Hankkeet ja valvonta

Yhteistyö ja koulutus tehostavat elintarvikerikosten torjuntaa

Lähde: Ruokavirasto 23.1.2023

Elintarvikerikosten määrä on kasvusuunnassa ja rikokset voivat koskettaa meistä jokaista. Koko suomalaisen elintarvikeketjun elinkelpoisuuden ja kannattavuuden kannalta on tärkeää, että vilpilliseen toimintaan puututaan tehokkaasti. Ruokaviraston hankkeessa on panostettu elintarvikeketjun moninaisten rikosten parempaan tunnistamiseen muun muassa kouluttamalla valvontaviranomaisia ja tiivistämällä viranomaisten välistä yhteistyötä.

Elintarvikeketjun rikostorjuntaa tukemaan oma hanke

Vuoden 2021 alkupuolella käynnistettiin viranomaisyhteistyön kehittämishanke, joka on osahanke Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023. Ruokavirastossa hankkeen toimeksiantona on ollut kehittää elintarvikeketjun rikostorjuntaa. 

Hankkeen tavoitteena on ollut tilannekuvan muodostaminen elintarvikeketjun rikollisuudesta. Yksi keino on ajankohtaisen tiedon kokoaminen yhteen ja sen analysointi. Keskeinen tavoite on ollut myös esitutkintaviranomaisten kouluttaminen elintarvikeketjun rikoksista. Hankkeen aikana sovittiin lisäksi toteutettavaksi poliisille ja Tullille suunnattuja koulutustilaisuuksia koko elintarvikeketjun rikollisuuden kattavalla teemalla. Tavoitteena on ollut myös tiivistää moniviranomaisyhteistyötä esimerkiksi Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten kanssa niin sanotuissa elintarvikeketjun rikosten monialaisuustapauksissa.

Elintarviketurvallisuus on kaikille meille tärkeää

Koko suomalaisen elintarvikeketjun elinkelpoisuuden ja kannattavuuden kannalta on tärkeää, että vilpillisiä keinoja käyttävien ja tuottonsa tätä kautta maksimoivien toimijoiden toimintaan puututaan ja pyritään turvaamaan rehellisten toimijoiden mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Tehokkaalla elintarvikeketjun rikoksien torjunnalla lähes itsestään selvyytenä pidetty korkea elintarviketurvallisuus pyritään takaamaan myös tulevaisuudessa.

Viranomaiset kunnallisissa elintarvikevalvonnan yksiköissä, Aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa ovat tilannekuvatietoisuuden lisääntymisen myötä oppineet entistä paremmin havaitsemaan elintarvikeketjun rikostapaukset. Samalla on käynyt ilmi elintarvikeketjun rikostapausten tunnistamiseen ja tutkintapyyntöjen tekemiseen liittyvät alueelliset erot.

Koulutus auttaa tunnistamaan elintarvikeketjun rikoksia

Keväällä 2022 esitutkintaviranomaisille suunnattuun koulutukseen osallistui yli 800 henkilöä. Kuukausittain järjestettyihin, elintarvikeketjun valvontaviranomaisille räätälöityihin koulutuksiin on osallistunut 130–200 henkilöä/koulutuskerta. Osallistujamäärä, koulutustilaisuuksia värittänyt runsas keskustelu sekä saatu palaute ovat osoittaneet koulutuksille olevan tarvetta.

Koulutukseen panostamisen keskeinen tavoite on ollut rikostapausten entistä parempi tunnistaminen. Tutkintapyyntöjä odotetaan jatkossa enemmän alueellisesti siellä, missä normaali valvontakin tehdään. Kärkitieto löytyy valvontaviranomaisilta. Elintarvikeketjun rikostapausten lisääntyessä valvontaviranomaisten osaaminen viedä asiaa rikosprosessissa eteenpäin vahvistuu. Tämä osaltaan vapauttaa Ruokaviraston rikostorjunnan ja asiantuntijoiden resursseja esitutkinta- ja syyteharkintavaiheen aikana asiantuntijalausuntojen laatimiseen sekä osallistumiseen rikosasioiden pääkäsittelyihin. Toimiva yhteistyö säästää aikaa myös valvontayksiköissä. Huomion arvoista on myös se, että valvontaviranomaiset osaavat nykyään entistä paremmin ja tehokkaammin pyytää virka-apua.

Elintarvikeketjun rikosten monialaisuus ja viljelijätukien väärinkäyttötapaukset vaativat huomiota

Muodostetun valtakunnallisen tilannekuvan keskeinen havainto on ollut elintarvikeketjun rikosten monialaisuus.  Monialaisissa tapauksissa elintarvikeketjun toimija, joka tekee rikoksia yhdellä lainsäädäntösektorilla, tekee niitä todennäköisesti muillakin sektoreilla. Samassa rikostapauksessa voi tulla terveysrikoksen ohella esille esimerkiksi petos, markkinointirikos ja työntekijöiden epäasialliseen kohteluun liittyviä rikoksia. Monialaisuuden tunnistaminen auttaa tunnistamaan myös rikollisella toiminnalla hankittua taloudellista hyötyä.

Elintarvikkeiden lisäksi rikollisuus voi liittyä muiden muassa tuotantoeläinten pitoon ja teurastuksiin tai rehuihin, lannoitteisiin, siemeniin ja luomuun, viljelijätukiin sekä koko liiketoimintaketjuun. Elintarvikkeista ravintolisillä on aika ajoin rajapintoja huumausainelainsäädännön tai lääkelainsäädännön alaisiin tuotteisiin, mikä luo uudenlaisen tarpeen viranomaisyhteistyön tiivistämiselle. Myös kasvisektorilla on noussut esille joihinkin huumausaineina käytettäviin kasvinosiin liittyviä tapauksia, jotka uudella tavalla haastavat koko viranomaisketjun.

Lisäksi viljelijä- ja muiden tukien väärinkäyttö voi liittyä kaikkiin näihin sektoreihin. Petoksellista toimintaa harjoittaneet ovat voineet saada vuosikausia perusteetta EU- tai kansallisia tukia ja mahdollisesti rahoittaneet saamillaan tuilla rikollista toimintaa. Moniviranomaisyhteistyön merkitys korostuu monialaisissa tapauksissa, kun tunnistettavana on hyvin laaja-alaisesti eri rikoslajien rikoksia.

Hanke osoitti useita kehittämistarpeita

Valtakunnallisen tilannekuvan kokoamisen ja analysoinnin tarve on merkittävä myös jatkossa. Valvontaviranomaisten kenttä on laaja, joten pitkällä aikajänteellä koulutukseen panostamalla päästään parhaisiin tuloksiin. Ymmärryksen ja osaamisen lisäännyttyä on käynyt myös selväksi, että elintarvikeketjun rikosten yhteydessä on usein kyse myös ympäristörikoksista, työrikoksista tai verorikoksista. Rikolliseen toimintaan puuttuminen vaikuttavasti edellyttää kaikkiin rikollisen toiminnan muotoihin puuttumista. Viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koko suomalaisen viranomaiskentän elintarvikeketjun rikostapausten tunnistamiskyvyn parantaminen edellyttävät yhdessä tekemistä ja yhdessä oppimista. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma tarjoaa mitä parhaimman tuen ja työkalut tähän tarkoitukseen.

Lue lisää harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta


Laskutuspalveluja käyttävien kevytyrittäjien työeläkevakuuttamisen valvonta

Lähde: Eläketurvakeskus 12.12.2022

Laskutuspalveluja käyttävien kevytyrittäjien työeläkevakuuttamisen valvonta on osoittautunut tarpeelliseksi. Isojakin ansioita on jäänyt vakuuttamatta ja toisaalta YEL-valvonta tulee monelle laskutuspalveluja käyttävälle yllätyksenä. Heillä ei välttämättä ole yrittäjäidentiteettiä ja he saattavat kuvitella laskutuspalveluyrityksen hoitavan kaikki velvoitteet.

Eläketurvakeskus valvoo lakisääteistä työeläkevakuuttamista

Eläketurvakeskuksen (ETK) tehtävänä on valvoa sitä, että työnantajat ja yrittäjät täyttävät lakisääteisen työeläkevakuuttamisvelvollisuutensa. ETK:n valvonta kattaa suuret yrittäjäryhmät, ammatinharjoittajat ja elinkeinoyhtymien osakkaat ja keväästä 2021 alkaen myös laskutuspalveluja käyttävät ns. kevytyrittäjät.

ETK:n pilottivalvonnoissa on havaittu laskutuspalveluyrityksiä käyttävien henkilöiden valvonnan tarpeellisuus, sillä isojakin ansioita on jäänyt vakuuttamatta.  Valvonnassa selvitetään YEL-vakuuttamattoman henkilön vuosittainen ansio laskutuspalveluyrityksistä. Lisäksi valvonnassa selvitetään työpanoksen laajuus ja hyödynnetään muun muassa tulorekisteri-ilmoitusten ajoittumista.

Jos yrittäjä on laiminlyönyt YEL-vakuuttamisvelvollisuutensa, ETK kehottaa yrittäjää korjaamaan laiminlyöntinsä. Jos yrittäjä ei kehotuksesta huolimatta ota oma-aloitteisesti YEL-vakuutusta, ETK voi ottaa sen yrittäjän puolesta ja kustannuksella valitsemastaan eläkelaitoksesta kuluvalta ja sitä edeltäneiltä kolmelta kalenterivuodelta (pakkovakuuttaminen). Jotta vakuuttamispuutteita ei tarvitsisi korjata takautuvasti, kannattaa vakuuttamisvelvollisuus ja vakuuttamisen oikeellisuus selvittää jo työskentelyn alkaessa.

Vuoden 2021 tietoihin perustuva valvonta on parhaillaan käynnissä. Valvonnan lähtöjoukko on kasvanut pilottivalvonnoista. Valvonta kohdistetaan yli 50 laskutuspalveluyrityksen kautta laskuttaneeseen reiluun 50 000 henkilöön. ETK:n valvonta-ajo tarkastelee laskutuspalveluyritysten kautta ansioita saaneita henkilöitä sekä heille tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja. Tietoja verrataan eläkejärjestelmän tietoihin ja valvontaan seuloutuvat valvontarajan ylittäneet YEL-vakuutuksettomat henkilöt. Aineistosta tarkempaan käsittelyyn valikoituu noin 1 000 henkilöä.

Havaintoja laskutuspalveluja käyttävistä henkilöistä ja heidän valvonnastaan

YEL-vakuuttamisen alaraja vuonna 2021 oli 8 063,57 euroa. Suurin osa henkilöistä, joilla ei ole YEL-vakuutusta, on saanut laskutuspalveluyrityksiltä palkkioita alle 8 000 euroa. Näistä pienempiä ansioita saaneista YEL-vakuutuksettomista tulonsaajista suurin osa sijoittuu alimpaan palkkasummaluokkaan eli alle 1 000 euroa ansainneisiin. Tämä ilmenee Harmaan talouden selvitysyksikön kesäkuussa 2022 tekemästä laskutuspalveluyrityksiä ja niiden käyttäjiä koskevasta asiakasluokittelusta. Selvityksen mukaan suurimmalla osalla (78 %) näistä kevytyrittäjistä on useampia palkanmaksajia.

Eläkevakuuttamisen kannalta tulojakauma tarkoittaa sitä, että suurin osa laskutuspalveluyritysten käyttäjien laskutuspalveluyrityksiltä saamista ansioista jää työeläkevakuuttamisen ulkopuolelle muun muassa ansioiden vähyyden vuoksi. Toisaalta isojakin ansioita ja vakiintunutta yrittäjätoimintaa on YEL-vakuuttamatta. Nämä vakuuttamispuutteet tulevat valvontatoimenpiteiden myötä korjattua.

ETK:n YEL-valvonta tulee monelle laskutuspalveluyritysten käyttäjälle yllätyksenä. Heillä ei välttämättä ole yrittäjäidentiteettiä ja toisaalta he kuvittelevat laskutuspalveluyrityksen hoitavan kaikki velvoitteet. Työeläkeyhtiö Elon ja Uusi työ ry:n kevytyrittäjäkyselyn 06/2022 mukaan 28 % alle 30-vuotiaista kevytyrittäjistä ei tiennyt, onko heillä YEL-vakuutus.

On myös havaittu, että laskutuspalveluyritysten kautta yrittäjinä toimii luottotietonsa menettäneitä henkilöitä. Samat henkilöt ovat saattaneet aiemmin toimia ennakkoperintärekisteriin rekisteröityneinä ja YEL-vakuutettuina yrittäjinä. Valvottavien joukossa on myös paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joilla ei ole osoitetietoja Suomessa. Toiminta on valvontahetkellä saattanut jo päättyä ja henkilö poistua Suomesta. Osoitteetonkin yrittäjä voidaan jälkikäteen pakkovakuuttaa.

Laskutuspalveluyritysten kautta on laskutettu myös työsuhteessa tehtyä työtä

Yksittäisissä valvontatapauksissa on ilmennyt, että henkilöllä saattaa olla työsuhde työnteettäjään. Jos laskutuspalveluyritys on toiminut työvoiman vuokraajana, voi kyseessä olla työsuhde myös laskutuspalveluyritykseen.  Valvonnassa on ilmennyt, että työntekijä - usein ulkomaalainen - kuvittelee työskentelevänsä tavallisena palkansaajana. Näissä tilanteissa selvittämistä hankaloittaa se, että millään osapuolella ei välttämättä ole halua kertoa työskentelyn todellista luonnetta ja oikeaa vakuutusjärjestelyä. Valvonnassa on nähtävissä, että perinteisesti työsuhteessa tehtyä työtä on myös tietoisesti siirretty kevytyrittäjyyteen ja työllistymisen kynnys on siten madaltunut. Näin on erityisesti kuljetus-, rakentamis-, siivous- ja hoitoalalla.

Laskutuspalveluyrittäjien valvonta jatkossa

Laskutuspalveluyritysten muuttuvaa kenttää seurataan tiiviisti. Jatkossa valvonnan kattavuus paranee, kun valvontaan poimitaan mukaan uusia laskutuspalveluyrityksiä ja käsittelyn automatisaatiota lisätään. Valvonta toimii, mutta iso osa yrittäjäasemassa tapahtuvasta työskentelystä jää nykyisen lainsäädännön mukaan työeläkevakuuttamisen ulkopuolelle muun muassa työskentelyn vähyyden ja toiminnan keston vuoksi.


Yhteistyöllä elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaan ja paljastamiseen

Lähde: Ruokavirasto, Tulli 21.11.2022

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023 elintarvikepetokset on luokiteltu osaksi kansainvälistä petosrikollisuutta. Elintarvikepetosten torjumiseksi on käynnistetty Ruokaviraston ja Tullin yhteistyöprojekti. Yhteistyöprojektissa keskitytään toimenpideohjelman mukaisesti elintarvikepetosten torjuntaan maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä.

Vuonna 2020 Tullissa perustettiin erillinen projektiryhmä, jonka tavoitteena on tehostaa elintarviketurvallisuutta, tunnistaa siihen liittyviä väärinkäytöksiä sekä torjua ja paljastaa elintarvikeketjun rikollisuutta. Tullin projektiryhmälle nimettiin projektipäällikkö 1.4.2021. Ruokavirastoon puolestaan perustettiin vuonna 2021 rikostorjuntatiimi. Rikostorjuntatiimissä toimii määräaikaisessa tehtävässä yksi tulliyhteistyön erityisasiantuntija. Ruokaviraston ja Tullin välinen yhteistyöprojekti aloitettiin huhtikuussa 2021, ja se on toiminnassa vuosina 2021–2023.

Yhteinen pilotti tuotti tuloksia

Projektin alkuvaiheessa kuvattiin elintarvikepetosten paljastamiseen ja selvittämiseen liittyvät prosessit sekä Tullissa että Ruokavirastossa. Sen jälkeen siirryttiin suunnittelemaan yhteistyön ja koordinoinnin tehostamista käytännön tasolla. Seurauksena syntyi Tullin ja Ruokaviraston yhteinen pilotti, jonka aikana kohdistettiin tehovalvontaa mausteiden, tuoreiden marjojen sekä lihatuotteiden maahantuontiin. Pilotti toteutettiin kolmessa vaiheessa touko–syyskuussa 2022. Tullin ja Ruokaviraston yhteistyön kehittämiseen ja yhteiseen pilottiin ovat osallistuneet Tullista muun muassa Tullilaboratorio, valvontaosasto, toimipaikkaosasto, ulkomaankauppa- ja verotusosasto sekä Tullin ruokakoirat. Ruokavirastosta projektiin ovat osallistuneet Ruokaviraston rikostorjuntatiimi, laboratorio- ja tutkimuslinjan kemian yksikkö sekä kuntien elintarvikevalvonta.

