Kansainvälinen yhteistyö

Euroopan työviranomainen edistämään oikeudenmukaisia sisämarkkinoita

Lähde: TEM 16.11.2018

Komission aloite 

Euroopan komissio antoi 13.3.2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työviranomaisen (ELA) perustamisesta. Asetusehdotus on osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta koskevaa kokonaisuutta. ELA täydentää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanoa. ELA:n perustamisella toteutetaan myös komission sitoumusta EU:n lainsäädännön tehokkaammasta soveltamisesta.

Kumpikin unionin lainsäätäjä, Euroopan parlamentti ja neuvosto, käsittelevät parhaillaan tahollaan ehdotusta. 

ELA käynnistettäisiin vuonna 2019 Brysselissä. Sen olisi tarkoitus olla täydessä toiminnassa vuonna 2023. 

Uuden työviranomaisen tavoitteet

ELA:n tavoitteena on edistää työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta sisämarkkinoilla. Kolme erityistavoitetta ovat:

  • helpottaa yksityishenkilöiden ja työnantajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien tietojen sekä asiaa koskevien palvelujen saatavuutta;
  • tukea yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä unionin lainsäädännön rajat ylittävässä täytäntöönpanossa, myös helpottamalla yhteisiä tarkastuksia;
  • sovitella ja helpottaa ratkaisun löytymistä kansallisten viranomaisten välisissä rajat ylittävissä riita-asioissa tai työmarkkinahäiriöissä ja mahdollisten rajat ylittävien riitojen ratkaiseminen nopeasti ja tehokkaasti.

ELA pyrkisi mm. varmistamaan työntekijöiden ja kansalaisten oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun. Työllistymismahdollisuudet ja sosiaaliturva taattaisiin valtioiden rajat ylittävissä tilanteissa. ELA tarjoaisi yrityksille avoimesti tietoa paikallisista työnormeista kaikkialla sisämarkkinoilla. Lisäksi se tukisi kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä, jotta varmistettaisiin työntekijöiden ja kansalaisten sosiaalisten oikeuksien noudattaminen sekä torjuttaisiin petoksia ja väärinkäytöksiä. 

Työviranomainen käytännössä

ELA tarjoaisi pysyvästi ja kootusti operatiivista ja teknistä tukea jäsenvaltioille niiden soveltaessa unionin lainsäädäntöä, joka koskee työvoiman rajat ylittävää liikkuvuutta ja sosiaaliturvan koordinointia. Käytännössä ELA:lle annettaisiin operatiivisia tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi:

  • tietojen ja palvelujen tarjoaminen yksityishenkilöille ja työnantajille; sekä
  • jäsenvaltioiden tukeminen yhteistyössä, tiedonvaihdossa, samanaikaisissa tai yhteisissä tarkastuksissa, riskinarvioinnissa, valmiuksien kehittämisessä, sovittelussa ja rajat ylittäviin työmarkkinahäiriöihin liittyvässä yhteistyössä.

Mitä mieltä Suomi on ollut ELA:sta? 

Suomi on tukenut rajat ylittävää yhteistyötä liikkuvuuden helpottamiseksi. Myös pimeän työn ja väärinkäytösten torjuminen kuuluu prioriteetteihimme. Työviranomaiselle asetetut tavoitteet ovat Suomen mielestä yleisesti kannatettavia. 

ELA:n avulla tulee kuitenkin saada aikaan lisäarvoa, eikä se saa supistaa kansallisten viranomaisten toimivaltuuksia tai työmarkkinajärjestöjen roolia niiden valvoessa työehtosopimusten noudattamista eikä sosiaaliturvalainsäädännön toimeenpanossa. 

ELA:n tulee tukea kansallisten viranomaisten toimintaa ja täydentää muita EU -rakenteita työvoiman rajat ylittävän liikkuvuuden ja sosiaaliturvan koordinoinnin alalla. Suomen kantaan sisältyy varaumia, ja kanta täsmentyy asetusehdotuksen käsittelyn edetessä.

Euroopan komission asetusehdotus 

Euroopan komission lehdistötiedote 13.3.2018

Valtioneuvoston asetusehdotuksesta 24.5.2018 antama U-kirjelmä eduskunnalle

Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriö, hallitusneuvos Lippe Koivuneva, lippe.koivuneva@tem.fi


EU:n foorumista uusia työkaluja ja hyviä käytäntöjä pimeän työn torjuntaan

Lähde: TEM 21.5.2018

Komissio tukee pimeän työn torjuntaa EU-tason foorumin avulla. Komissio asetti maaliskuussa 2016 "Pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän foorumin", koska rajat ylittävissä tilanteissa EU:n jäsenmaiden viranomaisille on haaste puuttua pimeään työhön. Foorumin työn keskiössä ovat:

  • rajat ylittävän viranomaisyhteistyön edistäminen
  • tietopohjan ja osaamisen lisääminen sekä
  • toisten maiden parhaista käytännöistä oppiminen

Pimeän työn torjunta kuuluu usealle viranomaiselle. Keskeisiä toimijoita ovat vero-, työsuojelu- ja sosiaaliturvaviranomaiset sekä poliisi, rajavartijat ja työmarkkinaosapuolet.

