Harmaan talouden mittaaminen

Sisäkauppapetokset aiheuttavat merkittävän verovajeen Suomessakin

Sisäkauppapetoksista johtuva arvonlisäveron menetys Suomessa nousee vähintään kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa.

Vilpilliset yhteisöostajat katoavat veroedun saatuaan

EU-sisäkaupan veropetokset aiheuttavat Euroopan komission mukaan vuosittain jopa 50 mrd. euron arvonlisäveromenetykset. Sisäkaupan arvonlisäveropetokset ovat monimutkaisia ja petoskuvioihin kuuluu usein lukuisia toimijoita eri valtioissa. Yksi keskeisistä toimijarooleista on ns. vilpillinen yhteisöostaja – Missing trader.

Sisäkauppapetosten yhteisöostajat ovat usein ns. bulvaaniyrityksiä, joilla ei ole juurikaan todellista liiketoimintaa. Suomessa toimi neljän vuoden seurantajaksolla vuosittain ainakin noin sata EU-sisäkaupan yhteisöostajayritystä, joilla oli arvonlisäverotuksen tahallisiin laiminlyönteihin viittaavia piirteitä.

Vilpillisten yhteisöostajien aiheuttama verovaje oli noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Kun lisätään yhteisöostajiin kytkeytyvät muut vilpilliset toimijat, verovaje voi nousta jopa 35 miljoonaan euroon vuodessa.

Väärintoimijat erottuvat joukosta

Sisäkauppaa harjoittavia todennäköisiä väärintoimijoita saatiin tunnistettua yritysjoukosta erityisen profiloinnin avulla. Tunnistettujen vilpillisten yritysten kautta voitiin myös arvioida sisäkauppaan sisältyvän harmaan talouden aiheuttamaa arvonlisäverovajetta Suomessa.

Profiloinnissa tunnistetut yhteisöostajayritykset olivat enimmäkseen osakeyhtiöitä. Yleisimmät toimialat olivat tukku- ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen. Yritykset olivat usein olleet arvioverotuksen kohteena ja verovelat olivat yleisiä. Yritysten suorittamat maksut Verohallinnolle olivat hyvin vähäisiä.

Yhteisöostajat muodostavat harmaan talouden yritysryppäitä – jatkotutkimukselle on tarvetta

Profiloinnissa tunnistetut yhteisöostajat ryhmittyivät yritystoiminnassaan useamman yrityksen ryppäisiin poikkeuksellisen voimakkaasti. Yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden kytkennät Viron kaupparekisteriyrityksiin olivat myös tavanomaista huomattavasti yleisempiä. Suurimmassa kohdejoukon sisäisessä ryppäässä oli yhteensä 99 yritystä, joista 62 oli virolaisia.

Profilointi sekä arviot pohjautuivat verotarkastuksissa löydettyihin vilpillisiin toimijoihin. Koska todettuja harmaan talouden tapauksia oli tilastollisesti tarkasteltuna vähän, analyysi voitiin ulottaa ainoastaan yhteen sisäkauppapetosten toimijarooleista, yhteisöostajiin. Sisäkauppapetosten Suomessa aiheuttaman kokonaisverovajeen arviointi edellyttää vielä muiden roolien tarkempaa analyysiä.

Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen 1/2018

Lue koko selvitys


Yritykset tunnistavat harmaata taloutta aiempaa vähemmän

Verohallinto selvitti syksyllä 2017 suomalaisten yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ja asenteita veroihin ja Verohallintoon nähden. Tutkimuksessa kysyttiin asiakkailta muun muassa kuinka Verohallinnon arvot ja strategia näkyvät asiakkaille.

Strategisista tavoitteista parhaiten nähtiin toteutuvan asiakkaiden mielessä se, että ”Oikein toimiminen kannattaa”. Peräti yhdeksän vastaajaa kymmenestä oli tätä mieltä. Päinvastaista mieltä oli vain muutama prosentti vastaajista. Samaan aikaan kolme vastaajaa neljästä näki, että ”Väärin toimimisen mahdollisuudet on minimoitu”. Lähes viidennes vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että näin ei ole tehty.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tuloksissa oli se, että niiden asiakkaiden määrä, jotka vastasivat ”Tiedän tai tunnen yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuitteja” on neljässä vuodessa puolittunut. Vielä vuonna 2015 kolmasosa vastaajista tiesi tai tunsi yrityksen, joka on ostanut tai myynyt tavaraa tai palveluja pimeästi ilman kuittia. Tällä kertaa 17 prosenttia vastaajista sanoi näin.

– Tulos on tullut kahden tutkimuksen aikana systemaattisesti alaspäin, joten kyllä siihen uskaltaa jo hieman luottaa, että suunta on tosiaan laskeva, Verohallinnon tutkimusasiantuntija Janne Myyry toteaa tuloksesta.

Myös Verohallinnon arvot toteutuvat toiminnassa asiakkaiden mielestä hyvin. Neljä asiakasta viidestä on sitä mieltä, että Verohallinto luottaa asiakkaisiinsa ja toimii niin, että asiakkaat voivat luottaa Verohallinnon toimintaan.

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017 puhelinhaastatteluilla satunnaisotannalla erikokoisille yrityksille. Tutkimus on toteutettu kahden vuoden välein.

Lue lisää


Rakennusalan lakimuutokset lisäsivät verotuottoa

Vuodesta 2011 lähtien toteutetut rakennusalan lainsäädäntömuutokset kuten käännetty arvonlisäverovelvollisuus, veronumerorekisteri sekä urakka- ja työntekijäilmoittaminen kasvattivat rakennustoimialan palkkasummaa vuonna 2015 yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Verotuotto kasvoi 100 miljoonaa euroa samana vuonna.

Vastaavasti rakentamisen urakka- ja työntekijätiedot lisäsivät verokertymää 31 miljoonaa euroa. Kasvu tuli sekä työnantajasuorituksista että arvonlisäveroista.

Ulkomainen työvoima tiedossa entistä paremmin

Verohallinnolle ilmoitetun ulkomaalaisen työvoiman määrä on kasvanut ilmoitusvelvollisuuden laajentumisen myötä. Ulkomaalaisten työntekijöiden palkat ovat tulleet aikaisempaa paremmin verotuksen piiriin.

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö selvitti rakentamisen urakka- ja työntekijätietojen tiedonantovelvollisuutta koskevan lainsäädännön vaikutuksia.

Lue koko selvitys


Yli puolet verovajeesta johtuu tahallisista laiminlyönneistä

Iso-Britanniassa tietoisten ja tahallisten laiminlyöntien osuuden arvioidaan olevan noin 54 prosenttia kokonaisverovajeesta. Lopun 46 prosentin arvioidaan muodostuvan virheistä ja huolimattomuudesta, maksukyvyttömyydestä sekä lain tulkinnan erimielisyyksistä.

Verovaje on teoreettisen verosaatavan ja todellisten saatujen maksujen välinen erotus. Verovajetta mittaamalla on mahdollista tietää, miten hyvin maksuvelvoitteet tulevat hoidetuksi.

Harmaan talouden selvitysyksikkö on julkaissut käännöksen Ison-Britannian verovajeraportista Measuring tax gaps 2014. Raportissa yhtenä mittausnäkökulmana on verovajeen jakautuminen veronmaksajien käyttäytymisen perusteella.

Ison-Britannian verovajeraportti -käännös


Rakennusalan käännetty verovelvollisuus kasvatti arvonlisäveron tuottoa ainakin 75 miljoonaa euroa vuodessa

Rakentamispalvelujen käännetty arvonlisäverovelvollisuus tuli voimaan 1.4.2011. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa, että rakennusurakkaketjun pääurakoitsija tilittää Verohallinnolle koko urakkaan sisältyvän rakentamispalvelujen arvonlisäveron.

Lainmuutoksen seurauksena pääurakoitsijoiden osuus arvonlisäverosta on kasvanut merkittävästi ja alimman portaan aliurakoitsijoiden osuus maksettavasta arvonlisäverosta on vastaavasti pienentynyt.

Harmaan talouden selvitysyksikkö on laskenut käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden vaikutusta arvonlisäveron tuottoon toimialalla "F Rakentaminen". Mittaus suoritettiin analysoimalla verotilin tapahtumatietoja ja Verohallinnolle annettujen kausiveroilmoitusten tietoja. Tietoja vertailtiin ennen ja jälkeen verouudistuksen.

Lue koko selvitys


Romualan käännetty verovelvollisuus kasvattaisi verotuottoa noin 7–8 miljoonaa euroa vuodessa

Romualan verotarkastuksissa on havaittu muun muassa salattua myyntiä, perusteettomia arvonlisäveron vähennyksiä sekä veron ilmoittamisen ja maksamisen laiminlyöntejä. Harmaan talouden toiminnassa tavataan myös kuittikauppiaita ja bulvaaneja.

"Romukauppa" -selvityksessä kartoitetaan romualan verotarkastuksissa ilmenneitä harmaan talouden tekotapoja ja niiden vaikutusta erityisesti arvonlisäveron kertymään.

Selvityksessä pohditaan myös käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltamista metalliromun kauppaan Suomessa – kuinka laajaa yritysjoukkoa käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskisi ja kuinka suuri hyöty lainmuutoksella voitaisiin saavuttaa.

Lue koko selvitys