Hankkeet ja valvonta

Happy Taxpayer on tavoittanut nuoret ja maahanmuuttajat

Lähde: Verohallinto 11.4.2022

Verohallinto käynnisti 2021 marraskuussa Happy Taxpayer -nimellä kulkevan viestintäkokonaisuuden, jossa kerrotaan verorahojen käytöstä nuorille ja maahanmuuttajille ymmärrettävällä tavalla.

Hanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa, josta se saa myös rahoituksensa. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.

Kun konsepti julkistettiin lähellä veropäivää, se herätti jonkin verran keskustelua. Medioista sen noteerasivat muun muassa Yle, Taloussanomat ja Mustread sekä ulkomailta muun muassa India Times.

”Ihmiset kertoivat Verohallinnon somejulkaisuissa olevansa iloisia veronmaksajia. Etenkin terveydenhuolto ja koulutus nousivat esiin kiitollisuuden aiheina. Näkyvä viestintä kerää aina myös kritiikkiä ja esimerkiksi huumorin käyttö viranomaisen viestintäkanavissa on vielä monille uusi ilmiö”, kommentoi hankkeen viestintäsuunnittelija Antti Kettunen Verohallinnosta

Sivuston julkaisun jälkeen tehtiin Facebook ja Instagram -markkinointia peräti viidellä kielellä; suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Mainos tavoitti jokaisen kohderyhmään kuuluvan somepalveluiden käyttäjän useampaan otteeseen. Suhteellisesti parhaiten klikkauksia keräsivät venäjän- ja arabiankieliset mainokset eli kielivähemmistöjen tavoittamisessa käännösten teettäminen kannattaa.

Yhteistyökumppaneidemme Pinkku Pinskun ja Molybrosin julkaisujen yhteenlaskettu tavoittavuus oli 216 187 näyttökertaa ja reaktioita julkaisut keräsivät yhteensä 24 391. Sivustolla on vieraillut sen avaamisen jälkeen noin 15 000 ihmistä, joista noin 70 % on Suomesta. Ulkomaalaisia käyttäjiä on tullut muun muassa Redditistä. Jopa neljä viidestä käyttää sivua mobiililaitteilla, eli nykyaikainen sivusto ei voi olla ainoastaan hyvin skaalautuva, vaan sen täytyy olla mobiililaitteille suunniteltu.

”Konseptin näkyvyyttä ja sen tavoitteita on ajateltava kokonaisuutena, joka pitää sisällään kaikki sen eteen tehdyt viestintätoiminpiteet. Nyt voisi sanoa, että olemme tavoittaneet kohderyhmämme ja jatkossa tehtävä työ vahvistaa ja monipuolistaa ymmärrystä, mihin verorahoja käytetään”, Kettunen jatkaa.

Keväällä Happy Taxpayerissä jatketaan vaikuttajayhteistyötä uusien kasvojen kanssa ja kartoitetaan lisäksi keinoja tavoittaa maahanmuuttajia ja oppilaitoksia.

Lisää tietoa Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Positiivisia kokemuksia taksivalvonnasta moniviranomaisyhteistyönä

Lähde: Aluehallintovirasto, Poliisi, Traficom, Verohallinto 11.4.2022

Takseihin kohdistettua moniviranomaisyhteisvalvontaa tehtiin valtakunnallisesti kuudella eri paikkakunnalla syksyn 2021 aikana. Poliisi vetoiseen valvontatapahtumaan osallistuivat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue (avi) sekä Verohallinnon harmaan talouden torjunta.  Valvonnan ajallisessa ja alueellisessa kohdentamisessa huomioitiin aiemmat valvontaiskut, saadut valvontapyynnöt ja vihjeet. Yhteensä valvottiin noin 300 taksia Oulussa, Turussa, Porissa, Espoossa, Helsingissä ja Tampereella.  Yhteistyön mallia valvonnassa pidettiin hyvin onnistuneena, ja samalla tavalla jatketaan myös vuonna 2022.

Valvonnat tehtiin ns. yhden pysähdyksen periaatteella, jolloin kukin valvontaan osallistunut viranomaistaho suoritti tehtävää omalla toimialueellaan ja omilla toimivaltuuksillaan.