Pimeän työn torjuntatoimilla pyritään edistämään työntekijöiden työoloja ja yhdenvertaista kohtelua, työelämään osallistumista sekä yritysten tasavertaisia kilpailuolosuhteita. Nämä voidaan turvata vain yhteisten pelisääntöjen noudattamisella. Pimeän työn tekeminen vaikuttaa negatiivisesti myös koko yhteiskuntaan alhaisempana verokertymänä.

Mitä pimeällä työllä tarkoitetaan ja miten se ilmenee?

EU-tasolla pimeä työ määritellään lailliseksi maksetuksi toiminnaksi, josta ei ilmoiteta viranomaisille. Näin työantajat, yritykset ja työntekijät välttävät sosiaaliturvaan, verotukseen tai työsuhteeseen liittyviä velvoitteita. Pimeän työn osuus jäsenmaissa vaihtelee ja alakohtaiset erot ovat huomattavia. Luotettavia tilastoja ei ole saatavissa. Viimeisempien arvioiden mukaan pimeän työ osuus BKT:stä on Suomessa noin 1,5 – 7,5 %, Virossa 15.7 %, Ranskassa 10,8 %, Saksassa 12,2 %, Itävallassa 8 %, Latviassa 13 % ja Virossa 15,7 %. Osassa jäsenmaista pimeää työtä teetetään useammin jo kulttuurisista syistä. Pimeän työn ilmenemismuodot ja EU:n jäsenmaiden viranomaisten toimintatavat ehkäistä, estää ja tutkia pimeän työn tekemistä vaihtelevat. European Platform tackling undeclared work Member State Factsheets and Synthesis Report

Pimeän työn keskeisiä ilmenemismuotoja ovat:

työskentely ilman muodollisesti sitovaa työsopimustaniin sanotut kirjekuoripalkat eli työnteon ali-ilmoittaminen viranomaisilleyritystulojen ilmoittamatta jättäminen verottajalle sekävaleyrittäjyys

Pimeän työn tekemisen taustasyitä ovat muun muassa korkea työttömyys ja verotus, kulttuuriset tekijät ja asenneilmapiiri. Perinteisesti ongelmalliset sektorit ovat rakennus-, ravintola-, majoitus- ja kuljetussektori sekä maatalous.

Miten foorumi tukee jäsenmaita pimeän työn torjunnassa?

Komission on järjestänyt EU-foorumin puitteissa noin 30 tapahtumaa, joilla edistetään tietoisuutta ja oppimista pimeän työn torjumiseksi. Komissio on teettänyt tutkimuksia, työkaluja ja oppimismateriaaleja (valeyrittäjyys, rakennusala, tiedon louhinta) viranomaisille sekä kerännyt 40 hyvän käytännön esimerkkiä eri jäsenmaista. Näillä toimilla ja selvityksillä foorumi tukee jäsenmaiden viranomaisten oppimista ja työtä pimeän työn torjumiseksi. Muiden maiden hyvistä käytännöistä oppiminen edellyttää kansallisella tasolla aktiivisuutta ja kunkin viranomaisen halukkuutta arvioida muiden maiden käytäntöjä ja niiden soveltuvuutta omien torjuntatoimien tehostamiseksi.

Kansallinen yhteistyöverkosto tukee EU-foorumin työtä

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti elokuussa 2016 kansallisen viranomaisten yhteistyöverkoston tukemaan EU-foorumin työtä. Verkosto vahvistaa valtioneuvoston sisäistä koordinaatiota ja yhteistyötä sekä tukee kansallisia strategioita ja ohjelmia. Verkoston tärkeä tehtävä on jakaa tietoa eri toimijoille pimeän työn vastaisesta yhteistyöstä, valvontakeinoista, uusista ilmiöistä ja parhaista käytännöistä. Suomi on sitoutunut pimeän työn torjuntaan. Asia on otettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaan vuosille 2016 - 2020. Suomessa harmaan talouden ja pimeän työn torjuntatyötä tukee poliittinen sitoutuminen asiaan sekä viranomaisten välinen hyvä yhteistyö ja tietojen vaihtaminen.

Lisätietoja EU-foorumin työstä:

Suomen edustajat:
Päivi Kantanen, työ- ja elinkeinoministeriö: paivi.kantanen@tem.fi
Kirsi Kyrkkö, sosiaali- ja terveysministeriö: kirsi.kyrkko@stm.fi

European Platform tackling undeclared work


EU:n pimeän työn torjunnassa painopisteenä ovat poikkihallinnollisuus, kokonaisvaltainen lähestymistapa ja rajat ylittävä viranomaisyhteistyö

Lähde: TEM 16.11.2018

Euroopan komissio tukee pimeän työn torjuntaa keväällä 2016 perustetun pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän foorumin avulla. Jäsenvaltioiden rajat ylittävissä tilanteissa viranomaisilla on haaste puuttua pimeään työhön. Pimeän työn torjunta vaatii poliittista sitoutumista ja avoimuutta uusille ideoille sekä valmiutta oppia muiden maiden hyvistä käytänteistä. Pimeän työn torjunta on nostettu yhdeksi komission prioriteetiksi ja sen tavoitteena on edistää:

