Selvityksiä harmaasta taloudesta

Yritysten verovelkatiedot löytyvät ilmaisesta verovelkarekisteristä

Verovelkarekisteri auttaa niin tavallista kuluttajaa kuin yrittäjiä välttämään ostoja verovelkaisilta yrityksiltä. Verovelkarekisterillä tarkoitetaan kaikille avointa tietoa yrityksen mahdollisista veroveloista ja oma-aloitteisten verojen ilmoituspuutteista. Verovelkatiedot löytyvät osoitteesta ytj.fi → yrityshaku. 

Verovelkarekisteriä katsotaan yli miljoona kertaa vuodessa

Verovelkarekisteri on sen käyttömäärien perusteella tarpeellinen. Rekisterin käyttömäärät ovat olleet 1,4-2,2 miljoonaa hakukertaa vuodessa. Verovelkarekisteri otettiin käyttöön joulukuussa 2014.

Verovelkarekisteristä tehtyjen kyselyiden lukumäärät 2015 - 2017

 

Käyttäjätyytyväisyys korkealla - mutta tietoa kaivataan lisää

Kyselytutkimuksen perusteella verovelkarekisterin käyttäjät suhtautuvat rekisteriin positiivisesti ja kokevat sen nopeaksi ja helpoksi käyttää. Rekisteriä pidetään luotettavana ja hyödyllisenä. Tästä huolimatta vain murto-osa verovelkarekisterin käyttäjistä tyytyy ainoastaan verovelkarekisterin tarjoamiin tietoihin. Suurin osa käyttäjistä hyödyntää samalla kaupallista tilaajavastuu.fi -palvelua.

Verovelkarekisterin käyttäjät toivovat, että kaikki tilaajavastuulain mukaiset selvitykset olisivat saatavilla samasta paikkaa veloituksetta. Tämä on monen mielestä tärkeä kehittämiskohde. 

Verohallinnon tavoitteena verovelkarekisterin tietosisällön laajentaminen

Verohallinto ehdottaa, että julkisen verovelkarekisterin tietosisältöä laajennettaisiin huomattavasti nykyistä kattavammaksi. Muutos helpottaisi tilaajavastuulain noudattamista ja tehostaisi Verohallinnon toimintaa. Tietosisällön laajentaminen edellyttää lakimuutoksia.

Verovelkarekisterin vaikuttavuustutkimuksen toteutti Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö. 

Lue koko selvitys


 
Elintarvikepetokset lisääntymässä – valvonta vaikeaa

Elintarvikesektori on altis petolliselle toiminnalle: kiinnijäämisriski on pieni, voitot ovat usein suuria ja rangaistukset tehdyistä rikoksista ovat usein vaatimattomia. Elintarvikerikoksissa yhteisenä kannustimena on taloudellinen hyöty. Kyse on yleensä aina talousrikoksista, usein myös piilorikollisuudesta.

Elintarvikepetosten torjunta ja tutkinta ovat haasteellisia. Suomessa elintarvikevalvontaviranomaisten päähuomio on suuntautunut elintarviketurvallisuuteen, eikä mahdollisia rikosepäilyjä ole aina saatettu esitutkintaan.

Kirsi Hannula Evirasta kertoo, että viime vuosina viranomaisten välistä yhteistyötä on tehostettu ja sen myötä rikosjuttuja on saatu vireille poliisilaitoksilla eri puolilla Suomea entistä tehokkaammin.

Elintarvikealan edustajat ovat etujärjestöjensä kautta ilmaisseet selkeästi halunsa olla mukana elintarvikepetosten torjunnassa. Lisääntyneestä yhteistyöstä ja toimialan tuesta huolimatta elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan panostaminen on lähivuosien haaste koko viranomaisketjulle.


Elintarviketoimijoilla on puutteita velvoitteiden hoidossa

Selvitys elintarvikealan yritysten velvoitteiden hoidosta paljastaa mm. sen, että lähes joka kolmannella toimijalla on verovelkaa. Noin joka viidennellä elintarvikealan yrityksellä on negatiivinen oma pääoma.

Selvityksessä havaittiin, että yrityksillä, joilla on paljon puutteita tai vakavia puutteita elintarvikelainsäädännön noudattamisessa, on suhteellisesti enemmän häiriöitä myös verotukseen liittyvissä ilmoitus- ja maksuvelvoitteissa.


Elintarvikevalvonnan toimivaltuuksia parannetaan

Evira ja Harmaan talouden selvitysyksikkö ovat yhdessä selvittäneet elintarvikelain muutostarpeita. Selvityksessä esitetään, että lainsäädäntöön otettaisiin säännökset elintarvikealan toimijan luotettavuudesta, viranomaisen tiedonsaantioikeuden laajentamisesta sekä viranomaisen oikeudesta oma-aloitteisesti luovuttaa tietoja toisille viranomaisille.

