Työmarkkinoilla on käynnissä laaja työn tekemiseen liittyvä murros. Muuttuneet työnteon muodot tuovat parhaimmillaan monille ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Ilmiöön liittyy kuitenkin paljon myös tietämättömyyttä ja osin virheellistä tietoa esimerkiksi siitä, kenen tulee hoitaa työhön liittyvät lakisääteiset vakuutukset ja verot sekä mahdollisesta elinkeinotoiminnasta annettavat ilmoitukset. Työn tekemisen murros on kansainvälinen ilmiö.
Työnteon murros jatkuu voimakkaana
Työmarkkinoilla siirtyminen työsuhteisesta työstä eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön voimistuu edelleen, ja samalla myös ilmiöön liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Esimerkiksi voimassa oleva työsuhde saatetaan muuttaa toimeksiantosuhteeksi vastoin tosiasiallisia olosuhteita, jossa tarkoituksena on välttää työnantajan velvoitteita. Toimeksiantajan laskutuspalvelun kautta teettämä työ voi olla yrityksen perusliiketoimintaan kuuluvaa työtä, jossa työn suorittaja ei ole työsopimussuhteessa yritykseen.
Samanaikaisesti markkinoille on tullut erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia alustaratkaisuja aiempaa enemmän tarjolle. Laskutuspalveluyritysten palveluja käyttävä ns. kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, joka tarjoaa digitaalisen alustan kautta palvelua, kuten siivous-, kuljetus- tai rakentamispalvelua. Usein laskutuspalveluyritysten käyttäjät eivät ole ennakkoperintärekisterissä ja heillä ei ole omaa toiminimeä. Useimmiten korvaus perustuu henkilökohtaiseen työpanokseen ja toiminta ei vaadi kalliita laiteinvestointeja. Toiminta voi olla myös sivutoimista tai alustan kautta halutaan riskittömästi testata uutta yritysideaa.
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan vuonna 2023 Suomessa oli laskutuspalvelujen käyttäjiä noin 70 000 ja laskutuspalveluja tarjoavia yrityksiä jo noin 60. Puutteellisen tilastoinnin takia laskutuspalvelukäyttäjien määrä voi olla arvioitua suurempi.
<h3>Alustatalous tarjoaa markkinapaikan</h3>
<p>Alustataloudessa työn tarjoaja voi tarjota työtä digitaalisen alustan kautta rajoittamattomalle asiakaspiirille. Alusta on lähtökohtaisesti markkinapaikka. Eri alustoilla on erilaiset toimintatavat ja säännöt siitä, miten työtä välitetään ja tehdään. Siten niiden kautta työtä voidaan tehdä erilaisessa asemassa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Työntekijän aseman sekä työtä välittävän tai teettävän alustatoimijan oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta on olennaista, mitä asianosaiset ovat sopineet ja toisaalta täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit. Nämä seikat ratkaisevat, onko alustatoimijalla työ- ja sosiaaliturvalainsäädännössä säädetyt työnantajan velvollisuudet.</p>
<h3>Laskutuspalveluyritykset hoitavat lakisääteiset velvoitteet kevytyrittäjän puolesta</h3>
<p>Laskutuspalveluyritykset markkinoivat tätä niin kutsuttua kevytyrittäjyyttä eräänlaisena matalan kynnyksen väylänä yrittäjyyteen. Laskutuspalvelu hoitaa kevytyrittäjän puolesta laskutukseen ja verotukseen liittyvät asiat sekä maksaa kevytyrittäjälle korvauksen työstä. Pääsääntöisesti verot tulevat palvelun kautta keskitetysti hoidetuksi, mikä vähentää harmaalla alueella toimimista. Työskentelyn vakuuttamiseen on liittynyt puutteellisuutta ja toimeksiantajalta laskutettu korvaus ei välttämättä ole edes ollut riittävä kattamaan vakuuttamiseen liittyvää velvollisuutta.</p>
<p>Laskutuspalveluyritykset ovat lisänneet ja kehittäneet palveluvalikoimiaan sekä tarjoavat nykyään useampia vaihtoehtoja asiakkailleen. Alalle on tullut useita uusia laskutuspalveluyrityksiä ja valitettavasti mukaan mahtuu myös kyseenalaisesti toimivia yrityksiä, jotka esimerkiksi markkinoivat työnantajille palveluaan keinona siirtää työnantajavelvollisuudet pois yritykseltä itseltään. Osa laskutuspalvelun tarjoajista mahdollistaa tulojen nostamisen myös virtuaalivaluuttana. Liiketoimintakieltoa kierretään käyttämällä laskutuspalvelua, koska kevytyrittäjä katsotaan verotuksessa ensisijaisesti yrittäjän sijasta palkansaajaksi.</p>
<h3>Jakamistaloudessa vaihdetaan hyödykkeitä vastikkeellisesti</h3>
<p>Jakamistaloudessa kuka tahansa voi jakaa omistamaansa vapaata tai vajaakäytöllä olevaa resurssia muille vastiketta vastaan digitaalisen alustan kautta. Alustaa ylläpidetään ammattimaisesti, mutta alustalla aikaa, palveluja tai omaisuutta tarjoavat tyypillisesti ei-ammattimaisesti toimivat yksityishenkilöt. Työnantaja-asemaan liittyvät tulkintaepäselvyydet ovat samankaltaisia kuin muualla alustataloudessa.</p>
Muuttuneet työnteon muodot haastavat viranomaisvalvontaa
Muuttuneet työnteon muodot luovat viranomaisille tulkintahaasteita sen suhteen, tehdäänkö työtä nykyisen lainsäädännön mukaisena työntekijänä vai yrittäjänä. Rajanveto ei ole aina selkeää, ja vaikka eri viranomaisten tekemiin päätöksiin on saatu myös ratkaisuja eri oikeusasteista, tulkinnallisia haasteita riittää. Joissakin tilanteissa viranomaiset tulkitsevat henkilön oikeudellisen aseman eri tavalla. Toisaalta viranomaiset selvittävät työnantaja-asemaan liittyviä tapauksia myös yhteistyössä. Samanaikaisesti tulee esille uudenlaisia ilmiöitä, esimerkiksi henkilöyhtiöiden käyttöä laskutuspalvelua vastaavaan toimintaan, jossa työ- tai toimeksiantosuhteen tulkinnan lisäksi epäselvyyksiä liittyy henkilöille maksetun tulon luonteeseen.
Myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden selvittämiseen liittyvät tiedot ovat yhä pirstaleisempia. Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia, eikä osapuolilla välttämättä ole samanlaista käsitystä asioista. Työtä tekevän henkilön ja toimeksiantajan välinen suhde ei käy ilmi esimerkiksi laskutuspalvelun antamista tulorekisteri-ilmoituksista. Tästä johtuva läpinäkyvyyden puute tuo viranomaisille haasteita valvonnan suorittamiseen.
Tiedottaminen työnantajan ja yrittäjän työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön velvoitteista on tehokas keino torjua ennakolta harmaata taloutta.
Lue lisää, miten toimit oikein.