Pilotin tulosten perusteella Tullin ja Ruokaviraston erityisosaamisten tunnistamisella ja yhteistyön tiivistämisellä on keskeinen merkitys elintarvikepetosten paljastamisessa maan rajat ylittävässä liikenteessä. Yhteisen pilotin kautta Tullin, Ruokaviraston ja kuntien elintarvikevalvonnan yhteistyöstä saatiin arvokasta lisätietoa, jonka avulla eri viranomaisten yhteistyötä elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnassa on mahdollista kehittää entistä tiiviimmäksi ja tehokkaammaksi.

Kuvateksti: Tullin ja Ruokaviraston yhteiseen pilottiin osallistuivat muun muassa Tullin koiranohjaaja Seija Kontunen ja Aino-koira (vas.), Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta sekä Tullin koiranohjaaja Kimmo Linden ja Rico-koira.


Kotitaloudet ja pientyönantajat laiminlyövät tapaturmavakuuttamisen suurempia yrityksiä herkemmin

Lähde: Tapaturmavakuutuskeskus 24.10.2022

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvonnan päällikkö Niina Laakso esitteli viranomaisyhteistyöseminaarissa huomioita työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneistä työnantajista vuodelta 2021. Laakso kertoi, että TVK:n tulorekisteritietoihin perustuva massavalvonta on pitkälle automatisoitu. Valvonta ulotetaan myös niihin työnantajiin, jotka ovat tulorekisterissä ilmoittaneet, etteivät kuulu vakuuttamisvelvollisuuden piiriin. Tulorekisteri-ilmoituksensa laiminlyöneistä työnantajista saadaan tieto Aluehallintovirastolta ja Verohallinnolta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen puuttuminen tulee ilmi valvonnassa nopeasti.

TVK:n valvonnassa on myös havaittu, että laiminlyöntitapauksissa työtä teetetään usein ennen vakuutuksen alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Moni työnantaja ilmoittaa vakuutuksen puuttuessa tulorekisteriin ”ei vakuuttamisvelvollisuutta” -tiedon.

Vakuuttamattomista työnantajista kolmasosa oli kotitalouksia ja valtaosa lopuista alle 4 työntekijää työllistäneitä ja vuodessa alle 15.000 euroa palkkaa maksavia yrityksiä. Tyypillisesti vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet yritykset olivat toimineet vuosia ja jakautuneet eri toimialoille. Viime vuoden erityinen huomio oli kuitenkin se, että kiinteistöala oli noussut suurimmaksi vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneeksi toimialaksi.

Valvonnassa on käynyt ilmi, että työnantajat ottavat eläke- tai työttömyysvakuutuksen useammin kuin työtapaturma ja ammattitautivakuutuksen. Yleisin syy vakuuttamattomuuteen on tietämättömyys vakuuttamisvelvollisuudesta. Erityisesti työsuhteen ja yrittäjyyden statukset sekä vakuuttamisvelvollisuuden ansio- ja ikärajat ovat monelle epäselvät.

Tapaturmavakuutuskeskus tiedottaa työnantajia vakuuttamisvelvollisuudesta ja sen kriteereistä eri kanavien välityksellä. Myös vakuutusyhtiöt neuvovat työnantajia. Jos työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on jäänyt vakuutusyhtiöstä ottamatta, käsitellään vakuuttamaton aika jälkikäteisesti Tapaturmavakuutuskeskuksessa.


Harmaan talouden torjuntaohjelma täydentyi kolmella uudella hankkeella

24.10.2022

Ministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä käsitteli uusia hankkeita 5.10.2022. Sisäministeriön luotsaama hanke edistää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvonnan toteuttamista voittoa tavoittelemattomien toimijoiden (NPO) sektorilla. Toinen hanke on poikkihallinnollinen ja selvittää ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintimenettelyjä sekä siihen liittyviä kehittämistarpeita. Kolmas täydennys on sisäministeriön viestintähanke, joka tähtää ulkomaalaisille työntekijöille tarkoitetun Work Help Finland -mobiiliapplikaation tunnettavuuden kasvuun. Kaikki uudet hankkeet käynnistyvät viipymättä.

Edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen valvontaa ja tietojenvaihtoa NPO-sektorilla

Sisäministeriön luotsaamalla hankkeella edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvioon liittyvän toimintasuunnitelman toteuttamista NPO-sektorilla ─ esimerkiksi lisäämällä eri toimijoiden riskitietoisuutta ja kehittämällä viranomaisten tietojenvaihtoa sekä toimivaltuuksia. NPO-toimijoita ovat pääsääntöisesti voittoa tavoittelemattomat organisaatiot, kuten esimerkiksi yhdistykset, säätiöt ja järjestöt. Hanke palkkaa projektipäällikön johtamaan työryhmää, joka vastaa toimenpiteiden toteuttamisesta. Hanke on kaksivuotinen.

Selvityshanke ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinnin menettelyistä ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista 

Poikkihallinnollisessa hankkeessa selvitetään eri viranomaisten ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintiin liittyvien menettelyiden yhtenäistämis- ja kehittämistarpeita sekä rekisteritietojen oikeellisuuden varmistaminen ja viranomaisten välisen tietojenvaihdon katvealueita. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 loppuun mennessä. Verohallinto vastaa hankkeen tiedottamisesta.

Viestintähanke ulkomaisille työntekijöille suunnatun Work Help Finland -applikaation tunnettavuuden lisäämiseksi 

Hankkeella edistetään Suomessa asuvien ja Suomeen töihin tulevien ulkomaalaisten henkilöiden tietoisuutta työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan kehitetystä Work Help Finland - mobiiliapplikaatiosta, jonka avulla on saatavissa oikeaa tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista Suomessa. Viestinnän avulla pyritään lisäämään applikaation tunnettavuutta mainostamalla sitä eri toimenpitein. Hankkeella rahoitetaan lisäksi sovelluksen ylläpitoa. Sisäministeriön vetämä viestintähanke on vuoden mittainen.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Viranomaiset tekivät yhteisvalvontaa kesän festivaaleilla

Lähde: Aluehallintovirasto, Verohallinto

Kesän festivaalien valvontaa päästiin pitkän korona-ajan tauon jälkeen tekemään yhdessä eri viranomaisten voimin. Tulosten perusteella anniskeluluvan ehtoja noudatettiin varsin hyvin.  Verotarkastajien keräämää tietoa käytetään vertailutietona myöhemmässä valvonnassa. Työsuojelutarkastajat valvoivat tilaajavastuulain noudattamista. Yhteistyön havaintona oli, että jos yrityksellä oli puutteita, niitä oli yleensä useammassa kuin yhdessä asiassa. Yhteisvalvontaa siis tarvitaan. Siitä on etua myös valvonnan kohteelle, sillä hän saa selvitettyä asiat yhdellä kerralla kaikkien viranomaisten kanssa. Yrittäjiltä säästyy aikaa ja vaivaa.

Aluehallintovirasto (AVI) ja Verohallinto valvoivat kesällä 2022 kaikkiaan kolmellatoista eri festivaaleilla alkoholilain ja tilaajavastuulain noudattamista sekä keräsivät vertailutietoja myöhempää verovalvontaa varten. Kohteena oli sekä pieniä että suuria festivaaleja. Valvonnat järjestettiin Etelä-, Sisä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Valvonta toteutettiin AVI:n alkoholihallinnon koordinoimana. Poliisi oli mukana turvaamassa valvontoja.

Ajallisesti festivaalit kestivät lyhyen ajan (2–3 päivää). Viranomaisten valvontatoiminta järjestettiin siten, että se aiheuttaisi tapahtuman järjestäjälle mahdollisimman pientä häiriötä varsinaiseen toimintaan. Tämä näkyi käytännössä siten, että asiakkaan ei tarvinnut antaa samasta asiasta selvitystä erikseen eri viranomaisille vaan kaikkien tarvitsema tieto kerättiin samalla kerralla.

