Tilannekuva
Toimintaympäristön muutokset havaitaan nopeasti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatyössä
Julkaisupäivä 16.5.2022
Ukrainan sota ja siitä johtuva pakolaisvirta saattavat lisätä jo olemassa olevia työn tekemiseen liittyviä väärinkäytöksiä, kuten työperäistä hyväksikäyttöä, pimeän työvoiman käyttöä ja jopa ihmiskauppaa. Heikommassa asemassa olevat henkilöt ovat alttiita väärinkäytöksille, arvioivat harmaan talouden torjuntaviranomaiset. Kansainväliset pakotteet lisäävät viranomaisten valvontatyötä ja velvoittavat kaikkia toimijoita.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2022 alussa. Kyselyn avulla on selvitetty viranomaisten näkemyksiä ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Kokonaiskuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset. Havaitut heikot signaalit voivat olla merkki nousevasta ilmiöstä tai ensioire muutoksesta, joka saattaa olla tulevaisuudessa merkittävä tai kertoa vanhan asian uudesta puolesta.
Kevyt- ja yksinyrittäjien määrä lisääntyy, usein viitteitä työsuhteessa tehtyyn työhön
Viranomaiset ovat havainneet, että osa työnantajista on käyttänyt kevytyrittäjyyttä työnantajan velvollisuuksien ulkoistamiseen työntekijälle, erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa. Näissä tilanteissa yrittäjänä tai kevytyrittäjänä toimivan työnsuorittajan tosiasialliset olosuhteet vastaavat työsuhteen tunnusmerkkejä. Työnsuorittaja voi saada työkohteet, työntekoajat, työkalut ja muut työhön tarvittavat välineet työmaalla työnantajan tavoin toimivan toimeksiantajan puolesta. Työnsuorittajalla ei usein ole muita toimeksiantajia, ja hän toimii toimeksiantajan työnjohto-oikeuden alaisuudessa.
Kaikissa tilanteissa työntekijä ei itsekään tunnista olevansa tai halua olla tosiasiallisesti yrittäjä. Osa työntekijöistä on voinut luulla allekirjoittaneensa uuden työsopimuksen, vaikka tosiasiallisesti kyseessä on ollut yrittäjän toimeksiantosopimus. Tällaisiksi pakkoyrittäjiksi joutuneet työntekijät ovat usein vailla tarvittavaa kielitaitoa. Työntekijä on voitu ilmoittaa yrittäjäksi myös taannehtivasti, jolloin työnantajan tarkoituksena on saada muun muassa työntekijöiden eläkemaksut palautuksena. Näennäistä yrittäjyyttä ja pakkoyrittäjyyttä on havaittu erityisesti rakennusalalla, mutta myös esimerkiksi kuljetusalalla.
Työperäinen hyväksikäyttö aiempaa useammin viranomaisyhteistyön kohteena
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön voi liittyä työperäisen hyväksikäytön lisäksi myös ihmiskauppaa, kiskonnantapaista kiristämistä ja suojelurahan ottamista. Työnantajaan sidotun oleskelulupaprosessin kautta työnantaja on voinut vaikuttaa työntekijän oikeuksiin. Tällainen työnantaja usein hyödyntää myös ulkomaalaisen työntekijän kielitaidottomuutta ja tietämättömyyttä Suomen lainsäädännöstä. Työntekijöiden palkkoja on voitu periä takaisin tai ohjata esimerkiksi laskutuspalveluyritysten kautta työnjohtajan tai osakkaan pankkitilille. Työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä väärinkäytöksiä havaitaan kausityössä, mutta myös pitkäaikaisissa työsuhteissa.
Hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia on noussut julkisuudessa esiin enenevässä määrin. Väärinkäytösten kohteeksi joutuneet ovat uskaltaneet kertoa epäkohdista, kun niihin on näkyvästi puututtu. Kaikissa tapauksissa hyväksikäytön uhri ei aina tunnista olevansa rikoksen uhri tai ei halua tai uskalla edesauttaa teon selvittämistä. Työperäinen hyväksikäyttö on aiempaa useammin viranomaisyhteistyön kohteena, ja viranomaiset tunnistavat ilmiön myös paremmin, mutta torjunta vaatii viranomaisilta myös aiempaa enemmän yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa. Uudet työnteon muodot tuovat parhaimmillaan monille ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen, mutta positiivisen työllistämisvaikutuksen lisäksi siihen liittyy erilaisia negatiivisia ilmiöitä.
