esimerkiksi telakka-alan veronumerot sekä verojen ja maksujen hoitamista kuvaavien tietojen julkisuuden lisääminen. Myös viestintää ja tietojensaantia kehitetään.

– Työuraa lähestyville ja maahanmuuttajille kohdistettavalla viestintäkampanjalla halutaan vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien vastuullisuutta. Veroviranomaisen tietojensaannin turvaaminen kolmansilta osapuolilta puolestaan estää ennalta harmaan talouden tekomahdollisuuksia, kertoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Vetovastuussa harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä

Strategian toimeenpanosta ja päivittämisestä sekä toimenpideohjelman toteutumisen seurannasta vastaa työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä.

Ministeriöiden ja viranomaisten muodostama Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimeenpanoryhmä raportoi toimenpideohjelman etenemisestä ohjausryhmälle ja esittää sille tarvittaessa myös muutoksia strategiaan tai toimenpideohjelmaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön tiedote 11.6.2020 [.fi]›
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2020-2023 [.fi]›

Seuraa toimenpideohjelman hankkeiden etenemistä


Harmaan talouden torjunnalla ehkäistään laitonta toimintaa ja turvataan verotuloja – tulokset ovat rohkaisevia  

20.4.2020 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastot vuodelta 2019 on julkaistu. Torjunnan tehostamiseen tähtäävistä lainmuutoksista ja uusista menettelytavoista saadut kokemukset ovat myönteisiä.  

Tilastojen perusteella viranomaisten välinen yhteistyö harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on toimivaa ja tehokasta. Esimerkiksi Verohallinto antoi muille valvontaviranomaisille lähes 750 vihjettä omassa valvontatyössään esiin tulleista muista kuin verotukseen liittyvistä väärinkäytöksistä.  

– Tilastot kertovat onnistumisistaHarmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma on antanut uusia työkaluja ilmiöiden tunnistamiseen ja estämiseen, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.  

Nykyinen, ja sitä edeltäneet toimenpideohjelmat ovat olleet voimassa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Uuden ohjelman valmistelu on loppusuoralla. 

 Vaikeina aikoina harmaan talouden torjunnan merkitys korostuu. Harmaan talouden torjunta on työtä verokertymän ja julkisen rahoituksen turvaamiseksi, Marttinen jatkaa.  

Uudet ilmiöt haastavat perinteiset toimintatavat 

Nopeasti edennyt digitalisaatio ja kansainvälistynyt toimintaympäristö ovat tuoneet uusia haasteita harmaan talouden torjuntaan.  

Esimerkiksi alustatalouden kasvu, verkkokaupan suosio, sekä virtuaalivaluutat ja niihin liittyvät väärinkäytökset ovat laajentaneet valvonnan ja ohjauksen tarvetta. 

– Tulevaisuudessa uusien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen yhteistyössä tulevat korostumaan, Marttinen toteaa.  

Vuoden 2019 torjuntatilastot löytyvät kootusti torjunta-sivuilta interaktiivisina Power BI -upotuksina.


Tilintarkastajia perehdytettiin havaitsemaan harmaan talouden ilmiöitä

Lähde: Verohallinto 11.12.2019

Verohallinnon harmaan talouden torjunnan asiantuntijat kävivät syksyn aikana Suomen tilintarkastajien ST-Akatemian jäsenilleen järjestämissä koulutuksissa kertomassa ajankohtaisista harmaan talouden ilmiöistä, niiden tunnistamisesta sekä siitä, miten ilmiöihin voi puuttua. Koulutuksessa käytiin läpi myös mm. rahanpesuun ja korruptioon viittaavia indikaattoreita, jotka voivat olla samoja kuin veropetoksissa.

Yhteistyö tilintarkastajien kanssa on osa Yritysverotusyksikön harmaan talouden torjunnan ennalta ehkäisevää toimintaa. Tilintarkastajilla on hyvät mahdollisuudet työssään seurata mm. rahan liikkeitä, sopimuksia ja kirjanpitoja sekä havainnoida toiminnan todellista luonnetta ja laajuutta; mikä on tavallista liiketoimintaa ja millaiset liiketoimet eivät kuulu yrityksen normaaliin toimintaan.

Väärinkäytösten ennalta estäminen on yhteinen asia

Tavoitteena sidosryhmille suunnatuissa ohjaavissa tapaamisissa on lisätä tietoisuutta siitä, miten sidosryhmät voivat omassa työssään tunnistaa vilpillistä toimintaa sekä antaa konkreettisia työkaluja siihen, miten epärehelliseen toimintaan voi puuttua.

Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa Verohallinto haluaa edistää rehellisten yritysten toimintaedellytyksiä. Taloushallintoalan toimijoilla, kuten tilintarkastajilla ja tilitoimistoilla, on merkittävä rooli väärinkäytösten havaitsemisessa ja estämisessä.

Katso myös asiantuntijan vinkit yrityksille, miten he voivat välttää joutumasta osaksi petosketjua sekä animaatio vilpillisen toiminnan tunnusmerkeistä: