Hankkeet ja valvonta

Tilirekisterihanke etenee suunnitellusti

Lähde: Tulli 21.10.2019

Kansallinen laki pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä (571/2019) tuli voimaan 1.5.2019. Lain tarkoituksena on edistää viranomaisten sähköistä tiedonsaantia pankki- ja maksutileistä sekä tehostaa viranomaisten tiedustelujen oikeaa kohdentumista. Lain taustalla on rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annettu EU-direktiivi 2018/843. Tulli sai tehtäväkseen perustaa pankki- ja maksutilien rekisterin sekä antaa määräyksen tiedonhakujärjestelmästä. Tätä varten Tulli on perustanut tilirekisterihankkeen. Hanke käynnistyi syksyllä 2018. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä koostuu pankki- ja maksutilirekisteristä (Tilirekisteri) ja hajautetusta tiedonhakujärjestelmästä.

Laissa pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä on määritelty ne viranomaiset, joilla on oikeus tehdä kyselyitä sekä Tilirekisteriin että tiedonhakujärjestelmiin. Voimassa olevan lain mukaan laajat tiedonsaantioikeudet on keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksella. Tilirekisterin ja tiedonhakujärjestelmien tiedonsaantioikeudet laajentuvat, kun direktiiviin EU 2019/1153 liittyvä kansallinen laki astuu voimaan vuonna 2021. Kansallisen lainsäädännön valmistelutyö käynnistyy sisäministeriön johdolla vuonna 2019.

Tulli rakentaa Tilirekisterin, johon tallennetaan maksulaitosten, sähkörahayhteisöjen ja virtuaalivaluutan tarjoajien toimittamia tietoja asiakkaista, asiakastileistä ja tallelokeroista. Myös luottolaitokset voivat toimittaa tiedot Tilirekisteriin Finanssivalvonnalta saadulla poikkeusluvalla. Maksulaitokset, sähkörahayhteisöt, virtuaalivaluutan tarjoajat ja poikkeusluvan saaneet luottolaitokset toimittavat laissa määritellyt tiedot Tilirekisteriin päivitysrajapinnan kautta, jonka Tullin tilirekisterihanke rakentaa. Tiedon hyödyntämiseen oikeutetut viranomaiset hakevat tietoja hankkeen toteuttaman kyselyrajapinnan kautta. Tilirekisterin ja sen rajapintojen on oltava käytössä 1.9.2020 alkaen.

Luottolaitokset puolestaan rakentavat ja ylläpitävät lähtökohtaisesti omia tiedonhakujärjestelmiään, joiden avulla tiedon hyödyntämiseen oikeutetut viranomaiset voivat hakea tietoja asiakkaista, asiakastileistä ja tallelokeroista luottolaitosten tiedonhakurajapinnoista. Tiedon hyödyntäjät toteuttavat tietojen hakemiseen omat ratkaisunsa hankkeessa laadittujen määrittelyiden pohjalta. Myös maksulaitokset, sähkörahayhteisöt ja virtuaalivaluutan tarjoajat voivat halutessaan rakentaa ja ylläpitää tiedonhakujärjestelmää. Tästä on kuitenkin ilmoitettava Tullille sitovasti etukäteen.

Tilirekisterihankkeessa on tehty tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, ja hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Hanketta ohjaa valtiovarainministeriö.

Määräykset pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä on julkaistu

Tulli on julkaissut tiedon luovuttajille tarkoitetut määräykset pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä 21.10.2019. Määräykset löytyvät osoitteesta https://tulli.fi/tietoa-tullista/tullin-toiminta/tullin-maarayskokoelma.

Tulli toteuttaa Tilirekisteri-sovelluksen sekä siihen päivitys- ja kyselyrajapinnan. Tiedon luovuttajien on rakennettava integraatiot ja yhteydet, joilla ne kutsuvat Tilirekisterin rajapintoja. Tilirekisteristä annetussa määräyksessä määrätään, mitä sähköistä tiedonvälityksen menettelyä käyttäen ja millä tavoin varmennettuina tietoja voidaan toimittaa Tilirekisteriin. Lisäksi määräyksen yhteydessä on annettu ohjeet ilmoitusmenettelystä sekä ohjeet Tilirekisterin käyttöönotosta ja ylläpidosta. Ilmoitusmenettelyllä tarkoitetaan sitä, että tiedon luovuttajat ilmoittavat Tullille ottavansa käyttöön Tilirekisterin. Näin Tulli pystyy aikatauluttamaan testaukset ja järjestelmän käyttöönoton sujuvasti kaikkien tiedon luovuttajien kanssa.

