Hankkeet ja valvonta

Kansallinen tietojärjestelmä parantaisi tiedonsaantia poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä

Valtiovarainministeriö 22.2.2024

Rahanpesulaki ei tarjoa keinoja, joilla rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset voisivat saada poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä tietoa kohtuullisella vaivannäöllä ja kustannuksilla. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kansallisen keskitetyn tietojärjestelmän kautta nämä ilmoitusvelvolliset saisivat tarvittavat tiedot nykyistä paremmin asiakkaiden tuntemisvelvoitteen täyttämiseksi. Tuore arviomuistio on laadittu osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

Tietoa luotettavammin ja ajantasaisemmin

Valtiovarainministeriö arvioi muistiossaan, miten tietoja poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä voitaisiin käsitellä kansallisen tietojärjestelmän avulla. Tavoitteena olisi parantaa tietojen saatavuutta, kattavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta, kun ilmoitusvelvolliset hankkivat välttämättömiä tietoja asiakkaan tuntemiseksi.

Tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ministeriö on arvioinut lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden asettamista eri tahoille ja tietojen keräämistä jo olemassa olevista tietokannoista. Lisäksi on arvioitu henkilötietojen keräämistä ja tallentamista kansalliseen tietojärjestelmään tietosuojasääntelyn ja kansallisen sääntelyliikkumavaran näkökulmasta.

Tietojärjestelmässä pitäisi käsitellä myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden perheenjäsenten ja yhtiökumppanien tietoja, jotta ilmoitusvelvolliset saisivat tietoja nykyistä paremmin. Näin voitaisiin tehdä, kun se olisi perusteltua ja välttämätöntä asiakkaan tuntemiseksi. 

Rekisteri tai kyselypohjainen järjestelmä

Keskitetty kansallinen tietojärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:

  • Rekisteri: tietoja tallennettaisiin tietokantaan.
  • Kyselypohjainen hajautettu järjestelmä: ilmoitusvelvollinen tekisi järjestelmässä mukana oleville tahoille kertaluonteisen kyselyn asiakkaan asemasta.

Valtiovarainministeriö arvioi sopivimmiksi rekisterinpitäjiksi Digi- ja väestötietoviraston sekä Patentti- ja rekisterihallituksen.

Rahanpesulain mukaan poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP, politically exposed person) on ihminen, joka toimii merkittävässä julkisessa tehtävässä. 

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta
Arviomuistio poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden henkilötietojen käsittelystä keskitetyn kansallisen tietojärjestelmän avulla [.fi]›


Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla

Työ- ja elinkeinoministeriö, 15.2.2024

Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puututaan tehokkaasti ja ennakoiden. Tuore työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma pureutuu ilmiöön lainsäädäntöuudistuksilla ja lisäämällä viranomaisyhteistyötä. Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä hyväksyi toimenpideohjelman 15.2.2024.

Viime vuosina Suomessa on paljastunut ennätysmäärä työperäisiä hyväksikäyttötapauksia ja epäilyjä. Työministeri Arto Satosen mukaan uudella toimenpideohjelmalla pyritään varmistamaan, että Suomeen tulevat ihmiset voivat työskennellä turvallisissa ja oikeudenmukaisissa oloissa. Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti.

Toimenpideohjelma vahvistaa viranomaisten yhteistyötä

Työperäisen hyväksikäytön vastaisessa toimenpideohjelmassa on viisi päätavoitetta, joita edistetään 33:lla toimenpiteellä. Toimenpiteisiin kuuluu lainsäädäntöuudistuksia sekä viranomaisten yhteistyön lisäämistä. Toimenpiteillä pyritään ennaltaehkäisemään työmarkkinoilla esiintyviä väärinkäytöksiä panostamalla neuvontaan ja lisäämällä tietoisuutta kansainvälisen rekrytoinnin eri vaiheissa.

