Rikostorjunta

Poliisi | Tulli | Syyttäjälaitos | Oikeusministeriö

Näin talousrikosprosessi etenee

Talousrikosprosessikuvassa kuvataan, miten rikosasiat etenevät viranomaisen valvontatyöstä esitutkinnan ja syyteharkinnan kautta käräjäoikeuteen.

Lähde: Poliisi, Syyttäjälaitos, Tulli ja oikeusministeriö; päivitetty 17.3.2022


Rikostorjunnan panostukset ja viranomaisyhteistyö näkyvät poliisin tutkinnassa

Lähde: Poliisi

Viime vuonna poliisin tietoon tulleista talousrikoksista kasvoivat muun muassa kiskonnantapaisten työsyrjintöjen, työturvallisuusrikosten ja petosten määrät. Poliisissa on panostettu työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupparikollisuuden tutkintaan, mikä osaltaan saattaa selittää kiskonnantapaisten työsyrjintöjen määrän kasvua viime vuosina.

Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kokonaisuudessaan laski hieman vuonna 2021 edellisestä vuodesta. Poliisi kirjasi yhteensä 1 965 uutta rikosasiaa talousrikoksiin liittyen, joka on noin 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2020. Tutkinnassa olevat kokonaisuudet muodostuvat pääasiassa perinteisesti talousrikoksista: kirjanpitorikoksista, verorikoksista ja velallisen rikoksista.

Poliisin tietoon tulleiden verorikosten määrät laskivat hieman edellisestä vuodesta. Tämä selittyy todennäköisesti normaalilla kausivaihtelulla, johon vaikuttaa viranomaisten ilmoitusaktiivisuus ja tutkittavana olevat rikoskokonaisuudet. Suuri osa poliisille ilmoitetuista talousrikosasioista on muiden talousrikostorjuntaviranomaisten ilmoittamia.

Viime vuonna poliisi sai päätettyä tutkintoja enemmän kuin uusia rikosasioita kirjattiin. Tästä huolimatta talousrikostutkinnan työkuorma eli tutkinnassa olevien avoimien rikosasioiden määrä on pysynyt korkeana viimeisen parin vuoden ajan. Viime vuoden lopussa poliisilla oli tutkittavana 3 182 rikosasiaa. Yli puolet tutkinnassa olevista rikosasioista tutkitaan pääkaupunkiseudun poliisilaitoksissa.

Poliisi on pitkäjänteisesti panostanut rikoshyödyn jäljittämiseen

Talousrikoksiin liittyvät rikoshyötyä ja rikosvahinkoja koskevat luvut kuvaavat hyvin sitä, että talousrikokset tuottavat merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Vuonna 2021 poliisi kirjasi pakkokeinoin haltuun saatua omaisuutta eli rikoshyötyä huomattavan summan, yhteensä 40,4 miljoonaa euroa. Vuosittaisen rikoshyödyn määrään vaikuttaa se, millaisia rikoksia poliisilla on tutkittavana.

Rikoshyödyn jäljittäminen on osa poliisin suorittamaa esitutkintaa ja sen tehokkaaseen jäljittämiseen on poliisissa panostettu pitkäjänteisesti. Rikoksen tuottaman hyödyn menettämistä on jo pitkään pidetty Euroopan unionissa yhtenä tehokkaimmista keinoista torjua järjestäytynyttä rikollisuutta. On hyvä huomioida, että kaikissa talousrikoksissa ei välttämättä ole takaisin saatavissa rikoshyötyä, mutta rikoksilla voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia, joiden vuoksi niiden tutkiminen on tärkeää. Aina rikosvahingon ja rikoshyödyn välille ei voida myöskään asettaa yhtäsuuruusmerkkejä. Esimerkiksi vähän hyötyä tuottaneella ympäristörikoksella saatetaan aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa.

Poliisin tutkimissa talousrikosasioissa arvioidut rikosvahingot olivat viime vuonna yhteensä noin 163 miljoonaa euroa. Talousrikosten rikosvahingot ovat merkittäviä ja keskimäärin 150 miljoonaan euron luokkaa vuosittain. Rikosvahinkoja ja rikoshyötyä koskevia tilastoja ei voi verrata keskenään, sillä tilastojen poimintaperiaatteet eivät ole yhteensopivia.


Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia

Lähde: Tulli

Tulli kantoi vuonna 2021 EU:lle ja Suomen valtiolle veroja n. 0,3 miljardia euroa. Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisen- että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.

Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin

Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.

Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät uudet ilmiöt, kuten sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä.

Tullin tarkastustoiminnassa painopisteenä on toiminta, johon liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on myös keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tutkintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen.

Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013 - 2021 vaihdellut 0,05 – 2,10 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2021 Tullin noin 0,3 miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista oli noin 0,5 miljoonaa euroa eli 0,2 % (kuvio 1).

Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla

Tullin yritystarkastuksen toiminnassa varmistetaan tulli- ja verotusasioinnin fiskaalinen oikeellisuus, edistetään ja turvataan ulkomaankaupan sujuvuutta ja suojataan yhteiskuntaa muun muassa harmaan talouden toimintaedellytyksiä heikentämällä.

Tullin yritystarkastuksen tarkastusalueita olivat vuonna 2021 tullimenettelyt, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja.  Lisäksi Tulli tekee edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun.

Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti.  Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi varastotarkastuksia sekä kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.

Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä.  Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen.

Asiakirjatarkastus tarkoittaa tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin erillisiin tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.