Elintarvikealalla toimimisen edellytyksenä tulisi olla toimijan luotettavuus, jolla tarkoitetaan muun muassa lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Luotettavuuden vaatimuksella edistettäisiin rehellistä kilpailua elintarvikealalla ja parannettaisiin oikein toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Jotta viranomainen voisi varmistua luotettavuudesta ilman että yrittäjien hallinnollista taakkaa lisätään, myös viranomaisen tiedonsaantimahdollisuuksia tulisi parantaa.

Elintarvikelain kokonaisuudistus on parhaillaan vireillä maa- ja metsätalousministeriössä ja selvityksessä esitetyt uudistukset olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Lue lisää


Henkilön rikostausta lisää harmaan talouden riskiä

Rikostaustatiedolla on huomattava merkitys harmaan talouden riskin arvioinnissa. Vastuuhenkilön aiempi rikollisuus on yhteydessä häiriöihin yrityksen velvoitteiden hoitamisessa. Rikollisuutta koskevan tiedon hyödynnettävyys viranomaisvalvonnassa on kuitenkin varsin rajoitettua.

Rikostaustaisilla enemmän velkoja ja häiriöitä yritystoiminnassaan kuin muilla

Rikostaustaisten yrityksillä on yleisemmin verovelkaa kuin muilla yrityksillä. Tutkimuksen mukaan suuret, yli 30 000 euron verovelat olivat selvästi yleisempiä kuin muilla. Hoitamattomien verovelkojen osuus oli yli kolminkertainen muihin yrityksiin nähden. Arvioverotettujen yritysten osuus oli keskimäärin viisinkertainen muihin yrityksiin nähden. Yrityksen verovelka ennakoi tutkitusti harmaan talouden riskiä.

Rikostaustaisten vastuuhenkilöiden yrityksiä oli verotarkastettu useammin kuin muita yrityksiä ja harmaan talouden tarkastuksia oli yli puolet tarkastuksista. Yritykset ja vastuuhenkilöt olivat olleet tavallista useammin ulosottotoimenpiteiden kohteina ja näillä yrityksillä oli kolme kertaa useammin konkurssivaiheita kuin muilla yrityksillä.

Rikostaustaisten vastuuhenkilöiden hallinnoimat yritykset ovat usein lyhyen elinkaaren yrityksiä.  Yritykset ovat harvemmin merkittyinä ennakkoperintä- tai arvonlisäverorekisteriin kuin muut yritykset. Lisäksi ne ovat usein Verohallinnon rekisteritietojen perusteella toimimattomia.

Talousrikosten ohella myös muu rikostausta nostaa häiriöriskiä

Se, onko henkilö aikaisemmin syyllistynyt talousrikoksiin vai muihin rikoksiin, ei merkittävästi vaikuta hänen häiriöriskiinsä. Sekä talousrikoksiin että muihin rikoksiin syyllistyneillä talouden häiriötiedot sekä rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksupuutteet olivat tavanomaista yleisempiä.

Rikostiedoista olisi merkittävästi apua yritysten valvonnassa

Yrityksen vastuuhenkilön rikostaustaa koskevalla tiedolla olisi huomattava merkitys viranomaisvalvonnassa. Rikostaustatietoja ei kuitenkaan ole pystytty käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Lainsäädäntö ei nykyisellään mahdollista esimerkiksi Verohallinnolle rikostaustatiedon käyttöä riskienhallinnassa. Lupa- ja rekisteriviranomaisten tulisi voida ottaa huomioon vastuuhenkilöiden rikostaustatiedot osana riskikartoitusta sekä arvioitaessa liiketoiminnan edellytyksiä.

Selvitys osoittaa, että rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden yrityskäyttäytymisessä on selkeitä puutteita ja harmaan talouden riskitekijöitä. Yritysten häiriötietojen, niin rikostaustaustatietojen kuin verovelkojen ja muidenkin yrityksen taloudellista asemaa koskevien tietojen kartoittaminen olisikin olennainen osa harmaan talouden ennaltaehkäisevää torjuntaa.

Selvityksen havainnot tukevat Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman vuosille 2016–2020 asetetuissa kärkihankkeissa toistuvia teemoja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamisesta ja terveen kilpailun edistämisestä.