Liikenneturvallisuus poliisin näkökulmasta kohtuullisessa kunnossa

Taksivalvonnassa poliisilla on useita eri valvonnallisia tehtäviä kuten taksiliikenteen pysäyttäminen valvontakohteeseen, ajoneuvon liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden tarkastaminen (muun muassa ajoneuvon kunto), kuljettajan ajo-oikeuden, ammattiajoluvan ja ajokunnon varmistaminen, taksiajoneuvon lain vaatimien varusteiden (muun muassa taksivalaisin, kuljettajan ja luvanhaltijan tietojen nähtävillä pitäminen), asiakirjojen (muun muassa liikennelupa) ja rekisteröinnin (rekisteröity luvanvaraiseen liikenteeseen) oikeellisuuden tarkastaminen.

Yhteisvalvonnoista ei ole laadittu tilastoyhteenvetoa suoritteiden ja seuraamusten osalta, mutta tulosten osalta voidaan yleisesti todeta, että liikenneturvallisuuteen, esimerkiksi ajoneuvojen kuntoon liittyviä puutteita todettiin vajaa kymmenen, eli ajoneuvokalusto kaiken kaikkiaan oli hyväkuntoista. Tarkastuksissa havaittiin muutamia yksittäisiä määräaikaiskatsastamattomia, ajoneuvoveron suorittamattomia, sekä rekisteröintiin liittyviä puutteita. Tilanne oli siltä osin kuitenkin kohtuullisella, ennakkoarvioitua jopa paremmalla tasolla.

Havaituista puutteista ja pääsääntöisesti liikennevirhemaksun määräämiseen johtavista rikkeistä koski merkittävin osa kuljettajan nimen tai luvanhaltijan nimen ja yhteystietojen matkustajan nähtävillä pitämistä. Seuraavaksi suurin määrä puutteita todettiin asiakirjojen mukana pitämisessä. Erot valvontapaikkojen välillä olivat kuitenkin merkittäviä. Joissain tapauksissa seuraamus kirjoitettiin jopa puolelle kuljettajista, mutta valvontojen edetessä ja laadukkaan valvontatiedottamisenkin vaikutuksesta tiedon valvonnasta levitessä kentälle määrät putosivat merkittävästi.

Poliisin suunnitelmissa on jatkaa valvontayhteistyötä vuodelle 2022 laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti eri puolella Suomea. Viranomaisyhteistyön ohessa poliisi on jatkanut kiinteää yhteistyötä eri yhteisöjen ja järjestöjen, kuten Taksiliiton ja Invalidiliiton kanssa. Valvonnasta tätäkin kautta saatava palaute ja toiveet ohjaavat osaltaan valvonnan kohdentamista ja toisaalta tiedon välittämistä niin yrittäjille kuin matkustajille.

Traficom valvoi lain edellytysten täyttymistä taksiliikenteessä

Taksiliikenteen valvonnassa Traficom tarkastaa muun muassa, että taksissa nimi- ja hintatiedot on esitetty asianmukaisesti ja että ajoneuvossa on taksamittari tai muu vastaava laite tai järjestelmä. Valvonnassa Traficomin ammattiliikenteen asiantuntijat keräsivät tietoja siitä, täyttävätkö taksiliikenneluvan haltijat taksiliikenteen harjoittamista koskevat velvollisuudet.

Traficom tarkasti valvonnoissa yhteensä 313 taksia, joista 136 luvanhaltijalla havaittiin jatkotoimenpiteisiin johtaneita puutteita.  Näistä noin 10 prosentilla ilmeni lisäksi sellaisia vakavia puutteita luvan myöntämisen edellytyksissä, joiden johdosta Traficom ryhtyi toimenpiteisiin liikenneluvan peruuttamiseksi.

Kenttävalvonnoissa havaitut puutteet eivät kohdentuneet tietyille alueille, vaan puutteita havaittiin kaikilla valvontapaikkakunnilla. Luvan myöntämisen edellytyksissä havaitut puutteet ilmenivät Oulun, Helsingin ja Tampereen valvontojen yhteydessä.

Valvonnassa havaitut puutteet kertoivat osaltaan valvonnan tarpeesta. Merkittävä määrä puutteita todettiin muun muassa matkustajan nähtävillä pidettävissä tiedoissa sekä liikennöintiin oikeuttavan asiakirjan mukana pidossa. Mainitut puutteet eivät varsinaisesti vaaranna liikenneturvallisuutta, mutta ne vaikuttavat matkustajan ja kuluttajan oikeuksien toteutumiseen.

Verohallinto kohdentaa toimenpiteitä valvontahavaintojen perusteella

Verohallinnosta valvontoihin osallistuivat harmaan torjunnan verotarkastajat. Tietoa kerättiin muun muassa kuljettajista ja taksiyrityksistä. Verohallinnolla on parhaillaan käynnissä tehostettu taksialan valvontahanke, jossa valvonnassa kerättyjä tietoja on hyödynnetty.

Eri paikkakunnilla valvotuista takseista kerättiin vertailutietoa Verohallinnon riskienhallinnan analysoitavaksi yhteensä 293 tapauksessa. Verovalvontaan näistä nousi 22 kpl (8 %). Valvonnoista nousseista tapauksista 17 kpl ohjautuu verotarkastukselle, 4 kpl henkilöverotukseen ja 1 kpl vaatii vielä lisäselvittelyjä. Yhteenvetona voidaan todeta, että mitä etelämpänä valvontaa tehtiin, sitä suuremmaksi kasvoivat valvontaan nousseiden tapausten määrät. Esimerkiksi Oulussa valvontaan nousi n. 2 % valvotuista, kun vastaava luku oli pääkaupunkiseudulla tehdyissä valvonnoista 14 %.

Noin puolessa valvontaan nousseissa tapauksissa kuljettajan palkasta ei ollut tietoa tulorekisterissä. Selvitykseen nousi tapauksia myös siksi, että kuljettajan palkka oli pieni suhteessa ajettuihin kilometreihin tai yhtiöllä oli useita autoja ja palkat pieniä tai yhtiön liikevaihto oli pieni tai palkat oli maksettu alihankintana. Myös vuokratyön käsittelyyn liittyi epäselvyyksiä. Joissain tapauksissa mittarin mukaan oli ajoja, mutta Verohallinnolle oli annettu ei toimintaa -ilmoitus.

Verohallinto näkee tärkeänä osana harmaan talouden torjuntaa kentällä näkyvän vaikuttavan ja uskottavan valvonnan. Verotarkastajat keräsivät valvontatiedot vielä tällä kertaa manuaalisesti, mutta parhaillaan on kehitteillä mobiilityökalu, jolla voidaan kerätä ns. massatietoa valvonnoilla havaituista työntekijöistä ja työnantajista. Tulevaa työkalua on kehitetty myös näissä valvonnoissa kerättyjen tietojen avulla. Sovellukseen on tarkoitus rakentaa tietojen keräämisen lisäksi myös kyvykkyys vertailla kerättyä tietoa reaaliaikaisesti tulorekisteritietoihin. Tällöin kenttävalvontaa Verohallinnon havaintojen suhteen voidaan tehdä vielä tehokkaammin ja riskiperusteisemmin. Kaikille valvottaville ei tällöin tarvitse esittää samoja kysymyksiä.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoi työnantajien varmistusvelvollisuutta ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeudesta

Työsuojelun valvonnan painopisteenä oli valvoa työnantajien ulkomaalaislain mukaista varmistamisvelvollisuutta ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeudesta sekä hankkia tarkastuksilla tietoa työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan haastattelemalla työntekijöitä.

Pääkaupunkiseudulla suoritetussa valvonnassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) työsuojelun vastuualueen havaintojen perusteella työsuhteisia työntekijöitä taksiliikenteessä oli noin kolmasosa, joista ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli noin 60 %. Valtakunnallisesti tarkasteltuna ulkomaalaisten työntekijöiden osuus korostui pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla valvonnassa kohdattujen yritysten syvällisemmässä tarkastuksessa ESAVI:n työsuojelun vastuualue havaitsi eri työnantajien palveluksessa viisi työnteko-oikeudetonta työntekijää. Näiden työnantajien osalta työsuojeluviranomainen laatii esitutkintailmoitukset poliisille. Muualla Suomessa tehdyissä valvonnoissa ei ole tehty havaintoja työnteko-oikeudettomista työntekijöistä tai elinkeinoa oikeudettomasti harjoittavista henkilöistä.

Valtakunnallisesti valvonnassa havaittiin työoikeudellisia puutteita työsopimuksissa, työvuoroluettelossa, työaikakirjanpidossa ja työterveyshuollon järjestämisessä.

Suoritetuissa tarkastuksissa työntekijöiden sekä yrittäjien vastaanotto oli positiivista ja informaatio ulkomaalais- sekä työoikeudellisista säädöksistä otettiin vastaan hyvin. Valvontaiskut kehittivät viranomaisten yhteistoimintaa positiiviseen suuntaan, joka näkyi tiedon välittämisenä valvontaiskuissa sekä niiden jälkeen.

Tekstin koostamiseen ovat osallistuneet poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta, asiantuntija Tiina-Liisa Ruotsalainen Traficomista, apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta ja tarkastaja Janne Varonen (ESAVI) aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.


Uusi selvitys arvioi keinoja parantaa tietojenvaihtoa kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa 

Lähde: valtiovarainministeriö 1.4.2022

Valtiovarainministeriö on laatinut selvityksen tietojenvaihdon parantamisesta kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa. Tarkoituksena oli selvittää tietojenvaihtoon liittyviä esteitä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Selkeimmiksi kehityskohteiksi arvioitiin tiedon liikkuvuuden parantaminen eri viranomaisten välillä sekä ilmoitusvelvollisten välisen tiedonvaihdon parantaminen erityisesti epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten yhteydessä.

Tarve selvityksen tekemiseen nousi kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen viranomaisyhteistyöryhmässä. Tietojenvaihdon parantamisen tavoite on myös mainittu hallitusohjelman kirjauksessa sekä Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023.

Selvityksessä tuodaan esiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa tarkoitettujen viranomaisten, ilmoitusvelvollisten sekä kansallisten työryhmien tietojenvaihdon ongelmakohtia. Selvitystyön lähteinä on käytetty kansallisten viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten haastatteluja sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Tiedonvaihdossa on useita kehittämiskohteita

Selvitys tuo esiin useita kehittämistarpeita, jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri kategoriaan:

  • lainsäädännölliset muutostarpeet
  • tietojenvaihdon kehittämisen käytännön muutostarpeet (kuten viranomaisohjeistus)
  • viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten välisen (nk. Public-Private Partnership) yhteistyön kehittäminen.

Tietojenvaihto kansallisissa työryhmissä on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla. Yleishyödyllisiä yhteisöjä koskeva tietojenvaihto ja viranomaisyhteistyö vaativat kuitenkin kehittämistä. Viranomaistoiminnassa tietojenvaihdon osalta selkeimmäksi kehityksen kohteeksi nousi tiedon liikkuvuuden parantaminen eri viranomaisten välillä. Esteinä tiedon siirtymiselle nähtiin erilaisten oikeuksien puuttuminen vastaanottaa tietoa tai luovuttaa tietoa eteenpäin. Myös tietosuojalainsäädäntö rajaa tietojenvaihtomahdollisuuksia viranomaisten välillä. Selvityksen mukaan Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen tulisi jakaa enemmän ajantasaista tietoa eri viranomaisille.

Tietojenvaihto ilmoitusvelvollisten toiminnassa rajoittuu pitkälti laissa määriteltyjen velvoitteiden mukaiseen tietojenvaihtoon viranomaisten kanssa. Tiedonvaihtoa on kuitenkin tarkoitus kehittää erityisesti Public-Private Partnership -yhteistyön avulla. Useat ilmoitusvelvolliset kaipaavat enemmän viranomaisohjeistusta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnasta. Ilmoitusvelvollisten keskinäistä ja sisäistä tietojenvaihtoa rajaa erityisesti tietosuojalainsäädäntö sekä ammattisalaisuudet, mutta tietojenvaihto on kuitenkin rajoitetusti mahdollista. Ilmoitusvelvollisten välisen tietojenvaihdon parantamisen osalta keskiöön nousi rahanpesulain 4 luvun 4 §:n selkeyttäminen ja mahdollinen laajentaminen. Lainkohdassa säädetään epäilyttäviä liiketoimia koskevasta salassapitovelvollisuudesta ja salassapitovelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Ilmoitusvelvollisten laajempi mahdollisuus vaihtaa tietoja keskenään mahdollistaisi ennakoivan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan.

Tietojenvaihdon voidaan katsoa olevan kohtuullisella tasolla, mutta sitä voidaan nostaa nykyisestä huomattavasti. Selvitystä seuraavassa jatkohankkeessa on tarkoitus arvioida löydettyjä kehittämistarpeita ja suunnitella konkreettisia toimenpiteitä tietojenvaihdon parantamiseksi. Valtiovarainministeriö toteuttaa jatkohankkeen vuoden 2022 aikana.

Selvitys tietojenvaihdon parantamisesta kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa [.fi]›

Lisätietoa rahanpesu.vm@gov.fi

Linkki: Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 4 luku 4 § Finlexissä [.fi]›


Viranomaisten selvitys lainsäädännön soveltamiskäytännöistä ja tulkinnoista työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedosta uusissa työnteon muodoissa

Lähde: TEM 14.2.2022 

Työ- ja elinkeinoministeriön verkosto on selvittänyt erillisellä kyselyllä viranomaisten soveltamiskäytäntöjä, kun ne punnitsevat työnsuorittajan oikeudellista asemaa erityisesti työnteon uusissa muodoissa. Selvitys antaa kattavan kuvan viranomaisten käytännön haasteista ja tulkintaongelmista rajanvetotilanteissa. Työnteon uudet muodot ja työnteon uudelleen organisointi kehittyvät erilaisten liiketoimintamallien myötä.  Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia järjestää työntekemisen tapoja sekä työsuhteessa että yrittäjätyössä.

Viranomaisilta selvitettiin mm. niiden soveltamaa substanssilainsäädäntöä. Lisäksi tiedusteltiin, annetaanko jollekin työsuhteen tunnusmerkille erityinen panoarvo ja mikä kriteeri aiheuttaa eniten haasteita oikeussuhteen luonnetta ratkaistaessa. Saaduista vastauksista ilmeni, että työnteon uusiin muotoihin liittyy käytännön soveltamisongelmia, jotka ilmenevät kunkin viranomaisen työssä (neuvonta, ratkaisukäytäntö, jälkikäteiskontrolli). 

Selvitys tukee TEM:n sääntelytyöryhmän työtä, jossa selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta.

Ketkä osallistuivat selvityksen tekemiseen? 

Työ- ja elinkeinoministeriön edustajien lisäksi verkostossa oli edustus sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Verohallinnon, Eläketurvakeskuksesta (ETK), Etelä-Suomen aluehallintorivaraston työsuojelun vastuualueesta (AVI), Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK), Uudenmaan ELY-keskuksesta (palkkaturva, työttömyysturva, ulkomaisten yrittäjien oleskeluluvat) ja Maahanmuuttovirastosta. 

Johtopäätöksiä 

Työssä mukana olleiden viranomaisten mukaan uusiin työnteon muotoihin liittyy työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto-ongelmia. Työntekemisen muutos johtaa erilaisiin haasteisiin, koska toisinaan työnteko-olosuhteet eivät enää vastaa perinteistä työsuhdetta tai yrittäjyyttä, vaan muistuttavat näiden yhdistelmää.  Osa viranomaisista näkee merkittäviäkin haasteita rajapinnan tulkinnassa.

