Oikeusturva ja maksukyvyttömyys
Konkurssiasiamiehen toimisto | Ulosottolaitos | KEHA-keskus Palkkaturva
Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä
Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto
Konkurssit 2020–2024
Taloudellisessa toimintaympäristössä ei ole tapahtunut riittävästi positiivisia muutoksia, ja maksukyvyttömyysmenettelyjen määrät ovat pysyneet korkealla tasolla. Konkurssiasiamiehen toimiston (KAM) näkökulmasta vallitseva tilanne on tarkoittanut valvottavana olevien insolvenssimenettelyjen määrän jatkuvaa kasvua. KAM on seurannut ja tiedottanut aktiivisesti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehittymisestä, mikä on näkynyt myös talousalan mediauutisoinnissa.
2020-luvun alun vuosittaisiin määriin verrattuna konkursseja alkoi viime vuonna noin 50 prosenttia enemmän ja 3 000 konkurssin raja ylittyi. Vuonna 2024 aloitettiin 3 035 (2023: 2 715) konkurssimenettelyä. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12,5 prosentilla. Yrityssaneerausten määrässä on tapahtunut vastaava muutos kuin konkurssimenettelyissä. 2020-luvun alkuun verrattuna myös saneerausmenettelyjen määrä on noussut noin 50 prosentilla. Vuonna 2024 aloitettujen saneerausmenettelyjen määrä oli 318 (2023: 306), mikä on puolestaan 3,9 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Julkisselvitykset 2020–2024
Vuonna 2024 aloitettiin 51 uutta julkisselvitystä, ja julkisselvitykset ovat nyt tavoitellulla tasolla. Vireillä on 489 julkisselvitystä, mikä on 12 prosenttia kaikista vireillä olevista konkursseista.
Erityistarkastukset 2020–2024
Velallisen toiminnan erityistarkastuksia, konkurssipesän hallinnon tarkastuksia ja kirjanpidon loppuun saattamisia tehtiin 123 kappaletta.
Erityistarkastusten kustannukset 2020–2024
Erityistarkastusmenot olivat vuonna 2024 yhteensä 843 861 euroa, ja konkurssipesiltä saatiin perittyä kustannuksista takaisin 271 784 euroa.
Julkisselvitysten kustannukset 2020–2024
Julkisselvitysten kustannukset olivat yhteensä 1 179 432 euroa (sis. alv). Konkurssipesiltä perittiin aiemmin maksettuja julkisselvityskuluja takaisin yhteensä 399 468 euroa. Velkojille jaettiin vuonna 2024 päättyneistä julkisselvityspesistä jako-osuuksia yhteensä 1 064 650 euroa.
Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa
Lähde: Ulosottolaitos
Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.
Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.
Velkaantuminen yhä korkealla tasolla
Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.
Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.
Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa
Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perintätulos oli vuonna 2024 noin 1,24 miljardia euroa. Erityistäytäntöönpanossa käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2024 erityistäytäntöönpanoon otettiin selvitettäväksi 212 uutta velallista ja käsiteltiin 238 velallista perintätuloksen ollessa noin 30 miljoonaa euroa.
Harmaa talous voi houkuttaa
Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.
Muutos näkyy tilastoissa
Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.
Velkojille tilitetty määrä pysyi edelleen korkealla tasolla
Vuonna 2024 ulosottoon saapui 2,8 miljoonaa asiaa, mikä on noin 8,2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Veroasioita tuli sen sijaan vireille vuonna 2024 noin 1,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityisoikeudelliset asiat kasvoivat yli 4 prosenttia. Yritysvelallisten määrä kasvoi 2,5 prosenttia.
Vuosi 2024 oli Ulosottolaitoksen neljäs kokonainen toimintavuosi organisaatiomuutoksen jälkeen. Perintätulos oli yhteensä 1,24 miljardia euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,9 prosenttia. Euromääräisesti tulos on silti kaikkien aikojen toiseksi korkein.
Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.
Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita
Lähde: KEHA-keskus
Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain reilu viidennes maksetusta määrästä.
Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta niin sanottuna pimeänä työnä on voitu todentaa.
Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytösten estäminen, ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Noin puolet väärinkäytösperusteen käytöstä on tapauksia, joissa työntekijän on katsottu pitkään jatkuneen palkatta työskentelyn perusteella tulleen tietoiseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.
Vuonna 2024 väärinkäytökset oli hylkäysperusteena 6,1 prosentilla päätöksistä (6,4 % vuonna 2023). Väärinkäytösperusteella hylättiin saatavia 252 päätöksellä (2023: 272 kpl) yhteensä 2 372 625 euroa (2023: 2 256 082 €).