Lue selvitys


Yli 100 miljoonan verotuotto online-kassajärjestelmillä – soveltuvuutta Suomeen selvitetty

Verohallinnon työryhmä ehdottaa fiskaalisten online-kassajärjestelmien käyttöönottamista Suomessa. Fiskaalinen online-kassajärjestelmä tarkoittaa, että myyntitapahtumasta tulee järjestelmän kautta tieto Verohallintoon. Fiskaaliset kassajärjestelmät koskisivat Suomessa noin 170 000 yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Tulonsalaukset ovat yleinen harmaan talouden tekotapa

Tulonsalaukset ja kassamanipulaatiot aiheuttavat verovajetta. Käteisillä toimialoilla ohimyynti tapahtuu yksinkertaisimmillaan muuttamalla kirjanpitoon vietävää myyntitietoa. Suomessa ei ole nykyisin lainsäädäntöä, joka määrittäisi kassajärjestelmien tai kassalaitteiden vähimmäisvaatimukset, käyttötavat tai ominaisuudet. Fiskaalinen kassajärjestelmä turvaisi myyntitiedon muuttumattomuuden.


Verotuottojen voidaan odottaa lisääntyvän

Kassajärjestelmän käyttöönotolla voitaisiin odottaa verotuottojen vuotuisen kasvun lisääntyvän noin 120–140 miljoonaa euroa. Maat, jotka ovat ottaneet kassajärjestelmät käyttöönsä, ovat raportoineet verotulojen lisääntymisestä. Ruotsissa verotulot kasvoivat eri toimialoilla noin 5 %. OECD:n tutkimusten mukaan myös yritysten välinen kilpailuneutraliteetti on parantunut.

Järjestelmän perustamiskustannukset olisivat yrityksille noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle noin 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset eivät yrityksillä juurikaan muuttuisi nykyisistä. Verohallinnolle lisäys olisi noin 4–6 miljoonaa euroa.

Suomi jäljessä kansainvälisestä kehityksestä

Fiskaalinen kassajärjestelmä on erilaisina sovelluksina käytössä jo ainakin 22 eri OECD- ja IOTA-maassa. Näistä 15 on EU-maita. Eri maissa on erilaisia järjestelmiä. Online-järjestelmä on sähköisessä yhteydessä kassajärjestelmän ulkopuolelle, esimerkiksi Verohallintoon.

Yritysten myyntitiedot verovalvontaan

Ehdotuksen mukaan Verohallinto vastaanottaisi kassajärjestelmien kautta yrityksen myyntiä koskevaa tietoa. Asiakasta koskevia tietoja ei kerättäisi. Kerättävät tiedot vastaisivat sisällöltään pääosin tietoja, jotka on määritelty laissa kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Lisäksi kerättäisiin myynnin perusteella summattuja kokonaismyynnin tietoja.

Tekninen toteutus

Fiskaalisten kassajärjestelmien toteutusratkaisuksi ehdotetaan puskuroitua online-järjestelmää. Puskurointi tarkoittaa, että yrityksen myyntitapahtumat tallentuvat puskuriin mahdollisissa verkon virhetilanteissa ja siirtyvät Verohallintoon verkon palautuessa.

Ratkaisu olisi käytettävissä kassajärjestelmien liiketapahtumien valvonnassa. Kyseessä olisi monikäyttöinen teknologinen ratkaisu, jota voitaisiin soveltaa myös alustatalouden valvontaan.

Uudistus huomioi myös tulevan kehityksen

Toteutuessaan fiskaaliset kassajärjestelmät torjuisivat harmaata taloutta kuluttajakaupassa.  Järjestelmät edistäisivät merkittävästi harmaan talouden torjuntaa sekä sähköisen maksamisen kehitystä. Toteutus loisi perustan myös yritysmaailman taloushallinnon digitalisaation kehittymiselle.

Selvitykset perustuvat valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan vuosille 2016–2020.

Esiselvitykset fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuudesta ja vaikutuksista ovat valmistuneet, lue lisää:

Online-kassajärjestelmät saavat kannatusta

Valtioneuvosto antoi harmaan talouden torjuntaohjelmassaan keväällä 2016 Verohallinnolle tehtäväksi selvittää käteisille toimialoille suunniteltujen fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuutta Suomeen. Verohallinnon työryhmä suositteli fiskaalisten kassajärjestelmien käyttöönottoa Suomessa ja lähetti selvityksensä lausuntokierrokselle.

Esiselvityksestä pyydettiin lausuntoa yli viideltäkymmeneltä eri taholta, kuten ministeriöiltä ja viranomaisilta, työmarkkinaosapuolilta sekä laite- sekä järjestelmätoimittajilta. Lausunnon antoi 33 eri tahoa, joista 24 puolsi uudistusta, seitsemän vastusti ja kaksi ei lausunut kantaansa.

Lausunnonantajat näkivät positiivisina vaikutuksina harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tehostumisen, verotulojen kasvun verotusta kiristämättä, kilpailuneutraliteetin parantumisen ja taloushallintojen digitalisoinnin edistämisen. Edelleen positiivisena nähtiin yritysten hallinnollisen taakan keveneminen ja mahdollisuus vastata alustatalouden tuomiin haasteisiin. Järjestelmä sopisi alhaisten kustannusten vuoksi myös mikroyrityksille.

Lausunnon antajista osa näki negatiivisena, että uudistus ei vaikuttaisi tulonsalauksiin ja ohimyyntiin, kustannukset kohdistuisivat rehellisesti toimiville yrittäjille, hallinnollinen taakka kasvaisi ja harmaa talous lisääntyisi.

Arvioitu verotulojen lisäys olisi noin 120 - 140 miljoonaa euroa ja uudistus toteutuessaan loisi mahdollisuuden taloushallintojen digitalisoinnille, jonka hyödyiksi ja kustannussäästöiksi yritysmaailma on itse arvioinut 800 miljoonaa euroa vuodessa. Kokonaishyödyt voisivat olla parhaimmillaan miljardi euroa vuodessa.

Lue lausuntoyhteenveto

Lisätietoja:
Johtaja Janne Marttinen, puh. 029 512 6066
Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 029 512 6070


Työntekijästä pienyrittäjäksi – hajaantuuko veronmaksuriski pieniin yrityksiin?

Suomalaiset yritykset ovat pieniä

Pienyrittäjyys on noussut esiin useammassa Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksessä. Lähes puolet osakeyhtiöistä on ollut yhden henkilön vastuulla ja omistamia. Liikevaihto jäi alle 15 000 euron puolessa yksinyrittävien elinkeinonharjoittajien liiketoiminnasta ja kolmanneksella yhtiömuodossa toimivista.

Pienyrittäjyys vaikuttaa verokertymään

Pienyrittäjän alhaiset tulot vaikuttavat myös verokertymään. Kun yritystoiminta hajaantuu pienempiin kokonaisuuksiin, myös vastuu velvoitteiden hoidosta jakaantuu useammalle pienelle yksikölle. Riskit velvollisuuksien laiminlyönneille voivat lisääntyä, kun toimijoiden määrä kasvaa.

Harmaan talouden riskejä on myös pienyrityksissä

Osa pienyrityksistä perustetaan harmaan talouden riskitoimialoille, kuten esimerkiksi rakentamisen toimialalle. Yrityskannan vaihtuvuus voi olla merkki terveestä resurssien ohjautumisesta uusille tuottavammille kasvualoille. Se voi olla myös merkki kertakäyttöyritysten käytöstä verojen ja muiden julkisoikeudellisten velvoitteiden välttämiseksi.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Verohallinto on tehnyt pienituloisten yrittäjien yrityksistä miltei 600 rikosilmoitusta poliisille. Rikosilmoitukset ovat pääosin koskeneet veropetoksia ja erityisesti niiden törkeää tekomuotoa.

Pienyritysten toimintaympäristöä on kuvattu seuraavissa selvityksissä:

Uudet yritykset

Pienituloiset organisaatiohenkilöt

Omistajat organisaatiohenkilöinä


Yrityksen verovelka kasvattaa myös vastuuhenkilön henkilökohtaisen verovelan todennäköisyyttä

Yrityksillä, joilla on työeläkevakuutusmaksuvelkaa, on usein puutteita ja laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Ne ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean velkojan suuntaan.

Suurin osa velallisyrityksistä on pieniä yrityksiä. Harmaan talouden riskitoimialat; rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemistoimiala, nousivat esille velallisyritysten toimialojen vertailussa.

Työeläkevakuutusmaksuvelkaa selvitettiin Harmaan talouden selvitysyksikössä. Samalla tutkittiin työeläkemaksuvelallisten yritysten taustalla olevien vastuuhenkilöiden taloudellista asemaa ja muita yritysyhteyksiä.

Lue selvitys


Raksa-hankkeessa seulottiin verotarkastuksissa löytyneitä rikosepäilyjä 

Suuri osa tuomituista henkilöistä käytti hyväkseen useampia yrityksiä. Rikostapauksille oli tyypillistä myös lyhyen elinkaaren yritysten ja bulvaanien käyttö sekä kuittikauppa ja tekaistu laskutus. Rikoksella saavutettu hyöty käytettiin usein ns. pimeiden palkkojen maksuun.

Verohallinnossa toteutettiin vuosina 2008–2012 rakennusalan verovalvontahanke (Raksa-hanke). Verotarkastusten perusteella tehtyjä rikosilmoituksia ja niiden johdosta annettuja tuomioita ja tuomittuja henkilöitä selvitettiin tarkemmin. Selvityksessä tutkittiin myös tuomittujen vahingonkorvausten määriä ja niiden perintää.

Lue selvitys