Työnantajat ja tilaajavastuu
Aluehallintovirasto | Eläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työllisyysrahasto
Lisää Verohallinnon viranomaisyhteistyöstä
Aluehallintovirastot valvovat ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä Suomessa
Lähde: Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualueet
Vuonna 2022 työsuojelun vastuualueet tekivät 2 356 tarkastusta ulkomaista työvoimaa Suomessa käyttäviin yrityksiin. Tämä piti sisällään sekä Suomeen rekisteröityneitä yrityksiä että ulkomaisia yrityksiä, jotka olivat lähettäneet työntekijöitä Suomeen. Tämän tekstin pohjana on käytetty niitä vuoden 2022 tarkastuksia, jotka olivat valmiina 3.2.2023. Vuoden 2022 osalta tarkastuksia oli vielä helmikuun alussa kesken hieman alle 90 eli lopullinen tarkastusten kokonaisluku on alussa ilmoitettua (2 356) hieman suurempi.
Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksilla arvioitiin sitä, noudattivatko työnantajat Suomen pakottavaa työlainsäädäntöä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen osalta ja olivatko työnantajat varmistuneet ulkomaalaisten työntekijöidensä työnteko-oikeudesta Suomessa. Valvonnan tavoitteena on taata yhdenvertaiset ja reilut työmarkkinat kaikille sekä tasavertaiset kilpailuedellytykset yrityksille.
Vuonna 2022 valvonnassa nousivat yhä selvemmin esille tapaukset, joissa syntyi epäilys työsuhteen naamioimisesta yrittäjyydeksi. Ns. kevytyrittäjiä tavattiin 71 tarkastuksella, eniten rakennusalalla. Yhteensä tällaisia yrittäjiksi ilmoitettuja henkilöitä kohdattiin 422. Työsuojeluviranomainen valvoo ainoastaan työsuhteessa tehtyä työtä, joten näissä tapauksissa työsuojeluviranomaisen piti ensin tehdä oma arvio siitä, oliko kyseessä työsuhde vai ei. Työsuojeluviranomainen ei voi kuitenkaan antaa oikeudellisesti sitovaa ratkaisua asiassa.
Vuonna 2022 tarkastuksia tehtiin sekä ennalta ilmoittamattomina ns. pikatarkastuksina, jolloin keskityttiin työnteko-oikeuden valvontaan, että yritystarkastuksina, jolloin valvottiin myös työsuhteen vähimmäisehtoja. Yritystarkastuksia tehtiin myös asiakirjatarkastuksina. Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista tehtiin eniten majoitus- ja ravitsemusalalle (31 %) ja rakennusalalle (20 %). Tarkastuksia tehtiin myös mm. maatalouteen (12 %), teollisuuteen (7 %), kaupan alalle (7 %) ja siivousalalle (0,7 %) (kuvio 1). Lisäksi tarkastuksia tehtiin mm. palvelualan yrityksiin, kuten autopesuloihin ja -korjaamoihin, kauneudenhoitopaikkoihin sekä hierontayrityksiin.
Tarkastuksia tehtiin usein yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Yhteistarkastuksia tehtiin vuonna 2022 valtakunnallisesti 453 eli lähes 20 % kaikista tarkastuksista tehtiin moniviranomaisyhteistyössä. Eniten yhteistarkastuksia tehtiin poliisin kanssa. Yhteistarkastuksia tehtiin paljon myös Verohallinnon ja Rajavartiolaitoksen kanssa.
Paljon puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa
Ulkomaalaisvalvonnassa keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonnassa arvioidaan, noudattaako työnantaja työtekijöidensä palkkauksessa esimerkiksi Suomen työaika- ja työsopimuslakia sekä sitä, onko työnantaja noudattanut alan yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä ulkomaalaisen työntekijänsä kohdalla. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonnan merkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana ulkomaalaisvalvonnassa. Tämän vuoksi vuonna 2022 ulkomaalaisvalvonnassa yli puolet tarkastuksista kohdistettiin valvontaan, jonka puitteissa työsuhteen vähimmäisehtoja arvioidaan (ns. yritystarkastukset).