Viranomaiset pitivät yhteisesti tehtävää valvontaa toimivana valvontamuotona. Kukin viranomainen valvoi omalla toimialueellaan ja omilla toimivaltuuksillaan. Festivaalien yhteisvalvontaa tehdään myös tulevaisuudessa ja viranomaiset kehittävät toimintaansa saatujen kokemusten perusteella.

Tapahtumanjärjestäjät antoivat hyvää palautetta yhteisvalvonnasta. He pitivät hyvänä, että viranomaiset tekivät kentällä näkyvää valvontaa, joka on omiaan torjumaan ja ennalta estämään harmaata taloutta kaikissa sen ilmenemismuodoissa.

Alkoholilakia noudatettiin festivaaleilla melko hyvin

AVI:n Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen alueilla alkoholitarkastajat valvoivat anniskeluluvan ehtojen noudattamista ja sitä, ettei liian päihtyneille asiakkaille myyty alkoholia.

Tarkastajat kokivat tarkastukset onnistuneiksi ja valvonta sujui hyvin ja joustavasti yhdessä. Sekä AVI:n että Verohallinnon tarkastajat saivat tehdä tarkastuksia suunnittelemassaan laajuudessa. ”Aina oppii uutta ja näkökulma valvontatyöhön laajeni”, monet totesivat. Tarkastajilta saadun palautteen mukaan yhteisvalvonnassa opittiin toisten asiantuntijuudesta, ja jatkossa osataan kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin.

Alkoholilain mukaiset asiat olivat festivaaleilla pääosin kunnossa, mutta todetuissa epäkohdissa anniskeluluvanhaltijoita ohjattiin toimimaan oikein. Havaintona oli, että jos yrityksellä tai toimipaikalla on ongelmia tai yleensäkin puutteita jonkun viranomaisen toimivaltaan kuuluvan asian kanssa, on puutteita yleensä toisenkin viranomaisen toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Alkoholitarkastajat toivoivat yhteistyön saavan jatkoa, joskin yhteistarkastusten koordinaatiossa nähtiin kehittämistarpeita.

Työsuojelutarkastajat valvoivat tilaajavastuulain noudattamista

AVI:n työsuojelusta yhteisvalvontoihin osallistuivat Etelä-Suomen alueella myös ennalta ehkäisevää harmaan talouden torjuntaa tekevät tilaajavastuutarkastajat. Valituissa kohteissa valvontaa tehtiin jo festivaalialueen rakennusvaiheessa. Tällöin valvottavana oli erityisesti rakennustyömaalla käytettävien kuvallisten henkilötunnisteiden käyttö ja henkilöluettelot työmaan työntekijöistä.  Festivalien aikana tarkastajat haastattelivat kohteissa työskenteleviä työntekijöitä aliurakointiketjujen selvittämiseksi.

Tehdyt tarkastukset koettiin tilaajavastuutarkastajien toimesta hyödyllisinä ja yhteistyön toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Erityisesti yhteistyö valvontakohteissa, tiedonvaihto ennen ja jälkeen valvonnan sekä yhteinen kohdevalinta toisten viranomaisten kanssa koettiin toimivaksi.

Tilaajavastuuvalvonnan osalta tarkastukset ovat vielä kesken ja valvonnan tarkemmat tulokset ovat tiedossa myöhemmin.

Verohallinto käyttää vertailutietoja verovalvonnassa

Verohallinnon harmaan torjunnan verotarkastajat keräsivät tietoa alkoholin anniskelua harjoittavista yhtiöistä ja niiden käyttämistä työntekijöistä. Valvontatietoa saatiin myös artistien ja festivaalien järjestäjien välisistä sopimuksista. Kerättyjä vertailutietoja tullaan hyödyntämään verovalvonnassa.

Käteisen sekä korttimaksujen osuus maksuvälineenä oli valvotuissa kohteissa hallitseva, vain kahdessa festivaalikohteessa oli ranneke maksuvälineenä. Alkoholin anniskelua harjoittavien yhtiöiden työntekijöiden osalta korostui vuokratyövoiman käyttö. Kaksi tapahtumaa oli toteutettu käyttäen vain talkootyövoimaa.

Verohallinto hyödyntää kesän festivaalivalvonnassa kerättyjä tietoja myös pian alkavassa ravintola-alan valvontahankkeessa. Tehtyjen tarkastusten perusteella harmaan torjunnan verotarkastajat kokivat yhteistarkastukset pääosin hyvin sujuneiksi. Tieto siitä, mitä toinen viranomainen valvoo, koettiin tärkeäksi sujuvan viranomaisvalvonnan edellytykseksi.

Verohallinto näkee kentällä näkyvän ja uskottavan valvonnan tärkeänä osana harmaan talouden torjuntaa. Tarkastajat saivat myös asiakkailta tästä näkyvyydestä positiivista palautetta.

Tekstin koostamiseen ovat osallistuneet ylitarkastaja Riku-Matti Lehikoinen (ESAVI), tarkastaja Toni Latvamäki (PSAVI) ja yksikön päällikkö Kristian Dahl (LSAVI) AVI:n alkoholivalvonnasta sekä ylitarkastaja Mikko Vanninen (ESAVI) aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue sekä ylitarkastaja Perttu Puukko ja apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta.


Harmaan talouden torjuntaan kesän kynnyksellä kaksi uutta hanketta

Julkaisupäivä 22.8.2022

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma vuosille 2020─2023 on täydentynyt valtiovarainministeriön, oikeusministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön luotsaamilla uusilla hankkeilla. Valtiovarainministeriön vetoisessa hankkeessa arvioidaan merkittävää julkista tehtävää hoitavista henkilöistä (PEP) ylläpidettävän viranomaisrekisterin perustamista. Oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä luotsaama hanke selvittää alipalkkaukseen ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä erilliskysymyksiä. Molemmat hankkeet käynnistyvät viipymättä ja niiden on tarkoitus valmistua meneillään olevan toimenpideohjelman puitteissa.

Valtiovarainministeriön johdolla arvioidaan kansallisen PEP-rekisterin perustamista

Pankit ja kiinteistönvälittäjät muun muassa ovat velvollisia selvittämään, onko niiden asiakkaissa merkittävää julkista tehtävää hoitavia henkilöitä (PEP) ja kohdistamaan tällaisiin henkilöihin tehostettuja tuntemistoimia. Valtiovarainministeriön tekemässä kartoituksessa on noussut esille tarve säätää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa kansallisten viranomaisten velvollisuudesta tuottaa listaus kotimaisista PEP-henkilöistä. Tällä hetkellä rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset joutuvat hankkimaan PEP-henkilöitä koskevan tiedon julkisista lähteistä. Pienillä ilmoitusvelvollisilla ei välttämättä ole taloudellista mahdollisuutta ostaa kalliita kaupallisten toimijoiden palveluja tai arvioida tietojen luotettavuutta.

Hankkeessa arvioidaan nykytilaa, vaihtoehtoja rekisterin toteuttamistavaksi ja ylläpidon vastuutahoksi. Arviomuistiossa huomioidaan perustuslain, tietosuoja- sekä muun lainsäädännön asettamat reunaehdot viranomaisrekisterille. Lisäksi hanke sisältää viranomaisrekisterin perustamista koskevan vaikutusarvioinnin.

Selvitys alipalkkauksesta ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä rikosoikeuden näkökulmasta

Oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä koordinoimassa hankkeessa selvitetään tarkemmin rikoslain 36 ja 47 lukujen (mm. kiskonta ja työrikokset) rikostunnusmerkistöjä, syyteoikeuden vanhentumista ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta alipalkkauksen ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön kannalta. 

Hankkeessa selvitetään myös tilastollisin menetelmin alipalkkauksesta annettuja tuomioita ja rangaistusten perusteita Suomessa. Lisäksi pyritään hankkimaan lisätietoa alipalkkauksen kohteena olleista työntekijäryhmistä. Uusi tieto pyrkii tehostamaan asiaan liittyvien viranomaisten ja rikosprosessiketjun työtä ja yhteistoimintaa. Hanke toteuttaa osaltaan hallitusohjelman kirjausta, jossa etsitään keinoja puuttua alipalkkaukseen.