Tiedonhakujärjestelmän määräyksessä tiedon luovuttajille määrätään tiedonhakujärjestelmän teknisistä vaatimuksista. Määräyksen pohjalta tiedon luovuttajat voivat tehdä oman toteutuksensa tiedonhakujärjestelmästä. Määräyksen yhteydessä on annettu ohjeita tiedonhakujärjestelmän käyttöönotosta ja ylläpidosta. Myös tiedonhakujärjestelmän ilmoitusmenettelystä on ohje. Tiedon hyödyntäjät liittyvät kukin tiedon luovuttajien tarjoamiin rajapintoihin, joiden välityksellä kysely-vastaus-sanomat kulkevat tiedon luovuttajien ja tiedon hyödyntäjien välillä. Tullin hanke voi varmistaa testaamalla, että kysely-vastaussanomat liikkuvat tiedon luovuttajien rakentamissa tiedonhakujärjestelmissä.

Edellä mainittujen lisäksi annetaan määräys kyselyrajapinnasta viranomaisille, joilla on toimivaltaan liittyvät tiedonsaantioikeudet tietojen hakemiseen pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmästä. Tekniseen toteutukseen liittyvä ohjeistus on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön.

Kaikki määräykset sisältävät myös tietoa palvelutasovaatimuksista sekä tietoturva- ja tietosuoja-asioista kuten varmenteista.


Alkoholihallinnon valtakunnallinen valvontaohjelma 2019–2024 julkaistu

Lähde: Valvira 9.9.2019

Alkoholihallinnon viides valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2019–2024 on julkaistu. Viranomaisvalvontaa kohdennetaan valvontaohjelmakaudella aiempaa selkeämmin riskikohteisiin valvontatarpeiden perusteella. Valvonnalla tuetaan alkoholielinkeinoa vastuulliseen myyntiin, varmistetaan alkoholilain noudattamista ja tuetaan luvanhakijoiden ja -haltijoiden omavalvonnan kehittämistä. Tavoitteena on myös vastata nykyaikaisen viranomaistoiminnan ja alkoholielinkeinon vaatimuksiin. 

Valvira on laatinut yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman. Valvontaohjelmalla ohjataan alkoholijuomien anniskelun, vähittäismyynnin ja markkinoinnin alueellista lupahallintoa ja valvontaa yhdenmukaiseen ratkaisukäytäntöön ja alkoholilain tehokkaaseen täytäntöönpanoon. Valvontaohjelman tavoitteiden ja painopisteiden onnistumista arvioidaan vuosittain tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella. Valvonnan tavoitteina ovat alkoholista aiheutuvien haittojen ehkäisy ja vähentäminen.

Alkoholihallinnon toiminnalle on valvontaohjelmassa määritelty strategiset painopisteet, joilla ohjataan alueellisen alkoholihallinnon resurssien käyttöä ja selvennetään uuden alkoholilain toimeenpanoon liittyvien eri toimijoiden rooleja ja vuorovaikutusta.

Alkoholihallinnon valtakunnallisen valvontaohjelman vuosille 2019–2024 (PDF, 446 kt)

Lisätietoja

Kari Kunnas, ryhmäpäällikkö,
puh. 0295 209 610

Janne Hulkkonen, ylitarkastaja,
puh. 0295 209 625

etunimi.sukunimi(at)valvira.fi


Kartellit ovat vahingollisia asiakkaille ja yhteiskunnalle

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto 20.8.2019

Kartelleja on hyvin monenlaisia, kuten hintakartelleja, markkinoiden ja hankintalähteiden jakamiskartelleja, tuotannon rajoittamiskartelleja, tarjouskartelleja (esimerkiksi julkisten hankintojen yhteydessä) sekä tietojenvaihtokartelleja. Kartelleja pidetään yleensä kielletyistä kilpailunrajoituksista vakavimpina, niiden vahingollisuuden takia.

Kartellien toiminnan päätavoite on parantaa sen jäsenten liiketoiminnan kannattavuutta hintoja nostamalla. Tutkimustulosten mukaan hyvin toimivan kartellin avulla sen jäsenten on mahdollista periä 20–40 % ylihintaa asiakkailta. Tyypillisesti kartelli johtaa tuotannon vähenemiseen ja tarjottavien tuotteiden tai palveluiden laadun heikkenemiseen. Asiakkaille ja yhteiskunnalle kartelleilla on vain negatiivisia vaikutuksia.

Kilpailulainsäädäntö ja kilpailunrajoitukset

Horisontaalisilla kilpailunrajoituksilla tarkoitetaan samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien eli keskenään kilpailevien tai mahdollisesti kilpailevien elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia ja menettelyjä, joilla rajoitetaan yritysten keskinäistä kilpailua. Kielletty horisontaalinen yhteistyö voi ilmetä joko yritysten välisinä nimenomaisina sopimuksina tai niihin rinnastettavana yhteisymmärryksenä. Kiellettyjä ovat myös muut päätökset tai järjestelyt, joilla rajoitetaan tai ohjataan horisontaalisessa tasossa yritysten kilpailukäyttäytymistä. Tällaiset kielletyt järjestelyt voivat syntyä esimerkiksi toimialajärjestöjen aloitteesta tai piirissä. Kartelleja voivat muun muassa olla toimialajärjestöjen antamat hinta- tai palkkiosuositukset.