Ulkomaalaisvalvonnassa havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Puutteita oli erityisesti yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisessa palkkauksen osalta: lähes puolella tarkastuksissa, joissa palkkauksen oikeellisuutta arvioitiin, havaittiin puutteita. Eniten puutteita havaittiin rakennus- ja ravintola-aloilla. Rakennusalalla ilmeni puutteita lähes 60 prosentilla tarkastuksista. Majoitus- ja ravitsemusalalla palkkauksen puutteita havaittiin yli 54 prosentilla tarkastuksista, joilla asiaa oli valvottu. Lisäksi maatalousalalla puutteita ilmeni 45 prosentilla tarkastuksista. (kuvio 2)
Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten noudattamisessa suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamisen tasoon. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla, mutta ylitöiden korvaamisessa oli paljon puutteita. Ravintola-alalla sen sijaan ilta- ja yölisien sekä sunnuntaityökorvauksen maksamatta jättäminen oli valitettavan yleistä. Palkkauspuutteita havaittiin myös järjestäytyneiden työnantajien kohdalla. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa annettiin tiedoksi työnantajaliitoille, joille valvontavelvollisuus työehtosopimuslain mukaan kuuluu näissä tapauksissa.
Vuonna 2022 valvottiin palkkaukseen liittyen myös syrjinnän kiellon noudattamista. Ulkomaalaisvalvonnan kohdalla syrjinnän kielto tarkoittaa erityisesti sitä, että ketään ei saa syrjiä palkkauksen osalta alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella. Vuonna 2022 syrjinnän kiellosta annetiin velvoitteita 9 prosentilla tarkastuksista, joissa syrjinnän kiellon noudattamista arvioitiin.
Valvontakohteissa havaittiin edelleen työnteko-oikeudettomia työntekijöitä
Toinen keskeinen ulkomaalaisvalvonnassa valvottava asiakokonaisuus on se, onko työnantaja varmistunut ulkomaalaisen työntekijänsä työnteko-oikeudesta Suomessa. Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, lähes 15 %:ssa havaittiin vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Täysin laittomasti maassa oleskelevia ja työskenteleviä henkilöitä sen sijaan havaittiin vain muutamia. Työntekijän oleskeluluvassa on määritelty ammattiala tai ammattialat, joilla luvan haltija saa työskennellä. Yleisin puute oli työskentely väärällä ammattialalla.
Rakennusalalla useammalla kuin joka viidennellä tarkastuksella, jossa työnteko-oikeutta arvioitiin, tuli vastaan työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. Maatalousalalla taas noin joka seitsemännellä tarkastuksella havaittiin vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Majoitus- ja ravitsemusalalla puolestaan havaittiin työnteko-oikeudettomia työntekijöitä joka kymmenennellä tarkastuksella (kuvio 3).
Vuonna 2022 havainnot työnteko-oikeudettoman työskentelyn valvonnan osalta ovat muuttuneet niin, että työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä tulee tarkastuksilla prosentuaalisesti vähemmän vastaan kuin vuonna 2021. Yksi syy lienee se, että vuonna 2021 saatujen ulkomaalaistarkastajien lisävirkojen ansiosta ulkomaalaisvalvontaa tehdään nykyään aiempaa enemmän ilman taustalla olevaa vihjetietoa tai muuta kautta saatua taustatietoa koskien epäilyä lainsäädännön rikkomisesta. Näin ollen vihjekohteiden prosentuaalinen määrä on laskenut. Lisäksi vaikutusta on luultavasti ollut sillä, että tilapäistä suojelua hakeneet ukrainalaiset ovat saaneet heti hakemuksen jättämisen jälkeen rajoittamattoman työnteko-oikeuden. Aikaisemmin ukrainalaisten lähetettyjen työntekijöiden työnteko-oikeudessa oli runsaasti puutteita.
Lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa on paljon puutteita
Työsuojelun vastuualueiden ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin 119 tarkastusta ulkomaisiin, Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin vuonna 2022. Lähettävien yritysten valvontaa toteutetaan pääosin asiakirjatarkastuksina. Lähettävien yritysten valvonta kohdistui työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumisen valvontaan työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä niihin lähettävän yrityksen velvoitteisiin, joista voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.
Tarkastuksia tehtiin eniten rakennusalalle eli hieman yli puolet tarkastuskohteista oli ulkomaisia rakennusalan yrityksiä. Toiseksi eniten 26 % tarkastuksista kohdistui teollisuusalalla toimiviin lähettäviin yrityksiin. Lähettävien yritysten osalta palkkauksessa havaittiin puutteita 46 %:ssa tarkastuksista, mikä on lähes samaa tasoa kuin suomalaisiin yrityksiin kohdistetussa ulkomaalaisvalvonnassa. Lisäksi syrjinnän kiellon osalta lähettävien yritysten valvonnassa annettiin velvoitteita lähes joka seitsemännellä tarkastuksella, joilla asiaa arvioitiin. Lisäksi vuonna 2022 on 183 tarkastuksella valvottu myös lähettävien yritysten suomalaisten tilaajien velvollisuuksia.
Tiedonsaantioikeudet laajasti käytössä
Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksilla on käytetty laajasti työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuksia. Ulkomaalaisasioiden UMA-rekisteriä ja Verohallinnon tulorekisteriä on molempia käytetty yli 1 000 tarkastuksella. UMA-rekisteristä selvitetään ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeutta sekä oleskelulupahakemuksiin liittyviä tietoja. Tulorekisteristä saadaan tietoja maksetuista palkoista. Lisäksi tarkastuksella tavattuja työntekijöitä verrataan tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin, jolloin saadaan selville mahdollinen pimeä palkanmaksu. Lisäksi tulorekisteristeriä voidaan käyttää luvattoman työskentelyn pituuden selvittämiseen.
UMA:n ja tulorekisterin lisäksi ulkomaalaisvalvonnassa on hyödynnetty väestötietojärjestelmää, velvoitteidenhoitoselvityksiä sekä Verohallinnon Raksi-tietoja rakennustyömaita koskien.
Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta
Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain (1233/2006) valvonnasta koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki antaa työn tilaajalle edellytyksiä varmistua, että sen alihankkijat ja vuokrattua työvoimaa tarjoavat sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa muun muassa veronmaksun ja työntekijöiden eläkevakuuttamisen osalta.
Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamista valvotaan tarkastuksilla
Tilaajavastuutarkastuksia tehtiin vuonna 2022 yhteensä 1 317 kappaletta, joista on 1.3.2023 ollut keskeneräisinä 50. Tilaajavastuutarkastuksilla valvottiin selvitysvelvollisuuden noudattamista yhteensä vajaan 4 600 sopimuskumppanin osalta joko vuokratyön käyttöä tai alihankintaan perustuvaa työtä koskevissa sopimuksissa. (kuvio 1)
Vuonna 2022 valvontaa kohdistettiin perinteisen toimiala-ajattelun sijaan aiempaa enemmän riskiperusteisesti ja ilmiölähtöisesti. Valvontakohteiden valinnassa sekä yksittäisissä valvontatapauksissa hyödynnettiin laajasti viranomaistietoa. Erityisen laajasti käytössä ovat olleet rakennustyön urakka- ja työntekijätiedot sekä Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitykset, joita työsuojeluviranomainen saa Verohallinnolta. Viranomaistiedon hyödyntäminen on mahdollistanut valvonnan kohdentamisen entistä täsmällisemmin sellaisiin alihankintasopimuksiin ja vuokratun työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin, joissa työn suorittavalla yrityksellä on puutteita lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisessa.