Lue lisää Harmaan talouden toimenpideohjelmasta


Ulkomaalaisten työntekijöiden puutteelliset asuinolot kertovat usein muustakin hyväksikäytöstä

Lähde: STM ja TEM 22.8.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyöryhmä selvitti useiden muiden viranomaisten kanssa ulkomaalaisten työntekijöiden majoitusolosuhteita ja niiden valvontaa.  Ulkomaalaisten työntekijöiden majoittamiseen liittyy merkittäviä mahdollisuuksia väärinkäytöksiin, kuten majoittaminen asumiseen kelpaamattomissa tiloissa, olosuhteisiin nähden kohtuuttoman korvauksen periminen majoittamisesta sekä työntekijöiden sitominen majoituksen myötä työnantajan tai tämän lähipiirin määräysvaltaan. Majoittaminen voi pahimmillaan olla merkittävä osa työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan monimuotoista kokonaisuutta. Majoitusjärjestelyt voivat liittyä myös yhteiskunnan tukijärjestelmien hyväksikäyttöön. Majoitusolosuhteilla on merkitystä myös terveysturvallisuuden ja paloturvallisuuden näkökulmasta.

Ulkomaalaisten työntekijöiden asumiseen ja majoittamiseen liittyvää valvontaa ja väärinkäytösten ehkäisyä voidaan tehostaa jo olemassa olevan lainsäädännön perusteella, mutta työryhmä tunnisti myös tarpeen uusille toimille.

Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on avaintekijä majoitusoloihin liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisessä. Työryhmä esittää valtakunnallista koordinointia ja alueellisia moniviranomaisyhteistyöryhmiä, jotta viranomaisten välistä yhteistyötä voidaan parantaa. Työnantajille ja viranomaisille tarvitaan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön tunnistamiseen liittyvää ohjeistusta ja koulutusta. Myös ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat lisää tietoa ja ohjeistusta neuvovista tahoista, majoitusolosuhteista ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Lisäksi työryhmä nostaa esille asuntopolitiikan kytkemisen nykyistä vahvemmin työperäiseen maahanmuuttoon, jotta kohtuuhintaisten asuntojen määrä ja työvoiman tarve vastaisivat toisiaan.

Majoitustyöryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset pyritään käynnistämään viimeistään vuonna 2023. Työryhmän on tarkoitus jatkaa toimintaansa verkostomaisesti ja edistää suositusten toimeenpanoa viranomaisten välisenä yhteistyönä. Toimenpiteiden seurannasta vastaa ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoa seuraava työryhmä.

Työryhmän raportti: Ulkomaalaisten työntekijöiden majoittaminen ja sen valvonta [.fi]›

Lisää tietoa Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Uusi yhteistoimintamalli ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja valvontaan

Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu 10.6.2022

Työperäisen maahanmuuton tehokas valvonta edellyttää viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Jotta viranomaiset voivat toimia suunnitelmallisesti yhdessä ja yhteisesti valita, mihin valvontaa tulee kohdentaa, tarvitaan johtamiseen ja toimivaltuuksiin selkeyttä.

Poliisiammattikorkeakoulu on yhdessä eräiden muiden viranomaisten kanssa valmistellut moniviranomaistoimintaan uuden yhteistoimintamallin, jonka avulla torjutaan ja valvotaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Yhteistoimintamalli esitellään raportissa, johon on koottu keskeiset tulokset Poliisiammattikorkeakoulussa toteutetusta Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille -hankkeesta. Raportin mukaan menestyksekäs moniviranomaistoiminta perustuu aktiiviseen ja motivoituneeseen suunnitteluun, yhteiseen toiminnan toteutukseen sekä palautteen antamiseen.

– Kun riskiperusteista kohdevalvontaa toteutetaan yhteistoimintamallin mukaisesti, moniviranomaistoimintaan on mahdollista luoda yhtenäiset menettelytavat eri puolille Suomea. Näin voidaan yhtenäistää toiminnan johtamista sekä havaita ja puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön, toteaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Kimmo Kuukasjärvi.

– Yhteistoimintamallissa riskiperusteinen kohdevalvonta sisältää kolme vaihetta: suunnittelu, toteutus sekä palaute ja jälkitoimet. Viranomaisten tulee välittää tietoa toisilleen matalan kynnyksen periaatteella. On tärkeää, että jokaisen viranomaisen roolit ja vastuut on tarkasti suunniteltu, jotta varsinainen valvontatapahtuma pystytään toteuttamaan tehokkaasti, kertoo Verohallinnon apulaisjohtaja Tarja Valsi.

Mobiilisovellus välittää tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista

Hankkeessa kehitettiin myös mobiilisovellus ’Work Help Finland’ (PDF 875 kt) , joka on tarkoitettu Suomeen tuleville ja Suomessa oleville ulkomaisille työntekijöille. Sovelluksen avulla jaetaan tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä keskeisimmistä avun tarjoajista. Erityisenä kohderyhmänä ovat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, jos he esimerkiksi epäilevät joutuneensa hyväksikäytetyiksi.

– Sovelluksen sisältö on käännetty 24 kielelle, joten ulkomainen työntekijä voi saada tietoa omalla äidinkielellään työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista, kertoo ylikomisario Olavi Kujanpää.

Sovelluksen sisältö noudattelee työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulta löytyvää Työskentely Suomessa -tietopakettia, mutta kertoo laajemmin myös työntekijän velvollisuuksista. Sovellus ei kerää käyttäjästään mitään yksilöiviä tietoja ja sen voi ladata ilmaiseksi sovelluskaupoista.

– Käytännön valvontatyössä on havaittu, että esimerkiksi ulkomaisten työntekijöiden puutteellinen kielitaito rajoittaa merkittävästi heidän mahdollisuuksiaan saada ja löytää tietoa. Tällöin työntekijät saavat ainoastaan tietoa, jota heidän työnantajansa tai ”maanmiehet” ja välikädet välittävät. Tämä tieto on valitettavasti usein vääristynyttä. Ongelma halutaan nyt korjata uuden mobiilisovelluksen avulla, toteaa Ruokaviraston johtava asiantuntija Minna Willman-Koistinen.

– Sovellus täydentää eri viranomaisten ennalta ehkäisevän työn keinovalikoimaa ja sen avulla voidaan jakaa ulkomaalaisille työntekijöille matalalla kynnyksellä tietoa Suomessa työskentelystä, kertoo työsuojelutarkastajana toimiva ylitarkastaja Katja-Pia Jenu.

Työperäistä hyväksikäyttöä on torjuttu jo kahden vuosikymmenen ajan

Osana hanketta Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) teki katsauksen siitä, miten ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön ja työperäiseen ihmiskauppaan on puututtu Suomessa. Ilmiöön herättiin jo 2000-luvun alussa, mutta erityisesti viime vuosikymmenen aikana hyväksikäytön vastainen toiminta on kehittynyt ja vakiintunut osaksi eri viranomaisten ja muiden tahojen toimintakenttää.

– Suomessa tunnistetaan enemmän työperäisen hyväksikäytön uhreja kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä liittyy analyysimme mukaan siihen, että ymmärrämme työperäistä hyväksikäyttöä laajemmin ilmiönä, HEUNIn erikoissuunnittelija Anniina Jokinen toteaa.

Vaikka ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön vastaisessa toiminnassa on otettu useita positiivisia kehitysaskelia, edelleen tulee ilmi monia rikosvastuun ja uhrien oikeuksien toteutumiseen liittyviä ongelmia. HEUNIn katsauksen mukaan suunnitelmallinen moniviranomaisyhteistyö edesauttaa näihin ongelmiin puuttumista kokonaisvaltaisella tavalla, jossa huomioidaan myös uhrien oikeudet ja lisätään työntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan.

”Matalat kynnykset on helpointa ylittää” : Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta moniviranomaistoiminnassa [.fi]

Katsaus työperäisen ihmiskaupan vastaisen toiminnan kehitykseen Suomessa [.fi]

Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille -hanke Polamkin verkkosivuilla [.fi]

Lisää tietoa Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta

Mobiiliaplikaatio Work Help Finland esittely (PDF 875 kt)


Happy Taxpayer on tavoittanut nuoret ja maahanmuuttajat

Lähde: Verohallinto 11.4.2022

Verohallinto käynnisti 2021 marraskuussa Happy Taxpayer -nimellä kulkevan viestintäkokonaisuuden, jossa kerrotaan verorahojen käytöstä nuorille ja maahanmuuttajille ymmärrettävällä tavalla.

Hanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa, josta se saa myös rahoituksensa. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.

Kun konsepti julkistettiin lähellä veropäivää, se herätti jonkin verran keskustelua. Medioista sen noteerasivat muun muassa Yle, Taloussanomat ja Mustread sekä ulkomailta muun muassa India Times.

”Ihmiset kertoivat Verohallinnon somejulkaisuissa olevansa iloisia veronmaksajia. Etenkin terveydenhuolto ja koulutus nousivat esiin kiitollisuuden aiheina. Näkyvä viestintä kerää aina myös kritiikkiä ja esimerkiksi huumorin käyttö viranomaisen viestintäkanavissa on vielä monille uusi ilmiö”, kommentoi hankkeen viestintäsuunnittelija Antti Kettunen Verohallinnosta

Sivuston julkaisun jälkeen tehtiin Facebook ja Instagram -markkinointia peräti viidellä kielellä; suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Mainos tavoitti jokaisen kohderyhmään kuuluvan somepalveluiden käyttäjän useampaan otteeseen. Suhteellisesti parhaiten klikkauksia keräsivät venäjän- ja arabiankieliset mainokset eli kielivähemmistöjen tavoittamisessa käännösten teettäminen kannattaa.

Yhteistyökumppaneidemme Pinkku Pinskun ja Molybrosin julkaisujen yhteenlaskettu tavoittavuus oli 216 187 näyttökertaa ja reaktioita julkaisut keräsivät yhteensä 24 391. Sivustolla on vieraillut sen avaamisen jälkeen noin 15 000 ihmistä, joista noin 70 % on Suomesta. Ulkomaalaisia käyttäjiä on tullut muun muassa Redditistä. Jopa neljä viidestä käyttää sivua mobiililaitteilla, eli nykyaikainen sivusto ei voi olla ainoastaan hyvin skaalautuva, vaan sen täytyy olla mobiililaitteille suunniteltu.

”Konseptin näkyvyyttä ja sen tavoitteita on ajateltava kokonaisuutena, joka pitää sisällään kaikki sen eteen tehdyt viestintätoiminpiteet. Nyt voisi sanoa, että olemme tavoittaneet kohderyhmämme ja jatkossa tehtävä työ vahvistaa ja monipuolistaa ymmärrystä, mihin verorahoja käytetään”, Kettunen jatkaa.

Keväällä Happy Taxpayerissä jatketaan vaikuttajayhteistyötä uusien kasvojen kanssa ja kartoitetaan lisäksi keinoja tavoittaa maahanmuuttajia ja oppilaitoksia.

Lisää tietoa Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Positiivisia kokemuksia taksivalvonnasta moniviranomaisyhteistyönä

Lähde: Aluehallintovirasto, Poliisi, Traficom, Verohallinto 11.4.2022

Takseihin kohdistettua moniviranomaisyhteisvalvontaa tehtiin valtakunnallisesti kuudella eri paikkakunnalla syksyn 2021 aikana. Poliisi vetoiseen valvontatapahtumaan osallistuivat Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualue (avi) sekä Verohallinnon harmaan talouden torjunta.  Valvonnan ajallisessa ja alueellisessa kohdentamisessa huomioitiin aiemmat valvontaiskut, saadut valvontapyynnöt ja vihjeet. Yhteensä valvottiin noin 300 taksia Oulussa, Turussa, Porissa, Espoossa, Helsingissä ja Tampereella.  Yhteistyön mallia valvonnassa pidettiin hyvin onnistuneena, ja samalla tavalla jatketaan myös vuonna 2022.

Valvonnat tehtiin ns. yhden pysähdyksen periaatteella, jolloin kukin valvontaan osallistunut viranomaistaho suoritti tehtävää omalla toimialueellaan ja omilla toimivaltuuksillaan.

Liikenneturvallisuus poliisin näkökulmasta kohtuullisessa kunnossa

Taksivalvonnassa poliisilla on useita eri valvonnallisia tehtäviä kuten taksiliikenteen pysäyttäminen valvontakohteeseen, ajoneuvon liikenneturvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden tarkastaminen (muun muassa ajoneuvon kunto), kuljettajan ajo-oikeuden, ammattiajoluvan ja ajokunnon varmistaminen, taksiajoneuvon lain vaatimien varusteiden (muun muassa taksivalaisin, kuljettajan ja luvanhaltijan tietojen nähtävillä pitäminen), asiakirjojen (muun muassa liikennelupa) ja rekisteröinnin (rekisteröity luvanvaraiseen liikenteeseen) oikeellisuuden tarkastaminen.

Yhteisvalvonnoista ei ole laadittu tilastoyhteenvetoa suoritteiden ja seuraamusten osalta, mutta tulosten osalta voidaan yleisesti todeta, että liikenneturvallisuuteen, esimerkiksi ajoneuvojen kuntoon liittyviä puutteita todettiin vajaa kymmenen, eli ajoneuvokalusto kaiken kaikkiaan oli hyväkuntoista. Tarkastuksissa havaittiin muutamia yksittäisiä määräaikaiskatsastamattomia, ajoneuvoveron suorittamattomia, sekä rekisteröintiin liittyviä puutteita. Tilanne oli siltä osin kuitenkin kohtuullisella, ennakkoarvioitua jopa paremmalla tasolla.

Havaituista puutteista ja pääsääntöisesti liikennevirhemaksun määräämiseen johtavista rikkeistä koski merkittävin osa kuljettajan nimen tai luvanhaltijan nimen ja yhteystietojen matkustajan nähtävillä pitämistä. Seuraavaksi suurin määrä puutteita todettiin asiakirjojen mukana pitämisessä. Erot valvontapaikkojen välillä olivat kuitenkin merkittäviä. Joissain tapauksissa seuraamus kirjoitettiin jopa puolelle kuljettajista, mutta valvontojen edetessä ja laadukkaan valvontatiedottamisenkin vaikutuksesta tiedon valvonnasta levitessä kentälle määrät putosivat merkittävästi.

Poliisin suunnitelmissa on jatkaa valvontayhteistyötä vuodelle 2022 laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti eri puolella Suomea. Viranomaisyhteistyön ohessa poliisi on jatkanut kiinteää yhteistyötä eri yhteisöjen ja järjestöjen, kuten Taksiliiton ja Invalidiliiton kanssa. Valvonnasta tätäkin kautta saatava palaute ja toiveet ohjaavat osaltaan valvonnan kohdentamista ja toisaalta tiedon välittämistä niin yrittäjille kuin matkustajille.

Traficom valvoi lain edellytysten täyttymistä taksiliikenteessä

Taksiliikenteen valvonnassa Traficom tarkastaa muun muassa, että taksissa nimi- ja hintatiedot on esitetty asianmukaisesti ja että ajoneuvossa on taksamittari tai muu vastaava laite tai järjestelmä. Valvonnassa Traficomin ammattiliikenteen asiantuntijat keräsivät tietoja siitä, täyttävätkö taksiliikenneluvan haltijat taksiliikenteen harjoittamista koskevat velvollisuudet.

Traficom tarkasti valvonnoissa yhteensä 313 taksia, joista 136 luvanhaltijalla havaittiin jatkotoimenpiteisiin johtaneita puutteita.  Näistä noin 10 prosentilla ilmeni lisäksi sellaisia vakavia puutteita luvan myöntämisen edellytyksissä, joiden johdosta Traficom ryhtyi toimenpiteisiin liikenneluvan peruuttamiseksi.

Kenttävalvonnoissa havaitut puutteet eivät kohdentuneet tietyille alueille, vaan puutteita havaittiin kaikilla valvontapaikkakunnilla. Luvan myöntämisen edellytyksissä havaitut puutteet ilmenivät Oulun, Helsingin ja Tampereen valvontojen yhteydessä.

