Selvityksiä harmaasta taloudesta

Henkilön rikostausta lisää harmaan talouden riskiä

Rikostaustatiedolla on huomattava merkitys harmaan talouden riskin arvioinnissa. Vastuuhenkilön aiempi rikollisuus on yhteydessä häiriöihin yrityksen velvoitteiden hoitamisessa. Rikollisuutta koskevan tiedon hyödynnettävyys viranomaisvalvonnassa on kuitenkin varsin rajoitettua.

Rikostaustaisilla enemmän velkoja ja häiriöitä yritystoiminnassaan kuin muilla

Rikostaustaisten yrityksillä on yleisemmin verovelkaa kuin muilla yrityksillä. Tutkimuksen mukaan suuret, yli 30 000 euron verovelat olivat selvästi yleisempiä kuin muilla. Hoitamattomien verovelkojen osuus oli yli kolminkertainen muihin yrityksiin nähden. Arvioverotettujen yritysten osuus oli keskimäärin viisinkertainen muihin yrityksiin nähden. Yrityksen verovelka ennakoi tutkitusti harmaan talouden riskiä.

Rikostaustaisten vastuuhenkilöiden yrityksiä oli verotarkastettu useammin kuin muita yrityksiä ja harmaan talouden tarkastuksia oli yli puolet tarkastuksista. Yritykset ja vastuuhenkilöt olivat olleet tavallista useammin ulosottotoimenpiteiden kohteina ja näillä yrityksillä oli kolme kertaa useammin konkurssivaiheita kuin muilla yrityksillä.

Rikostaustaisten vastuuhenkilöiden hallinnoimat yritykset ovat usein lyhyen elinkaaren yrityksiä.  Yritykset ovat harvemmin merkittyinä ennakkoperintä- tai arvonlisäverorekisteriin kuin muut yritykset. Lisäksi ne ovat usein Verohallinnon rekisteritietojen perusteella toimimattomia.

Talousrikosten ohella myös muu rikostausta nostaa häiriöriskiä

Se, onko henkilö aikaisemmin syyllistynyt talousrikoksiin vai muihin rikoksiin, ei merkittävästi vaikuta hänen häiriöriskiinsä. Sekä talousrikoksiin että muihin rikoksiin syyllistyneillä talouden häiriötiedot sekä rekisteröitymis-, ilmoitus- ja maksupuutteet olivat tavanomaista yleisempiä.

Rikostiedoista olisi merkittävästi apua yritysten valvonnassa

Yrityksen vastuuhenkilön rikostaustaa koskevalla tiedolla olisi huomattava merkitys viranomaisvalvonnassa. Rikostaustatietoja ei kuitenkaan ole pystytty käyttämään tehokkaasti hyödyksi. Lainsäädäntö ei nykyisellään mahdollista esimerkiksi Verohallinnolle rikostaustatiedon käyttöä riskienhallinnassa. Lupa- ja rekisteriviranomaisten tulisi voida ottaa huomioon vastuuhenkilöiden rikostaustatiedot osana riskikartoitusta sekä arvioitaessa liiketoiminnan edellytyksiä.

Selvitys osoittaa, että rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden yrityskäyttäytymisessä on selkeitä puutteita ja harmaan talouden riskitekijöitä. Yritysten häiriötietojen, niin rikostaustaustatietojen kuin verovelkojen ja muidenkin yrityksen taloudellista asemaa koskevien tietojen kartoittaminen olisikin olennainen osa harmaan talouden ennaltaehkäisevää torjuntaa.

Selvityksen havainnot tukevat Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman vuosille 2016–2020 asetetuissa kärkihankkeissa toistuvia teemoja viranomaisten välisen tiedonvaihdon parantamisesta ja terveen kilpailun edistämisestä.

Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen 21/2018.


Yli 100 miljoonan verotuotto online-kassajärjestelmillä – soveltuvuutta Suomeen selvitetty

Verohallinnon työryhmä ehdottaa fiskaalisten online-kassajärjestelmien käyttöönottamista Suomessa. Fiskaalinen online-kassajärjestelmä tarkoittaa, että myyntitapahtumasta tulee järjestelmän kautta tieto Verohallintoon. Fiskaaliset kassajärjestelmät koskisivat Suomessa noin 170 000 yritystä, joilla on kuluttajamyyntiä.

Tulonsalaukset ovat yleinen harmaan talouden tekotapa

Tulonsalaukset ja kassamanipulaatiot aiheuttavat verovajetta. Käteisillä toimialoilla ohimyynti tapahtuu yksinkertaisimmillaan muuttamalla kirjanpitoon vietävää myyntitietoa. Suomessa ei ole nykyisin lainsäädäntöä, joka määrittäisi kassajärjestelmien tai kassalaitteiden vähimmäisvaatimukset, käyttötavat tai ominaisuudet. Fiskaalinen kassajärjestelmä turvaisi myyntitiedon muuttumattomuuden.


Verotuottojen voidaan odottaa lisääntyvän

Kassajärjestelmän käyttöönotolla voitaisiin odottaa verotuottojen vuotuisen kasvun lisääntyvän noin 120–140 miljoonaa euroa. Maat, jotka ovat ottaneet kassajärjestelmät käyttöönsä, ovat raportoineet verotulojen lisääntymisestä. Ruotsissa verotulot kasvoivat eri toimialoilla noin 5 %. OECD:n tutkimusten mukaan myös yritysten välinen kilpailuneutraliteetti on parantunut.

Järjestelmän perustamiskustannukset olisivat yrityksille noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle noin 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset eivät yrityksillä juurikaan muuttuisi nykyisistä. Verohallinnolle lisäys olisi noin 4–6 miljoonaa euroa.

Suomi jäljessä kansainvälisestä kehityksestä

Fiskaalinen kassajärjestelmä on erilaisina sovelluksina käytössä jo ainakin 22 eri OECD- ja IOTA-maassa. Näistä 15 on EU-maita. Eri maissa on erilaisia järjestelmiä. Online-järjestelmä on sähköisessä yhteydessä kassajärjestelmän ulkopuolelle, esimerkiksi Verohallintoon.

Yritysten myyntitiedot verovalvontaan

Ehdotuksen mukaan Verohallinto vastaanottaisi kassajärjestelmien kautta yrityksen myyntiä koskevaa tietoa. Asiakasta koskevia tietoja ei kerättäisi. Kerättävät tiedot vastaisivat sisällöltään pääosin tietoja, jotka on määritelty laissa kuitintarjoamisvelvollisuudesta. Lisäksi kerättäisiin myynnin perusteella summattuja kokonaismyynnin tietoja.

Tekninen toteutus

Fiskaalisten kassajärjestelmien toteutusratkaisuksi ehdotetaan puskuroitua online-järjestelmää. Puskurointi tarkoittaa, että yrityksen myyntitapahtumat tallentuvat puskuriin mahdollisissa verkon virhetilanteissa ja siirtyvät Verohallintoon verkon palautuessa.

Ratkaisu olisi käytettävissä kassajärjestelmien liiketapahtumien valvonnassa. Kyseessä olisi monikäyttöinen teknologinen ratkaisu, jota voitaisiin soveltaa myös alustatalouden valvontaan.

Uudistus huomioi myös tulevan kehityksen

Toteutuessaan fiskaaliset kassajärjestelmät torjuisivat harmaata taloutta kuluttajakaupassa.  Järjestelmät edistäisivät merkittävästi harmaan talouden torjuntaa sekä sähköisen maksamisen kehitystä. Toteutus loisi perustan myös yritysmaailman taloushallinnon digitalisaation kehittymiselle.

Selvitykset perustuvat valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan vuosille 2016–2020.