Vuonna 2022 toteutettiin seurantatarkastushanke kuljetus-, rakennus-, siivous- ja teollisuusalan tilaajiin. Hankkeessa arvioitiin, mikä vaikutus aiemmilla tarkastuksilla annetuilla velvoitteilla on ollut tilaajavastuulain noudattamiseen ja ovatko tilaajat toteuttaneet toiminnassaan muutoksia aiempien tarkastusten johdosta. Hankkeen tulokset osoittivat, että valtaosa tilaajista oli toteuttanut muutoksia aiemmin saatujen velvoitteiden jälkeen. Hankkeen aikana selvisi, että tilaajat olivat kouluttaneet henkilöstöään, laatineet sopimusmalleja, ottaneet käyttöön sähköisiä palveluita sekä tietojärjestelmiä ja ottaneet lisäksi käyttöön tilaajavastuulain minimivaatimuksia tiukempia käytäntöjä. Toisaalta hankkeesta saadut tulokset osoittavat, että seurantatarkastuksille on selkeä tarve. Vain 57 seurantatarkastuksessa (28 % hankkeessa tehdyistä tarkastuksista) todettiin, että tilaaja oli noudattanut selvitysvelvollisuuttaan oikein, vaikka muutoksia oli toteuttanut 135 tilaajaa (69 % hankkeessa tehdyistä tarkastuksista).
Yhteenveto vuoden 2022 valvontatuloksista
Tehdyistä tarkastuksista tilaajan selvitysvelvollisuutta oli noudatettu lain edellyttämällä tavalla 326 tarkastuksessa, joista 255 koski rakennusalaa. Rakennusalan korkeaa lukua selittää osin seurantahanke, mutta myös pääurakoitsijatasolle tehdyt työmaakäyntitarkastukset. Vaikka tietoisuus tilaajan vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on muita toimialoja parempaa rakennusalalla, on valvontatulosten perusteella havaittavissa, että erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa on edelleen puutteita lain vähimmäisvaatimusten noudattamisessa.
Työsuojeluviranomainen antaa lainvastaisen tilan havaitessaan toimintaohjeita ja voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Toimintaohjeita annettiin reilut 2 000 kappaletta. Eniten toimintaohjeita tarkastusta kohden saivat ulkomaiset tilaajat. Seuraavaksi eniten toimintaohjeita annettiin rakennusalan yritystarkastuksiin, teollisuusyrityksiin sekä kausityöhön kohdistuvilla tarkastuksilla. (kuvio 2)
Viranomaistiedon hyödyntäminen näkyi jatkotoimenpiteisiin johtaneissa tarkastuksissa. Laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu 85 tarkastuksessa, joista kahdessa kolmasosassa tarkastuskohteen valinnassa on hyödynnetty tiedonsaantioikeuksilla saatuja viranomaistietoja.
Laiminlyöntimaksun määräämisen harkintaan päädyttiin useimmin ulkomaisten tilaajien kohdalla (kuvio 3).
Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos tilaaja on:
1. laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden;
Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi korotettuna, jos tilaaja on:
2. tehnyt sopimuksen tilaajavastuulaissa tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka
3. tehnyt tilaajavastuulaissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan
Suurimmassa osassa tapauksista laiminlyöntimaksun harkinnan perusteena on selvitysvelvollisuuden laiminlyönti. Yksittäisissä tapauksissa laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu sillä perusteella, että tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuksen toisella osapuolella ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Jokaisessa tapauksessa sopimuspuolena on ollut yksi tai useampi ulkomainen yritys. Näissä tapauksissa on usein kyse viitteistä alipalkkaukseen ja alihinnoitteluun.
