Harmaan talouden selvityksiä

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä riskejä selvitetty

Julkaisupäivä 25.10.2021

Selvityksessä tutkittiin rajoitetusti ja yleisesti Suomessa verovelvollisia ulkomaalaisia työntekijöitä sekä heitä palkanneiden, runsaan 13 000 yrityksen velvoitteidenhoitoa ja verotuskäyttäytymistä. Palkanmaksajista pääosa oli suomalaisia yrityksiä.

Työluvissa ja palkkatiedoissa ristiriitoja

Kymmenesosa työluvan saaneita ulkomaalaisia palkanneista yrityksistä ei ollut ilmoittanut palkkatietoja tai liikevaihtoa vuonna 2019. Osassa yrityksiä palkanmaksua ei ollut yhdistettävissä tuntipalkkaan tai tuntipalkkatieto puuttui.

2019_055_pylvas_migri_fi.png

Viranomaisten tietojen yhteensovittaminen kannattaisi

Aineistona käytettiin maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon tietoja vuosilta 2015–2019. Henkilöitä ja yrityksiä jäi tunnistamatta puutteellisten nimien, väärin kirjoituksen, puutteellisten merkkien ja tunnusten vuoksi.

Tietokantojen parempi yhteensopivuus mahdollistaisi paremman valvonnan sekä varmistaisi mahdollisten alipalkkaus-, hyväksikäyttö- ja työsyrjintätapausten havaitsemisen. Tietojen yhdistämisellä voitaisiin varmistaa työsuhteen alkaminen ja palkanmaksun toteutuminen sekä selvittää palkanmaksajayrityksen lakisääteisten velvoitteiden hoito.

2019_055_Tunnistus.png

Viranomaisten tietojenvaihtoon luvassa parannuksia

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on jo kiinnitetty huomiota viranomaisten välisen tietojenvaihdon ongelmiin. Nykyisen torjuntaohjelman hankkeessa 3.1. keskitytään viranomaisten tietojenvaihtosäännösten kehittämiseen harmaan talouden toimijoiden tunnistamiseksi ja torjunnan tehostamiseksi.

Lainsäädäntöä on jo muutettu

Harmaan talouden toimijoiden tunnistamista ja valvontaa helpottavat ja tehostavat erityisesti yritystoimintaa koskevien tietojen hyvä saatavuus sekä sähköiset palvelut viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa. Torjuntaohjelman hankkeeseen liittyen Laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa tuli voimaan 1.9.2020. Muutos takaa maahanmuuttohallinnolle laaja-alaisten viranomaistietojen käyttämisen tehtävissään. Heille tarjottiin 1.3.2021 alkaen myös mahdollisuus käyttää velvoitteidenhoidon selvittämiseen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tarjoamaa VHS-palvelua.


Miten joukkosijoituksia saaneet yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa?

Julkaisupäivä 20.9.2021

Harmaan talouden selvitysyksikkö tarkasteli, miten joukkorahoitusta saaneet yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa ja esiintyykö merkkejä harmaasta taloudesta. Riskisijoituksilla rahoitettavaan yritystoimintaan kuuluu alkuvaiheessa olevan yrityksen normaalia suurempi tappiollisen toiminnan ja konkurssin riski. Taloudellisten vaikeuksien on nähty olevan riski myös harmaan talouden esiintymiselle. Taloudelliset vaikeudet tai maksukyvyttömyys eivät sellaisenaan ole harmaata taloutta, mutta ne kasvattavat riskiä siihen, että yrityksissä laiminlyödään tarkoituksellisesti veroihin ja muihin lakisääteisiin maksuihin liittyviä velvoitteita.

Myös Finanssivalvonta on tiedostanut nämä riskit, ja kehottanut joukkorahoitusta hakevia yhtiöitä ja joukkorahoituksen välittäjiä kiinnittämään huomiota siihen, miten sijoituskohteena oleva yhtiöiden taloudellinen tilanne kerrotaan sijoittajille.

Selvityksen kohteena olivat yritykset, joiden toimintaa on rahoitettu kolmen suomalaisen joukkorahoitusalustan kautta sijoitusmuotoisesti vuosina 2012 - 2018.  Yritysjoukon kooksi muodostui 121 osakeyhtiötä.

Heikko talous kiusaa monen yrityksen toimintaa

Yrityksistä oli toiminnaltaan tappiollisia lähes 70 prosenttia vuonna 2020. Vakavaraisuudeltaan heikossa tilanteessa oli yli 40 prosenttia. Myös negatiivista pääomaa esiintyi neljänneksellä.

Erääntyneet verovelat olivat suurin ongelma velvoitteidenhoidossa. Kolmanneksella yrityksistä oli verovelkaa ja verovelkojen yhteissumma oli lähemmäs neljä miljoonaa euroa. Kokonaisverovelasta 2,5 miljoonaan euroon ei kohdistunut voimassa olevaa maksujärjestelyä. Kahteen yritykseen oli toimitettu arvioverotus vuonna 2019.

Vain pieni osa yrityksistä oli ulosoton asiakkaina yritysjoukon yleisestä heikosta taloudellista tilanteesta ja veroveloista huolimatta. Yrityksistä 14 oli haettu konkurssiin ja kolmella oli saneerausvaiheita. Kuten edellä todettiin, yrityksen maksukyvyttömyys ei suoraan ennakoi harmaata taloutta tai talousrikollisuutta.

Havainnot harmaasta taloudesta puuttuvat

Jos harmaata taloutta esiintyy, edellyttää sen paljastaminen usein vero- tai erityistarkastuksen tekemistä yritykseen. Huonoimmassa tapauksessa yritysjohto voi pyrkiä peittämään yrityksen heikkoa taloudellista tilannetta tekemällä kirjanpitorikoksia ja velkojien oikeuksia loukkaavia oikeustoimia. Tämä tapahtuu useimmiten ennen konkurssimenettelyyn hakeutumista.

Joukkosijoituksia saaneista yrityksistä yhdelletoista oli tehty verotarkastus vuosina 2017 - 2020. Yhdessäkään verotarkastuksessa ei havaittu harmaata taloutta. Myöskään liiketoimintakieltoja ei ollut voimassa.

Velvoitteidenhoidossa ei merkittäviä eroja verrattuna muihin pieniin ja kasvaviin yrityksiin

Joukkosijoituksia saaneiden yritysten toimintaa verrattiin ilman joukkorahoitusta toimineiden vertailuyritysten toimintaan. Yritysryhmien välillä ei velvoitteidenhoidossa ollut selkeitä tai merkittäviä eroja. Voidaan todeta, että yleisestikin pienten ja kasvavien yritysten alkuvaiheen toiminta on korkeariskistä. Suurin osa yrityksistä kuitenkin pyrkii toiminnan vakauttamiseen ja liiketoiminnan jatkamiseen.

Lue koko selvitys (PDF 491 kt)


Haitallinen verokilpailu ja lainsäädännön porsaanreiät mahdollistavat verovälttelyä

Julkaisupäivä 17.5.2021

Suomen verotusta voidaan pyrkiä välttelemään ulkomaisten yhtiöiden avulla. Järjestelyt on osin mahdollistanut haitallinen verokilpailu, jossa valtiot houkuttelevat muualla kertyneitä tuloja erilaisin verokannustimin. Suomi on pyrkinyt torjumaan voitonsiirtoa veroparatiiseihin useilla sääntelyratkaisuilla. Näistä keskeisimpiä on nk. väliyhteisölaki, johon sisältyvät poikkeukset jättävät kuitenkin tilaa mm. varallisuuden hallinnointia koskevien verokannustinten hyödyntämiselle.

Väliyhteisölaki torjuu tehokkaasti yksinkertaisia järjestelyjä

Väliyhteisölain nojalla matalasti verotetun ulkomaisen yhtiön jakamaton tulos voidaan verottaa osakkaalla Suomessa. Laki ennalta estää melko hyvin monia yksinkertaisia veronkiertorakenteita, joissa hyödynnetään ETA-alueen ulkopuolelle rekisteröityjä yhtiöitä. Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksen perusteella väliyhteisölaki kattaa laajasti eri verovelvolliset ja oikeudelliset muodot, eikä soveltamisala tältä osin sisällä aukkokohtia. Varsinaiset ongelmat liittyvätkin poikkeuksiin lain soveltamisalasta, joita voidaan pyrkiä hyödyntämään monin tavoin Suomen verotuksen välttämiseen tähtäävissä järjestelyissä (ks. selvityksen luku 6).

Poikkeukset lain soveltamisalasta keskeisin haaste

Väliyhteisölakia ei sovelleta, mikäli jokin erikseen määritellyistä poikkeuksista soveltuu yhtiöön. Poikkeuksista keskeisin on Euroopan talousalueella asuvia yksiköitä koskeva ns. substanssipoikkeus. Substanssipoikkeuksen nojalla yksiköt on vapautettu väliyhteisölain soveltamisalasta, jos nämä ovat asettautuneet asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittavat siellä taloudellista toimintaa millä tahansa toimialalla. Lisäksi myös ETA-alueen ulkopuolella olevat yhtiöt voivat vapautua soveltamisalasta, mikäli ne saavat pääosan tuloistaan esimerkiksi teollisesta tuotantotoiminnasta tai palvelutoiminnasta. Poikkeuksia voidaan pyrkiä hyödyntämään monin tavoin verotuksen välttämisessä.

ETA-alueelle rekisteröityjä yhtiöitä koskevan substanssipoikkeuksen keskeiset rajanvetotilanteet liittyvät esimerkiksi holdingyhtiöihin, joilla on itsessään vain vähän toimintaa. Käytännössä varsin vähäinenkin toiminta voi estää lain soveltumisen. Silloin kun kyse ei ole puhtaasti postilaatikkoyhtiöstä, on poikkeuksen soveltaminen usein tulkinnanvaraista. Poikkeus edellyttää paljolti samankaltaista arviointia kuin yleisen veronkiertonormin soveltaminen, jonka soveltamisalan rajoitteiden ja heikon ennustettavuuden vuoksi väliyhteisölaki alun perin säädettiin. Tulkinnanvaraisuus voi johtaa myös tilanteeseen, jossa yksityishenkilön väliyhteisötulojen ilmoituslaiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena. Tämä on ongelmallista harmaan talouden torjunnan ja lain ennalta estävyyden näkökulmista.

Poikkeuksia mahdollista hyödyntää monin tavoin

Väliyhteisölain soveltuessa koko yksikön tulo verotetaan Suomessa. Tätä kaiken tulon verottamiseen tai vapauttamiseen perustuvaa rakennetta voidaan pyrkiä myös keinotekoisesti hyödyntämään. Ensinnäkin passiivituloja kerryttäviä varoja voidaan siirtää vapautettua toimintaa harjoittavaan yhtiöön. Vastaavasti voidaan pyrkiä siirtämään myös riittävä määrä taloudellista toimintaa matalasti verotettuun yhtiöön, jotta vapautus soveltuisi tähän. Selvityksen tapausesimerkeissä on tyypillisesti yhdistetty esimerkiksi aineettomia oikeuksia tai rahoitusta koskevien verokannustimien hyödyntäminen verosopimuskeinotteluun ja väliyhteisölain poikkeusten hyödyntämiseen. On kuitenkin hyvin tapauskohtaista, milloin järjestelyissä on kyse aggressiivisesta verosuunnittelusta tai veron kiertämisestä ja harmaasta taloudesta. 

Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki, torjuuko Suomen väliyhteisösääntely tehokkaasti voitonsiirtoa ulkomaisiin matalasti verotettuihin yhtiöihin. Kuten ensimmäisessä aihetta käsittelevässä tekstissä kävi ilmi, ei laki kaikilta osin täytä tavoitteitaan eikä uusimmalla lakimuutoksella havaittu olleen juurikaan vaikutuksia.

Loppuvuodesta julkaistavassa kolmannessa tekstissä käsitellään tarkemmin sitä, millaisiin ratkaisuihin joissakin muissa valtioissa on päädytty tässä tekstissä esitettyjen ongelmakohtien torjumiseksi.

Linkki selvitykseen (PDF 2,68 Mt)


Väliyhteisölaissa edelleen ongelmakohtia - Lakimuutoksen vaikutukset jäämässä vähäisiksi

Julkaisupäivä 15.3.2021

Ulkomaisia yksikköjä, kuten yhtiöitä ja trusteja, pyritään edelleen hyödyntämään monin tavoin Suomen verotuksen välttämisessä. Noin 50 valtiossa on käytössä väliyhteisösääntelyä, jonka tarkoituksena on torjua voitonsiirtoa ulkomaisiin matalasti verotettuihin yksiköihin. Uusi oikeusvertaileva selvitys osoittaa, että Suomen väliyhteisölain soveltamisalan ulkopuolelle jää edelleen järjestelyjä, joita muissa valtioissa on erilaisin sääntelyratkaisuin pyritty torjumaan.

Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki, estääkö Suomen väliyhteisölaki tehokkaasti tulon siirtämistä matalasti verotettuihin yksiköihin. Laajan aihealueen käsittely on jaettu kolmeen verkkotekstiin. Tässä ensimmäisessä tekstissä käsitellään väliyhteisölakia yleisesti ja sivutaan viimeisimmän lakimuutoksen vaikutuksia. Toukokuussa julkaistavassa toisessa tekstissä pureudutaan tarkemmin lain ongelmakohtiin. Kolmannessa tekstissä tarkastellaan, miten Suomen väliyhteisölaki eroaa väliyhteisösäännöksistä kansainvälisesti ja onko muualla torjuttu väliyhteisörakenteita Suomea tehokkaammin.

Lain tarkoituksena ennaltaehkäistä väliyhteisöjen avulla tapahtuvaa verojen välttämistä

Väliyhteisölain soveltuessa ulkomaisen väliyhteisön osakasta voidaan verottaa yhteisön tulosta, vaikka yhtiö ei olisi jakanut sitä osakkaalleen. Ulkomaisena väliyhteisönä voidaan pitää yhtiötä, jonka tuloverotuksen taso on merkittävästi Suomea matalampi ja joka on Suomessa verovelvollisen määräysvallassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta, mikäli jokin erikseen määritellyistä poikkeuksista soveltuu yhtiöön.

Väliyhteisölain avulla on pyritty torjumaan yksityishenkilöiden veronkiertoa ja konsernien sisäistä tulon siirtämistä matalan verotuksen valtioon. Näiden kahden keskenään hyvin erilaisen ilmiön estäminen heijastuu myös kaavamaisen lainsäädännön haasteina. Säätämisajankohtanaan 1990-luvulla laki vähensi väliyhteisöihin liittyvien palvelujen tarjontaa ja käyttöä. Kansainvälisen verotietojenvaihdon puutteet kuitenkin yleensä estivät ilmoittamattomien väliyhteisöomistusten havaitsemisen verovalvonnassa aina 2010-luvulle saakka.

Lähes kaikki ilmoitetut väliyhteisöt ETA-alueen ulkopuolella

Verotuksessa oma-aloitteisesti ilmoitettujen väliyhteisöjen määrä näyttäisi pysytelleen jo pitkään vuositasolla muutamissa kymmenissä. Näissä tilanteissa väliyhteisön osakas ei saa verotuksellista hyötyä, vaan matalan verotason valtioon on perustettu yritys esimerkiksi raaka-aineiden tai asiakaskunnan vuoksi. Yksityishenkilöiden omistamia väliyhteisöjä ei ilmoitettujen joukossa ole juuri lainkaan, vaikka verotarkastuksilla havaitut ilmoittamattomat yhtiöt ovat olleet pääasiallisesti juuri yksityishenkilöiden omistamia. Yksittäisissä verotarkastuksissa on havaittu ilmoittamatonta väliyhteisötuloa muutamista sadoista tuhansista miljooniin euroihin. Lähes kaikki verotarkastuksen kohteena olleet ja ilmoitetut väliyhteisöt sijaitsevat ETA-alueen ulkopuolella, mikä johtuu paljolti lain soveltamisalan rajoitteista ETA-alueella.