Toimenpiteillä turvataan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osallistuvien viranomaisten toimintaedellytyksiä muun muassa varmistamalla viranomaisten väliset tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeudet, kehittämällä viranomaisten analyysitoimintaa ja asettamalla kansallinen pimeän työn torjuntaa edistävä yhteistyöverkosto, jonka tehtäviin kuuluvat myös työperäisen hyväksikäytön vastaiset EU:n sisäiset toimet.

Työnantajat mukaan hyväksikäytön torjuntaan

Suomen työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU- ja ETA-valtioista, minkä lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään kohdennetusti kolmansista maista. Uusi toimenpideohjelma vahvistaa työnantajien mahdollisuuksia torjua hyväksikäyttöä. Työnantajien yhteiskuntavastuuta ja eettistä kansainvälistä rekrytointia edistetään muun muassa luomalla kriteeristö luotettavien kumppanien tunnistamiseen Suomessa.

Toimenpideohjelmassa pyritään varmistamaan, että Suomeen saapuvat työntekijät saavat riittävää tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä suomalaista työmarkkinoista. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi Work Help Finland -sovelluksen markkinoinnin ja asiasisällön laajentaminen.

Toimenpideohjelmassa tehostetaan rikosvastuun toteutumista korottamalla työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta ja väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Toimenpiteisiin kuuluu työperäisen hyväksikäytön uhreille tarjottavien tukipalvelujen turvaaminen ja oikeusavun saatavuuden parantaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä seuraa ohjelman toimeenpanoa läpi hallituskauden.

Lisätietoja:
Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote [.fi]›
Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma [.fi]›


Suomi päivitti arviotaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä

Valtiovarainministeriö, sisäministeriö 8.2.2024

Epäviralliseen kansainväliseen rahanvälitykseen sisältyy erittäin merkittävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. Riski on merkittävä myös virtuaalivaluutan tarjoajilla, pankeilla ja maksupalvelujen tarjoajilla, arvioivat kansalliset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen viranomaiset ja muut keskeiset toimijat.

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat päivittäneet osittain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviota, jonka ne laativat vuonna 2021. Tietojenvaihtoon liittyy edelleen puutteita viranomaisten välillä, yksityisen sektorin kanssa ja ilmoitusvelvollisten kesken. Tämä on merkittävä riski eri sektoreilla.

Toimintasuunnitelmaan päivitys

Ministeriöt ovat päivittäneet myös riskiarvion toimintasuunnitelmaa tälle ja ensi vuodelle. Toimintasuunnitelman strategisina painopisteinä on

  • lisätä yleistä tietoisuutta rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta
  • kehittää tietojenvaihtoa, kansallista lainsäädäntöä ja tilastointia
  • toteuttaa riskiarvion esiin nostamien merkittävimpien yksittäisten riskien pienentämistoimia
  • kehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnan ja riskien hallinnan digitalisointia.

Toimintasuunnitelmaan on ensimmäistä kertaa nostettu rekisteröimättömät hawala-toimijat. Näihin epävirallisiin kansainvälisiin rahanvälittäjiin liittyy merkittävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski.

Lisätietoja:
Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta
Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio 2023, osittaispäivitys [.fi]› (julkaisuarkisto Valto)
Tietoa rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta [.fi]› (rahanpesu.fi)


Tilastolliset menetelmät valjastettu kartellien vastaiseen työhön

 Kilpailu- ja kuluttajavirasto 8.2.2024

Suomen julkisista hankinnoista kertyy paljon dataa, jonka avulla pystytään jatkossa paljastamaan kartelleja viimeisimpien tutkimuskirjallisuudessa kehitettyjen tilastollisten menetelmien avulla. Data-analytiikan hyödyntämistä kartellien vastaisessa työssä koskeva hanke on valmistunut.

Julkisista hankinnoista kertyvän tarjousaineiston hyödyntäminen kartellien vastaisessa työssä

Kartellit ovat kaikkein vakavimpia kilpailunrajoituksia ja lainvastaisina verrattavissa talousrikollisuuteen. Kartellit nostavat hankintojen hintatasoa ja heikentävät siten julkisten varojen tehokasta käyttöä. Julkisten hankintojen erittäin mittavan taloudellisen volyymin vuoksi kartellien paljastamiseen liittyy merkittävä kansantaloudellinen intressi.