Valvonnassa on lisäksi havaittu, että alihankintaketjuissa on ulkomaisten yksityisten elinkeinonharjoittajien määrä jatkanut kasvua entisestään. Aina ei ole valvonnan keinoin mahdollista saada täyttä varmuutta, onko kyse todellisesta yrittäjätyöstä vai niin kutsutusta valeyrittäjyydestä (muualla Euroopassa ilmiöstä käytetään nimitystä bogus self employment). Valeyrittäjyys mahdollistaa työnantajavelvollisuuksien kiertämisen, eikä henkilö aina tiedä itsekään olevansa yrittäjä. Pahimmillaan näissä tapauksissa voi olla kyse työperäisestä ihmiskaupasta ja niihin voi liittyä myös muita lievempiä syrjinnän tunnusmerkkejä.
Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on säilynyt hyvällä tasolla
Lähde: Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen (ETK) yksi lakisääteinen tehtävä on työeläkevakuuttamisen valvonta. ETK valvoo työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaista työeläkevakuuttamista. Työnantajien ja yrittäjien asettaminen vakuuttamiseen liittyvien velvoitteiden suhteen yhdenvertaiseen asemaan edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja ehkäisee harmaata taloutta. Vakuuttamisen valvonta myös tukee eläkelaitosten vakuutusten hoitoa ja vakuutusmaksujen perintää ja siten osaltaan turvaa työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Valvonnalla ETK myös varmistaa työntekijöille ja yrittäjille lain mukaan kuuluvan eläketurvan.
Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta
Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin, mutta ETK:n valvonta löysi eläkevakuuttamisen puutteitakin lähes kaikilta toimialoilta. Valvonnassa ilmi tullut vakuutuksista puuttunut palkkasumma on laskenut vuosina 2020–2022 aiempiin vuosiin verrattuna (kuvio 1). Työnantajat ovat vuodesta 2019 alkaen ilmoittaneet palkkatiedot tulorekisteriin, kun aikaisemmin palkat ilmoitettiin erikseen usealle eri taholle, kuten eläkeyhtiöille. Ilmoitustavan muutos on todennäköisesti vähentänyt tahattomien virheiden määrää ja täten pienentänyt vakuutuksista puuttunutta palkkasummaa.
Kuviosta 2 ilmenee työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja. Vuonna 2022 ETK:n valvonnassa selvitettiin tarkemmin noin 5 393 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat 788 työnantajaan ja koskivat noin 4 002 työntekijää.
Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta
Kuviosta 3 nähdään, että vuonna 2022 tarkempaan valvontaan otettiin 4 999 yrittäjää ja uusia vakuutuksia tehtiin 994. Uudet vakuutukset sisältävät ne vakuutukset, jotka yrittäjät valvonnan aikana ottivat itse, sekä ne, jotka ETK otti yrittäjän puolesta, eli teki nk. pakkovakuutuksen. Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonnan luvut ovat olleet pitkään samalla tasolla. Poikkeuksena ovat vuodet 2019 ja 2020. Vuonna 2020 valvontaa tehtiin kahden verovuoden (2018 ja 2019) tietojen perusteella. Tämän vuoksi valvottuja yrittäjiä oli normaalia enemmän.
Vuonna 2022 valvonnan luvuissa on nähtävissä pientä nousua, sillä valvonta on laajentunut kattamaan myös laskutuspalveluyrityksiä käyttävien yrittäjien valvonnan.
ETK saa vuosittain Verohallinnolta käyttöönsä vakuuttamisen valvontaa varten yhteensä noin 180 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä elinkeinoyhtymän osakkaan verotiedot. Laskutuspalveluja käyttävien itsensä työllistävien henkilöiden valvonta perustuu tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin. Näitä tietoja verrataan YEL-vakuutustietoihin.
Vuonna 2022 ennätysmäärä vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneitä työnantajia
Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus
Työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1 400 euroa kalenterivuodessa.
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvontavelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin ja se aloitettiin vuonna 2016.