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät jo viranomaisten toiminnassa
Viranomaiset seuraavat pakolaistilanteen kehittymistä kansainvälisesti. Kasvava pakolaisvirta tuo Suomen työmarkkinoille paljon uudenlaista työvoimaa eri toimialoille. Pakolaisilla saattaa olla korostunut tarve saada tuloja, jolloin he ovat erityisen alttiita myös hyväksikäytölle. Työvoimaa suuntautuu erityisesti sellaisille aloille, joilla suomen kielen taito ei ole välttämätöntä, kuten maataloudessa, majoitustoiminnassa ja rakennusalalla. Tarjottu työ voi olla lyhytaikaista tai kausityötä, jossa on havaittu olleen matala kynnys hyödyntää myös pimeää ulkomaalaista työvoimaa. Joukossa voi myös olla ammattirikollisia useista maista. Työntekijöiden hyväksikäytön ja pimeän työn lisäksi kasvavat riskit myös erilaisista pakolaisiin kohdistuvista varainkeräys- ja muihin tukiin liittyvistä petoksista.
Sodan myötä Venäjän vastaiset pakotteet ovat laajentuneet, ja pakotteisiin liittyvät rikosepäilyt voivat kasvaa. Tavaroihin, henkilöihin ja liikenteeseen kohdistuvien pakotteiden kiertäminen voi synnyttää uusia rikosilmiöitä. Pakotteiden valvonta edellyttää merkittäviä viranomaisresursseja. Viranomaisten arvioiden mukaan pakotteiden alaisia tavaroita saatetaan myös salakuljettaa Venäjälle ja rahaliikenteeseen liittyviä pakotteita voidaan yrittää kiertää virtuaalivaluuttojen avulla. Pakotteiden alaista omaisuutta ja varallisuutta on mahdollista bulvaanien kautta ylläpitää ja tuoda Eurooppaan. Pakotesäännösten kiertämiseksi on jo nyt havaittu asiakirja- ja tositeväärennöksiä.
Sodalla on laajoja vaikutuksia raaka-aineiden ja elintarvikkeiden tuontiin sekä hintoihin. Markkinoille saattaa tulla huonolaatuisia tai väärennettyjä elintarvikkeita, joilla korvataan sodan johdosta aiheutuvia puutteita elintarviketuonnissa. Yleisen hintatason sekä energian, polttoaineiden ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu voivat lisätä harmaata taloutta ja talousrikollisuutta liiketoiminnan muiden kustannusten vähentämiseksi. Viranomaisten arvion mukaan Venäjän talouden heikkeneminen tulee jatkossa aiheuttamaan moninaisia seurauksia esimerkiksi rajaseudun rikollisuuteen.
Virtuaalivaluuttojen ja sähköisten maksualustojen kasvuun liittyy riskejä
Virtuaalivaluuttamarkkinat ovat kasvaneet korona-aikana. Viranomaisten havaintojen mukaan myös ulkomaalaisten virtuaalipankkien hyödyntäminen varojen siirroissa on lisääntynyt. Yhdellä toimijalla voi olla hallussaan jopa kaksisataa erilaista virtuaalivaluuttaa. Virtuaalivaluutan luovutus tapahtuu ainoastaan siirron osapuolten välillä ja näin ollen transaktioiden jäljittäminen on vaikeampaa kuin perinteisissä rahasiirroissa. Tietojen selvittäminen edellyttää kansainvälisiä tietopyyntöjä, koska rahaliikenne on lisääntyvässä määrin ulkomaisilla pankkitileillä tai ulkomaisissa virtuaalipankeissa. Virtuaalivaluuttoja käyttämällä saatetaan esimerkiksi kätkeä varallisuutta ja hakea sosiaalietuutta suurempana kuin todellisen varallisuuden mukaan olisi oikeus.
Alustatalouden käyttäjäystävällisten sähköisten ratkaisujen tarjoaminen edellyttää samojen velvoitteiden noudattamista kuin muussakin liiketoiminnassa; asianmukaisia lupia ja ilmoituksia viranomaisille. Kansainvälisessä viitekehyksessä on nähtävissä yritysten pyrkimystä vältellä kansallista sekä kansainvälistä lainsäädäntöä, kun toimitaan ainoastaan verkossa. Toimintamalli voi yleistyä lähitulevaisuudessa. Alustojen kautta työtä tekevien työoikeudellinen asema voi myös olla epäselvä, kun työ ei ole kiinteään paikkaan tai työvälineeseen sidottua. Verkkokaupan määrän lisääntyessä myös ulkomaisten maksunvälittäjien ja erilaisten rahansiirto- ja välitysalustojen määrä kasvaa, mikä hidastaa viranomaisen tietojensaantia.