Kartellirikkomukset käsitellään markkinaoikeudessa

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) vie yleensä kaikki havaitsemansa kartellirikkomukset markkinaoikeuteen seuraamusmaksun määräämiseksi. Markkinaoikeus voi KKV:n esityksestä määrätä kartelliin osallistuneille elinkeinonharjoittajille seuraamusmaksun. Sen suuruus on enimmillään 10 % kilpailunrajoitukseen osallistuneen elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta siltä vuodelta, jona se viimeksi osallistui kartelliin. Kartelliin osallinen voi kuitenkin tietyin ehdoin joko vapautua seuraamusmaksusta kokonaan tai saada siitä alennusta. Esimerkiksi kartellin ensimmäisenä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle paljastanut elinkeinonharjoittaja vapautuu kilpailulain 14 §:n perusteella seuraamusmaksusta.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon voi toimittaa vihjeen myös muusta markkinoilla havaitusta epäilystä, jossa voi olla kysymys kielletystä kilpailunrajoituksesta. Esimerkkinä tilanne, jossa toistensa kanssa kilpailevat yritykset ovat sopineet hinnoista tai jakaneet keskenään markkinoita. Tietoa, havaintoja ja materiaalia voi toimittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tai viraston verkkosivuilla olevan vihjelinkin kautta. KKV ottaa vihjeen käsittelyyn, jos epäily on perusteltu ja riittävän yksityiskohtainen. Ilmoittajan omia havaintoja tukevasta kirjallisesta materiaalista on merkittävää etua asian käsittelyssä. Yhteydenotot käsitellään luottamuksellisina.

Näytön hankkiminen on tärkeässä asemassa

Näytön arviointi on usein kartellijuttujen koetinkivi. Ns. asfalttikartellijutussa korkein hallinto-oikeus (KHO 2009:83) myönsi näyttöön liittyvät ongelmat ja linjasi, ettei kilpailuasiassa näytölle voida asettaa samoja vaatimuksia kuin näytölle rikosasiassa. Toisiaan muistuttavat tapahtumat ja toimintamallit markkinoilla sekä muut aihetodisteet voivat muun johdonmukaisen selityksen puuttuessa olla osoitus kilpailusääntöjen rikkomisesta. Kyseisessä jutussa KHO määräsi yhtiöt maksamaan seuraamusmaksuja yhteensä 82,55 miljoonaa euroa. Seuraamusmaksun ohella kartellin perusteella kilpailusääntöjen rikkoja voi joutua maksamaan vahingonkorvausta.

Kartellien valvonnassa keskeistä on tiivis yhteistyö harmaan talouden torjunnassa mukana olevien viranomaisten kanssa. Kilpailulakia on muutettu 17.6.2019 alkaen, muutos muun muassa laajentaa viranomaisten välistä tietojenvaihtoa. KKV voi jatkossa saada tiettyjen kilpailunrajoitusten valvontaa varten velvoitteidenhoitoselvityksen Harmaan talouden selvitysyksiköltä ja verotustietoja Verohallinnolta. Myös julkiset hankintayksiköt ovat tärkeä yhteistyötaho valvonnassa. Kartellitutkimuksia aloitetaan kuitenkin toistuvasti myös yksittäisten henkilöiden yhteydenottojen perusteella.

Antti Norkela    Kalle Määttä
kartellivalvonnan päällikkö, KKV   kilpailuasiainneuvos, KKV

Kunnat ja tilaajavastuu - huonoja ja hyviä esimerkkejä

Lähde: Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 2.7.2019

Tilaajavastuulain valvontaa kohdennettiin vuonna 2018 kuntiin.  

Kuntien valvontahankkeeseen osallistui 15 tarkastajaa ja tarkastuksia tehtiin kattavasti koko Suomen alueella. Tarkastusmäärällisten tavoitteiden lisäksi valvontahankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta tilaajavastuulaista kunnissa. Jokaisen tarkastuksen aluksi pidettiin info tilaajavastuulaista. Näihin osallistui vuoden aikana yli 1100 kuulijaa. Lisäksi tietoa tilaajavastuulaista levitettiin aktiivisesti eri sidosryhmätapahtumissa, Kuntamarkkinoilla, useissa eri kuntien koulutustilaisuuksissa sekä tilaajavastuutiimin omalla Twitter-tilillä.

Kunnat verovarojen käyttäjinä

Kunnat tekevät hankintoja sekä ostavat alihankintaa ja vuokratyötä verorahoilla. Kunnat ovat siis merkittäviä tilaajia, jotka omalla toiminnallaan näyttävät myös esimerkkiä paikallisille yrityksille. Voisi siis olettaa, että kunnat myös hoitavat harmaata taloutta ehkäisevän tilaajavastuun esimerkillisesti.