Vuoden 2021 keväällä käynnistettiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman osahanke, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, minkälaisin tilastollisin menetelmin kartelleja on mahdollista havaita julkisten hankintojen tarjousaineistosta, sekä mitä muita aineistoja tässä työssä voidaan hyödyntää. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisuutta edelleen kehittää työkaluja hankintoja tekevien julkisyhteisöjen hyödynnettäviksi.

Tilastolliset menetelmät auttavat löytämään neulan heinäsuovasta

Sähköisesti järjestetyistä julkisten hankintojen kilpailutuksista kertyy paljon dataa, jota on mahdollista hyödyntää kartellien vastaisessa työssä. Hankkeen myötä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pystyy jatkossa paremmin analysoimaan Suomen julkisista hankinnoista kertyvää, kansainvälisesti vertaillen kattavaa ja laadukasta tarjousaineistoa. KKV on kerännyt käyttöönsä viimeisimmät tutkimuskirjallisuudessa kehitetyt tilastolliset menetelmät, joiden toimivuus on varmennettu testaamalla menetelmiä aineistoihin jo kiinnijääneistä kartelleista.

Analyysityökalujen edelleen kehittäminen laajemmin julkisia hankintoja tekevien julkisyhteisöjen hyödynnettäväksi osoittautui hankkeessa kuitenkin epätarkoituksenmukaiseksi: tilastolliset menetelmät edellyttävät toimiakseen suuria datamassoja, joita yksittäisellä hankintayksiköllä ei yleensä ole. Tilastollinen kartelliseulonta on tämän vuoksi tarkoituksenmukaisempaa keskittää KKV:lle. Hankkeen päättyessä KKV:ssa on jo käyty läpi useita kilpailutuksia, joissa on havaittu viitteitä tavanomaisesta poikkeavasta tarjouskäyttäytymisestä. Riittävän näyttökynnyksen täyttyessä KKV käynnistää kartelliepäilyistä selvitykset.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta
Lue lisää kartelleista ilmiönä
Lue lisää julkisista hankinnoista


Julkisten hankintojen tarjoustiedot tehostavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvontaa ja hankintojen kilpailullisuuden tutkimusta

Kilpailu- ja kuluttajavirasto 1.2.2024

Suomessa hankitaan tavaroita ja palveluja julkisin varoin yksityisiltä markkinoilta vuosittain noin 30 miljardilla eurolla. Näin suuri potti houkuttaa rehellisen kilpailun lisäksi myös erilaisia harmaan talouden ilmiöitä, kuten tarjoajien välisen kilpailun rajoittamiseen tähtääviä kartelleja. Kartellit nostavat hintatasoa merkittävästi ja uhkaavat siten julkisten varojen tehokasta käyttöä. Kartellit tyypillisesti myös heikentävät saatavilla olevan tarjonnan laatua. 

Harmaan talouden torjuntaohjelman hankkeessa ”Varmistetaan kilpailutusjärjestelmän tarjoustietojen saatavuus ja hyödyntäminen harmaan talouden torjunnassa” tähdättiin julkisiin hankintoihin jätettyjen tarjoustietojen hankkimiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja soveltuvin osin Verohallinnon tarpeisiin. Hankkeen kärkenä oli luoda KKV:n käyttöön tietokanta, joka mahdollistaisi epäilyttävän tarjouskäyttäytymisen havaitsemisen tarjoushinnoista tilasto- ja taloustieteellisillä menetelmillä sekä luoda tietojen analysointiin tarvittava analyysiympäristö. 

