Oikeusturva ja maksukyvyttömyys
Konkurssiasiamiehen toimisto | Ulosottolaitos | ELY Palkkaturva
Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä
Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto
Konkurssit 2018 - 2022
Epävarma taloudellinen tilanne, koronaviruspandemiaa seurannut Venäjän hyökkäyssotaan liittyvä energiakriisi sekä voimakas inflaatio ovat vaikuttaneet yritysten taloudelliseen tilanteeseen ja maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään. Konkurssiasiamiehen toimiston (KAM) näkökulmasta tämä globaali muutos on vaikuttanut valvottavana olevien konkurssipesien määrän kasvuun. Riski maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvamisesta on edelleen olemassa, kun otetaan huomioon vallitseva talouden epävarmuus ja se, että osa yrityksistä on tuettuna selvinnyt tähän tilanteeseen edeltävästä pandemian ajasta. KAM on seurannut ja seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen kehitystä.
Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2022 yhteensä 2 656 kappaletta (2 473), mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2022 aloitettiin 2 189 (1 945) konkurssimenettelyä. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12,5 prosentilla.
Julkisselvitykset 2018 - 2022
Vuonna 2022 aloitettiin 26 uutta julkisselvitystä, mikä on selvästi edellistä vuotta 2021 vähemmän ja noin puolet aiemmin tavanomaisesta määrästä. Keskeisenä syynä tähän on ollut Kosti-projekti ja sen viivästyminen. Viivästyksen vuoksi KAM:lla ei enää ole käytettävissä projektiin tarkoitettuja lisäresursseja. Useiden asiantuntijoiden voimavaroja on jouduttu käyttämään Kosti-projektin toteuttamiseen, mikä on merkittävästi vähentänyt perusvalvontaa kuten julkisselvitystarpeen arviointia. Vireillä on 536 julkisselvitystä, mikä on 16,5 prosenttia kaikista vireillä olevista konkursseista.
Erityistarkastukset 2018 - 2022
Velallisen toiminnan erityistarkastuksia ja kirjanpidon loppuun saattamisia tehtiin 65 kpl, mikä alittaa huomattavasti aiemmin tavanomaisen määrän. Tarkastusten vähentymisen pääasiallisena syynä voidaan arvioida olevan edellä todetun resurssivajeen.
Erityistarkastusten kustannukset 2018 - 2022
Erityistarkastusmenot olivat vuonna 2022 yhteensä 578 568,20 euroa, ja konkurssipesiltä saatiin perittyä kustannuksista takaisin 212 785,72 euroa.
Julkisselvitysten kustannukset 2018 - 2022
Julkisselvitysten kustannukset olivat yhteensä 558 230,09 euroa (sis. alv).
Konkurssipesiltä perittiin aiemmin maksettuja julkisselvityskuluja takaisin yhteensä 177 234,49 euroa. Velkojille jaettiin vuonna 2022 päättyneistä julkisselvityspesistä jako-osuuksia yhteensä 327 715,67 euroa.
Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa
Lähde: Ulosottolaitos
Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.
Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.
Velkaantuminen yhä korkealla tasolla
Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.
Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.
Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa
Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perimistulos oli vuonna 2022 noin 1,26 miljardia euroa. Erityistäytäntöönpanossa käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2022 erityistäytäntöönpanoon otettiin selvitettäväksi 256 uutta velallista ja käsiteltiin 296 velallista perintätuloksen ollessa noin 33 miljoonaa euroa.
Harmaa talous voi houkuttaa
Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.
Muutos näkyy tilastoissa
Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.
Velkojille tilitettiin ennätystulos
Vuonna 2022 ulosottoon saapui 2,8 miljoonaa asiaa, mikä on noin 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Pitkään kasvussa olleiden sosiaali- ja terveysalan asioiden määrä väheni noin 13 prosenttia. Veroasioita tuli sen sijaan vireille vuonna 2022 noin 2,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityisoikeudellisissa asioissa jatkui lievä kasvu. Yritysvelallisten määrä kasvoi yli viisi prosenttia.
Vuosi 2022 oli Ulosottolaitoksen toinen kokonainen toimintavuosi organisaatiomuutoksen jälkeen. Perintätulos oli yhteensä 1,26 miljardia euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna viisi prosenttia. Euromääräisesti tulos on kaikkien aikojen korkein.
Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.
Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita
Lähde: Uudenmaan ELY-keskus
Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain reilu viidennes maksetusta määrästä.
Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta niin sanottuna pimeänä työnä on voitu todentaa.
Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytösten estäminen, ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Noin puolet väärinkäytösperusteen käytöstä on tapauksia, joissa työntekijän on katsottu pitkään jatkuneen palkatta työskentelyn perusteella tulleen tietoiseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.
Vuonna 2022 väärinkäytösperusteen osuus oli 9,9 % (2021: 10,0 %) kaikista hylätyistä saatavista. Haettu saatava hylättiin väärinkäytösperusteella 852 tapauksessa (2021: 1071 tapausta) ja hylättyjen saatavien määrä oli yhteensä 2 062 069 euroa (2021: 1 705 015 €)