Vuonna 2018 tehtiin tilaajavastuutarkastus yhteensä 164 kuntaan. Yllättävän monessa kunnassa tilaajavastuulaki tunnettiin heikosti ja tilaajavastuulain mukaisia selvityksiä ei ollut hankittu lainkaan sopimusta tehtäessä. Näissä tapauksissa kunta ei ole varmistanut ennen sopimuksen tekoa mm. sopimuskumppanin taustoja tai julkisten velvoitteiden hoitoa kuten esimerkiksi verojen ja eläkkeiden maksua. Tyypillisesti laiminlyönnit johtuivat kuntien tietämättömyydestä tai puutteellisista selvitysvelvollisuuden hallintajärjestelmistä.

Kunta ottaa usein myös ison taloudellisen riskin jättäessään selvittämättä sopimuskumppanin taustat. Sopimuskumppani voi tilaajan tietämättä ajautua niin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, ettei pysty suoriutumaan sopimuksessa määritellyistä töistä. Jos sopimuskumppani tämän johdosta ajautuu kesken sopimussuhteen esimerkiksi konkurssiin, se tarkoittaa yleensä huomattavia lisäkuluja työn tilaajalle. Tilaajavastuulain mukaisten selvitysten hankkimatta jättäminen voi tulla kunnalle kalliiksi myös laiminlyöntimaksun muodossa. Valvontahankkeen tarkastuksissa annettiin yhteensä 363 toimintaohjetta ja tarkastetuista sopimuksista 13 siirtyi laiminlyöntimaksukäsittelyyn.

Kunnat tilaajavastuulain edelläkävijöinä

Tarkastuksilla tuli vastaan monia tilaajavastuulain mukaiset velvoitteensa erinomaisesti hoitavia kuntia. Osa kunnista hankkii tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kaikista sopimuskumppaneistaan riippumatta siitä, täyttyvätkö lain raja-arvot tai kuuluvatko sopimukset lain soveltamisalaan. Monen kunnan mielestä on huomattavasti helpompaa ja vastuullisempaa hankkia selvitykset kaikilta, kuin arvioida erikseen, keneltä ne pitää hankkia ja milloin. Näillä kunnilla on usein myös toimivat prosessit tilaajavastuulain mukaisten selvitysten hankkimiseen ja säilyttämiseen.

Valvonnassa havaittiin myös kuntia, jotka huolehtivat koko alihankintaketjun läpinäkyvyydestä hankkimalla tilaajavastuuselvitykset koko alihankintaketjusta, vaikka laki ei tätä vaadi. Tämä oli toteutettu kirjaamalla sopimuksiin ns. ketjutuskielto ilman työn tilaajan lupaa. Tällä tavoin tilaaja on tietoinen sopimuksen alaisen työn todellisesta suorittajasta ja näin tilausketjun ylin tilaaja pystyy myös paremmin hallitsemaan aliurakointiketjuja. Tällaisella toiminnalla tilaaja voi parhaimmillaan myös välttää pitkissä alihankintaketjuissa usein esiintyvää harmaata taloutta, kuten esimerkiksi pimeää työvoimaa.

Useita kuntia voi siis hyvin sanoa tilaajavastuun edelläkävijöiksi. Valitettavasti ei aivan niin monia kuin olisimme ennen valvontahanketta toivoneet.

Lisätietoa:

Ylitarkastaja Mikko Vanninen puh. 029 501 6381, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tarkastaja Pauli Ollikka puh. 029 501 6239, etunimi.sukunimi@avi.fi
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue


Omakotitalotyömaat valvonnan kohteena

Lähde: Verohallinto 1.7.2019

Verohallinto teki kesäkuun alussa valvontakäyntejä 52 omakotitalotyömaalle ympäri Suomea. Valvontaa tehtiin uudisrakennusalueilla, joissa oli käynnissä useampia työmaita samanaikaisesti. Valvontakäynnit tehtiin yhteistyössä Aluehallintoviraston tilaajavastuutarkastajien kanssa, jotka valvoivat oman toimivaltansa puitteissa.

Valvontakäyntien tarkoituksena oli ohjata ja valvoa rakennuttajana toimivia kotitalouksia tai yrityksiä palkan- ja työkorvauksen maksuun liittyvien velvoitteiden hoitamisessa. Vuoden 2019 alusta palkkatiedot on tullut ilmoittaa tulorekisteriin.

Pääosassa valvontakäyntejä ei havaittu puutteita. Valvonnassa havaittiin kuitenkin jonkin verran jatkoselvittelyä vaativia asioita, esimerkiksi Uudellamaalla joka toisella valvotulla työmaalla havaittiin selvitettäviä asioita. Valvontakäynneillä tavattiin muun muassa työntekijöitä, joista ei ollut annettu palkkatietoilmoitusta tulorekisteriin. Työmailla oli sekä kotimaisia että ulkomaisia yrityksiä, joilla on alustavien selvitysten mukaan verotukseen liittyvien velvollisuuksien laiminlyöntejä.

