Torjunta etujärjestöissä

Torjunta kuuluu kaikille: Alipalkkaus on kasvava ongelma palvelualoilla

18.9.2023

Uudessa juttusarjassamme tutustutaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöihin suomalaisten ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen näkökulmasta. Kysyimme Palvelualojen ammattiliitto ry:n pääekonomisti Olli Toivaselta minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä PAMin toimialoilla esiintyy ja miten liitto toimii harmaan talouden vähentämiseksi.

Miten harmaa talous näkyy PAMin toimialoilla?

Palkkasaatavat eli alipalkkauksen ilmiöt ovat yleisin syy jäseniltä tuleviin yhteydenottoihin, ja ongelma on selkeästi kasvussa. PAMin näkemyksen mukaan työehtosopimusten asettamista palkoista ja lisistä jää monesti puuttumaan jotain. Ongelmatapauksissa työnantajalla ja työntekijällä voi olla erilainen kuva siitä, mikä on työntekijälle kuuluva korvaus. Ravintola-alalla ongelmat liittyvät esimerkiksi maahanmuuttaneelle työntekijälle järjestettyyn asumiseen, josta pidätetään epämääräinen osuus palkasta. Erimielisyyksiä aiheuttavat myös tilanteet, joissa työajalla tarjotusta ruokailusta ei ole sovittu selkeästi, ja asia ilmenee vasta siinä kohtaa, kun ruokailun kustannukset on vähennetty palkasta. Alipalkkausta voidaan piilotella siten, että työntekijä maksaa osan palkastaan takaisin työnantajalle käteisenä. Uusimpana ilmiönä etenkin kiinteistö- ja siivouspalvelualoilla PAM on havainnut pakko- ja valeyrittäjyyttä eli työsuhteen naamioimista yrittäjyydeksi.

Miten PAM on vastannut uusiin ilmiöihin?

Maahanmuuttajat ovat erityisen alttiissa asemassa alipalkkaukselle ja muille työperäisen hyväksikäytön muodoille, mikä on lisännyt yhteydenottojen määrää ammattiliittoon. PAM on vastannut kasvavaan ilmiöön käynnistämällä projektin, jolla lisätään maahanmuuttajille suunnattuja palveluita ja tiedottamista. Maahanmuuttajien ja nuorten työelämätietoisuuden parantaminen on tapa ennaltaehkäistä harmaata taloutta.

Väärinkäytöksiä kohdanneella työntekijällä voi olla kynnys ottaa liittoon yhteyttä, jos osa palkasta on maksettu pimeänä. Ammattiliitto ei kuitenkaan käännytä ketään pois, varsinkaan tilanteissa, joihin liittyy työperäistä hyväksikäyttöä. Erimielisyystapauksissa PAM edistää sovintoratkaisun syntyä työnantajan kanssa, tarvittaessa oikeusteitse. Selkeissä rikosasioissa liitto ohjaa jäsentä viemään asian eteenpäin viranomaisille. PAM avustaa poliisia virka-apupyynnöstä esimerkiksi palkkasaatavien laskemiseen liittyvissä asioissa.

Miten PAM saa tietoa harmaan talouden ilmiöistä?

Jäsenten yhteydenottojen lisäksi PAM kuulee uusista harmaan talouden ilmiöistä viranomaisilta, esimerkiksi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvityksistä. PAM on selvittänyt harmaata taloutta kiinteistöpalvelualalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla, ja tietoa saadaan myös työnantajaliitoilta. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää määrällistä tietoa harmaan talouden ilmiöiden yleisyydestä. PAM on havainnut erimielisyystapausten olevan kasvussa, mutta olisi tärkeää selvittää myös ongelmien laajuutta, esimerkiksi montako miljoonaa euroa veroja jää maksamatta alipalkkauksen takia.

Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista PAM tekee harmaan talouden torjumiseksi?

PAM kampanjoi eduskuntavaalien aikana harmaan talouden kitkemiseen tähtäävien toimien puolesta, osin yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Vaalikausien välillä liitto järjestää tapaamisia poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. PAMin kärkitavoitteena on ollut pitkään alipalkkauksen kriminalisointi, jota kohti on otettu pieniä askelia. PAM tavoittelee myös veronumerovelvoitteen laajentamista ravintola- ja kiinteistöpalvelualalle, tilaajavastuulain uudistamista sopimuksen aikaisen vastuun lisäämiseksi sekä hankintalain uudistamista. Julkisissa hankinnoissa olisi tarpeen lisätä laatukriteerejä, mikä auttaisi kitkemään harmaan talouden toimijoita kilpailutuksista. PAMin tavoitteena on myös päästä kassojen ohimyynnistä eroon.

Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä PAMilla on harmaan talouden torjunnassa?

PAMilla on toimialakohtaisia kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä, esimerkiksi kaupan alalla, joissa käsitellään verovälttelyn kysymyksiä. Työperäisen hyväksikäytön kysymykset ovat kiinteistöpalvelualan ja ravintola-alan järjestöissä yleiseurooppalaisia aiheita. EU:n jäsenmailla on myös julkisissa hankinnoissa samankaltaisia harmaaseen talouteen liittyviä haasteita. Kansainvälisellä tasolla moniin rajat ylittäviin ongelmiin, kuten työperäiseen hyväksikäyttöön, puuttuminen voi olla vaikeaa, sillä kansallisten viranomaisten resurssit määrittävät torjuntatyön vaikuttavuutta. Yritysvastuun ja hankintojen kriteerit ovat kuitenkin osa-alueita, joita kansainvälisillä sopimuksilla voitaisiin parantaa.