Virtuaalivaluutat ovat vahvistaneet asemansa vaihdannan välineinä

Virtuaalivaluutaksi kutsutaan kryptografiaan perustuvaa digitaalista valuuttaa. Virtuaalivaluutan käyttö ei itsessään ole rikos, vaikka sillä ei ole rahan kaltaista virallista asemaa. Virtuaalivaluutat määritellään vaihdannan välineiksi ja käytännössä useat niistä hyväksytään maksuvälineenä.

Erilaisten virtuaalivaluuttojen määrä kasvaa vauhdilla eikä kaikille virtuaalivaluutoille ole laskettavissa rahallista arvoa. Niistä, joille voidaan laskea rahallinen arvo, markkina-arvoltaan arvokkain on Bitcoin. Markkinoille on ilmestynyt myös vaihdannan välineitä, jotka eivät välttämättä todellisuudessa ole virtuaalivaluuttoja, vaikka niitä markkinoidaankin sellaisina. Kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa mahdollisia huijausyrityksiä todellisista virtuaalivaluutoista. Virtuaalivaluuttojen arvojen spekulatiivisuus voi aiheuttaa niihin sijoittaneille myös mittavia taloudellisia vahinkoja.

Anonymiteetti helpottaa virtuaalivaluuttojen hyödyntämistä rikollisuudessa vaihdannan ja rahanpesun välinenä. Virtuaalivaluutat voivat olla myös peräisin rikollisesta toiminnasta. Kun rikoksella hankittua varallisuutta vaihdetaan virtuaalivaluutaksi, sen jäljittäminen on työlästä, muttei mahdotonta. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketju on julkinen, mikä tarkoittaa, että valuuttasiirrot ovat muiden nähtävissä.

Virtuaalivaluuttoihin liittyvät rikokset ovat kasvussa

Kansainvälisten arvioiden mukaan noin 5–10 prosenttia Bitcoin-tapahtumista liittyy rikollisuuteen. Suomessa poliisin tietoon tulleet rikosepäilyt, joihin liittyy virtuaalivaluuttoja, ovat kasvaneet vuosittain. Myös Bitcoin-prepaid-korttien lisääntynyt käyttö Suomessa on todennäköisesti kytköksissä rikollisen rahanpesuun.

Virtuaalivaluutan käyttö mahdollistaa useita erilaisia rikoksia kuten vero-, kirjanpito- ja velallisen rikoksia. Suomessa viranomaisten tietoon tulleet virtuaalivaluuttoihin liittyvät rikosepäillyt liittyvät tyypillisesti huumausainerikoksiin ja petoksiin. Ainakin osa virtuaalivaluuttoihin liittyvästä huume- ja petosrikollisuudesta on kansainvälisesti organisoitunutta. Petosten avulla saadut rahat vaihdetaan nopeasti virtuaalivaluutaksi, jolloin varojen jäljittäminen ja takaisinsaanti on vaikeampaa. Virtuaalivaluutat liittyvät myös erilaisiin tietoverkkorikollisuuden ilmiöihin.

Suomessa virtuaalivaluutat ovat verotuksen alaisia. Esimerkiksi myytäessä Bitcoineja mahdollisesta arvonnoususta tulee maksaa pääomaveroa euroissa. Verovalvontaa kohdennetaan ennakkotietojen perusteella virtuaalivaluuttakaupoissa voittoja saaneisiin. Pääomatulon välttelytapauksia on Verohallinnon tiedossa vuosilta 2013–2016 noin 500 tapausta, joissa vältetyt verotulot ovat olleet yhteensä noin 9 miljoonaa euroa.

Sääntelyn puute tämän hetken haaste

Viranomaisten osaamisen, analyysityökalujen, resurssien ja toimivaltuuksien tulee olla ajan tasalla, jotta virtuaalivaluuttojen hyödyntämistä rikollisuudessa voidaan torjua tehokkaasti. Tämän hetken haaste on virtuaalivaluuttoihin liittyvä sääntelyn puute, koska lainsäädäntöä ollaan vasta kehittämässä.

Virtuaalivaluuttatoimijoilla tulisi olla asiakkaidensa tunnistamisvelvollisuus. Myös tunnistettavien tapahtumatietojen luovutusta viranomaisille tulee edistää, esimerkkinä massaluonteisesti Verohallinnolle luovutetut tiedot. Myös anonyymeja maksukortteja myöntävät yhtiöt tulisi saada sääntelyn ja valvonnan piiriin siten, että virtuaalivaluuttojen hyödyntäminen esimerkiksi pimeiden palkkojen maksamisessa ei olisi mahdollista.

Valtiovarainministeriö valmistelee virtuaalivaluuttojen vaihdantapalvelujen tarjoajia ja lompakkopalvelun tarjoajia koskevaa lainsäädäntöä, jossa näille toimijoille asetettaisiin rekisteröitymisvelvollisuus ja muita velvollisuuksia. Lisäksi mainittujen toimijoiden olisi noudatettava toiminnassaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lainsäädäntöä. Lainsäädäntömuutokset on tarkoitus saada voimaan 1.1.2019.

Avainlukuja virtuaalivaluutoista

  • Vuonna 2017 poliisin tietoon tulleet virtuaalivaluuttoihin liittyvät rikokset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 50 prosentilla.
  • Rikolliseen toimintaan liittyvät BITCOIN-transaktiot noin 5–10 %.
  • Virtuaalivaluuttojen määrä arviolta 1 920. (tilanne maaliskuussa 2018)
  • Käyttäjiä on arviolta 10–20 miljoonaa.
  • Toimiala työllistää vakituisesti noin 2 000 ihmistä.
  • Ajalla 2012–2016: Suomalaisten myynnit noin 24,4 miljoonaa euroa ja ostot 32,5 miljoonaa euroa.
  • Vältetyt pääomatulon verot Suomessa vuosilta 2013–2016 noin 9 miljoonaa euroa.

Lue lisää miten toimit oikein