Rakennuttajina myös kotitalouksilla on velvollisuuksia

Kotitalouksilla on velvollisuus tarkistaa ennen laskun maksamista, kuuluuko yritys ennakkoperintärekisteriin. Tarkistamisen voi tehdä yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä osoitteesta ytj.fi. Mikäli laskuttava yritys ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, tiedot pitää ilmoittaa tulorekisteriin. Mikäli yrityksen työstä laskuttama työkorvauksen määrä ylittää 1500 euroa kalenterivuoden aikana, tulee kotitalouden tehdä myös ennakonpidätys.

Velvoitteiden laiminlyönnistä kotitaloudelle voi seurata ennakoimaton kustannus ennakonpidätyksen maksuunpanona, mikäli summaa ei saada perittyä laskuttaneelta yritykseltä.

Rakennusalalla on harmaan talouden torjuntaan liittyviä velvoitteita kuten esimerkiksi veronumero sekä työntekijä- ja urakkatietojen ilmoittaminen Verohallintoon. Omakotitalorakentamisen osalta lainsäädännössä on erikseen säännökset, mikäli rakennuttajana toimii yksityishenkilö, jonka omaan käyttöön omakotitalo tulee.


Epäillyt työeläkevakuutusmaksupetokset aiempaa suurempia

Lähde: Eläketurvakeskus 27.6.2019

Viime aikoina Eläketurvakeskuksen (ETK) tietoon tulleet talousrikosepäilyt ovat olleet euromääräisesti aiempaa suurempia ja tekotavat hyvin suunnitelmallisia. Merkittävä osa nyt tutkinnassa olevista petostapauksista on törkeitä.

Vakuuttamista välttämällä on haettu huomattavaa taloudellista hyötyä ja myös kilpailuetua suhteessa velvoitteensa asianmukaisesti hoitaviin yrityksiin. Pimeää työvoimaa on käytetty aiempaa laajemmin, ja näin aiheutettu merkittävää yhteiskunnallista vahinkoa.

– Yksi mahdollinen selitys trendille on, että ammattimainen rikollisuus on lisääntynyt työvoimavaltaisilla aloilla. Toisaalta myös viranomaisyhteistyötä on lisätty, ja vakuuttamisen laiminlyönnit on pystytty tunnistamaan laajoissa talousrikoskokonaisuuksissa aiempaa useammin, sanoo osastopäällikkö Matti Ruotanen ETK:n valvonnasta.

Valvonnalla turvataan työntekijöiden eläkkeitä

ETK toimii osana hallinnollista rikostorjuntaa. Se valvoo, että yritykset hoitavat muun muassa lakisääteiset vakuuttamisvelvoitteensa. Viranomaisvalvonta ja tehokas yhteistyö hankaloittavat velvoitteensa laiminlyövien ja väärin toimivien yritysten toimintaa.

ETK:n valvonnan tavoitteena on turvata työntekijöille heille kuuluva eläketurva ja taata eläkeyhtiöille edellytykset periä vakuutusmaksut ajantasaisesti. Tämä yritysten työeläkevakuuttamisen lainmukaisuuden valvonta on ETK:n lakisääteinen tehtävä, Ruotanen kertoo.

Velvoitteitaan laiminlyöviin yrityksiin kohdistetaan mahdollisimman ajantasaisia toimenpiteitä. Näin hankaloitetaan vakavan talousrikollisuuden toimintaedellytyksiä, lisätään kiinnijäämisriskiä ja tehdään vilpillisestä toiminnasta ylipäätään taloudellisesti vähemmän houkuttelevaa.

Milloin on kyse työeläkevakuutusmaksupetoksesta?

Usein työeläkevakuutusmaksupetos on osa laajempaa talousrikoskokonaisuutta, johon liittyy veropetoksia, kirjanpitorikoksia ja työrikoksia. Rikoslaissa työeläkevakuutusmaksupetos on ollut vuodesta 2007. Se on kirjattu lakiin rikoksena julkista taloutta vastaan.

Luonteeltaan työeläkevakuutusmaksupetos on veropetoksen kaltainen laiminlyöntirikos. Petoksia on kahta tasoa:

  • Työnantaja voi syyllistyä työeläkevakuutusmaksupetokseen, jos se laiminlyö vakuuttamisen kokonaan tai antaa puutteellisia tietoja eläkeyhtiölle, ja tämän takia vakuutusmaksun määrääminen oikean suuruisena ei ole mahdollista.
  • Törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta on kyse, kun taloudellisen hyödyn tavoittelu on huomattava tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja työeläkevakuutusmaksupetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.