Tulorekisteritietojen hyödyntämisen myötä vuodesta 2020 alkaen TVK:n valvonta on tehostunut ja ajantasaistunut merkittävästi. Laiminlyöntiin voidaan puuttua nopeasti sen todettua. Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneiden työnantajien määrä on kasvanut tasaisesti. Laiminlyönti perustuu usein tietämättömyyteen vakuuttamisvelvollisuudesta ja vakuuttamisvelvollisuuden perusteista kuten työsuhteen ja yrittäjyyden statusten eroavaisuuksista tai vakuuttamisvelvollisuuden ansio- tai ikärajoista.
Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat ovat heterogeeninen joukko, joka käsittää suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisia yrityksiä ja kotitaloustyönantajia. Yritykset olivat hajautuneet eri toimialoille, toimineet usein jo vuosia ja painottuivat liikevaihdoltaan alle 400.000 euron liikevaihtoluokkiin. Vakuuttamattomaksi jääneet palkat olivat noin 50,1 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Tulorekisterin käyttöönotto on muuttanut työttömyysvakuutusmaksujen valvontaa
Lähde: Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto määrää ja perii lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot maksujen perusteeksi. Työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen perusteena on käytetty tulorekisterin palkkatietoja 1.1.2019 alkaen.
Valvonta kohdistuu kuluvaan vakuutusvuoteen ja kolmeen edeltävään vakuutusvuoteen. Vuonna 2022 Työllisyysrahasto valvoi vakuutusvuosia 2019–2022, joten valvonta kohdistui ensimmäistä kertaa pelkästään tulorekisterin käyttöönoton jälkeiseen aikaan. Ennen tulorekisterin käyttöönottoa Työllisyysrahasto vertasi valvonnassa työnantajan Työllisyysrahastolle ilmoittamaa palkkasummaa Verohallinnolta saatuihin vuosi-ilmoitustietoihin ja selvitti vertailussa havaittuja eroavaisuuksia palkkatiedoissa.
Nykyään työnantajat ilmoittavat palkkatiedot keskitetysti tulorekisteriin, minkä johdosta Työllisyysrahaston valvonta on muuttunut. Tällä hetkellä Työllisyysrahasto keskittyy valvonnassa tulorekiterin palkkatietojen oikeellisuuden varmistamiseen. Työllisyysrahasto tutkii sekä selkeästi virheellisiä ilmoituksia että ilmoituksia, joiden oikeellisuutta on muista syistä perusteltua selvittää. Valvonnassa käytetään tietolähteenä tulorekisteristä saatavia tietoja sekä muilta viranomaisilta saatuja tietoja.
Työllisyysrahasto kuulee työnantajaa selvittäessään palkkatietojen oikeellisuutta. Jos valvonnassa havaitaan virhe tulorekisterin palkkatiedoissa, työnantajaa pyydetään korjaamaan palkkatiedot tulorekisteriin. Lopulta Työllisyysrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla valvonnassa saatujen tietojen perusteella, jos työnantaja ei pyynnöstä huolimatta korjaa tietoja tulorekisteriin.
Tulorekisterin käyttöönoton myötä valvontatapausten lukumäärä ja valvonnan johdosta määrätyt lisämaksut sekä palautukset ovat vähentyneet huomattavasti. On todennäköistä, että tulorekisterin käyttöönotto on vähentänyt tilanteita, joissa työttömyysvakuutusmaksun perusteeksi ilmoitetaan liian pieni tai suuri palkkasumma.
Valvonnasta on tullut myös entistä reaaliaikaisempaa tulorekisterin käytön myötä. Työllisyysrahasto voi selvittää palkkatietojen oikeellisuutta jo muutaman kuukauden sisällä palkanmaksusta, jolloin asiaa on helpompi selvittää myös työnantajan kanssa. Samalla voidaan tehokkaammin ennalta ehkäistä virheiden toistumista.