Valvonnassa havaitut puutteet kertoivat osaltaan valvonnan tarpeesta. Merkittävä määrä puutteita todettiin muun muassa matkustajan nähtävillä pidettävissä tiedoissa sekä liikennöintiin oikeuttavan asiakirjan mukana pidossa. Mainitut puutteet eivät varsinaisesti vaaranna liikenneturvallisuutta, mutta ne vaikuttavat matkustajan ja kuluttajan oikeuksien toteutumiseen.

Verohallinto kohdentaa toimenpiteitä valvontahavaintojen perusteella

Verohallinnosta valvontoihin osallistuivat harmaan torjunnan verotarkastajat. Tietoa kerättiin muun muassa kuljettajista ja taksiyrityksistä. Verohallinnolla on parhaillaan käynnissä tehostettu taksialan valvontahanke, jossa valvonnassa kerättyjä tietoja on hyödynnetty.

Eri paikkakunnilla valvotuista takseista kerättiin vertailutietoa Verohallinnon riskienhallinnan analysoitavaksi yhteensä 293 tapauksessa. Verovalvontaan näistä nousi 22 kpl (8 %). Valvonnoista nousseista tapauksista 17 kpl ohjautuu verotarkastukselle, 4 kpl henkilöverotukseen ja 1 kpl vaatii vielä lisäselvittelyjä. Yhteenvetona voidaan todeta, että mitä etelämpänä valvontaa tehtiin, sitä suuremmaksi kasvoivat valvontaan nousseiden tapausten määrät. Esimerkiksi Oulussa valvontaan nousi n. 2 % valvotuista, kun vastaava luku oli pääkaupunkiseudulla tehdyissä valvonnoista 14 %.

Noin puolessa valvontaan nousseissa tapauksissa kuljettajan palkasta ei ollut tietoa tulorekisterissä. Selvitykseen nousi tapauksia myös siksi, että kuljettajan palkka oli pieni suhteessa ajettuihin kilometreihin tai yhtiöllä oli useita autoja ja palkat pieniä tai yhtiön liikevaihto oli pieni tai palkat oli maksettu alihankintana. Myös vuokratyön käsittelyyn liittyi epäselvyyksiä. Joissain tapauksissa mittarin mukaan oli ajoja, mutta Verohallinnolle oli annettu ei toimintaa -ilmoitus.

Verohallinto näkee tärkeänä osana harmaan talouden torjuntaa kentällä näkyvän vaikuttavan ja uskottavan valvonnan. Verotarkastajat keräsivät valvontatiedot vielä tällä kertaa manuaalisesti, mutta parhaillaan on kehitteillä mobiilityökalu, jolla voidaan kerätä ns. massatietoa valvonnoilla havaituista työntekijöistä ja työnantajista. Tulevaa työkalua on kehitetty myös näissä valvonnoissa kerättyjen tietojen avulla. Sovellukseen on tarkoitus rakentaa tietojen keräämisen lisäksi myös kyvykkyys vertailla kerättyä tietoa reaaliaikaisesti tulorekisteritietoihin. Tällöin kenttävalvontaa Verohallinnon havaintojen suhteen voidaan tehdä vielä tehokkaammin ja riskiperusteisemmin. Kaikille valvottaville ei tällöin tarvitse esittää samoja kysymyksiä.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue valvoi työnantajien varmistusvelvollisuutta ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeudesta

Työsuojelun valvonnan painopisteenä oli valvoa työnantajien ulkomaalaislain mukaista varmistamisvelvollisuutta ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeudesta sekä hankkia tarkastuksilla tietoa työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan haastattelemalla työntekijöitä.

Pääkaupunkiseudulla suoritetussa valvonnassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) työsuojelun vastuualueen havaintojen perusteella työsuhteisia työntekijöitä taksiliikenteessä oli noin kolmasosa, joista ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli noin 60 %. Valtakunnallisesti tarkasteltuna ulkomaalaisten työntekijöiden osuus korostui pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla valvonnassa kohdattujen yritysten syvällisemmässä tarkastuksessa ESAVI:n työsuojelun vastuualue havaitsi eri työnantajien palveluksessa viisi työnteko-oikeudetonta työntekijää. Näiden työnantajien osalta työsuojeluviranomainen laatii esitutkintailmoitukset poliisille. Muualla Suomessa tehdyissä valvonnoissa ei ole tehty havaintoja työnteko-oikeudettomista työntekijöistä tai elinkeinoa oikeudettomasti harjoittavista henkilöistä.

Valtakunnallisesti valvonnassa havaittiin työoikeudellisia puutteita työsopimuksissa, työvuoroluettelossa, työaikakirjanpidossa ja työterveyshuollon järjestämisessä.

Suoritetuissa tarkastuksissa työntekijöiden sekä yrittäjien vastaanotto oli positiivista ja informaatio ulkomaalais- sekä työoikeudellisista säädöksistä otettiin vastaan hyvin. Valvontaiskut kehittivät viranomaisten yhteistoimintaa positiiviseen suuntaan, joka näkyi tiedon välittämisenä valvontaiskuissa sekä niiden jälkeen.

Tekstin koostamiseen ovat osallistuneet poliisitarkastaja Kari Onninen Poliisihallituksesta, asiantuntija Tiina-Liisa Ruotsalainen Traficomista, apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta ja tarkastaja Janne Varonen (ESAVI) aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.


Uusi selvitys arvioi keinoja parantaa tietojenvaihtoa kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa 

Lähde: valtiovarainministeriö 1.4.2022

Valtiovarainministeriö on laatinut selvityksen tietojenvaihdon parantamisesta kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa. Tarkoituksena oli selvittää tietojenvaihtoon liittyviä esteitä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Selkeimmiksi kehityskohteiksi arvioitiin tiedon liikkuvuuden parantaminen eri viranomaisten välillä sekä ilmoitusvelvollisten välisen tiedonvaihdon parantaminen erityisesti epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten yhteydessä.

Tarve selvityksen tekemiseen nousi kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen viranomaisyhteistyöryhmässä. Tietojenvaihdon parantamisen tavoite on myös mainittu hallitusohjelman kirjauksessa sekä Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023.

Selvityksessä tuodaan esiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa tarkoitettujen viranomaisten, ilmoitusvelvollisten sekä kansallisten työryhmien tietojenvaihdon ongelmakohtia. Selvitystyön lähteinä on käytetty kansallisten viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten haastatteluja sekä voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Tiedonvaihdossa on useita kehittämiskohteita

Selvitys tuo esiin useita kehittämistarpeita, jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri kategoriaan:

  • lainsäädännölliset muutostarpeet
  • tietojenvaihdon kehittämisen käytännön muutostarpeet (kuten viranomaisohjeistus)
  • viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten välisen (nk. Public-Private Partnership) yhteistyön kehittäminen.

Tietojenvaihto kansallisissa työryhmissä on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla. Yleishyödyllisiä yhteisöjä koskeva tietojenvaihto ja viranomaisyhteistyö vaativat kuitenkin kehittämistä. Viranomaistoiminnassa tietojenvaihdon osalta selkeimmäksi kehityksen kohteeksi nousi tiedon liikkuvuuden parantaminen eri viranomaisten välillä. Esteinä tiedon siirtymiselle nähtiin erilaisten oikeuksien puuttuminen vastaanottaa tietoa tai luovuttaa tietoa eteenpäin. Myös tietosuojalainsäädäntö rajaa tietojenvaihtomahdollisuuksia viranomaisten välillä. Selvityksen mukaan Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen tulisi jakaa enemmän ajantasaista tietoa eri viranomaisille.

Tietojenvaihto ilmoitusvelvollisten toiminnassa rajoittuu pitkälti laissa määriteltyjen velvoitteiden mukaiseen tietojenvaihtoon viranomaisten kanssa. Tiedonvaihtoa on kuitenkin tarkoitus kehittää erityisesti Public-Private Partnership -yhteistyön avulla. Useat ilmoitusvelvolliset kaipaavat enemmän viranomaisohjeistusta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnasta. Ilmoitusvelvollisten keskinäistä ja sisäistä tietojenvaihtoa rajaa erityisesti tietosuojalainsäädäntö sekä ammattisalaisuudet, mutta tietojenvaihto on kuitenkin rajoitetusti mahdollista. Ilmoitusvelvollisten välisen tietojenvaihdon parantamisen osalta keskiöön nousi rahanpesulain 4 luvun 4 §:n selkeyttäminen ja mahdollinen laajentaminen. Lainkohdassa säädetään epäilyttäviä liiketoimia koskevasta salassapitovelvollisuudesta ja salassapitovelvollisuutta koskevista poikkeuksista. Ilmoitusvelvollisten laajempi mahdollisuus vaihtaa tietoja keskenään mahdollistaisi ennakoivan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan.