Tarjousaineisto avaa oven kattavaan tarjouskäyttäytymisen ja kilpailun tilan havainnointiin

KKV:n käytettävissä on hankkeen ansiosta lähes sadan tuhannen kilpailutetun hankintakohteen tarjoustiedot vuosilta 2017–2022. Tarjousdataa täydennetään sen kattavuuden parantamiseksi myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa luotiin KKV:n käyttöön tarjousdatan tietoturvalliset tekniset siirto-, tallennus- ja analysointivalmiudet. Virastoon perustettiin myös pysyväisluonteinen tarjousten seulontatoiminto mahdollisen kartellikäyttäytymisen havaitsemiseksi julkisissa hankinnoissa. Tämä yhdistettynä tarjousdatan määrän jatkuvaan kasvattamiseen tehostaa kartellivalvontaa ja lisää kartellien kiinnijäämisriskiä.

Hankkeen päättyessä kartelliseulonnassa on käyty jo läpi useita kilpailutuksia, joissa on havaittu viitteitä tavanomaisesta poikkeavasta tarjouskäyttäytymisestä. Riittävän ensivaiheen näytön täyttyessä KKV käynnistää kartelliepäilyistä selvitykset.

Kilpailun tehostaminen julkisissa hankinnoissa heikentää osaltaan kartellien elintilaa ja torjuu harmaata taloutta. KKV:n hankkiman tarjousdatan avulla virastolle tarjoutuu myös mahdollisuus tutkia entistä kattavammin kilpailun astetta julkisissa hankinnoissa. Tämän johdosta KKV:lla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tarjota hankintayksiköille ja poliittista päätöksentekoa varten tutkimustietoa kilpailun tehostamiseksi hankinnoissa. Ensimmäinen pitkälti tarjousdataan pohjautuva KKV:n selvitys kilpailun tilasta julkisissa hankinnoissa julkaistiin joulukuussa 2023 [.fi]›.

Hankintayksiköiden oma valveutuneisuus edesauttaa kartellien torjuntaa ja tehokkaan kilpailun aikaansaamista hankinnoissa

Osana hanketta KKV julkaisi hankintayksiköille suunnatun itseopiskelupaketin kilpailun merkityksestä julkisten varojen tehokkaan käytön kannalta sekä kartellien toiminnasta, niiden havaitsemisesta ja ehkäisemisestä. Tämän lisäksi KKV käynnisti yhteistyössä Verohallinnon kanssa hyvinvointialueille suunnatun informointi- ja koulutuskampanjan kartellien ja muiden harmaan talouden ilmiöiden sekä korruption torjunnan edistämiseksi. Hyvinvointialueet käyttävät hankintoihin vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta
Lue lisää kartelleista ilmiönä
Lue lisää julkisista hankinnoista


Valvontahankkeella selvitettiin lainsäädäntömuutoksen vaikutuksia vakuutuskuorien verotukseen

Verohallinto 23.1.2024

Vakuutuskuoriin kohdistuvalla valvontahankkeella hankittiin tietoa vuoden 2020 alusta voimaan tulleen lakiuudistuksen vaikutuksista. Lisäksi selvitettiin muutettujen lainkohtien toimivuutta ja käytännön soveltamista vakuutuskuorien verotukseen. Tavoitteena oli myös arvioida mahdollisia tarpeita lainsäädäntömuutoksille ja Verohallinnon asiakasohjeistuksen riittävyyttä.

Verovalvontaa kohdistettiin henkilö- ja yritysasiakkaiden kotimaisiin ja ulkomaisiin vakuutuskuoriin.

Uudet säännökset johtaneet vakuutussopimusten muutoksiin ja tulkinnallisiin tilanteisiin

Valvontahavaintojen mukaan vakuutuksenottajat ja vakuutusyhtiöt olivat minimoineet ennalta vuoden 2020 alusta voimaan tulleiden säännösten vaikutuksia muuttamalla vakuutussopimuksia. Vuoden 2019 aikana oli myös toteutettu vakuutuskuorista merkittävä määrä varojen takaisinostoja.