Joidenkin viranomaisten tehtävissä myönnettävät luvat/etuudet ratkaistaan sen mukaan, onko kyse työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Työsopimuslain tunnusmerkistön merkitys korostuu TVK:n, ETK:n, AVI:n sekä palkkaturvaviranomaisen työssä. Kaikki viranomaiset, kuten Verohallinto, eivät kuitenkaan sovella työsopimuslain työsuhteen määritelmää sopimussuhteen luonnetta määrittäessään.  Työttömyysturvassa pohdinta lähtee yrittäjyyden tunnusmerkeistä käsin. Jos henkilö on työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä, tämä status on ensisijainen ja ratkaiseva, vaikka henkilöä olisi esimerkiksi työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalakia tulkittaessa pidettävä työsuhteisena työntekijänä.

Työn tekemiseen liittyvät käsitemäärittelyt poikkeavat sekä kansallisessa että kansainvälisessä sääntelyssä. Samaa työntekosuhdetta voidaan käsitellä eri laeissa ja niihin perustuvissa tulkinnoissa eri tavoin. Tämän vuoksi voi syntyä tilanteita, joissa sama oikeussuhde on yhden lain näkökulmasta katsottuna työsuhde ja toisen säädöksen valossa kyse onkin yrittäjyydestä. Ristiriitatilanne voi syntyä, vaikka viranomaiset ratkaisisivat oikeussuhteen luonteen työsopimuslain perusteella, koska erityislaeista ja kunkin hallinnonalan omasta oikeuskäytännöstä voi seurata vastakkaisia ratkaisuja. Sopimuskumppaneille ja asiakkaille tämä aiheuttaa epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuutta eri velvollisuuksista huolehtimisessa, myös niissä tilanteissa, joissa halutaan toimia oikein.

Vaikka arvio työsuhteen olemassaolosta tehdään vakiintuneiden työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta (työn tekeminen, sopimuksen perusteella, henkilökohtaisesti, työnantajan lukuun, tämän johdon ja valvonnan alaisena ja vastiketta vastaan) eri viranomaisten ja tahojen tulkinnoissa on eroja. Uudet työn tekemisen tavat aiheuttavat kaikkien vastanneiden viranomaisten mielestä jossakin määrin epäselvyyttä ja epätietoisuutta.

Viranomaisten mielestä sopimusosapuolten olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimusehtojen sisältöön, työskentelyolosuhteisiin ja niiden merkitykseen, jotta oikeussuhdetta tulkittaisiin osapuolten tarkoittamalla tavalla huomioiden kuitenkin työsopimuslain pakottava luonne. Todellisuudessa tosiasialliset työskentelyolosuhteet eivät aina kuitenkaan vastaa sopimuksen sisältöä. Selkeät sopimukset parantaisivat viranomaisten mahdollisuuksia arvioida sopimusten oikeudellista luonnetta ja samalla lisäisivät oikeusvarmuutta, joskaan tämäkään ei poista kaikkia työnteon uusien muotojen mukanaan tuomia ongelmia ja riskejä, jos tosiasialliset työskentelyolosuhteet eivät vastaa sopimukseen kirjattua.

Selvitys toteutettiin osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa


Tuore selvitys esittelee keinoja havaita ja puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön

Lähde: TEM 27.1.2022

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Erityisesti selvityksellä tavoitellaan 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanon tukea Maahanmuuttovirastossa. Lainmuutoksen myötä ulkomaalaislakiin tulivat erityiset luvat työperäisen hyväksikäytön uhrille. Uudet luvat merkitsevät Maahanmuuttovirastolle uudenlaisia harkintatehtäviä, joihin liittyvät hallinto- ja oikeuskäytännöt kehittyvät vasta ajan myötä.

Selvityksessä tarkastellaan asiantuntemuksen tuen tarpeita ja tiedon katvealueita, joita työperusteisia oleskelulupahakemuksia käsittelevillä ja ulkomaalaisten työntekoa valvovilla viranomaisilla on liittyen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön tunnistamiseen ja torjuntaan. Selvityksessä on paikannettu useita kehittämistarpeita ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia viranomaistyössä laajemminkin. Nämä arvioidaan ja niiden toimeenpano valmistellaan asianomaisilla hallinnonaloilla siten, että niistä on mahdollisimman tehokas viranomaistyön tuki ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy : Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet - Valto (valtioneuvosto.fi)  [.fi]›

Lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta