Työnantajat ja tilaajavastuu

AluehallintovirastoEläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työllisyysrahasto

Kokonaiskuvan velvoitteiden ja valvonnan kentästä. Työnantajalla on velvoitteita, joita useat eri viranomaiset valvovat turvatakseen yrityksille reilumman kilpailun, työntekijöille kuuluvat oikeudet ja yhteiskunnalle verot ja maksut.

Lisää Verohallinnon viranomaisyhteistyöstä


Aluehallintovirastot valvovat ulkomaalaisten työntekoa Suomessa

Lähde: Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualueet

Vuonna 2021 työsuojelun vastuualueet tekivät vajaa 1600 tarkastusta ulkomaista työvoimaa Suomessa käyttäviin yrityksiin. Näillä tarkastuksilla arvioitiin mm. sitä, ovatko työnantajat varmistuneet ulkomaalaisten työntekijöidensä työnteko-oikeudesta Suomessa ja sitä, noudattivatko työnantajat Suomen pakottavaa työlainsäädäntöä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen osalta. Valvonnan tavoitteena on taata yhdenvertaiset ja reilut työmarkkinat kaikille sekä tasavertaiset kilpailuedellytykset yrityksille.

Vuonna 2021 tarkastuksia tehtiin sekä ennalta ilmoittamattomina iskutarkastuksina että yritystarkastuksina.  Tarkastuksia tehtiin myös asiakirjatarkastuksina. Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista eniten tehtiin majoitus- ja ravitsemusalalle (26%) ja rakennusalalle (21%). Tarkastuksia tehtiin myös mm. maatalouteen (10%), siivousalalle (7%) ja teollisuuteen (4%) (kuvio 1).

Valvontakohteissa havaittiin usein työnteko-oikeudettomia työntekijöitä

Työsuojelun vastuualueiden ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, työpaikoista joka viidennellä oli vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa.

Rakennusalalla lähes joka kolmannella tarkastuksella, jossa työnteko-oikeutta arvioitiin, tuli vastaan työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia. Siivousalan valvonnassa taas joka neljännellä tarkastuksella havaittiin vähintään yksi työnteko-oikeudeton ulkomaalainen työntekijä. Majoitus- ja ravitsemusalalla puolestaan havaittiin työnteko-oikeudettomia työntekijöitä joka kymmenennellä tarkastuksella (kuvio 2).

Valvontaa on suunnattu viime vuosien aikana pääosin sellaisiin kohteisiin, joissa työnantajilla on puutteita esimerkiksi ulkomaalaislain työnteko-oikeuden varmistamisen osalta. Valvonnan suuntaaminen ongelmakohteisiin selittää osaltaan valvonnassa kohdattujen työnteko-oikeudettomien ulkomaalaisten korkeaa määrää ja osoittaa samalla, että valvonnan suuntaamisessa on onnistuttu. Toisaalta esimerkiksi rakennusalalla työskentelee aiempaa useammin työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia, jolloin muutokset työnteko-oikeutta koskevissa valvontahavainnoissa eivät siten selity pelkästään valvonnan suuntaamisella, vaan kertovat myös alan sisällä tapahtuneesta muutoksesta. 

Puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa 

Ulkomaalaisvalvonnassa toinen keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonnassa arvioidaan, noudattaako työnantaja työtekijöidensä palkkauksessa esimerkiksi Suomen työaika- ja työsopimuslakia sekä sitä, onko työnantaja noudattanut alan yleissitovan työehtosopimuksen palkkausta koskevia määräyksiä ulkomaalaisen työntekijänsä kohdalla.

Ulkomaalaisvalvonnassa havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Puutteita oli erityisesti yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisessa palkkauksen osalta ja valvonnassa lähes puolella tarkastuksissa, jossa arvioitiin yleissitovan työehtosopimuksen noudattamista, havaittiin puutteita.  Eniten puutteita havaittiin rakennus- ja ravintola-aloilla, joissa ilmeni puutteita noin 65 prosentilla tarkastuksista. Myös maatalousalalla palkkauksen puutteita havaittiin lähes 50 prosentilla tarkastuksista, joilla asiaa oli valvottu (kuvio 3). 

Yleissitovan työehtosopimuksen palkkaa koskevien säännösten noudattamisessa suurimmat puutteet liittyivät maksetun peruspalkan ja erilaisten lisien korvaamisen tasoon. Alakohtaisia eroja oli kuitenkin jonkin verran – esimerkiksi rakennusalalla ulkomaalaisille työntekijöille maksettu peruspalkka ylitti yleissitovan työehtosopimuksen minimitason useammin kuin ravintola- tai siivousaloilla. Toisaalta kaikilla edellä mainituilla aloilla havaittiin paljon puutteita erilaisten lisien korvaamisessa. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa annettiin tiedoksi työnantajaliitoille. 

Vuonna 2021 valvottiin palkkaukseen liittyen myös syrjinnän kiellon noudattamista. Ulkomaalaisvalvonnan kohdalla syrjinnän kielto tarkoittaa erityisesti sitä, että ketään ei saa syrjiä palkkauksen osalta alkuperän tai kansalaisuuden perusteella. Vuonna 2021 syrjinnän kiellosta annetiin velvoitteita 10 prosentilla tarkastuksista, joissa syrjinnän kiellon noudattamista arvioitiin.

Lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa on paljon puutteita

Työsuojelun vastuualueiden ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin 140 tarkastusta Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin vuonna 2021. Lähettävien yritysten valvontaa toteutetaan pääosin asiakirjatarkastuksina ja moni näistä tarkastuksista onkin valmistunut pitkälti vasta vuoden 2022 puolella. Lähettävien yritysten valvonta kohdistui työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumisen valvontaan työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi sekä niihin lähettävän yrityksen velvoitteisiin, joista voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.  

Lähetettyihin työntekijöihin liittyvistä tarkastuksista suuri osa tehtiin rakennusalalle ja teollisuuteen. Lähettäviin yrityksiin kohdistetuissa tarkastuksissa havaittiin paljon puutteita, esimerkiksi lähetettyjen työntekijöiden palkkaus oli kunnossa alle puolella tarkastuksista. Lisäksi vuonna 2021 on 120 tarkastuksella valvottu myös lähettävien yritysten tilaajien velvollisuuksia.

Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta

Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain (1233/2006) valvonnasta koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki antaa työn tilaajalle edellytyksiä varmistua, että sen alihankkijat ja vuokrattua työvoimaa tarjoavat sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa. Verojen ja maksujen lisäksi velvoitteisiin kuuluu muun muassa työntekijöiden eläkevakuuttaminen.

Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamista valvotaan tarkastuksilla

Vuonna 2021 valvontaa kohdistettiin erityisesti rakennusalalle, teollisuuteen, logistiikkaan sekä siivous- ja kiinteistöalan kohteisiin. Tilaajavastuutarkastuksia tehtiin vuonna 2021 yhteensä 1 160 kappaletta, joista on 22.2.2022 ollut valmiina 1 120. Tilaajavastuutarkastuksilla valvottiin selvitysvelvollisuuden noudattamista yhteensä noin 3 800 sopimuskumppanin osalta joko vuokratyön käyttöä tai alihankintaan perustuvaa työtä koskevissa sopimuksissa. (kuvio 1)

Vuonna 2021 tilaajavastuuvalvonnassa ja viranomaisyhteistyössä korostui tiedon hyödyntäminen, koska tarkastuksia ei pystytty suorittamaan paikan päällä aiempien vuosien tapaan. Viranomaistietoa hyödynnettiin laajasti sekä valvontakohteiden valinnassa, että yksittäisissä valvontatapauksissa. Erityisen laajasti käytössä ovat olleet rakennustyön urakka- ja työntekijätiedot sekä Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitykset. Viranomaistiedon hyödyntäminen on mahdollistanut valvonnan kohdentamisen entistä täsmällisemmin sellaisiin alihankintasopimuksiin ja vuokratun työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin, joissa työn suorittavalla yrityksellä on puutteita lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisessa.

Tilaajavastuuvalvonnassa jatkettiin panostusta tarkastusten ohessa muihin vaikuttamisen keinoihin vuonna 2021. Tietoa välitettiin työpaikoille muun muassa viestinnällisin keinoin sekä järjestämällä eri kokoisia verkkotilaisuuksia, joilla tavoitettiin runsaasti yrityksiä.

Yhteenveto vuoden 2021 valvontatuloksista

Tehdyistä tarkastuksista tilaajan selvitysvelvollisuutta oli noudatettu lain edellyttämällä tavalla 218 tarkastuksessa, joista 166 koski rakennusalaa. Vaikka tietoisuus tilaajan vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on muita toimialoja parempaa rakennusalalla, on valvontatulosten perusteella havaittavissa, että erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa on edelleen puutteita lain vähimmäisvaatimusten noudattamisessa.

Työsuojeluviranomainen antaa lainvastaisen tilan havaitessaan toimintaohjeita ja voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Toimintaohjeita annettiin reilut 1 700 kappaletta. Eniten toimintaohjeita tarkastusta kohden saivat ulkomaiset tilaajat. Seuraavaksi eniten toimintaohjeita annettiin rakennusalan yritystarkastuksilla sekä teollisuusyrityksiin kohdistuvilla tarkastuksilla. (kuvio 2)

Viranomaistiedon hyödyntäminen näkyi jatkotoimenpiteisiin johtaneissa tarkastuksissa. Laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu 75 tarkastuksessa, joista kahdessa kolmasosassa tarkastuskohteen valinnassa on hyödynnetty tiedonsaantioikeuksilla saatuja viranomaistietoja. Laiminlyöntimaksun määräämisen harkintaan päädyttiin useimmin ulkomaisten tilaajien kohdalla sekä rakennusalan yritystarkastuksilla (kuvio 3).

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos tilaaja on:

1. laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden;

Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi korotettuna, jos tilaaja on:

2. tehnyt sopimuksen tilaajavastuulaissa tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka

3. tehnyt tilaajavastuulaissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan

Suurimmassa osassa tapauksista laiminlyöntimaksun harkinnan perusteena on selvitysvelvollisuuden laiminlyönti. Vuonna 2021 tehdyissä tarkastuksissa 9 tapauksessa laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu sillä perusteella, että tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuksen toisella osapuolella ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Jokaisessa tapauksessa sopimuspuolena on ollut yksi tai useampi ulkomainen yritys. Näissä tapauksissa on usein kyse viitteistä alipalkkaukseen ja alihinnoitteluun.

Valvonnassa on lisäksi havaittu, että alihankintaketjuissa ulkomaisten yksityisten elinkeinonharjoittajien määrä on jatkanut kasvua. Aina ei ole valvonnan keinoin mahdollista saada täyttä varmuutta, onko kyse todellisesta yrittäjätyöstä vai niin kutsutusta valeyrittäjyydestä (muualla Euroopassa ilmiöstä käytetään nimitystä bogus self employment). Valeyrittäjyys mahdollistaa työnantajavelvollisuuksien kiertämisen, eikä henkilö aina tiedä itsekään olevansa yrittäjä. Pahimmillaan näissä tapauksissa voi olla kyse työperäisestä ihmiskaupasta ja niihin voi liittyä myös muita lievempiä syrjinnän tunnusmerkkejä.


Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on säilynyt hyvällä tasolla

Lähde: Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskuksen (ETK) yksi lakisääteinen tehtävä on työeläkevakuuttamisen valvonta. ETK valvoo työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaista työeläkevakuuttamista. Työnantajien ja yrittäjien asettaminen vakuuttamiseen liittyvien velvoitteiden suhteen yhdenvertaiseen asemaan edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja ehkäisee harmaata taloutta. Vakuuttamisen valvonta myös tukee eläkelaitosten vakuutusten hoitoa ja vakuutusmaksujen perintää ja siten osaltaan turvaa työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Valvonnalla ETK myös varmistaa työntekijöille ja yrittäjille lain mukaan kuuluvan eläketurvan.

Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta

Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin, mutta ETK:n valvonta löysi eläkevakuuttamisen puutteitakin lähes kaikilta toimialoilta. Valvonnassa ilmi tullut vakuutuksista puuttunut palkkasumma on laskenut vuosina 2021 ja 2020 aiempiin vuosiin verrattuna (kuvio 1). Työnantajat ovat vuodesta 2019 alkaen ilmoittaneet palkkatiedot tulorekisteriin, kun aikaisemmin palkat ilmoitettiin erikseen usealle eri taholle, kuten eläkeyhtiöille. Ilmoitustavan muutos on todennäköisesti vähentänyt tahattomien virheiden määrää ja täten pienentänyt vakuutuksista puuttunutta palkkasummaa.

Kuviosta 2 ilmenee työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja. Vuonna 2021 ETK:n valvonnassa selvitettiin tarkemmin noin 6 240 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat 1 100 työnantajaan ja koskivat noin 6 160 työntekijää.

Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta

Kuviosta 3 nähdään, että vuonna 2021 tarkempaan valvontaan otettiin 4 000 yrittäjää ja uusia vakuutuksia tehtiin 850. Uudet vakuutukset sisältävät ne vakuutukset, jotka yrittäjät valvonnan aikana ottivat itse, sekä ne, jotka ETK otti yrittäjän puolesta, eli teki nk. pakkovakuutuksen. Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonnan luvut ovat olleet pitkään samalla tasolla. Poikkeuksena vuosi 2020, jolloin valvontaa tehtiin kahden verovuoden (2018 ja 2019) tietojen perusteella. Tämän vuoksi valvottuja yrittäjiä oli normaalia enemmän.

ETK saa vuosittain Verohallinnolta käyttöönsä vakuuttamisen valvontaa varten yhteensä noin 180 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä elinkeinoyhtymän osakkaan verotiedot. Näitä tietoja verrataan YEL-vakuutustietoihin.


Vakuuttamattomuuden syy on usein tietämättömyys

Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus

Työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1 300 euroa kalenterivuodessa.

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvontavelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin ja se aloitettiin vuonna 2016.

Tulorekisteritietojen hyödyntämisen myötä vuodesta 2020 alkaen TVK:n valvonta on tehostunut ja ajantasaistunut merkittävästi. Laiminlyöntiin voidaan puuttua nopeasti sen todettua. Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneiden työnantajien määrä on kasvanut tasaisesti. Laiminlyönti perustuu usein tietämättömyyteen vakuuttamisvelvollisuudesta ja vakuuttamisvelvollisuuden perusteista kuten työsuhteen ja yrittäjyyden statusten eroavaisuuksista tai vakuuttamisvelvollisuuden ansio- tai ikärajoista.

Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat ovat heterogeeninen joukko, joka käsittää suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisia yrityksiä ja kotitaloustyönantajia. Yritykset olivat hajautuneet eri toimialoille, toimineet usein jo vuosia ja painottuivat liikevaihdoltaan alle 400.000 euron liikevaihtoluokkiin.


Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan työttömyysturvaa

Lähde: Työllisyysrahasto

Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysturvaa, määrää ja perii työttömyysvakuutusmaksut sekä myöntää aikuiskoulutusetuuksia.

Työnantajalla ja työntekijällä on lakisääteinen velvollisuus maksaa työttömyysvakuutusmaksut. Työnantaja pidättää palkansaajan osuuden työntekijöiltä jokaisen palkanmaksun yhteydessä sekä ilmoittaa maksamansa palkat tulorekisteriin. Työllisyysrahasto määrää tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen perusteella työttömyysvakuutusmaksut työnantajan maksettavaksi. Työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen perusteena on käytetty tulorekisterin palkkatietoja 1.1.2019 alkaen.

Työllisyysrahasto valvoo, että työnantajat ovat täyttäneet työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuutensa ja ilmoittaneet oikeat palkkatiedot maksujen perusteeksi. Valvonnassa käytetään tulorekisteristä saatavia tietoja sekä muilta viranomaisilta, kuten esimerkiksi Verohallinnolta, saatuja tietoja ja verrataan niitä työnantajan ilmoittamiin tietoihin.

Työllisyysrahasto on yhteydessä työnantajaan, jos valvonnassa saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että työttömyysvakuutusmaksun perusteeksi ilmoitetut palkat ovat virheelliset, tai että työnantaja on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa kokonaan. Työnantajan kuuleminen voi johtaa lisämaksun määräämiseen tai maksun palautukseen.

Työllisyysrahasto pyrkii ennaltaehkäisemään virheellistä ilmoittamista ohjeistamalla ja neuvomalla työantajia maksuvelvollisuuteen ja tulorekisterin palkkatietoilmoitusten tekemiseen liittyvissä asioissa.