Lakimuutokset oikeansuuntaisia, mutta vaikutuksiltaan vähäisiä

Väliyhteisölakiin tehtiin useita muutoksia EU:n veronkiertodirektiivin myötä vuonna 2019. Valtaosa muutoksista jäi ainakin tilastojen valossa merkitykseltään vähäisiksi. Nykyisin väliyhteisölaki voisi esimerkiksi soveltua selvästi aikaisempaa helpommin verosopimusvaltioissa sijaitseviin yksiköihin, mutta muutos ei ole lisännyt ainakaan oma-aloitteisesti ilmoitettujen väliyhteisöjen määrää. Poikkeuksia koskevilla muutoksilla taas näyttäisi olevan vaikutuksia veroparatiisien sijasta kehitysmaissa toimiviin yhtiöihin (ks. tarkemmin selvityksen luku 4).

Lue koko selvitys tästä (PDF 2,68 Mt)


Ulkomaalaisten alipalkkaustapauksista oikeuteen vain jäävuoren huippu

Julkaisupäivä 19.10.2020

Ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaama hyväksikäyttö on puhuttanut viime aikoina. Julkisuudessa on uutisoitu ukrainalaisten rakennustyömiesten riistosta, ravintola-alan työntekijöiden systemaattisesta hyväksikäytöstä sekä siivousalan laajoista ongelmista.

Suomessa on tunnistettu kasvava määrä työperäisiä hyväksikäyttötapauksia. Yhtenä hyväksikäytön muotona on ulkomaalaisten alipalkkaus. Väärin toimivat yrittäjät pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja piilottamaan tapahtuneen hyväksikäytön viranomaisilta. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki alipalkkausta koskevia oikeustapauksia.

Selvityksestä nousi kolme keskeistä havaintoa. Ensinnäkin ulkomaalaisten alipalkkaus on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Toisekseen alipalkkaustapauksista oikeuteen päätyy vain "jäävuoren huippu": oikeustapausten määrä on erittäin vähäinen, rangaistukset lieviä ja korvauskäytäntö hyvin vaihtelevaa. Kolmantena havaintona on se, että viranomaisten keinot puuttua alipalkkaukseen ovat puutteelliset.

Kolme keskeistä huomiota ulkomaalaisten alipalkkauksesta: 1. Lain tulkinta vaihtelee, 2. Vain jäävuoren huippu? ja 3. Keinot puuttua puuttuvat

Alipalkkaustapaukset oikeuteen vain harvoin

Alipalkkaustapaukset päätyvät oikeusprosessiin todella harvoin. Kun näin tapahtuu, annetaan tuomiot pääosin kiskonnatapaista työsyrjintää koskevan rikoslain pykälän perusteella. Myös työsyrjinnän nimikkeellä annetaan joitakin tuomioita. Yksi syy alipalkkausta koskevien työrikosten vähäiseen kokonaismäärään on niiden lyhyt vanhenemisaika. Työrikostapauksia vanhenee rikosprosessin eri vaiheissa toistuvasti.

Voidaan pitää melko todennäköisenä, että usein alipalkkaukseen liittyy talousrikoksia, jotka eivät syystä tai toisesta tule ilmi. Oikeustapausten analyysin perusteella läheskään aina samassa yhteydessä ei käsitellä talousrikosnimikkeitä, kuten vero- tai kirjanpitorikoksia. Mikäli tuomioistuin katsoo liian alhaisen palkan täyttävän työsyrjintärikoksen tuntomerkit, on tuomiona lähes poikkeuksetta sakkoa joitakin satoja euroja.

Uusia keinoja alipalkkauksen estämiseksi tarvitaan

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus selvittää keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen.  Tämä on tarpeen, sillä työsuojeluviranomaisilta ei nykyisellään ole toimivia keinoja sanktioida alipalkkaustapauksia.

Yksi potentiaalinen keino alipalkkaustapausten nykyistä tehokkaampaan havaitsemiseen voisi olla moniviranomaisyhteistyön lisääminen. Konkreettisesti tämä voisi tarkoittaa sitä, että toteuttamalla yhtä aikaa esimerkiksi vero- ja työsuojelutarkastus, voitaisiin todennäköisemmin tunnistaa ja puuttua alipalkkaus -ilmiöön monesta eri näkökulmasta.

Kooste milloin alipalkkaus on harmaan talouden muoto. Asia on kuvattu selvityksessä.

Lue koko selvitys tästä (PDF 291 kt)


Kevytyrittäjä toimii laskutuspalveluyrityksen sateenvarjon alla

Julkaisupäivä 21.9.2020

Kevytyrittäjän määritelmää ei löydy mistään yksittäisestä laista. Viranomaisten ja eri lakien lähestyminen työn tekemiseen perustuu perinteiseen kahtiajakoon: yrittäjä ja työntekijä. Eri viranomaisten käyttämissä yrittäjän ja työntekijän määritelmissä on kuitenkin merkittäviä eroja.

Kevytyrittäjä on verotuksellisesti palkansaaja. Sen sijaan vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan kevytyrittäjä toimii toimeksiantosuhteessa yrittäjänä, joka myy palveluitaan ilman omaa yritystä (y-tunnusta) laskutuspalveluyrityksen kautta.

Laskutuspalveluyritysten käyttäminen on muualla maailmassa varsin yleinen toimintatapa. Laskutuspalveluyritystä kutsutaan englanniksi kuvaavasti "umbrella company" -nimellä, jossa kevytyrittäjät toimivat laskutuspalveluyrityksen sateenvarjon alla.

Kevytyrittäjyys on huimassa kasvussa

Vuonna 2018 toimi yhteensä 32 laskutuspalveluyritystä. Laskutuspalveluyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli lähemmäs 200 miljoonaa euroa. Näiden sateenvarjon alla toimiville 30 000 kevytyrittäjälle maksettiin palkkoja 165 miljoonan euron edestä. Kevytyrittäjien määrä on kuusinkertaistunut vuosien 2012 - 2018 aikana. Samaan aikaan laskutuspalvelujen tarjoajien määrä on lähes kaksinkertaistunut.

Miten kevytyrittäjät hoitavat velvoitteensa elinkeinonharjoittajiin verrattuna?

On epäilty, että ulosottovelalliset käyttävät laskutuspalveluja hyväkseen yrittäessään välttää tulon ulosmittauksen. Myös liiketoimintakieltoa voidaan yrittää kiertää käyttämällä laskutuspalvelua, koska kevytyrittäjä katsotaan verotuksessa ensisijaisesti yrittäjän sijasta palkansaajaksi.

Selvityksen perusteella joka kymmenennellä kevytyrittäjällä oli ulosottovelkaa ja 75 kevytyrittäjää oli liiketoimintakiellossa. Kevytyrittäjällä ulosottovelan todennäköisyys oli kaksi kertaa suurempaa kuin elinkeinoinharjoittajilla keskimäärin. Liiketoimintakieltojen suhteellinen osuus oli 12 kertaa suurempi kuin elinkeinonharjoittajien joukossa.

Lue koko selvitys tästä (PDF 379 kt)


Käytetäänkö virolaisia yrityksiä harmaan talouden työkaluina Suomessa?  

Julkaisupäivä 15.6.2020 

Suomalaisilla on paljon yhteyksiä Viron yritysmaailmaan. Pelkkä yrityksen perustaminen Viroon ei kuitenkaan tuo veroetuja, mikäli toimintaa johdetaan Suomesta. 

Suomalaisilla runsaasti kytköksiä Viron yritysrekisteriin 

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut virolaisiin yrityksiin liittyvää harmaata taloutta. Selvityksessä perehdyttiin muun muassa Viron kaupparekisteristä löytyvien yritysten vastuuhenkilöiden Suomen kytköksiin. Vuosien 1999–2018 aikana Suomen kansalaisten määrä Viron yritysrekisterissä on likimain kolminkertaistunut. Vuonna 2018 suomalaisia vastuuhenkilöitä oli Viron yritysrekisterissä yli 8 000. 

Harmaa talous ilmenee monenlaisina tekoina 

Virolaisiin yrityksiin liittyviä harmaan talouden tekotapoja ovat muun muassa salatut tulot, alv-petokset, kirjanpidon puuttuminen ja nimelliset muutot Viroon, vaikka tosiasiassa asutaan Suomessa. 

Harmaan talouden riskeihin voi viitata esimerkiksi se, että virolaisen yrityksen kaikki vastuuhenkilöt ovat suomalaisia, ja nämä kaikki asuvat Suomessa. Tällaiset kriteerit täyttäviä yrityksiä löytyi reilut 3 000. 