Uudessa hallitusohjelmassa panostetaan harmaan talouden torjuntaan

Lähde: Verohallinto, Harmaan talouden selvitysyksikkö 10.6.2019

Uusi hallitusohjelma tarttuu harmaan talouden torjuntaan laajasti ja yksityiskohtaisesti. Ohjelmassa on huomioitu myös kansainvälisen veronkierron torjunta. Hallitusohjelmaan kirjatut asiat tulevat muodostamaan seuraavan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelman rungon. Jääkin nähtäväksi, riittääkö liikkumavaraa myös muihin harmaan talouden torjunnan kysymyksiin tarttumiseen.

Nykyinen torjuntaohjelma on voimassa vuoden 2020 loppuun asti, mutta pääosa sen hankkeista on jo valmistunut.

Hallitus lupaa lisärahaa harmaan talouden vastaisiin toimiin

Hallitusohjelmaan sisältyy noin parikymmentä harmaan talouden torjuntaa edistävää toimenpide-ehdotusta, joille on varattu 20 miljoonan euron rahoitus. Näistä toteutettaviksi päätettyjä on kymmenkunta. Selvitettävien asioiden määrä on melko suuri, mutta osasta on jo tutkimustietoa toimenpiteiden pohjaksi.

Digitalisointia koskeviin ja läpinäkyvyyttä edistäviin hankkeisiin hallitus lupaa noin 30 miljoonan euron rahoituksen, mikä osaltaan tukee harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi poliisin talousrikostutkinnan erillismääräraha vakinaistetaan ja ulosottolaitoksen sekä konkurssiasiamiehen toimiston lisärahoitusta jatketaan.

Hallitus edistää yritystoiminnan läpinäkyvyyttä

Nykyisen verovelkarekisterin lisäksi hallitus haluaa lisätä myös muiden julkisten velvoitteiden hoitoa koskevien tietojen julkisuutta yritystietojärjestelmässä (YTJ). Avoimuuden lisäämiseen liittyy myös hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan verotustietojen julkisuutta parannetaan siten, että myös verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset tulevat julkisiksi.

Kansainvälisen veronkierron torjunta vaatii panostusta

Hallitusohjelmassa on ehdotettu selvitettäväksi useita kansainvälistä veronkiertoa torjuvia toimenpiteitä, kuten puuttumista lähdeveron välttämisjärjestelyihin ja hallintarekisteröinnin ongelmakohtiin. Tähän liittyy myös kirjaus valmiudesta neuvotella uudelleen verosopimuksia. Hallitus haluaa puuttua myös matalan verotuksen valtioon perustettujen pöytälaatikkoyhtiöiden käyttöön aikaisempaa tiukemmin.

Hallitusohjelma 2019 (kts. s. 22-23 ja liitteet 4 ja 5)


Tulorekisteri tukee harmaan talouden torjuntaa

Lähde: Kansallisen tulorekisterin perustamishanke 20.5.2019

Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta tulotiedoille. Ensimmäisessä vaiheessa vuodesta 2019 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Vuodesta 2020 lähtien tulorekisteriin ilmoitetaan myös maksetut eläkkeet ja etuudet.

Tulorekisterin tietoja käyttävät eri viranomaiset. Ensimmäisessä vaiheessa tietoja käyttävät Verohallinto, työeläkelaitokset ja ETK, Työllisyysrahasto ja Kela. Vuonna 2020 tiedon käyttäjien määrä kasvaa, kun tulorekisterin tietoja alkavat käyttää muun muassa vahinkovakuuttajat, työttömyyskassat, kunnat ja työsuojeluviranomaiset.

Tiedot ilmoitetaan reaaliaikaisesti ja eritellysti

Tulorekisterin keskeiset periaatteet ovat reaaliaikaisuus sekä tietojen erittely tarkasti maksupäivän ja tulonsaajan mukaan. Tietojen summaamisesta ja kuukausittaisesta raportoinnista on tulorekisterin myötä luovuttu. Sen sijaan ilmoittaminen on kytketty maksamiseen. Tiedot ilmoitetaan jokaisesta palkanmaksusta erikseen viiden kalenteripäivän kuluessa maksupäivästä.

Tulorekisteri on työkalu harmaan talouden torjunnassa

Tulorekisterin yhtenä tavoitteena on tukea harmaan talouden torjuntaa. Tietojen reaaliaikaisuudella parannetaan myös harmaan talouden torjuntaedellytyksiä. Tulorekisterin toteuttaminen on yksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hankkeista sisäministeriön toimenpideohjelmassa vuosille 2016–2020. Toimenpideohjelmassa korostuu reaaliaikaisten tulotietojen merkitys harmaan talouden torjunnassa.