Hankkeen valvonnassa nousi esille monia haasteita ja kehittämiskohteita vakuutuskuoria koskevien uusien säännösten soveltamistilanteissa. Myös vakuutuksenottajat ja vakuutustoimijat nostivat valvonnan yhteydessä esille huoltaan uusien säännösten soveltamiseen liittyvästä oikeusvarmuudesta. Lisäksi havaintojen mukaan ilmoittamisvelvollisuuteen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon liittyvät puutteet aiheuttavat riskejä verokertymään.

Hankkeessa esitettiin useita muutosehdotuksia vakuutuskuorien verotusta ja verotusmenettelyä koskeviin säännöksiin. Verohallinnon syventäviä asiakasohjeita on päivitetty tehtyjen havaintojen perusteella ja asiakkaita ohjattiin myös tapauskohtaisesti.

Valvonta johti merkittäviin tulon lisäyksiin

Vakuutuskuoriin kohdistuvalla valvontahankkeella paljastui ilmoittamattomia tuloja yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Ilmoittamaton tulo muodostui pääasiassa ulkomailta saadusta pääomatulosta. Rikosilmoitusharkintaan siirrettiin 29 tapausta valvontahankkeen kohdejoukosta.

Ulkomaisiin vakuutuskuoriin sisältyy merkittävästi sijoitusvarallisuutta, josta saatuja tuottoja jää vuosittain sekä ilmoittamatta että verottamatta. Nämä pienentävät verokertymää.

Vakuutuskuorien valvontahanke toteutettiin Verohallinnossa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman määräaikaisena hankkeena 1.5.2022─31.12.2023.

Vakuutuskuorien ja eläkevakuutusten verotusta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin 1.1.2020 alkaen. Uusia säännöksiä on sovellettu ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.

 Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Harmaan talouden torjuntaa onnistuneen viestinnän keinoin

Verohallinto 5.1.2024

Vuoden 2021 alussa käynnistynyt kolmevuotinen Happy Taxpayer -viestintähanke on loppusuoralla. Nuorille ja maahanmuuttajille suunnattu hanke on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin ja onnistunut uudistumaan joustavasti maailman muuttuessa.

Verohallinnon vetämä Happy Taxpayer -niminen viestintähanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Hanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa työuraa lähestyvien sekä nuorten maahanmuuttajien sitoutumista reilun ja kestävän yhteiskunnan pelisääntöihin.

Hankkeen nimi Happy Taxpayer muodostui alun perin, kun Verohallinnossa pohdittiin keinoja sanoittaa suomalainen hyvinvointivaltiomalli. Toteutuksessa päädyttiin hyvinvointivaltion hahmottamiseen ikään kuin kuukausimaksulla toimivana suoratoistopalveluna – automaattisena tilauksena, joka takaa verorahoja vastaan saatavat palvelut.

Somevaikuttajia valjastettiin hankkeen keulakuviksi

Verorahoilla kustannetuista palveluista kerrottiin vaikuttajien yhteistyövideoilla, jotka koottiin vaikuttajien omien kanavien lisäksi suoratoistopalvelua muistuttavalle happytaxpayer.com-sivustolle. Vaikuttajayhteistyötä laajennettiin edelleen keväällä 2022, jolloin happytaxpayer.com-sivustoa markkinoitiin viiden kieliversion voimin Instagramissa ja Facebookissa. Tavoittavuus oli hyvä – yli 400 000 nuorta aikuista.

”Mitä verorahoilla saa? -teeman lisäksi mietimme miten veroasioista voisi kertoa mahdollisimman ymmärrettävästi. Kun oppii toimimaan oikein, esimerkiksi ensimmäisen työpaikan veroasioiden kanssa, kantaa oppi pitkälle tulevaan ja luo sitoutumista reilun ja kestävän yhteiskunnan pelisääntöihin”, kommentoi hankkeen projektipäällikkö Eetu Piilola Verohallinnosta.