  • työntekijöiden oikeuksien toteutumista
  • yritysten tasavertaisia kilpailuolosuhteita
  • EU:n sääntelyn parempaa soveltamista ja toimeenpanoa

Foorumin uusi työohjelma vuosille 2019-2020 

EU:n pimeän työn foorumi hyväksyi 19.10.2018 työohjelman vuosille 2019 - 2020. Ohjelmassa korostetaan poikkihallinnollista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa pimeän työn torjuntaan, mikä tarkoittaa yhtenäistä valtionhallinnon politiikkaa pimeän työn torjumiseksi niin strategian tasolla kuin käytännön toimeenpanossa. Tavoitteena on jäsenvaltioiden rajat ylittävän viranomaisyhteistyön tehostaminen. Viranomaisten yhteistyö ja tietojen vaihtaminen ovat tärkeimmät keinot puuttua pimeän työhön ja estää väärinkäytöksiä. Uudessa työohjelmassa painotetaan EU-sääntelyn tehokkaamman valvonnan ja toimeenpanon tueksi rajat ylittäviä tarkastuksia, sanktioita sekä viranomaisten riskiarviointien kehittämistä.

Foorumin työn keskiössä on jatkossakin viranomaisten ja sidosryhmien tietopohjan ja osaamisen lisääminen sekä toisten maiden parhaista käytännöistä oppiminen.  Lisäksi ohjelmalla pyritään edistämään työsuojeluviranomaisten yhteistyötä muiden viranomaisten, erityisesti sosiaaliturva- ja veroviranomaisten, sekä sidosryhmien kanssa. Uudella ohjelmalla tuetaan myös komission aloitetta perustaa Euroopan työviranomainen.

Sektorikohtaiset hankkeet koskevat:

  • jäsenmaiden toimenpiteisiin kuljetusalan väärinkäytösten torjumisessa
  • viranomaisten riskiarviointeihin
  • uusiin työnteon muotoihin
  • alustatalouteen liittyviin kysymyksiin

Uuteen työohjelmaan sisältyy EU-tason tiedottamiskampanja pimeän työn torjunnan edistämiseksi. Kaikkien toimia tarvitaan reilujen työmarkkinoiden edistämiseksi. Pimeän työn ilmenemismuodot eroavat jäsenmaissa ja siksi tarvitaan erilaisia toimia ja näkökulmaa sen torjumiseksi. 

Suomen tavoitteet toteutuvat uudessa työohjelmassa hyvin. Näitä toimia ovat eritysesti: 

  • työohjelman horisontaalinen näkökulma
  • rajat ylittävän viranomaisyhteistyön lisääminen
  • vertaisoppiminen toisilta jäsenvaltioilta
  • tulevaisuuden ilmiöiden ennakointi

Mitä foorumi teki 2017 – 2018?

Pimeän työn foorumi on tukenut pimeän työn torjuntaa ja viranomaisten osaamisen edistämistä teettämällä selvityksiä ja tutkimuksia, järjestämällä useita seminaareja, tuottamalla koulutusmateriaalia ja oppaita sekä jakamalla jäsenmaiden hyviä käytäntöjä. 

Vuonna 2017 erityisinä teemoina olivat: 

  • tiedonlouhinta
  • rakennusalan toimet
  • kansallisten ja jäsenmaiden viranomaisten väliset yhteistyösopimukset
  • postilaatikkoryitykset 

Vuonna 2018 keskityttiin erityisesti:

  • jäsenmaiden toimenpiteisiin kuljetusalan väärinkäytösten torjumisessa
  • viranomaisten riskiarviointeihin
  • uusiin työnteon muotoihin
  • alustatalouteen liittyviin kysymyksiin

Viranomaisvierailut ja vertaisoppimisen tukeminen ovat olleet käytännönläheinen ja kustannustehokas tapa oppia toisten jäsenvaltioiden viranomaisilta. Virkamiesvaihtoja on tehty 19 ja niissä on ollut mukana yhteensä 40 henkilöä. Romanian, Latvian, Liettuan ja Slovakian työsuojeluviranomaiset ovat hyödyntäneet vertaisoppimista osallistumalla ns. MAP-projektiin (Mutual Assistance Project). Näitä jäsenmaiden viranomaisten hyväksi katsomia toimia tuetaan myös uudessa ohjelmassa. 

Suomi ja pohjoismaat ovat olleet aktiivisesti mukana foorumin työssä eri hankkeissa ja projekteissa. Työ- ja elinkeinoministeriön on asettanut yhteistyöverkoston tukemaan EU:n foorumin työtä. Verkoston jäsenet ovat välittäneet Suomen hyviä käytänteitä pimeän työn torjumiseksi muiden jäsenmaiden tietoon ja arvioineet muiden maiden esimerkkejä ja niiden soveltuvuutta Suomeen.

Lisätietoja EU:n pimeän työn foorumista