Viron yritysrekisterin ja Suomen Verohallinnon tietoja vertaamalla havaittiin lähes 300 Suomen verotustietojen mukaan tulotonta Suomessa asuvaa suomalaista, jotka toimivat virolaisten yhtiöiden vastuuhenkilöinä. Verotettujen tulojen puute voi viitata tietoiseen tulonsalaukseen, joka on yksi tyypillinen harmaan talouden harjoittamistapa. 

Viro ei tarjoa veroetuja, kun liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa 

Pelkkä yhtiön perustaminen Viroon ei tuota veroetuja, mikäli liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa ja yhtiölle muodostuu tänne niin sanottu kiinteä toimipaikka. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan esimerkiksi paikkaa, jossa sijaitsee yrityksen johtopaikka tai toimisto. Tällöin ulkomaisen yrityksen kiinteää toimipaikkaa verotetaan Suomen lainsäädännön mukaan. Myös suomalainen työlainsäädäntö koskee kiinteää toimipaikkaa, mukaan lukien palkkauksen ehdot. 

Lue koko selvitys tästä (PDF 375 kt)

 


Autokaupassa keinot verojen välttämiseen ovat moninaiset

Julkaisupäivä 24.2.2020

Autojen myynnin ja maahantuonnin on havaittu olevan alttiita harmaalle taloudelle.

Kärsiikö autokauppa pimeästä myynnistä?

Pimeä myynti on yksi yleisimmistä veronvälttämistavoista autokauppaa tehtäessä. Yritykset voivat jättää osan myynneistä ilmoittamatta, mutta on myös yrityksiä, jotka eivät ilmoita lainkaan toiminnastaan Verohallinnolle. Myös laajamittainen yksityishenkilöinä harjoitettu autokauppa voi olla tosiasiassa liiketoimintaa. Viitteitä yksityishenkilöinä harjoitettavasta pimeästä liiketoiminnasta nousee esiin autoveroilmoitusten tarkastelussa.

Ostot muista EU-maista yleistyvät, mutta useat autokauppiaat ilmoittavat Verohallinnolle vain osan

Yhä useampi autokauppaa harjoittava yritys ostaa autoja muista EU-maista arvonlisäverollisina tavaraostoina. Yritysten ilmoittamien ostojen määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana lähes 36 %. EU-tavaraostoja tehneistä yrityksistä vuosittain lähes kolmannes ilmoittaa tehneensä ostoja selkeästi vähemmän kuin eurooppalainen myyjä on ilmoittanut heille myyneensä. Erot voivat johtua osittain virheistä ilmoittamisessa, mutta osittain voi olla kyse tahallisesta ilmoittamatta jättämisestä ja harmaasta taloudesta.

Marginaaliverotus on veroriski autojen maahantuonnissa

Marginaaliverotusmenettelyä voidaan käyttää käytettyjen autojen kaupassa. Mahdollisuus käyttää menettelyä väärin nostaa harmaan talouden riskiä. Arvonlisäverollisen auton myynti voidaan virheellisesti käsitellä yrityksen kirjanpidossa marginaaliverotusmyyntinä. Näin toimimalla saadaan myynnin vero pienemmäksi, koska marginaaliverotusmenettelyssä myynnin arvonlisävero lasketaan vain myyntikatteen osuudesta.

Yksinkertainen marginaaliveropetos

Ero arvonlisäverollisen ja marginaaliveromyynnin välillä kuvana

Lue koko selvitys (PDF 537 kt)


Taksilainsäädäntö toi haasteita harmaan talouden torjunnalle

Julkaisupäivä 23.1.2020

Taksialaa koskeva lainsäädäntö uudistui kesällä 2018 perinpohjaisesti. Muuttunut lainsäädäntö on tuonut myös uusia haasteita harmaan talouden torjunnalle.

Kolme keskeisintä harmaan talouden torjuntaa heikentävää seikkaa ovat:

 

Vähentyneille alv-tuotoille looginen selitys

Julkisuudessa arvonlisäverotuottojen on arveltu vähentyneen harmaan talouden takia. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki asiaa selvityksessään. Vähentyneille alv-tuotoille löytyi monta luonnollista selitystä – päällimmäisenä alihankinnan kasvu ja uusien yrittäjien kalustohankinnat.

Selvityksessä tarkasteltiin myös toimialan verotuottoja suhteessa sisartoimialaan, tieliikenteen tavarankuljetukseen. Kävi ilmi, että taksialan tuottamat veroeurot ovat suhteellisen maltillisia.

Taksiala murroksessa

Oman haasteensa aiheuttavat ne taksiyrittäjät, jotka laiminlyövät julkisia velvoitteitaan. Verovelkaisten yritysten määrä on ollut kovassa kasvussa lakiuudistuksen jälkeen. Asiaan puututaan ja Liikenteen turvallisuusvirasto voi evätä liikenneluvan velvoitteensa laiminlyöviltä taksiyrittäjiltä.

Lue koko selvitys (PDF 322 kt)


Verkkokaupan tehokas valvonta edellyttää maksutietoja

Julkaisupäivä 18.11.2019

Maksunkäsittelijöiden tietojen avulla veroviranomaisten olisi mahdollista muodostaa kokonaiskuva verkkokauppojen liiketoiminnasta ja valvoa verovelvoitteiden noudattamista. Suurin osa eurooppalaisten kuluttajien EU:n rajat ylittävien verkko-ostosten maksuista suoritetaan maksunkäsittelijöiden kautta. Ilman näitä tietoja viranomaisen olisi vaikeaa tunnistaa kolmansista maista tulevia verkkokauppoja tai niiden myynnin volyymiä.

Verkkokaupan osapuolet ja niihin liittyvät viranomaisvalvonnan haasteet kuvana

Tärkeässä roolissa maksutietojen saamisessa ovat kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö sekä luottamuksellinen yhteistyö toimijoiden kanssa. Arvonlisäverodirektiivin muutosehdotuksessa esitetäänkin, että maksunkäsittelijöiden tulisi toimittaa eri maiden veroviranomaisille maksutietoja rajat ylittävän verkkokaupan arvonlisäveropetosten torjumiseksi.

Verkkokaupoille suoritettavat maksut päätyvät useimmiten EU-alueelle

Kolmansien maiden suurimpien verkkokauppojen saamat korttimaksut välitetään monesti kuluttajilta EU-alueelle. Tämä vaikeuttaa kokonaiskuvan saamista kolmansien maiden verkkokaupan määrästä. Kolmansien maiden verkkokauppojen saamista maksuista kaksi kolmasosaa ohjautuu ensin Eurooppaan. Vain kolmannes maksuista siirtyy suoraan kolmansiin maihin.

Suomalaisten asiakkaiden kolmansiin maihin tehtyjen korttimaksujen määränpää: 1/3 kolmansiin maihin, 2/3 EU-maihin

Verkkokauppojen maksujen ohjautumisessa maakohtaisesti on suuriakin eroja. Kiinan verkkokauppojen maksusuorituksista lähes kaikki ja USA:n verkkokaupoilla 70 prosenttia ohjautuu aluksi Eurooppaan. EU:n ulkopuolisten Efta-maiden suoritukset suuntautuvat sen sijaan suoraan verkkokaupan sijaintimaahan.

Lue koko selvitys (PDF 357 kt)


Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvä veronkierto muuttuu

Julkaisupäivä 17.9.2019

Tulojen ja varojen salaaminen viranomaisilta on muuttunut viime vuosien aikana merkittävästi vaikeammaksi. Tämä on saanut esimerkiksi aikaisemmin pankkisalaisuutta hyödyntäneet toimijat kehittämään uusia tapoja verojen välttelyyn.

Ulkomaisten henkivakuutusyhtiöiden tarjoamien sijoitussidonnaisten henkivakuutusten hyödyntäminen on yleistynyt huomattavasti. Näitä ns. vakuutuskuoria on ollut mahdollista hyödyntää sijoittamisen ohella verojen välttämisessä monin eri tavoin. Myös keinotekoisia maastamuuttotilanteita on verovalvonnassa havaittu viime vuosina aikaisempaa enemmän. Niihin on toisinaan liittynyt välittömästi muuton jälkeen tapahtuva sijoitusvarallisuuden myynti ja muutot ovat suuntautuneet usein valtioihin, joissa luovutusvoittoja ei veroteta.

