Ilmiöt

Ilmiot-kuva

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöitä

Identiteettien väärinkäytökset lisääntyvät

Yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden identiteettien väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Yritykset joutuvat rikosten uhreiksi identiteettivarkauksissa, esimerkiksi kun rikolliset kaappaavat hyvämaineisen yrityksen identiteetin ja toimivat sen nimissä jonkin aikaa.

Rikolliset suosivat yrityksiä rikoksen tekovälineenä, esimerkiksi petos- ja verorikollisuudessa. Teoilla peitellään rikoksen todellista tekijää viranomaisilta, esimerkiksi silloin kun tehdään arvonlisäveropalautuksiin liittyviä petoksia tai haetaan perusteettomia ennakonpidätyksiä. Vääriä identiteettejä ja asiakirjoja käytetään hyväksi myös muiden yhteiskunnan tukien ja etuisuuksien saamiseksi.

Perinteisiä kuluttajien ja yritysten huijauksia tehdään sekä uusien, lyhyeen käyttöön tarkoitettujen yritysten, että rikolliseen käyttöön kaapattujen yritysten avulla.

Pimeää työvoimaa käytetään ammattimaisesti

Pimeän työvoiman valvonta on viranomaisten yhteinen haaste, jossa tiivis yhteistyö ja tietojen vaihto on tärkeää.

Pimeän työvoiman käyttöä voidaan joissakin tapauksissa kutsua ammattimaiseksi. Tällöin erilaisissa järjestelyissä voivat olla mukana myös järjestäytynyt rikollisuus ja ammattimaiset avustajat, eli erilaiset pimeän työn verokonsultit, tilitoimistot ja lakimiehet.

Rakennusalalla on saatu aikaan hyviä tuloksia kattavalla valvonnalla, lainsäädäntömuutosten avulla sekä aktiivisella yhteistyöllä erityisesti tilaajavastuulain noudattamisessa. Veronumerorekisteri ja suunnitelmallinen henkilötunnisteiden valvonta on vähentänyt pimeän työvoiman käyttöä.

Pimeään työhön liittyy usein myös sosiaalitukien väärinkäyttöä – pimeää työtä tekevä jääkin yleensä sosiaalivakuuttamisen ulkopuolelle. Ulkomaisen työvoiman lisääntyessä Suomessa riski työntekijöiden hyväksikäyttöön lisääntyy. Ulkomaalaisvalvonnassa on löytynyt aiempaa enemmän työnteko-oikeudettomia työntekijöitä. Työntekijöille maksetaan alipalkkaa tai palkat jätetään kokonaan maksamatta. Vakavimmissa tapauksissa on kyse ihmiskaupasta, johon sisältyy pakkotyötä ja työntekijöiden kontrollointia.

Uudet työnteon muodot tuovat riskejä

Uusimpia ilmiöitä on perinteisesti työsuhteessa tehtävän työn järjestäminen kevytyrittäjyytenä ns. laskutusosuuskunnan kautta. Vaikka osa järjestelyistä on koettu ongelmallisiksi, uusissa työnteon muodoissa ei läheskään aina ole kyse harmaasta taloudesta. Joissakin tapauksissa on epäselvää, onko kyse kuitenkin käytännössä työsuhteisesta työstä, jossa työnantaja määrää työajat ja työn toteuttajan.

Pitkät alihankintaketjut, joissa käytetään pienyrittäjien yrityksiä palkansaajien sijaan, lisäävät laiminlyönnin riskiä. Yritysten ketjutuksella voidaan myös häivyttää todellinen työnantaja. Harmaata taloutta ja yritystoiminnassa tapahtuvia laiminlyöntejä pyritään usein peittämään vääränsisältöisillä ilmoituksilla tai jättämällä ilmoitusvelvollisuus kokonaan täyttämättä.

Korruptio vääristää kilpailua

Korruptiossa liiketoiminnan rakenteita ja omaa valta-asemaa käytetään väärin oman edun tai taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Korruptiota esiintyy Suomessa erityisesti rakennusalalla. Korruptiota on havaittu esiintyvän myös kartellien yhteydessä ja julkisissa hankinnoissa.