Tulli teki vuonna 2021 yhteensä 333 yritys- ja asiakirjatarkastusta (kuvio 2). Tarkastusmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vuosittain vahvistettavat painopistealueet ja tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Vuonna 2021 tullimenettelytarkastusten painopistealueet olivat tuonti ja erityismenettelyt.

Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot vuoden 2021 loppuun mennessä maksuunpannuissa verotuspäätöksissä olivat 5,5 miljoonaa euroa. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla.

Vuonna 2021 harmaan talouden kohteisiin tehtiin 19 yritys- ja asiakirjatarkastusta. Nämä olivat joko rikosperusteisia, pohjautuivat OLAFin AM-viesteihin tai niistä tehtiin esitutkintapyyntö.

Tuoteväärennökset ja COVID-19-pandemia vaikutus valvontaan

Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia, suojaamaan yhteiskunnan verotuloja sekä oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön Tullin ja oikeudenhaltijoiden välillä, johtuen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden asianomistajaluonteesta. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä on tuotteita, jotka loukkaavat rekisteröityä tavaramerkkiä tai rekisteröityä mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvonta tapahtuu muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.

Vertailukaudella 2013–2021 Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskusuuntaisia (kuvio 3). Pysäytettyjen tuotteiden kappalemäärien ja arvojen heilahtelu on täysin normaalia ja liittyy vahvasti käytettävissä oleviin resursseihin. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi, johtuen itään suuntautuvan kauttakulkuliikenteen loppumisesta, Suomi ei ole enää tuoteväärennösten kauttakulkumaa. Nykyään pysäytykset painottuvat posti- ja pikarahtiliikenteeseen ja peilaavat enemmän tuoteväärennöstilannetta Suomessa kuin aikaisemmin. Internet-kaupan kasvu vaikuttaa maahantuotaviin tuoteväärennöksiin voimakkaasti. Kuljetusmuodot posti- ja pikarahtipaketteina taas vaikuttavat suoraan lähetyskokoihin, jotka ovat pieniä. Vastaava trendi on havaittu myös muissa EU-maissa.

Valvonnan kannalta postiliikenne on haasteellista suurten volyymien takia. Tuoteväärennöksen tunnistaminen vaatii tuotteiden tarkempaa tutkimista eikä läpivalaisusta ole pääsääntöisesti apua, esimerkiksi tavaramerkkiä ei läpivalaisukuvasta voi nähdä. Yli 95 % Suomessa tehdyistä pysäytyksistä on tavaramerkkiloukkauksia. Postiliikenteen valvontaan allokoiduilla resursseilla ei ole ollut mahdollisuuksia keskittyä saapuvien tuoteväärennösten etsimiseen verkkokaupan pakettimäärien jatkuvasti kasvaessa.

COVID-19-pandemia vaikutti ja vaikuttaa yhä myös tuoteväärennösten valvontaan. Osa oikeudenhaltijoista ilmoitti, että he eivät halua pandemian aikana ollenkaan ilmoituksia uusista pysäytyksistä ja osa nosti raja-arvojaan pysäytysten artikkelimäärien suhteen ja ilmoittaen, että he ovat valmiita lähtemään toimenpiteisiin vain pysäytyksissä, joissa artikkelimäärät liikkuvat useissa sadoissa tai tuhansissa kappaleissa. Mikäli oikeudenhaltija ei halua lähteä toimenpiteisiin Tullin pysäyttämän tavaraerän kohdalla ei Tulli voi viedä asiaa eteenpäin teollis- tai tekijänoikeusloukkauksena. Lentoliikenteen vähentyminen näkyy pysäytysmäärissä, sillä Suomeen saapuvat tuoteväärennökset liikkuvat pääsääntöisesti lentoliikenteessä.  Vuonna 2021 Tullissa ei havaittu pandemiaa koskevia tuoteväärennöksiä. 

Talousrikostutkinta 

Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka liittyvät sen toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos. Lisäksi tutkitaan muun muassa väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), silloin kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan, vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen.

Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2021 yhteensä 20,6 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 16,9 miljoonaa euroa (kuvio 4). Vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista (vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista), Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta. Talousrikoksissa takaisin saatu rikoshyöty oli 4,6 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli hieman alle 2 miljoonaa euroa. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee vuosittain.

Tulli tutki vuonna 2021 yhteensä 568 veropetosta, mikä on 349 veropetosta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Veropetosrikosten määrä on laskenut kaikissa tekomuodoissa, eniten lievissä veropetoksissa (46%). Lievien veropetosten lukumäärä laski erityisesti matkustajaliikenteen vähenemisen vuoksi. Törkeitä veropetoksia paljastui 96, jossa on laskua 2 edellisvuodesta.

Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa.


Syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen

Rikosvastuun toteuttaminen tarkoittaa harmaan talouden ilmiöissä sitä, että syyttäjä päättää syyteharkinnassa, onko yksittäisessä asiassa perusteita katsoa jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän. Syyttäjän on pääsääntöisesti nostettava syyte, kun siihen on esitutkinnassa kertyneen näytön perusteella todennäköiset syyt. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa syyttäjän haastehakemuksella ja etenee siitä valmistelujen jälkeen pääkäsittelyyn.


Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena

Lähde: Oikeusministeriö

Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 60 päivästä 250 päivään.

Kauttaaltaan rikosasioita saapui viime vuonna suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuotena, mutta ratkaistuja asioita oli noin kymmenen prosenttia enemmän (+10%). Ratkaistujen asioiden mediaani käsittelyajat jatkoivat kasvuaan.

Lisätietoja Tuomioistuinviraston tilinpäätöksessä [.fi]›.

Sivu on viimeksi päivitetty 28.3.2022