Rikostorjunta
Poliisi | Tulli | Syyttäjälaitos | Oikeusministeriö
Näin talousrikosprosessi etenee
Lähde: Poliisi, Syyttäjälaitos, Tulli ja oikeusministeriö; päivitetty 17.3.2022
Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi vuonna 2022
Lähde: Poliisi
Poliisin tietoon tuli vuonna 2022 yhteensä 2 085 talousrikosasiaa, joka on noin kuusi prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Rikosasioihin liittyi yhteensä 3 904 rikosnimikettä. Avoimien eli tutkittavana olevien rikosasioiden määrä (3 497) nousi lähes kymmenellä prosentilla edellisvuoteen verrattuna (2021: 3 182). Avoimien talousrikosasioiden määrän trendi on ollut kasvava jo pidemmän aikaa, mikä kuvaa hyvin talousrikostutkinnan kasvavaa työkuormaa.
Viime vuonna poliisi kirjasi pakkokeinoin haltuun saatua omaisuutta eli rikoshyötyä huomattavan summan, yhteensä 26,7 miljoonaa euroa. Talousrikoksiin liittyvät rikoshyötyä ja rikosvahinkoja koskevat luvut kuvaavat hyvin, että talousrikokset tuottavat merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Viime vuonna päätetyissä rikosasioissa rikosvahingot olivat yhteensä noin 197 miljoonaa euroa. Rikosvahinkoja ja rikoshyötyä koskevia tilastoja ei voi verrata keskenään, sillä tilastojen poimintaperiaatteet eivät ole yhteensopivia. Rikosvahingon ja rikoshyödyn välille ei voida aina asettaa yhtäsuuruusmerkkejä - vähän hyötyä tuottaneella ympäristörikoksella saatetaan aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa. Talousrikoksilla on myös epäsuoria yhteiskunnallisia seurauksia, joiden vuoksi niiden tutkiminen on tärkeää.
Työperäisen hyväksikäytön parempi tunnistaminen näkyy talousrikostutkinnassa
Viranomaisyhteistyössä ja poliisissa on panostettu työperäisen hyväksikäytön tunnistamiseen ja tutkintaan, ja tämä näkyy muun muassa kiskonnantapaisten työsyrjintärikosten määrässä, joka on ollut kasvussa jo neljän vuoden ajan. Ylipäätään torjuntaviranomaisten aktiivisuus ja toimenpiteet vaikuttavat poliisille ilmoitettujen talousrikosasioiden määrään ja laatuun, sillä suuri osa poliisille ilmoitetuista talousrikosasioista on muiden talousrikostorjuntaviranomaisten ilmoittamia.
Vuonna 2022 kasvua edellisvuoteen verrattuna oli myös kirjanpitorikoksissa, verorikoksissa, erilaisissa velallisen rikoksissa, petosrikoksissa ja rahanpesurikoksissa. Viime vuonna poliisi kirjasi noin kolmekymmentä prosenttia enemmän verorikoksia kuin edeltävänä vuonna. Velallisen rikokset kasvoivat noin yksitoista prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Törkeät petokset ja petokset yhteensä kasvoivat edellisvuodesta neljänneksellä.
Yrityksille jaettujen koronatukien osalta riskinä on ollut tukien käyttäminen vastoin niiden myöntämisen tarkoitusta. Vuosien 2021 - 2022 aikana poliisi on kirjannut joitakin yksittäisiä rikoksia koronatukiin liittyen. Koronaan liittyvät avustuspetokset tulevat todennäköisesti viranomaisten tietoon viiveellä, joten on mahdollista, että koronatukiin liittyviä avustuspetoksia tulee vielä lähitulevaisuudessa viranomaisten tietoon.
Rikollisen rahan alkuperä pyritään häivyttämään liiketoiminnan rakenteita hyödyntämällä
Ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää liiketoiminnan rakenteita rikollisen rahan alkuperän hävittämiseksi. Laillisen liiketoiminnan rakenteiden väärinkäyttö ja korruptio ovat keskeisessä asemassa vakavassa ja järjestäytyneessä rikollisuudessa. Yhtenä syynä tähän on rikollisen toiminnan tuottaman mittavan rikoshyödyn häivyttäminen lailliselta vaikuttavaan toimintaan. Rahanpesussa voidaan hyödyntää tosiasiallista liiketoimintaa, pöytälaatikkoyrityksiä, erilaisia bulvaanijärjestelyitä ja lähipiiriä tai vaikkapa alustatalouden ja virtuaalivaluuttojen tarjoamia mahdollisuuksia, jolla rikolliset rahat pyritään sulauttamaan osaksi laillista rahaliikennettä. Europolin mukaan EU:n sisällä vaikuttavan rahanpesun laajuus ja monitahoisuus on aiemmin pitkälti aliarvioitu. Viime vuonna poliisi kirjasi selkeästi enemmän rahanpesurikoksia talousrikosasioihin liittyen kuin edeltävänä vuonna. Määrän kasvu selittyy tutkinnassa olevilla rikoskokonaisuuksilla, joissa on ollut kyse järjestelmällisestä rahanpesusta.
Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia
Lähde: Tulli
Tulli kantoi vuonna 2022 EU:lle ja Suomen valtiolle veroja n. 0,4 miljardia euroa. Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisen- että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.
Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin
Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.
Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät uudet ilmiöt, kuten Ukrainan sodan johdosta Venäjälle ja Valko-Venäjälle EU:n asettamien pakotteiden kiertäminen sekä sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä.
Tullin tarkastuksen painopisteenä on toiminta, johon liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tutkintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen.
Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013─2022 vaihdellut 0,05─2,10 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2022 Tullin noin 0,4 miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista oli noin 0,89 miljoonaa euroa eli 0,23 % (kuvio 1).
Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla
Tullin yritystarkastus varmistaa toiminnallaan tulli- ja verotusasioinnin fiskaalisen oikeellisuuden, edistää ja turvaa ulkomaankaupan sujuvuutta sekä suojaa yhteiskuntaa muun muassa harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä.
Tullin yritystarkastuksen tarkastusalueita olivat vuonna 2022 tullimenettelyt, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Lisäksi Tulli tekee edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun. Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti. Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi varastotarkastuksia sekä kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.
Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen.
Asiakirjatarkastus tarkoittaa tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin erillisiin tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.
Tulli teki vuonna 2022 yhteensä 298 yritys- ja asiakirjatarkastusta (kuvio 2). Tarkastusmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vahvistettavat painopistealueet, tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Vuonna 2022 tullimenettelytarkastusten painopistealueet olivat tuonti ja erityismenettelyt.
Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot, vuoden 2022 loppuun mennessä maksuunpannuissa verotuspäätöksissä, olivat 4,5 miljoonaa euroa. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla.
Vuonna 2022 harmaan talouden kohteisiin tehtiin 18 yritys- ja asiakirjatarkastusta. Nämä olivat rikosperusteisia, pohjautuivat OLAFin AM-viesteihin tai esitutkintapyyntöön.
Tuoteväärennökset
Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia, suojaamaan yhteiskunnan verotuloja sekä oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön Tullin ja oikeudenhaltijoiden välillä, johtuen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden asianomistajaluonteesta. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä loukkaa rekisteröityä tavaramerkkiä tai mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvontaa tehdään muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.
Vertailuvuosina 2013–2022 Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskusuunnassa (kuvio 3). Pysäytettyjen tuotteiden kappalemäärien ja arvojen heilahtelu on täysin normaalia ja liittyy käytettävissä oleviin resursseihin. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi, johtuen itään suuntautuvan kauttakulkuliikenteen loppumisesta. Suomi ei ole enää tuoteväärennösten kauttakulkumaa. Nykyään pysäytykset painottuvat posti- ja pikarahtiliikenteeseen ja peilaavat enemmän tuoteväärennöstilannetta Suomessa kuin aikaisemmin. Internet-kaupan kasvu vaikuttaa voimakkaasti maahantuotaviin tuoteväärennöksiin. Kuljetukset posti- ja pikarahtipaketteina vaikuttavat suoraan lähetyskokoihin, jotka ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa.
Postiliiketeen valvonta on haastavaa suurten volyymien takia. Tuoteväärennöksen tunnistaminen vaatii tuotteiden tarkempaa tutkimista eikä läpivalaisusta ole pääsääntöisesti apua, esimerkiksi tavaramerkkiä ei läpivalaisukuvasta voi nähdä. Yli 95 % Suomessa tehdyistä pysäytyksistä on tavaramerkkiloukkauksia. Postiliikenteen valvontaan allokoiduilla resursseilla ei ole ollut mahdollista keskittyä saapuvien tuoteväärennösten etsimiseen verkkokaupan pakettimäärien jatkuvasti kasvaessa. Tulli tehostikin loppuvuodesta 2022 postiliikenteen tuoteväärennösvalvontaa kehittämällä muun muassa postiliikenteen riskianalyysia.
Talousrikostutkinta
Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos ja lisäksi tutkitaan muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), silloin kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan, vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen.
Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2022 yhteensä 18,2 miljoonaa euroa (2021: 20,6 M€) (kuvio 4). Vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista (vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista), Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta. Talousrikoksista takaisin saatu rikoshyöty oli 2 miljoonaa euroa (2021: 4,6 M€). Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee vuosittain.
Tulli tutki vuonna 2022 yhteensä 582 veropetosta, mikä on 14 veropetosta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Törkeitä veropetoksia paljastui 122, joka on 26 tapausta enemmän kuin vuonna 2021. Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa.
Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden kiertämiseen liittyvät rikosepäilyt ovat laajuudessaan uusi ilmiö. Vuonna 2022 pakotevalvonnassa tulli-ilmoitusten kautta nousi käsittelyyn noin 20 000 Suomen ja Venäjän välistä tavarakuljetusta, joista yli tuhanteen tehtiin kohdennettu tarkastus. Säännöstelyrikosten määrä on kasvanut huomattavasti vuonna 2022, kun Tulli kirjasi pakotteiden vastaisesta toiminnasta yhteensä 306 säännöstelyrikosta eri tekomuodoissa. Aiempina vuosina tutkinnassa on ollut vain yksittäisiä säännöstelyrikostapauksia. Tehokkaalla vientivalvonnalla Tulli varmistaa osaltaan, että EU:n yhteiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttavia ja niille asetetut tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti.
Syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen
Rikosvastuun toteuttaminen tarkoittaa harmaan talouden ilmiöissä sitä, että syyttäjä päättää syyteharkinnassa, onko yksittäisessä asiassa perusteita katsoa jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän. Syyttäjän on pääsääntöisesti nostettava syyte, kun siihen on esitutkinnassa kertyneen näytön perusteella todennäköiset syyt. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa syyttäjän haastehakemuksella ja etenee siitä valmistelujen jälkeen pääkäsittelyyn.
Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena
Lähde: Oikeusministeriö
Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 60 päivästä 250 päivään.
Kauttaaltaan käräjäoikeuksiin saapuneita rikosasioita oli vuonna 2022 noin 9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikkien ratkaistujen rikosasioiden käsittelyajat (sekä mediaani että keskiarvo) jatkoivat myös kasvuaan vuonna 2022 edelliseen vuoteen verrattuna.
Lisätietoja Tuomioistuinviraston tilinpäätöksessä [.fi]›.