Julkiset hankinnat

Julkiset hankinnat ovat houkutteleva kasvualusta harmaalle taloudelle

Julkisyhteisöjen teettämät rakennusurakat sekä tavara- ja palveluostot ovat Suomessa vuositasolla olleet yli 35 miljardia euroa, eli lähes viidenneksen bruttokansantuotteesta. Lisäksi julkiset hankinnat ovat olleet koko ajan kasvusuunnassa. Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että julkiset hankinnat voivat muodostaa otollisen kasvualustan harmaalle taloudelle ja talousrikollisuudelle. 

Julkiset hankinnat ovat alttiina korruptiolle

Harmaa talous voi ilmetä julkisten hankintojen yhteydessä monenlaisin tavoin, myös rikosten muodossa. Tällöin voi rikosten tunnusmerkistöistä täyttyä muun muassa lahjuksen antaminen virkamiehelle, lahjuksen ottaminen, veropetos ja kirjanpitorikos. Esimerkiksi poliisille harmaan talouden ongelmat julkisissa hankinnoissa avautuvat selvimmin erityyppisten muiden talousrikosten kautta. 

Julkisissa hankinnoissa voi esiintyä korruptiota lähinnä suorahankinnoissa eli hankinnoissa, joita ei kilpailuteta avoimesti, vaan hankinta tehdään neuvottelemalla siitä suoraan vain yhden toimijan kanssa. Syyksi tällöin mainitaan esimerkiksi kiire tai se, että ainoastaan tämä kyseinen toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on keskittynyt vuoden 2017 alusta lähtien valvontatoiminnassaan suorahankintoihin. KKV:n kokemusten mukaan lainvastaisissa suorahankinnoissa on usein kyse joko osaamisen puutteesta tai piittaamattomuudesta, mutta esille on tullut myös korruptioepäilyjä. 

Tyypillinen esimerkki korruptiosta on tilanne, jossa julkisen hankintaorganisaation jäsen on mukana ja saa hankintaan osallistuvalta taholta etuutta vaikutusvallan väärinkäytöstä. Tällaisella toiminnalla voi olla hyvin monenlaisia muotoja, kuten kilpailutuksen välttäminen, ylilaskutus (josta osa palautuu korruptoituneelle), hyvä veli -verkoston tyyppinen korruptio, alihintainen urakka, veroparatiisiyhtiöiden käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu. 

Harmaa talous julkisissa hankinnoissa voi liittyä muun muassa verojen välttelyyn tai muihin työnantajan maksuvelvoitteiden laiminlyönteihin. Tällöin tarjouksia tehdään poikkeuksellisen edullisesti ja taustalla ovat verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen laiminlyönnit. Tähän voi liittyä myös kuittikauppaa ja arvonlisäveropetoksia.  Lisäksi kyse voi olla tarjouskartelleista tai lahjomisesta elinkeinotoiminnassa. Ilmiön muuttumisesta kahden viime vuoden aikana ei yleensä ottaen ole täsmällistä tietoa. 

Julkisiin hankintoihin liittyvä harmaa talous on ylikansallista

Julkiset hankinnat samoin kuin sen lieveilmiöt ovat ylikansallinen ilmiö, vaikka suuri osa oikeuskäytännössämme vastaan tulleista tapauksista on ollut luonteeltaan paikallisia tai enintään valtakunnallisia. Esimerkiksi lahjontaa esiintyy kansainvälisessä liiketoiminnassa ja eri maantieteellisillä alueilla korruptio saattaa olla huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Lisäksi perinteisemmässä harmaassa taloudessa voidaan käyttää myös ulkomaille rekisteröityneitä yrityksiä, ulkomaalaista omistusta ja pankkitilejä kiinnijäämisriskin pienentämiseksi. 

Harmaan talouden riski vaihtelee toimialoittain

Julkisten hankintojen harmaan talouden laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Toiset toimialat ovat alttiimpia harmaalle taloudelle kuin toiset. Näitä ovat infra ja muu rakentaminen, kaavoitus, terveydenhoitopalvelut, lääketeollisuus, asekauppa sekä IT-palvelut. Harmaata taloutta voi ilmetä toki muillakin toimialoilla, esimerkiksi suorahankintojen yhteydessä. Lisäksi puitesopimukset toimialasta riippumatta lisäävät alttiutta harmaalle taloudelle. Puitejärjestelyssä hankintayksikkö tekee tyypillisesti sopimuksen yhden tai useamman toimittajan kanssa siitä, millä hinnoin se hankkii tiettynä ajanjaksona jotain tavaraa tai palvelua.

Julkisten hankintojen harmaan talouden ilmiöitä ei erikseen tilastoida. Esimerkiksi KKV tilastoi ainoastaan yleisen tason tiedot käsiteltyjen tapausten lukumääristä. 

Harmaa talous aiheuttaa epätervettä kilpailua markkinoille

Julkisiin hankintoihin pesiytynyt harmaa talous aiheuttaa haittaa yhteiskunnan usealla eri tasolla. Yksilötasolla kärsijänä voi olla alipalkattu työntekijä, jolle ei makseta lainmukaista korvausta; yritystasolla kilpailuneutraliteetti markkinoilla kärsii; yhteiskunnan tasolla kokonaisveroaste voisi olla matalampi tai palvelut parempia ilman harmaata taloutta. Välillisten vaikutusten arviointi on koettu erittäin hankalaksi. Ilmiön aiheuttamista vahingoista ei ole kerätty systemaattista tietoa.

Viranomaisyhteistyö on avainasemassa ilmiön ehkäisemisessä

Julkisten hankintojen harmaan talouden torjunnassa esimerkiksi Verohallinto on korostanut verotarkastuksia ja viranomaisyhteistyötä; KKV suorahankintojen valvontaa; työ- ja elinkeinoministeriö muun ohella lainsäädännön selkeyttä; poliisi viranomaisyhteistyötä useiden viranomaisten kanssa. Viranomaisyhteistyö on avainasemassa, kun torjutaan harmaata taloutta julkisissa hankinnoissa.  Esimerkiksi Verohallinto ja KKV ovat tehneet ennalta estävää yhteistyötä kaupunkien kanssa muun muassa kouluttamalla kaupunkien hankintaorganisaatioita tunnistamaan entistä paremmin erilaisia harmaan talouden ilmenemismuotoja mukaan lukien korruptiota ja kartelleja.  

Torjunnan vaikuttavuuteen on vaikea ottaa kantaa muun ohella sen takia, ettei asialle ole sopivaa mittaria ja toisaalta koska KKV:n valvontatehtävää koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa.  

Suorahankinnoista voi tehdä vapaaehtoisen ilmoituksen osoitteessa www.hankintailmotukset.fi (HILMA).

Miten ehkäistä kartelleja julkisissa hankinnoissa? - Kilpailu- ja kuluttajaviraston muistilista hankintayksiköille

Anna vinkki epäilystä laittomasta suorahankinnasta verkossa Kilpailu-ja kuluttajaviraston verkkosivuilla.