Lahjusrikosepäilyt näyttäisivät tutkimusten mukaan liittyvän tiiviisti talousrikollisuuteen ja erityisesti harmaaseen talouteen. Esimerkiksi rakennusalalla urakoista päättävien tahojen lahjonnalla tai muulla epäasiallisella vaikuttamisella mahdollistetaan otollinen toimintaympäristö rikolliselle toiminnalle ja samalla myös vääristetään kilpailua.

Ympäristörikollinen ei maksa jätehuollosta

Poliisin tutkimien ympäristörikosten määrä on noussut. Ympäristörikoksissa taloudellista hyötyä syntyy kustannusten minimoinnista. Laittoman toiminnan harjoittaja säästää esimerkiksi jätehuoltokustannuksissa tai ympäristönsuojeluun liittyvissä investoinneissa, jolloin ympäristön pilaantuminen on vain yksi toiminnan vaikutus.

Virtuaalivaluutat ja anonyymit verkot helpottavat rikosten tekoa

Sähköinen kauppa, uudet vaihtoehtoiset sähköiset maksutavat ja maksualustat, virtuaalivaluutat ja jakamistalous erilaisine variaatioineen luovat harmaan talouden torjunnalle haasteita. Kirjanpito ja muu dokumentaatio voidaan säilyttää erilaisissa pilvipalveluissa. Liiketoimintaa voidaan harjoittaa Suomessa ulkomailta johdettuna ilman, että hoidetaan asianmukaiset velvoitteet kotimaassa.

Virtuaalivaluuttojen käyttö lisääntyy ja vaihdantavälineiden kehitys on nopeaa. Yleisin virtuaalivaluutta on Bitcoin. Sen käyttäjät ylläpitävät vertaisverkkoa, jossa vaihdanta tapahtuu.

Vaikka Bitcoin ei ole virallista valuuttaa, sillä on kuitenkin kysyntään ja tarjontaan perustuvaa varallisuusarvoa ja valtaosa käytöstä tapahtuu laillisessa toiminnassa. Virtuaalivaluutan arvonnousu realisoituu kun sitä myydään tai käytetään, ja tällöin arvonnoususta tulee maksaa pääomaveroa euroissa.

Internetin anonyymi verkko mahdollistaa taloudellisen toiminnan pitämisen yhteiskunnan valvonnan ulkopuolella. Viranomaisten mukaan merkittävä osa huumausainekaupasta käydäänTor-verkossa. Mahdollisuus harmaan talouden toimintaan, eli julkisten maksujen laiminlyönteihin helpottuu. Anonymiteetti koskee myös palkanmaksua ja elinkeinotuloa.

Talousrikostorjunnassa näkyy sekä perinteisiä että uusia haasteita

Viranomaisten tietoon tulevaan talousrikollisuuteen liittyy koko ajan uudenlaisia piirteitä. Talousrikoksiin liittyy yhä enemmän kansainvälisiä kytköksiä, järjestäytynyttä rikollisuutta sekä muuta organisoitua ja ammattimaista rikollista toimintaa, kuten tietoverkkorikollisuutta.

Talousrikosten rikosprosessit kestävät usein pitkään. Pelkästään suulliset pääkäsittelypäivät käräjäoikeudessa saattavat kestää yli puoli vuotta. Tällä hetkellä talousrikoksiin erikoistuneita syyttäjiä työllistävät erityisesti pääkaupunkiseudulla laajat, lähinnä rakennusalan ns. kuittikauppajutut, korruptiojutut ja arvonlisäveropetokset. Nämä erittäin laajat oikeudenkäynnit sitovat jokainen usean syyttäjän työpanoksen.

Tehokkaan pesänhoitojärjestelmän ansiosta talousrikoksia hoitavilla syyttäjillä on hoidettavana myös huomattavan paljon velallisen rikoksia koskevia kokonaisuuksia. Harmaan talouden rikosasioiden lisäksi talousrikoksiin erikoistuneilla syyttäjillä on vastuullaan useita vaativia ja suuritöisiä kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä petos- ja rahanpesurikosepäilyjä samoin kuin erilaisia arvopaperimarkkinarikoksia.