Tietojenvaihdon voidaan katsoa olevan kohtuullisella tasolla, mutta sitä voidaan nostaa nykyisestä huomattavasti. Selvitystä seuraavassa jatkohankkeessa on tarkoitus arvioida löydettyjä kehittämistarpeita ja suunnitella konkreettisia toimenpiteitä tietojenvaihdon parantamiseksi. Valtiovarainministeriö toteuttaa jatkohankkeen vuoden 2022 aikana.

Selvitys tietojenvaihdon parantamisesta kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistoiminnassa [.fi]›

Lisätietoa rahanpesu.vm@gov.fi

Linkki: Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä 4 luku 4 § Finlexissä [.fi]›


Viranomaisten selvitys lainsäädännön soveltamiskäytännöistä ja tulkinnoista työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedosta uusissa työnteon muodoissa

Lähde: TEM 14.2.2022 

Työ- ja elinkeinoministeriön verkosto on selvittänyt erillisellä kyselyllä viranomaisten soveltamiskäytäntöjä, kun ne punnitsevat työnsuorittajan oikeudellista asemaa erityisesti työnteon uusissa muodoissa. Selvitys antaa kattavan kuvan viranomaisten käytännön haasteista ja tulkintaongelmista rajanvetotilanteissa. Työnteon uudet muodot ja työnteon uudelleen organisointi kehittyvät erilaisten liiketoimintamallien myötä.  Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia järjestää työntekemisen tapoja sekä työsuhteessa että yrittäjätyössä.

Viranomaisilta selvitettiin mm. niiden soveltamaa substanssilainsäädäntöä. Lisäksi tiedusteltiin, annetaanko jollekin työsuhteen tunnusmerkille erityinen panoarvo ja mikä kriteeri aiheuttaa eniten haasteita oikeussuhteen luonnetta ratkaistaessa. Saaduista vastauksista ilmeni, että työnteon uusiin muotoihin liittyy käytännön soveltamisongelmia, jotka ilmenevät kunkin viranomaisen työssä (neuvonta, ratkaisukäytäntö, jälkikäteiskontrolli). 

Selvitys tukee TEM:n sääntelytyöryhmän työtä, jossa selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta.

Ketkä osallistuivat selvityksen tekemiseen? 

Työ- ja elinkeinoministeriön edustajien lisäksi verkostossa oli edustus sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Verohallinnon, Eläketurvakeskuksesta (ETK), Etelä-Suomen aluehallintorivaraston työsuojelun vastuualueesta (AVI), Tapaturmavakuutuskeskuksesta (TVK), Uudenmaan ELY-keskuksesta (palkkaturva, työttömyysturva, ulkomaisten yrittäjien oleskeluluvat) ja Maahanmuuttovirastosta. 

Johtopäätöksiä 

Työssä mukana olleiden viranomaisten mukaan uusiin työnteon muotoihin liittyy työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto-ongelmia. Työntekemisen muutos johtaa erilaisiin haasteisiin, koska toisinaan työnteko-olosuhteet eivät enää vastaa perinteistä työsuhdetta tai yrittäjyyttä, vaan muistuttavat näiden yhdistelmää.  Osa viranomaisista näkee merkittäviäkin haasteita rajapinnan tulkinnassa.

Joidenkin viranomaisten tehtävissä myönnettävät luvat/etuudet ratkaistaan sen mukaan, onko kyse työsopimuslain mukaisesta työsuhteesta. Työsopimuslain tunnusmerkistön merkitys korostuu TVK:n, ETK:n, AVI:n sekä palkkaturvaviranomaisen työssä. Kaikki viranomaiset, kuten Verohallinto, eivät kuitenkaan sovella työsopimuslain työsuhteen määritelmää sopimussuhteen luonnetta määrittäessään.  Työttömyysturvassa pohdinta lähtee yrittäjyyden tunnusmerkeistä käsin. Jos henkilö on työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä, tämä status on ensisijainen ja ratkaiseva, vaikka henkilöä olisi esimerkiksi työsopimuslakia, työaikalakia ja vuosilomalakia tulkittaessa pidettävä työsuhteisena työntekijänä.

Työn tekemiseen liittyvät käsitemäärittelyt poikkeavat sekä kansallisessa että kansainvälisessä sääntelyssä. Samaa työntekosuhdetta voidaan käsitellä eri laeissa ja niihin perustuvissa tulkinnoissa eri tavoin. Tämän vuoksi voi syntyä tilanteita, joissa sama oikeussuhde on yhden lain näkökulmasta katsottuna työsuhde ja toisen säädöksen valossa kyse onkin yrittäjyydestä. Ristiriitatilanne voi syntyä, vaikka viranomaiset ratkaisisivat oikeussuhteen luonteen työsopimuslain perusteella, koska erityislaeista ja kunkin hallinnonalan omasta oikeuskäytännöstä voi seurata vastakkaisia ratkaisuja. Sopimuskumppaneille ja asiakkaille tämä aiheuttaa epävarmuutta ja tulkinnanvaraisuutta eri velvollisuuksista huolehtimisessa, myös niissä tilanteissa, joissa halutaan toimia oikein.

Vaikka arvio työsuhteen olemassaolosta tehdään vakiintuneiden työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta (työn tekeminen, sopimuksen perusteella, henkilökohtaisesti, työnantajan lukuun, tämän johdon ja valvonnan alaisena ja vastiketta vastaan) eri viranomaisten ja tahojen tulkinnoissa on eroja. Uudet työn tekemisen tavat aiheuttavat kaikkien vastanneiden viranomaisten mielestä jossakin määrin epäselvyyttä ja epätietoisuutta.

Viranomaisten mielestä sopimusosapuolten olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimusehtojen sisältöön, työskentelyolosuhteisiin ja niiden merkitykseen, jotta oikeussuhdetta tulkittaisiin osapuolten tarkoittamalla tavalla huomioiden kuitenkin työsopimuslain pakottava luonne. Todellisuudessa tosiasialliset työskentelyolosuhteet eivät aina kuitenkaan vastaa sopimuksen sisältöä. Selkeät sopimukset parantaisivat viranomaisten mahdollisuuksia arvioida sopimusten oikeudellista luonnetta ja samalla lisäisivät oikeusvarmuutta, joskaan tämäkään ei poista kaikkia työnteon uusien muotojen mukanaan tuomia ongelmia ja riskejä, jos tosiasialliset työskentelyolosuhteet eivät vastaa sopimukseen kirjattua.

Selvitys toteutettiin osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa


Tuore selvitys esittelee keinoja havaita ja puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön

Lähde: TEM 27.1.2022

Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Erityisesti selvityksellä tavoitellaan 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanon tukea Maahanmuuttovirastossa. Lainmuutoksen myötä ulkomaalaislakiin tulivat erityiset luvat työperäisen hyväksikäytön uhrille. Uudet luvat merkitsevät Maahanmuuttovirastolle uudenlaisia harkintatehtäviä, joihin liittyvät hallinto- ja oikeuskäytännöt kehittyvät vasta ajan myötä.

Selvityksessä tarkastellaan asiantuntemuksen tuen tarpeita ja tiedon katvealueita, joita työperusteisia oleskelulupahakemuksia käsittelevillä ja ulkomaalaisten työntekoa valvovilla viranomaisilla on liittyen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön tunnistamiseen ja torjuntaan. Selvityksessä on paikannettu useita kehittämistarpeita ja niihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia viranomaistyössä laajemminkin. Nämä arvioidaan ja niiden toimeenpano valmistellaan asianomaisilla hallinnonaloilla siten, että niistä on mahdollisimman tehokas viranomaistyön tuki ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy : Viranomaistyön tuen tarpeet ja tietokatveet - Valto (valtioneuvosto.fi)  [.fi]›

Lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta

 

Sivu on viimeksi päivitetty 23.1.2023