Yhtenä verovilpin muotona ovat jo pidempään olleet järjestelyt, joissa hallintarekisteröityjä osakkeita on hankittu ulkomaista palveluntarjoajaa käyttäen ja jätetty näihin liittyvistä arvopaperikaupoista syntyvät luovutusvoitot ilmoittamatta. Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavista osingoista perittävä lähdevero on myös ollut mahdollista välttää eri tavoin.

Muutoksen taustalla tietojenvaihdon laajentuminen

Veroparatiisiyhtiöiden ja pankkisalaisuuden hyödyntämiseen perustuvat järjestelyt pysyivät lähes täysin pimennossa aina 2010-luvulle saakka. Pankkisalaisuutta on ollut mahdollista hyödyntää myös esimerkiksi sisäpiirintiedon väärinkäytössä ja varojen piilottamisessa ulosotolta. Tilanne muuttui, kun finanssikriisin jälkeen veroparatiisit painostettiin tietojenvaihtoon ja pankkisalaisuus murtui. Myöhemmin Verohallinto sai myös ensimmäistä kertaa välineet valvoa Suomen rajat ylittävää rahaliikennettä ja ulkomaisten luottokorttien käyttöä Suomessa. Lisäksi vuonna 2017 yli sadan maan välillä käynnistetty automaattinen tilitietojenvaihto on tuonut verovalvonnan käyttöön ennenäkemättömän määrän tietoa kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista.

Verohallinto on viime vuosien aikana lisännyt resursseja ulkomaille suuntautuvien sijoitusten valvontaan ja saanut sen myötä aikaisemmin pimentoon jääneet järjestelyt laajalti esiin.

Lainsäädännössä ja sopimusverkostoissa edelleen kehitettävää

Automaattisen tilitietojenvaihdon ja kansainvälisen perinnän sopimusverkoston ulkopuolella on edelleen joitain sijoitustoiminnan kannalta keskeisiä valtioita. Lisäksi Suomen kansallisessa lainsäädännössä on muutamia olennaisia puutteita. Esimerkiksi osingonjakopäivän ympärillä tehtyihin kauppoihin perustuviin lähdeveron välttämisjärjestelyihin olisi mahdollista puuttua lainsäädäntötoimin ja verosopimuksia muuttamalla. Veronvälttämistarkoituksessa ulkomaille perustettujen sijoitusyhtiöiden hyödyntämiseen voitaisiin puuttua asuinvaltiosäännösten muutoksella. Lisäksi maastamuuton jälkeen realisoituviin arvonnousuihin kohdentuva vero ennaltaestäisi keinotekoisia järjestelyjä verojen välttämiseksi.

Lue koko selvitys (PDF 1,05 Mt)


Virolaisten vastuuhenkilöiden yrityksillä on enemmän häiriöitä kuin suomalaisilla

Julkaisupäivä 20.8.2019

Suomen kaupparekisterissä olevilla virolaistaustaisilla yrityksillä on enemmän verotukseen liittyviä ilmoitus- ja maksulaiminlyöntejä kuin suomalaistaustaisilla yrityksillä tai muilla ulkomaalaistaustaisilla yrityksillä. Virolaistaustaisista yrityksistä huomattavasti suurempi osuus – miltei puolet – toimi rakennusalalla, joka on yksi harmaan talouden riskitoimialoja.

Virolaistaustaisista yrityksistä lähes puolet on verovelkaisia. Verovelan keskiarvo on yli kolminkertainen kaikkiin suomalaisyrityksiin verrattuna.

Virolaistaustainen yritys on usein lyhytikäinen, eikä sille kerry pääomaa

Vuonna 2013 aloittaneista yrityksistä vain alle puolet toimi enää vuonna 2018. Vastaavaan aikaan aloittaneista suomalaistaustaisista yrityksistä kaksi kolmesta toimi vielä vuonna 2018.

Vuonna 2013 aloittaneiden yritysten toimivuus vuonna 2018

Infografiikka: 5 vuoden jälkeen yritystoiminnan aloittamisesta virolaisista yrityksistä on lopettanut yli puolet, muista ulkomaalaistaustaisista vähän alle puolet ja suomalaistaustaisista kolmasosa.

Velkojilla on usein vastassa vain yrityksen tyhjät kulissit. Yrityksiin ei ole sitoutunut omaa pääomaa. Puolella yrityksistä oman pääoman osuus ei ole tiedossa tai se on alle 10 prosenttia taseen loppusummasta. Vastaava tilanne on vain kolmasosalla suomalaistaustaisista yrityksistä.

Virolaistaustaisten yritysten verotarkastukset etenevät usein rikosilmoitusharkintaan

Yli 7 prosenttia virolaistaustaisista yrityksistä on verotarkastettu. Virolaistaustaisiin yrityksiin kohdistuneista verotarkastuksista noin kolmannes on johtanut rikosilmoitusharkintaan.

Lue koko selvitys (PDF 759 kt)


Suomalaiset jakamistalousyritykset ovat pieniä mutta hoitavat julkiset velvoitteensa hyvin

Julkaisupäivä 26.3.2019

Suomessa toimii tällä hetkellä lähemmäs kolmekymmentä kotimaista jakamistalousalustaa. Niiden taloudellinen merkitys on toistaiseksi suhteellisen pieni. Jakamistalousyritysten uhkana on heikko taloudellinen tilanne.

Infografiikka: Jakamistalouden perusidea ja jakamistalouden kautta välitettävät resurssit. Jakamistalousyritys toimii välittäjänä ja yksityishenkilöt voivat toimia sekä tarjoajina että käyttäjinä. Jakamistalouden kautta välitettäviä resursseja voivat olla tavarat, palvelut, tilat, kuljetus ja raha.

Jakamistalouden tulot ovat veronalaisia

Jakamistalousalustoja käyttävä luonnollinen henkilö on tuloverovelvollinen saamistaan tuloista. Jakamistalouden kohtelu verotuksessa ei poikkea perinteisten toimintatapojen verokohtelusta. Yksityishenkilön saama tulo on joko ansiotuloa tai pääomatuloa. Verotuksessa voidaan vähentää tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut.

Tietoa velvoitteiden hoitamisesta on saatavissa muun muassa jakamistalousinfo.fi [.fi]› -sivustolta.

Veroviranomaisen tietojensaanti jakamistalousalustoilta tulee varmistaa

Jakamistalousalustanpitäjä on velvollinen ilmoittamaan alustatoiminnasta ansaitsemansa tulot. Alustanpitäjien ei kuitenkaan nykyisin tarvitse ilmoittaa alustan käyttäjien veronalaisen toiminnan tuloja, jos rahasuoritukset eivät kulje alustan kautta.

Verohallinnon tiedonsaannin turvaaminen alustojen avulla harjoitetusta elinkeinotoiminnasta edellyttää lainsäädännön kehittämistä. Lainsäädäntöä tulisi kehittää siten, että jakamistalousalustojen ylläpitäjät velvoitettaisiin antamaan kattavammin tietoja alustan käyttäjistä ja heidän toiminnastaan.

Lue koko selvitys: Millaisia ovat suomalaiset jakamistalousalustat? (PDF 482 kt)


Ulkomaalaisten vastuuhenkilöiden yrityksillä on enemmän häiriöitä kuin suomalaisilla

Julkaisupäivä 18.12.2018

Suomen kaupparekisterissä olevilla ulkomaalaistaustaisilla yrityksillä on huomattavasti enemmän verotukseen liittyviä ilmoitus- ja maksulaiminlyöntejä kuin suomalaisvetoisilla yrityksillä. 

Ulkomaalaisten hallinnoimilla yrityksillä on puutteita verojen maksamisessa

Ulkomaalaistaustaisista yrityksistä noin kolmannes on verovelkaisia ja verovelan keskiarvo on kaksinkertainen suomalaisyrityksiin verrattuna. Ulkomaalaisvetoisissa yrityksistä arvioverotettujen osuus on 2,5-kertainen ja verovelkaisten osuus 1,5-kertainen suomalaisiin verrattuna.

Virolaisvetoisten yritysten laiminlyönnit korostuvat

Virolaisten hallinnoimien yritysten osuus ulkomaalaisvetoisista yrityksistä on viidennes. Verovelkaisista yrityksistä kuitenkin jopa kolmasosa on virolaistaustaisia. Yli 90 prosenttia virolaistaustaisten verovelasta on jo toimintansa lopettaneilla yrityksillä.  

Ulkomaalaistaustaiset yritykset ovat lyhytikäisiä

Ulkomaalaistaustaiset yritykset eroavat suomalaisten hallinnoimista selkeästi lyhyellä elinkaarellaan ja riski yritystoiminnan päättymisestä on selkeästi suomalaisia suurempi. Vastuuhenkilöiden lähtömaalla on vaikutusta yritysten elinkaareen, esimerkiksi ruotsalaistaustaiset yritykset ovat keskimäärin pitkäikäisempiä kuin esimerkiksi virolaistaustaiset.

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön tekemistä selvityksistä.

Ulkomaalaiset yhteisöt ja sivuliikkeet (PDF 449 kt)

Ulkomaalaiset yritykset Suomen kaupparekisterissä (PDF 1,30 Mt)


Sähkösavuketuotteiden verkkokauppa hiipui jo ennen etämyynnin kieltämistä

Julkaisupäivä 20.11.2018

Sähkösavuke- ja tupakkatuotteiden verkkokaupan määrä Suomeen nousi selvästi vuosien 2013–2015 aikana. Vuonna 2016 sähkösavuketuotteiden verkkokaupan määrä kääntyi laskuun. 

Sähkösavukkeiden ja nikotiininesteiden etämyynnin kielto astui voimaan heinäkuussa 2017, minkä jälkeen yksityishenkilö ei ole saanut vastaanottaa verkkokaupasta hankittuja sähkösavukkeita eikä nikotiininesteitä postitse, tavarankuljetuksena tai muulla vastaavalla tavalla Suomen ulkopuolelta. Kuukausittainen myynti putosi kuitenkin jo vuoden 2016 aikana noin 500 000 euroa.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tarkasteli sähkösavuke- ja tupakkatuotteiden verkkokaupan kehittymistä vuosina 2013–2016. Sähkösavukkeiden osuus kaikkien tupakkatuotteiden verkkokaupasta oli lähes 90 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset kuluttajat ostivat sähkösavuketuotteita yli miljoonalla eurolla kuukausittain. 

 

Kuvaaja: sähkösavuketuotteiden nouseva myynti ajalla 2013-2016. Sama sisältö on luettavissa tekstistä.

Sähkösavuke- ja tupakkatuotteiden verkkokauppojen myynnit Suomeen. Kuukausimyynti euroissa ajalla 2013–2016. Lähde: Verohallinto 2/2018 

Perinteisten tupakkatuotteiden tilaaminen verkkokaupoista oli kiellettyä jo ennen tarkastelujaksoa, mutta silti niitä ostettiin verkkokaupassa 1,5 miljoonalla eurolla. Verkkokaupan vuosittaiseksi kokonaismääräksi saatiin 18 miljoonaa euroa.

Etämyynti keskittyi Viroon ja Espanjaan

Sähkösavukkeiden nikotiininesteitä sai aikaisemmin ostaa EU-alueella sijaitsevista verkkokaupoista postitse Suomeen. Nikotiininesteiden tilaamisen laillisuus Suomeen Euroopan talousalueelta määräytyi tällöin sen mukaan, mikä nesteen nikotiinipitoisuus oli ja oliko tilaajalla reseptiä tuotteeseen. 

Viron, Espanjan ja Iso-Britannian sähkösavuke- ja tupakkatuotteiden yhteenlaskettu myynti muodosti 60 prosenttia verkkokauppojen kokonaismyynnistä Suomeen vuonna 2016. Näiden myynnin osuus oli yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa. Muita suuria verkkokauppojen sijaintimaita olivat Latvia, Luxemburg ja Saksa. Kymmenen suurinta verkkokauppaa muodosti 70 prosenttia kaikkien maiden kokonaismyynnistä vuosina 2013–2016.

Keskimääräinen ostotapahtuma jäi suhteellisen pieneksi 

Kauppatapahtumien ja asiakkaiden lukumäärien kehittyminen seurasi verkkokaupan euromäärän kehittymistä vuoteen 2015 asti. Tämä tarkoitti kyseisenä vuotena yhteensä 150 000 kauppatapahtumaa ja 30 000 asiakasta. Suomalaisella asiakkaalla kaikkien sähkösavuke- ja tupakkatuotteiden ostotapahtuman keskiarvo oli 50 euroa. Perinteisten tupakkatuoteostosten keskiarvo oli 150 euroa. 

Miten kuluttaja voi toimia oikein?

Kuluttaja voi toimia oikein ostamalla sähkösavuketuotteet Suomesta vähittäiskaupasta tai erikoismyymälästä, sillä uusi tupakkalaki sallii ensimmäistä kertaa nikotiininesteiden myynnin Suomessa. Sekä nikotiinipitoiset että nikotiinittomat sähkösavukenesteet otettiin vuoden 2017 alusta tupakkaverotuksen piiriin. Laki määrittelee sähkösavukenesteille veron, joka on 0,30 euroa millilitralta. Uuden lain myötä sähkösavuketuotteiden myynti tapahtuu samaan tapaan kuin muiden tupakkatuotteiden, eli sähkösavuketuotteet on piilotettava kaupassa kuten muutkin tupakkatuotteet (esilläpitokielto). Sen sijaan sähkösavuketuotteiden tilaaminen verkkokaupasta on nykyään laitonta nuuskan tai tupakan tavoin.


Yritysten verovelkatiedot löytyvät ilmaisesta verovelkarekisteristä

Julkaisupäivä 23.10.2018

Verovelkarekisteri auttaa niin tavallista kuluttajaa kuin yrittäjiä välttämään ostoja verovelkaisilta yrityksiltä. Verovelkarekisterillä tarkoitetaan kaikille avointa tietoa yrityksen mahdollisista veroveloista ja oma-aloitteisten verojen ilmoituspuutteista. Verovelkatiedot löytyvät osoitteesta ytj.fi → yrityshaku. 

Verovelkarekisteriä katsotaan yli miljoona kertaa vuodessa

Verovelkarekisteri on sen käyttömäärien perusteella tarpeellinen. Rekisterin käyttömäärät ovat olleet 1,4–2,2 miljoonaa hakukertaa vuodessa. Verovelkarekisteri otettiin käyttöön joulukuussa 2014.

Verovelkarekisteristä tehtyjen kyselyiden lukumäärät 2015–2017

 Kuvaaja: Verovelkarekisteristä tehtyjen kyselyiden määrä vuosittain. Sama sisältö on luettavissa tekstistä.

Käyttäjätyytyväisyys on korkealla, mutta tietoa kaivataan lisää

Kyselytutkimuksen perusteella verovelkarekisterin käyttäjät suhtautuvat rekisteriin positiivisesti ja kokevat sen nopeaksi ja helpoksi käyttää. Rekisteriä pidetään luotettavana ja hyödyllisenä. Tästä huolimatta vain murto-osa verovelkarekisterin käyttäjistä tyytyy ainoastaan verovelkarekisterin tarjoamiin tietoihin. Suurin osa käyttäjistä hyödyntää myös kaupallista tilaajavastuu.fi -palvelua.

Verovelkarekisterin käyttäjät toivovat, että kaikki tilaajavastuulain mukaiset selvitykset olisivat saatavilla samasta paikasta veloituksetta. Tämä on monen mielestä tärkeä kehittämiskohde. 

Verohallinnon tavoitteena verovelkarekisterin tietosisällön laajentaminen

Verohallinto ehdottaa, että julkisen verovelkarekisterin tietosisältöä laajennettaisiin huomattavasti nykyistä kattavammaksi. Muutos helpottaisi tilaajavastuulain noudattamista ja tehostaisi Verohallinnon toimintaa. Tietosisällön laajentaminen edellyttää lakimuutoksia.

Verovelkarekisterin vaikuttavuustutkimuksen toteutti Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö. 

Lue koko selvitys (PDF 272 kt)


Elintarvikepetokset lisääntymässä – valvonta vaikeaa

Julkaisupäivä 18.9.2018

Elintarvikesektori on altis petolliselle toiminnalle: kiinnijäämisriski on pieni, voitot ovat usein suuria ja rangaistukset tehdyistä rikoksista ovat usein vaatimattomia. Elintarvikerikoksissa yhteisenä kannustimena on taloudellinen hyöty. Kyse on yleensä aina talousrikoksista, usein myös piilorikollisuudesta.

Elintarvikepetosten torjunta ja tutkinta ovat haasteellisia. Suomessa elintarvikevalvontaviranomaisten päähuomio on suuntautunut elintarviketurvallisuuteen, eikä mahdollisia rikosepäilyjä ole aina saatettu esitutkintaan.

Kirsi Hannula Evirasta kertoo, että viime vuosina viranomaisten välistä yhteistyötä on tehostettu ja sen myötä rikosjuttuja on saatu vireille poliisilaitoksilla eri puolilla Suomea entistä tehokkaammin.

Elintarvikealan edustajat ovat etujärjestöjensä kautta ilmaisseet selkeästi halunsa olla mukana elintarvikepetosten torjunnassa. Lisääntyneestä yhteistyöstä ja toimialan tuesta huolimatta elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan panostaminen on lähivuosien haaste koko viranomaisketjulle.

Elintarviketoimijoilla on puutteita velvoitteiden hoidossa

Selvitys elintarvikealan yritysten velvoitteiden hoidosta paljastaa mm. sen, että lähes joka kolmannella toimijalla on verovelkaa. Noin joka viidennellä elintarvikealan yrityksellä on negatiivinen oma pääoma.

Selvityksessä havaittiin, että yrityksillä, joilla on paljon puutteita tai vakavia puutteita elintarvikelainsäädännön noudattamisessa, on suhteellisesti enemmän häiriöitä myös verotukseen liittyvissä ilmoitus- ja maksuvelvoitteissa.

Elintarvikevalvonnan toimivaltuuksia parannetaan

Evira ja Harmaan talouden selvitysyksikkö ovat yhdessä selvittäneet elintarvikelain muutostarpeita. Selvityksessä esitetään, että lainsäädäntöön otettaisiin säännökset elintarvikealan toimijan luotettavuudesta, viranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamisesta sekä viranomaisen oikeudesta oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja toisille viranomaisille.

Elintarvikealalla toimimisen edellytyksenä tulisi olla toimijan luotettavuus, jolla tarkoitetaan muun muassa lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Luotettavuuden vaatimuksella edistettäisiin rehellistä kilpailua elintarvikealalla ja parannettaisiin oikein toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Jotta viranomainen voisi varmistua luotettavuudesta ilman että yrittäjien hallinnollista taakkaa lisätään, myös viranomaisen tiedonsaantimahdollisuuksia tulisi parantaa.

Elintarvikelain kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä maa- ja metsätalousministeriössä ja selvityksessä esitetyt uudistukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Lue koko selvitys (PDF 1,26 Mt)


Henkilön rikostausta lisää harmaan talouden riskiä

Julkaisupäivä 21.8.2018

Rikostaustatiedolla on huomattava merkitys harmaan talouden riskin arvioinnissa. Vastuuhenkilön aiempi rikollisuus on yhteydessä häiriöihin yrityksen velvoitteiden hoitamisessa. Rikollisuutta koskevan tiedon hyödynnettävyys viranomaisvalvonnassa on kuitenkin varsin rajoitettua.

Rikostaustaisilla enemmän velkoja ja häiriöitä yritystoiminnassaan kuin muilla

Rikostaustaisten yrityksillä on yleisemmin verovelkaa kuin muilla yrityksillä. Tutkimuksen mukaan suuret, yli 30 000 euron verovelat olivat selvästi yleisempiä kuin muilla. Hoitamattomien verovelkojen osuus oli yli kolminkertainen muihin yrityksiin nähden. Arvioverotettujen yritysten osuus oli keskimäärin viisinkertainen muihin yrityksiin nähden. Yrityksen verovelka ennakoi tutkitusti harmaan talouden riskiä.

Rikostaustaisten vastuuhenkilöiden yrityksiä oli verotarkastettu useammin kuin muita yrityksiä ja harmaan talouden tarkastuksia oli yli puolet tarkastuksista. Yritykset ja vastuuhenkilöt olivat olleet tavallista useammin ulosottotoimenpiteiden kohteina ja näillä yrityksillä oli kolme kertaa useammin konkurssivaiheita kuin muilla yrityksillä.

Rikostaustaisten vastuuhenkilöiden hallinnoimat yritykset ovat usein lyhyen elinkaaren yrityksiä.  Yritykset ovat harvemmin merkittyinä ennakkoperintä- tai arvonlisäverorekisteriin kuin muut yritykset. Lisäksi ne ovat usein Verohallinnon rekisteritietojen perusteella toimimattomia.

Talousrikosten ohella myös muu rikostausta nostaa häiriöriskiä

Se, onko henkilö aikaisemmin syyllistynyt talousrikoksiin vai muihin rikoksiin, ei merkittävästi vaikuta hänen häiriöriskiinsä. Sekä talousrikoksiin että muihin rikoksiin syyllistyneillä talouden häiriötiedot sekä rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksupuutteet olivat tavanomaista yleisempiä.

Rikostiedoista olisi merkittävästi apua yritysten valvonnassa

Yrityksen vastuuhenkilön rikostaustaa koskevalla tiedolla olisi huomattava merkitys viranomaisvalvonnassa. Rikostaustatietoja ei kuitenkaan ole pystytty käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Lainsäädäntö ei nykyisellään mahdollista esimerkiksi Verohallinnolle rikostaustatiedon käyttöä riskienhallinnassa. Lupa- ja rekisteriviranomaisten tulisi voida ottaa huomioon vastuuhenkilöiden rikostaustatiedot osana riskikartoitusta sekä arvioitaessa liiketoiminnan edellytyksiä.

Selvitys osoittaa, että rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden yrityskäyttäytymisessä on selkeitä puutteita ja harmaan talouden riskitekijöitä. Yritysten häiriötietojen, niin rikostaustaustatietojen kuin verovelkojen ja muidenkin yrityksen taloudellista asemaa koskevien tietojen kartoittaminen olisikin olennainen osa harmaan talouden ennaltaehkäisevää torjuntaa.

Selvityksen havainnot tukevat Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman vuosille 2016–2020 asetetuissa kärkihankkeissa toistuvia teemoja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamisesta ja terveen kilpailun edistämisestä.

Lue koko selvitys (PDF 1,33 Mt)


Yli 100 miljoonan verotuotto online-kassajärjestelmillä – soveltuvuutta Suomeen selvitetty

Julkaisupäivä 12.6.2018

Verohallinnon työryhmä ehdottaa fiskaalisten online-kassajärjestelmien käyttöönottamista Suomessa. Fiskaalinen online-kassajärjestelmä tarkoittaa, että myyntitapahtumasta tulee järjestelmän kautta tieto Verohallintoon. Fiskaaliset kassajärjestelmät koskisivat Suomessa noin 170 000 yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Tulonsalaukset ovat yleinen harmaan talouden tekotapa

Tulonsalaukset ja kassamanipulaatiot aiheuttavat verovajetta. Käteisillä toimialoilla ohimyynti tapahtuu yksinkertaisimmillaan muuttamalla kirjanpitoon vietävää myyntitietoa. Suomessa ei ole nykyisin lainsäädäntöä, joka määrittäisi kassajärjestelmien tai kassalaitteiden vähimmäisvaatimukset, käyttötavat tai ominaisuudet. Fiskaalinen kassajärjestelmä turvaisi myyntitiedon muuttumattomuuden.

Infografiikka: esimerkki käteisostosta ja online-kassalaitteen vaikutuksesta siihen.

Infografiikka: Esimerkki korttiostosta ja kassalaitteen vaikutuksesta siihen.


Verotuottojen voidaan odottaa lisääntyvän

Kassajärjestelmän käyttöönotolla voitaisiin odottaa verotuottojen vuotuisen kasvun lisääntyvän noin 120–140 miljoonaa euroa. Maat, jotka ovat ottaneet kassajärjestelmät käyttöönsä, ovat raportoineet verotulojen lisääntymisestä. Ruotsissa verotulot kasvoivat eri toimialoilla noin 5 %. OECD:n tutkimusten mukaan myös yritysten välinen kilpailuneutraliteetti on parantunut.

Järjestelmän perustamiskustannukset olisivat yrityksille noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle noin 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset eivät yrityksillä juurikaan muuttuisi nykyisistä. Verohallinnolle lisäys olisi noin 4–6 miljoonaa euroa.

Suomi jäljessä kansainvälisestä kehityksestä

Fiskaalinen kassajärjestelmä on erilaisina sovelluksina käytössä jo ainakin 22 eri OECD- ja IOTA-maassa. Näistä 15 on EU-maita. Eri maissa on erilaisia järjestelmiä. Online-järjestelmä on sähköisessä yhteydessä kassajärjestelmän ulkopuolelle, esimerkiksi Verohallintoon.

Yritysten myyntitiedot verovalvontaan

Ehdotuksen mukaan Verohallinto vastaanottaisi kassajärjestelmien kautta yrityksen myyntiä koskevaa tietoa. Asiakasta koskevia tietoja ei kerättäisi. Kerättävät tiedot vastaisivat sisällöltään pääosin tietoja, jotka on määritelty laissa kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Lisäksi kerättäisiin myynnin perusteella summattuja kokonaismyynnin tietoja.

Tekninen toteutus

Fiskaalisten kassajärjestelmien toteutusratkaisuksi ehdotetaan puskuroitua online-järjestelmää. Puskurointi tarkoittaa, että yrityksen myyntitapahtumat tallentuvat puskuriin mahdollisissa verkon virhetilanteissa ja siirtyvät Verohallintoon verkon palautuessa.

Ratkaisu olisi käytettävissä kassajärjestelmien liiketapahtumien valvonnassa. Kyseessä olisi monikäyttöinen teknologinen ratkaisu, jota voitaisiin soveltaa myös alustatalouden valvontaan.

Uudistus huomioi myös tulevan kehityksen

Toteutuessaan fiskaaliset kassajärjestelmät torjuisivat harmaata taloutta kuluttajakaupassa.  Järjestelmät edistäisivät merkittävästi harmaan talouden torjuntaa sekä sähköisen maksamisen kehitystä. Toteutus loisi perustan myös yritysmaailman taloushallinnon digitalisaation kehittymiselle.

Selvitykset perustuvat valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan vuosille 2016–2020.

Esiselvitykset fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuudesta ja vaikutuksista ovat valmistuneet, lue lisää:

Online-kassajärjestelmät saavat kannatusta

Valtioneuvosto antoi harmaan talouden torjuntaohjelmassaan keväällä 2016 Verohallinnolle tehtäväksi selvittää käteisille toimialoille suunniteltujen fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuutta Suomeen. Verohallinnon työryhmä suositteli fiskaalisten kassajärjestelmien käyttöönottoa Suomessa ja lähetti selvityksensä lausuntokierrokselle.

Esiselvityksestä pyydettiin lausuntoa yli viideltäkymmeneltä eri taholta, kuten ministeriöiltä ja viranomaisilta, työmarkkinaosapuolilta sekä laite- sekä järjestelmätoimittajilta. Lausunnon antoi 33 eri tahoa, joista 24 puolsi uudistusta, seitsemän vastusti ja kaksi ei lausunut kantaansa.

Lausunnonantajat näkivät positiivisina vaikutuksina harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostumisen, verotulojen kasvun verotusta kiristämättä, kilpailuneutraliteetin parantumisen ja taloushallintojen digitalisoinnin edistämisen. Edelleen positiivisena nähtiin yritysten hallinnollisen taakan keveneminen ja mahdollisuus vastata alustatalouden tuomiin haasteisiin. Järjestelmä sopisi alhaisten kustannusten vuoksi myös mikroyrityksille.

Lausunnon antajista osa näki negatiivisena, että uudistus ei vaikuttaisi tulonsalauksiin ja ohimyyntiin, kustannukset kohdistuisivat rehellisesti toimiville yrittäjille, hallinnollinen taakka kasvaisi ja harmaa talous lisääntyisi.

Arvioitu verotulojen lisäys olisi noin 120 - 140 miljoonaa euroa ja uudistus toteutuessaan loisi mahdollisuuden taloushallintojen digitalisoinnille, jonka hyödyiksi ja kustannussäästöiksi yritysmaailma on itse arvioinut 800 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaishyödyt voisivat olla parhaimmillaan miljardi euroa vuodessa.

Lue lausuntoyhteenveto (PDF 1010 kt)

Lisätietoja:
Johtaja Janne Marttinen, puh. 029 512 6066
Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 029 512 6070


Työntekijästä pienyrittäjäksi – hajaantuuko veronmaksuriski pieniin yrityksiin?

Julkaisupäivä 21.5.2018

Suomalaiset yritykset ovat pieniä

Pienyrittäjyys on noussut esiin useammassa Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksessä. Lähes puolet osakeyhtiöistä on ollut yhden henkilön vastuulla ja omistamia. Liikevaihto jäi alle 15 000 euron puolessa yksinyrittävien elinkeinonharjoittajien liiketoiminnasta ja kolmanneksella yhtiömuodossa toimivista.

Pienyrittäjyys vaikuttaa verokertymään

Pienyrittäjän alhaiset tulot vaikuttavat myös verokertymään. Kun yritystoiminta hajaantuu pienempiin kokonaisuuksiin, myös vastuu velvoitteiden hoidosta jakaantuu useammalle pienelle yksikölle. Riskit velvollisuuksien laiminlyönneille voivat lisääntyä, kun toimijoiden määrä kasvaa.

Harmaan talouden riskejä on myös pienyrityksissä

Osa pienyrityksistä perustetaan harmaan talouden riskitoimialoille, kuten esimerkiksi rakentamisen toimialalle. Yrityskannan vaihtuvuus voi olla merkki terveestä resurssien ohjautumisesta uusille tuottavammille kasvualoille. Se voi olla myös merkki kertakäyttöyritysten käytöstä verojen ja muiden julkisoikeudellisten velvoitteiden välttämiseksi.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Verohallinto on tehnyt pienituloisten yrittäjien yrityksistä miltei 600 rikosilmoitusta poliisille. Rikosilmoitukset ovat pääosin koskeneet veropetoksia ja erityisesti niiden törkeää tekomuotoa.

Pienyritysten toimintaympäristöä on kuvattu seuraavissa selvityksissä:

Uudet yritykset (PDF 556 kt)

Pienituloiset organisaatiohenkilöt (PDF 540 kt)

Omistajat organisaatiohenkilöinä (PDF 320 kt)


Yrityksen verovelka kasvattaa myös vastuuhenkilön henkilökohtaisen verovelan todennäköisyyttä

Julkaisupäivä 21.5.2018

Yrityksillä, joilla on työeläkevakuutusmaksuvelkaa, on usein puutteita ja laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Ne ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean velkojan suuntaan.

Suurin osa velallisyrityksistä on pieniä yrityksiä. Harmaan talouden riskitoimialat; rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemistoimiala, nousivat esille velallisyritysten toimialojen vertailussa.

Työeläkevakuutusmaksuvelkaa selvitettiin Harmaan talouden selvitysyksikössä. Samalla tutkittiin työeläkemaksuvelallisten yritysten taustalla olevien vastuuhenkilöiden taloudellista asemaa ja muita yritysyhteyksiä.

Lue koko selvitys (PDF 722 kt)


Raksa-hankkeessa seulottiin verotarkastuksissa löytyneitä rikosepäilyjä 

Julkaisupäivä 21.5.2018

Suuri osa tuomituista henkilöistä käytti hyväkseen useampia yrityksiä. Rikostapauksille oli tyypillistä myös lyhyen elinkaaren yritysten ja bulvaanien käyttö sekä kuittikauppa ja tekaistu laskutus. Rikoksella saavutettu hyöty käytettiin usein ns. pimeiden palkkojen maksuun.

Verohallinnossa toteutettiin vuosina 2008–2012 rakennusalan verovalvontahanke (Raksa-hanke). Verotarkastusten perusteella tehtyjä rikosilmoituksia ja niiden johdosta annettuja tuomioita ja tuomittuja henkilöitä selvitettiin tarkemmin. Selvityksessä tutkittiin myös tuomittujen vahingonkorvausten määriä ja niiden perintää.

Lue koko selvitys (PDF 564 kt)