Oikeusturva ja maksukyvyttömyys

Konkurssiasiamiehen toimisto  | Ulosottolaitos

Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä

Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto

Konkurssit 2017 - 2021

Konkurssiasiamiehen toimiston (KAM) vuotta 2021 leimasivat perusvalvontatehtävien ohella edelleen maailmanlaajuisen koronaviruspandemian vaikutukset. Vuonna 2020 liikkeelle lähtenyt pandemia on vaikeuttanut monien yritysten taloudellista tilannetta. Muutosten merkittävyys vaihtelee toimialoittain. Julkiset tuet sekä pitkälle vuoteen 2021 jatkunut velkojatahojen pitkämielisyys ja joustavuus ovat pehmentäneet pandemian vaikutuksia. Myös ajalla 1.5.2020–30.9.2021 voimassa olleet konkurssilain väliaikaiset muutokset ovat olleet omiaan vähentämään konkurssihakemusten määrää merkittävästi. Velkojien voidaan arvioida nyt jo pitkälti palanneen normaaleihin perintäkäytäntöihin, eikä riski maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kasvusta ole vielä kokonaan väistynyt. KAM on seurannut ja seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän ja hakijatietojen kehitystä.

Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2021 yhteensä 2 473 kappaletta, mikä on 15,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuoteen 2019 verrattuna hakemusten määrä kuitenkin väheni 5,7 prosenttia. Hakemuksia tehtiin siis edelleen vähemmän kuin pandemiaa edeltävänä aikana. Vuonna 2021 aloitettiin 1 945 konkurssimenettelyä. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna vain 3 prosenttia, mikä selittynee ainakin osin sillä, että loppuvuonna 2021 lisääntyneiden hakemusten käsittelyä on siirretty vuoden 2022 puolelle.

Erityistarkastukset 2017 - 2021

Velallisen toiminnan erityistarkastuksia ja kirjanpidon loppuun saattamisia tehtiin 93 kappaletta ja konkurssipesien hallinnon tarkastuksia yksi. Tarkastuspäätöksiä tehtiin yhteensä 94, mikä alittaa tavanomaisen määrän noin 20 prosentilla. Myös tässä näkyy se, että konkurssiasiamiehen toimiston tietoon on tullut vähemmän tarpeita tarkistaa velallisen konkurssia edeltävää toimintaa valtion varoilla. Tarkastuksia on lisäksi suunnattu eräisiin isoihin konkurssikokonaisuuksiin, joilla on nähty olevan suuri yhteiskunnallinen merkitys.     

Erityistarkastusten kustannukset 2017 - 2021

Erityistarkastusmenot olivat vuonna 2021 yhteensä noin 925 000 euroa, ja konkurssipesiltä saatiin perittyä kustannuksista takaisin noin 168 000 euroa.

Julkisselvitykset 2017 - 2021

Vuonna 2021 aloitettiin 46 uutta julkisselvitystä, mikä on noin 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuosina vakiintunut määrä. Keskeisenä syynä tähän on vireillä olevien konkurssipesien laatu: konkurssiin asetettujen yritysten toiminta on ollut usein pienimuotoista, ja pesänhoitajilta on tullut tavanomaista vähemmän yhteydenottoja sellaisista selvitystarpeista, joihin julkisselvitystä on ollut syytä käyttää. Voimavaroja on myös ohjattu tietoisesti eräisiin laajoihin konkurssikokonaisuuksiin rikosvastuun toteuttamiseksi. Vireillä on 535 julkisselvitystä, mikä on 17,9 prosenttia kaikista vireillä olevista konkursseista.

Julkisselvitysten kustannukset 2017 - 2021

Julkisselvitysten kustannukset olivat yhteensä 968 479 euroa (sis. alv). Konkurssipesiltä perittiin aiemmin maksettuja julkisselvityskuluja takaisin yhteensä noin 110 000 euroa. Velkojille jaettiin vuonna 2021 päättyneistä julkisselvityspesistä jako-osuuksia yhteensä noin 1 739 000 euroa.


Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa

Lähde: Ulosottolaitos

Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.

Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.

Velkaantuminen yhä korkealla tasolla

Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.

Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.

Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa

Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perimistulos oli vuonna 2021 noin 1,2 miljardia euroa. Erityistäytäntöönpanossa käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2021 erityistäytäntöönpanoon otettiin selvitettäväksi 313 uutta velallista ja käsiteltiin 281 velallista perintätuloksen ollessa noin 30 miljoonaa euroa.

Harmaa talous voi houkuttaa

Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.

Muutos näkyy tilastoissa

Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.

Velkojille tilitettiin ennätystulos

Vuonna 2021 ulosottoon saapui 2,8 miljoonaa asiaa, mikä on noin seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Pitkään kasvussa olleiden sosiaali- ja terveysalan asioiden määrä väheni noin 16 prosenttia. Myös veroasioita oli vuonna 2021 edellisvuotta vähemmän. Yksityisoikeudellisissa asioissa jatkui lievä kasvu. Yritysvelallisten määrä väheni yli neljä prosenttia.

Vuosi 2021 oli Ulosottolaitoksen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi organisaatiomuutoksen jälkeen. Velkojille tilitettiin yhteensä 1,2 miljardia euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna neljä prosenttia. Euromääräisesti tulos on kaikkien aikojen korkein.

− Ottaen huomioon ulosottotoimen suuren rakenneuudistuksen toimeenpanosta ja koronapandemian aiheuttamista poikkeusoloista johtuneet hankaluudet tulos oli odottamattoman hyvä, toteaa valtakunnanvouti Juhani Toukola.

Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.

Sivu on viimeksi päivitetty 24.3.2022