Esiselvitykset fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuudesta ja vaikutuksista ovat valmistuneet, lue lisää:

Lisätietoja:
Johtaja Janne Marttinen, puh. 029 512 6066
Apulaisjohtaja Marko Niemelä, puh. 029 512 6070


Työntekijästä pienyrittäjäksi – hajaantuuko veronmaksuriski pieniin yrityksiin?

Suomalaiset yritykset ovat pieniä

Pienyrittäjyys on noussut esiin useammassa Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksessä. Lähes puolet osakeyhtiöistä on ollut yhden henkilön vastuulla ja omistamia. Liikevaihto jäi alle 15 000 euron puolessa yksinyrittävien elinkeinonharjoittajien liiketoiminnasta ja kolmanneksella yhtiömuodossa toimivista.

Pienyrittäjyys vaikuttaa verokertymään

Pienyrittäjän alhaiset tulot vaikuttavat myös verokertymään. Kun yritystoiminta hajaantuu pienempiin kokonaisuuksiin, myös vastuu velvoitteiden hoidosta jakaantuu useammalle pienelle yksikölle. Riskit velvollisuuksien laiminlyönneille voivat lisääntyä, kun toimijoiden määrä kasvaa.

Harmaan talouden riskejä on myös pienyrityksissä

Osa pienyrityksistä perustetaan harmaan talouden riskitoimialoille, kuten esimerkiksi rakentamisen toimialalle. Yrityskannan vaihtuvuus voi olla merkki terveestä resurssien ohjautumisesta uusille tuottavammille kasvualoille. Se voi olla myös merkki kertakäyttöyritysten käytöstä verojen ja muiden julkisoikeudellisten velvoitteiden välttämiseksi.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Verohallinto on tehnyt pienituloisten yrittäjien yrityksistä miltei 600 rikosilmoitusta poliisille. Rikosilmoitukset ovat pääosin koskeneet veropetoksia ja erityisesti niiden törkeää tekomuotoa.

Pienyritysten toimintaympäristöä on kuvattu seuraavissa selvityksissä:

Uudet yritykset

Pienituloiset organisaatiohenkilöt

Omistajat organisaatiohenkilöinä


Yrityksen verovelka kasvattaa myös vastuuhenkilön henkilökohtaisen verovelan todennäköisyyttä

Yrityksillä, joilla on työeläkevakuutusmaksuvelkaa, on usein puutteita ja laiminlyöntejä myös muiden lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa. Ne ovat tyypillisesti myös velkaantuneet usean velkojan suuntaan.

Suurin osa velallisyrityksistä on pieniä yrityksiä. Harmaan talouden riskitoimialat; rakentaminen sekä majoitus- ja ravitsemistoimiala, nousivat esille velallisyritysten toimialojen vertailussa.

Työeläkevakuutusmaksuvelkaa selvitettiin Harmaan talouden selvitysyksikössä. Samalla tutkittiin työeläkemaksuvelallisten yritysten taustalla olevien vastuuhenkilöiden taloudellista asemaa ja muita yritysyhteyksiä.

Lue selvitys


Raksa-hankkeessa seulottiin verotarkastuksissa löytyneitä rikosepäilyjä

Suuri osa tuomituista henkilöistä käytti hyväkseen useampia yrityksiä. Rikostapauksille oli tyypillistä myös lyhyen elinkaaren yritysten ja bulvaanien käyttö sekä kuittikauppa ja tekaistu laskutus. Rikoksella saavutettu hyöty käytettiin usein ns. pimeiden palkkojen maksuun.

Verohallinnossa toteutettiin vuosina 2008–2012 rakennusalan verovalvontahanke (Raksa-hanke). Verotarkastusten perusteella tehtyjä rikosilmoituksia ja niiden johdosta annettuja tuomioita ja tuomittuja henkilöitä selvitettiin tarkemmin. Selvityksessä tutkittiin myös tuomittujen vahingonkorvausten määriä ja niiden perintää.

Lue selvitys