Nuorten aikuisten verotukseen liittyvien huolien ja kysymysten hahmottamiseksi viestintähanke osallistui yhdessä Verohallinnon asiakasymmärtäjien kanssa nuorisoalan ammattilaisten Nuori2023-messuille. Messuilla kerätyn palautteen viesti oli selvä – nuoret ja heitä auttavat ammattilaiset kaipaavat entistä selkeämpiä sisältöjä.

Verohallinnon sivustoja suunnattiin nuorille käyttäjille

Messujen jälkeen ryhdyttiin tuumasta toimeen. Ensimmäisenä työpöydälle napattiin kesätyöntekijöille suunnatut sisällöt. Vero.fi:n kesätyösivu uudistettiin ja työnantajille luotiin oma osio sivulle. Lisäksi kesätyöntekijöille suunniteltiin yhdessä mainostoimiston kanssa suloisten Veromoni-hahmojen ympärille rakentunut mainoskampanja. Verkkosivun ja kampanjan avulla kesätyöntekijöitä ohjeistettiin verokortin toimittamisessa, ensimmäisen palkkalaskelman tarkistamisessa sekä muutosverokortin tekemisessä. Kampanja saavutti yli 3,5 miljoonaa näyttökertaa ja keräsi yhteensä noin 20 000 reaktiota.

Verohallinnon vuonna 2017 perustama verokampus.fi-sivusto valikoitui keinoksi auttaa nuoria aikuisia veroasioiden hoitamisessa. Verokampukselle päätettiin rakentaa ”miten suomalainen verotusjärjestelmä toimii?” -sisältö, jonka avulla kuka tahansa löytäisi yhdestä paikasta tiedon siitä, miksi Suomessa verotetaan ja miten verorahoja hyödynnetään. Sivuston sisällöt, äänensävy, kuvitus ja yleisilme uudistettiin vastaamaan hankkeen kohderyhmän tarpeita ja mieltymyksiä. 

Selkeämpien ohjeiden kehittämisestä huolimatta Verohallinnossa tiedostettiin, ettei harmaata taloutta voida torjua pelkkien tekstisisältöjen avulla. ”Verokampuksen lisäksi päätimme hypätä harmaan talouden keissien syvään päähän ja kertoa suosituista true crime -podcasteista tuttuun tyyliin todellisista veropetoksista sekä niiden seurauksista. Nyt työpöydällä on pilottijakso, joka julkaistiin ennen joulua Verohallinnon työntekijöille. Myöhemmin toiveenamme on julkaista pilottijakso kaikille kuunneltavaksi sekä toteuttaa teeman ympärille kokonainen podcast-sarja jatkaen samalla hankkeessa aloitettua hienoa työtä”, Piilola jatkaa.

Asennemittauksen tulokset ilahduttavat

Lokakuussa 2023 tutkittiin uudelleen edellisen kerran vuonna 2021 mitattuja 18–29-vuotiaiden veronmaksu asenteita. Nettipaneelina toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 004 henkilöä ja tulokset olivat vakuuttavia. Tuloksien perusteella muun muassa 69 % vastaajista kertoi maksavansa verot mielellään ja 82 % vastaajista kertoi tietävänsä mikä on verojen maksamatta jättämistä ja mikä ei. Tutkimus sai myös laajan medianäkyvyyden. Tutkimuksesta uutisoitiin Ilta-Sanomissa, Turun Sanomissa ja Ylellä. Lisäksi tuloksia ruodittiin Ylen Pyöreä pöytä -podcastissa sekä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa.

Hankkeen rahoituksella uudistetun verokampus.fi-verkkosivuston kehittämistä sekä markkinointia jatketaan vuonna 2024. Lisäksi hankkeen aikana kokeilukanavana käynnistynyt TikTok on muodostunut osaksi Verohallinnon jokapäiväistä viestintää. TikTokin avulla Verohallinto tavoittaa erityisesti 18–24-vuotiaiden kohderyhmän ja on siten erittäin arvokas väylä viestiä harmaan talouden teemoista myös tulevaisuudessa.

Verokampus.fi [.fi]›
Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta

Sivu on viimeksi päivitetty 22.2.2024