Elintarvikeketjun rikoksia tunnistetaan aiempaa paremmin
Elintarvikeketjussa on havaittu monenlaisia rikoksia, kuten terveysrikoksia, markkinointirikoksia, rekisterimerkintärikoksia, teollisoikeusrikoksia, petosrikoksia, ympäristön turmelemista ja avustuspetoksia. Elintarvikkeisiin kohdistuvasta rikollisuudesta aiheutuu välitöntä uhkaa ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Elintarvikeketjun rikoksissa on yleensä pienet sanktiot ja vähäinen kiinnijäämisen riski. Elintarvikeketjun rikosten tunnistaminen on parantunut koulutuksen ja tietoisuuden kasvamisen myötä, mutta tapausten selvittäminen vaatii usein laajaa kansainvälistä tutkintaa sekä viranomaisyhteistyötä.
Ammattimainen ruoanvalmistus kokonaan elintarvikevalvonnan ulkopuolella on havaintojen mukaan lisääntynyt korona-aikana. Ruokaa valmistetaan usein myös tiloissa, jotka eivät sovellu ruuan valmistukseen. Valvonnan ulkopuolella tehtyjä ruoka-annoksia toimitetaan myyntiin vähittäiskauppoihin ja volyymit voivat olla merkittäviä. Toimintaan saattaa liittyä pimeän työvoiman käyttöä ja työnantajavelvollisuuksien laiminlyöntejä. Tuotteiden ostaja ei voi useinkaan havaita elintarvikeketjuun liittyviä rikoksia.
Salakuljetus ja siihen liittyvien tuotteiden myynti on ammattimaistunut
Matkustajaliikenteen määrän lasku on vaikuttanut korkeasti verotettujen tuotteiden salakuljetukseen, ja tuotteiden tuonti sekä myynti on siirtynyt vahvasti verkkoon. Verkon kautta tilataan suuria määriä alkoholijuomia muun muassa Keski-Euroopasta, ja juomia välitetään edelleen Suomessa. Rikolliset ovat hyödyntäneet laittomassa maahantuonnissa etenkin kaupallista tavaraliikennettä sekä posti- ja pikakuriirilähetyksiä. Salakuljetustoiminnassa on mukana myös suomalaisia yrityksiä, jotka välittävät tavaraa Suomesta ja EU-maista kolmansien maiden pimeille markkinoille. Yritysten taustalla olevien henkilöiden varallisuus voi olla peräisin tuloista, joiden alkuperää ei ole voitu luotettavasti selvittää, tulot ovat saattaneet jäädä verottamatta tai olla rikollisesta toiminnasta.
Nuuskan salakuljetustoiminta ja siihen liittyvien tuotteiden myynti on ammattimaistunut ja toimijoilla on usein tarkkaan määritellyt tehtävät salakuljetusketjuissa. Toimintaa on johdettu myös ulkomailta, jonne osa nuuskan myynnistä saadusta rikoshyödystä on päätynyt. Nuuskan laitonta maahantuontia on havaittu aktiivisesti Suomen ja Ruotsin maarajalla sekä myös muussa autolauttaliikenteessä. Nuuskaa on myyty erityisesti avoimen verkon salatuissa nuuskaryhmissä ja muissa myyntiryhmissä. Salakuljetustoimintaan liittyy myös verorikoksia ja laittomaan tuontitavaraan ryhtymistä.
Toimintaympäristön muutokset avaavat uusia tilaisuuksia myös järjestäytyneelle rikollisuudelle
Viranomaisilla on havaintoja siitä, että riski järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden syyllistymisestä avustuksiin liittyviin väärinkäytöksiin on kasvanut koronaepidemian aikana. On myös viitteitä siitä, että järjestäytynyt rikollisuus on tunkeutunut mukaan tärkeisiin hankintaketjuihin, joissa ostajalla on erityisesti tarve saada tavarat nopeasti. Toiminta on usein kansainvälistä ja verkostoitunutta.
Järjestäytynyt rikollisuus on laajasti mukana erilaisessa yritystoiminnassa. Se soluttautuu hyvämaineisiin yrityksiin ja hyödyntää sen kautta saatuja jakelukanavia väärennettyjen tai käyttöön soveltumattomien tuotteiden tuomiseksi EU-markkinoille. Pienet kuljetuserät vähentävät kiinnijäämisriskiä. Rikollistahot käyttävät toiminnassaan eri alojen asiantuntijoita sekä hyödyntävät peiteyrityksiä. Toiminnassa käytetään keksittyjä laskutusketjuja sekä kierrätetään tavaraa ja tullauspapereita. Tekijät pyrkivät välttämään yritystoiminnan viranomaisvelvoitteet, ja liiketoimintaa käytetään myös rahanpesuun. Myös ympäristörikosten suuret tuotot, alhainen kiinnijäämisriski ja lievä rangaistuskäytäntö houkuttelevat järjestäytyneitä rikollisryhmiä.
Katso lisää esityksestä Havaintoja muutoksista ja ilmiöistä toimintaympäristössä - Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaisille lähetetyn kyselyn tuloksia (PDF 383 kt).