Tulorekisteri tarkistaa ilmoitettavien tietojen tekniset muotovaatimukset, ennen kuin tiedot tallennetaan tulorekisteriin. Tulorekisteri ei kuitenkaan valvo tulotietoja, vaan tulorekisteri on työkalu tietoja käyttäville viranomaisille. Kukin tiedon käyttäjä saa tulorekisteristä vain ne tiedot, joihin se on lain perusteella oikeutettu. Viranomaiset käyttävät tietoja esimerkiksi valvontatehtävien hoitamiseen.

Tulorekisteri mahdollistaa reaaliaikaisen valvonnan

Tulorekisterin avulla harmaata taloutta voidaan ehkäistä entistä tehokkaammin. Väärinkäytöksiin voidaan puuttua nopeammin valvonnan tai ohjauksen keinoin.

Tulorekisteriin ilmoitettavat palkkatulot, eläketulot ja veronalaiset etuustulot kattavat noin 90 prosenttia tulonsaajien kaikista veronalaisista tuloista. Noin kahdessa kolmesta tapauksesta tulorekisteriin ilmoitetut tulot vastaavat tulonsaajan kokonaistuloja.

Ennen tulorekisteriä palkkatiedot ilmoitettiin hyvinkin pitkän ajan kuluttua maksutapahtumasta. Työnantajat ilmoittivat palkkatiedot kuukausittain tai jopa vuosittain. Viranomaisten valvontaa tehtiin usein edellisen vuoden vahvistetun verotuksen perusteella.

Reaaliaikaiset tulotiedot parantavat viranomaisten välistä tietojenvaihtoa, ja se näkyy viranomaisten tarjoamissa tietopalveluissa. Tulorekisteri tarjoaa uusia mahdollisuuksia valvontaan ja monipuoliseen viranomaisyhteistyöhön.

Tulorekisterin ajantasaisten tulotietojen ansiosta nyt voidaan siirtyä reaaliaikaiseen valvontaan useilla osa-alueilla:

  • Ennakonpidätysten vastaavuutta voidaan parantaa, jolloin entistä suurempi osa tuloveroista maksetaan verovuoden aikana oikeansuuruisena.
  • Vakuuttamiseen liittyviä velvoitteita voidaan valvoa reaaliaikaisesti.
  • Muun muassa ennakkoperintärekisterin ja työnantajarekisterin tietoja voidaan valvoa ajantasaisesti.
  • Etuuksien maksaminen voidaan katkaista nopeasti, jos havaitaan väärinkäytöksiä.
  • Ilmoittamisen puutteet tulevat esille useiden viranomaisten valvonnassa, joten laiminlyönnit voidaan havaita ja niihin voidaan puuttua tehokkaasti ja nopeasti.

Eri viranomaiset saavat tulorekisteristä yhdenmukaiset tiedot

Tulotietoja ei voi enää ilmoittaa erikseen eri viranomaisille, vaan saman ilmoituksen tietoja hyödyntävät kaikki tulorekisterin tiedon käyttäjät. Sama tieto ilmoitetaan kaikille sitä tarvitseville viranomaisille yhdellä kertaa, joten ilmoittaja ei voi enää tahallisesti muokata tietoja kullekin viranomaiselle sopiviksi.

Tietoja voidaan valvoa yksittäisen tulonsaajan tarkkuudella

Esimerkiksi työsuojeluviranomaisilla on työturvallisuuteen ja muuhun työsuojeluun liittyvän valvonnan lisäksi myös harmaan talouden torjuntaan liittyviä tehtäviä. Työsuojeluviranomaiset voivat hyödyntää tulotietoja vuodesta 2020 alkaen, kun ne valvovat niin sanotun tilaajavastuulain noudattamista, työsuhteen vähimmäisehtojen täyttymistä ja ulkomaisen työvoiman käyttöä.

Kun ulkomaisten työntekijöiden työskentelyn kestoa Suomessa voidaan valvoa reaaliaikaisesti, samalla voidaan myös valvoa työntekijän verovelvollisuutta Suomessa.

Jokainen voi tarkistaa omat tulotietonsa tulorekisteristä

Tulonsaaja näkee ajantasaisesti tulorekisterin sähköisestä asiointipalvelusta omat tulotietonsa. Tulonsaaja voi tarkistaa tulorekisteristä, onko työnantaja hoitanut ilmoittamisvelvoitteensa.

Automatisointi parantaa tiedon laatua

Sähköinen asiointi on tulorekisterin perusedellytys. Lähes kaikki ilmoitukset annetaan tulorekisteriin sähköisesti. Tulorekisterissä on ensi kertaa valtionhallinnossa otettu käyttöön tekniset rajapinnat yritysten ja viranomaisten järjestelmien välillä. Yhdenmukaiset tiedot siirtyvät automaattisesti yritysten palkkahallinnon järjestelmistä tulorekisteriin ja edelleen viranomaisten järjestelmiin. Kun tiedot siirtyvät automaattisesti järjestelmästä toiseen, on tieto myös entistä laadukkaampaa.


Rakennusalan yritys on edelleen ETK:n valvonnan tyypillisin asiakas

Lähde: Eläketurvakeskus 9.4.2019

Työeläkevakuuttamiseen liittyviä puutteita on kaikilla toimialoilla. Kuitenkin rakennusalalle niitä näyttäisi kertyvän muita aloja enemmän. Nämä seikat käyvät ilmi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön tekemästä asiakasluokittelusta.

Asiakasluokittelun perusteella ETK:n valvonnan tyypillisin asiakas on vakiintunut yli kymmenen vuotta toiminut rakennusalan yritys, joka toimii Uudellamaalla. Työeläkevakuuttamisen valvonnassa löydetyistä puutteista 23 % kohdistui rakennusalan yrityksiin.

Rakennusurakat pilkotaan usein pienempiin kokonaisuuksiin ja toteutus tehdään alihankintana ketjuttamalla näitä urakkakokonaisuuksia. Alalle tyypillistä on ulkomaisen työvoiman käyttö. Näistä syistä johtuen rakennusala on tyypillinen harmaan talouden riskiala.

Valvonnan kohdistamisen kannalta huomionarvoista on, että kuitenkin kaikilta toimialoilta löytyy työeläkevakuuttamisen puutteellisesti hoitavia yrityksiä. Kyse voi olla tahattomista vakuuttamisen virhetilanteista, mutta joissain tilanteissa taustalta voi löytyä myös harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Ongelmat kasautuvat

Työnantajilla, joilta löytyy eläkevakuuttamisen puutteita, on usein myös verotukseen liittyviä maksupuutteita. Verovelkaisten osuus on aikaisempina vuosina vaihdellut 32–55 % välillä ja vuonna 2018 valvotuista verovelkaisia oli 41 %. ETK:n valvomilla työnantajilla oli myös avoimia ulosottoasioita (17 %).

Asiakasluokittelu koskee työnantajia, joiden valvonnan yhteydessä ETK on havainnut työeläkevakuuttamisen puutteita. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tekee tilastollisia asiakasluokitteluja viranomaisten harmaan talouden torjunnan suunnittelun ja kohdentamisen tueksi.


Työllisyysrahasto mukana harmaan talouden torjunnassa

Lähde: Työllisyysrahasto 20.3.2019

Vuodenvaihteessa syntyi uusi rahasto, kun Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistivät voimansa. Uusi rahasto sai nimekseen Työllisyysrahasto. Työllisyysrahastolla on tärkeä rooli suomalaisessa sosiaaliturvajärjestelmässä.

Työllisyysrahasto tuo turvaa työelämän muutoksissa

Työllisyysrahasto huolehtii työttömyysvakuutusmaksujen keräämisestä. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyys-, eläke- ja palkkaturvaa sekä koulutusta. Yhteensä Työllisyysrahasto rahoittaa 3 miljardilla suomalaista sosiaaliturvaa ja osaamista.

Rahasto neuvoo asiakkaitaan työttömyysvakuutusmaksu- ja aikuiskoulutusetuusasioissa sekä osallistuu toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämiseen. Työllisyysrahastolle on myös tärkeää olla mukana harmaan talouden torjunnassa yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Työttömyysvakuutusmaksujen valvonta

Työttömyysvakuutusmaksujen maksaminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. Asia on kuitenkin tärkeä myös työntekijöiden kannalta, koska palkansaajamaksun pidättämisellä voi olla vaikutusta työntekijän työttömyysturvaan. Vaikka valvonta onkin usein jälkikäteen tapahtuvaa tekemistä, Työllisyysrahasto pyrkii ennaltaehkäisemään näitä tilanteita ohjeistamalla ja neuvomalla työantajia vakuutusmaksuvelvollisuuteen ja ilmoitusten laatimiseen liittyvissä asioissa.

Työttömyysvakuutusmaksuvalvonnan avulla määrättiin lisämaksuja vuosien 2016-2018 aikana keskimäärin noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa ja palautuksia keskimäärin 0,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Viranomaisten tiedonvaihto tukee valvontaa

Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot vakuutusmaksujen perusteeksi. Valvonnassa käytetään Verohallinnolta ja muilta viranomaisilta saatuja tietoja. Työllisyysrahasto vertailee tietoja myös yhteistyössä Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) kanssa. Näitä tietoja verrataan työnantajan ilmoittamiin tietoihin.

Vuodesta 2019 alkaen palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin, josta Työllisyysrahasto saa ajantasaiset tiedot maksun määräämistä varten. Tulorekisteriajan valvonta perustuu pääasiassa tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin sekä yhteistyöhön Verohallinnon, muiden viranomaisten ja sosiaalivakuuttajien kanssa.

Ajankohtaista tietoa maksuvelvollisuudesta ja vuoden 2019 maksuprosenteista.

Hankkeet ja valvonta — muut sivut