Pimeän työvoiman käyttäjä salaa työn välttääkseen työnantajavelvoitteet

Palkka maksetaan pimeästä työstä yleensä käteisenä. Työntekijälle maksettua palkkaa tai sen osaa ei ilmoiteta Verohallinnolle eikä työnantaja maksa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja, kuten työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuja. Näissä tilanteissa usein myös muita työelämän sääntöjä tai alan yleissitovaa työehtosopimusta ei noudateta. Pimeän työn tekemisestä on usein sovittu työsuhteen osapuolten kesken.

Pimeään työhön voi liittyä myös keinotekoisia järjestelyjä, joissa työntekijän työsuhde verhotaan ammatinharjoittamiseksi. Tällöin tarkoituksena on välttää työnantajavelvoitteita. Yrityksen vastuuhenkilö saattaa myös nostaa varoja lainvastaisesti itselleen korvauksena tehdystä työstä, jotta hän välttyisi palkanmaksuun liittyvistä velvoitteista. Uusi digitaalisiin alustoihin perustuva alustatalous muuttaa työn tekemisen muotoja ja työsuhteita, kun samalla vastuu veroista ja lakisääteisistä maksuista voi hämärtyä.

Kansainvälinen ilmiö

Pimeän työvoiman käyttö on kansainvälinen ilmiö, johon liittyy sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Suomessa ulkomaisen työvoiman lisääntyessä riski työntekijöiden hyväksikäyttöön kasvaa. Vakavimmissa tapauksissa pimeän työvoiman käyttöön voi liittyä kiskonnan tapaista työsyrjintää, pakkotyötä sekä ihmiskauppaa silloin kun työtä teetetään olosuhteissa, jotka eivät ole lainmukaiset.

Ulkomaista työvoimaa on tullut Suomeen viime aikoina erityisesti Baltian maista mutta yhä enemmän myös Ukrainasta ja muista entiseen Neuvostoliittoon kuuluneista maista. Siivous- ja ravintolatoimialoilla on paljon ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, jotka työllistävät oman maansa kansalaisia. Työntekijöillä ei usein ole kielitaitoa eivätkä he tunne lainsäädäntöä tai oikeuksiaan. Työnantajalla ja työntekijöillä voi olla yhteysymmärrys siitä, että Suomen lainsäädännöstä huolimatta palkka- ja työehdot sovitaan lähtömaan käytäntöjen mukaisesti.

Pimeän työvoiman käyttöön liittyy usein ammattimaisia piirteitä, esimerkiksi pimeitä työntekijöitä värvätään ulkomailta ammattimaisesti. Mukana voi olla myös järjestäytynyttä rikollisuutta tai korruptiota.

EU:ssa pimeän työn torjunta on poliittinen prioriteetti. Komissio antoi 13.3.2018 ehdotuksensa Euroopan työviranomaisesta. Ehdotuksen tarkoitus on tehostaa toimia pimeän työn ja väärinkäytösten torjumiseksi rajat ylittävissä tilanteissa.

Kytköksiä rikolliseen toimintaan

Työnantaja, joka käyttää pimeää työvoimaa, voi syyllistyä samanaikaisesti useisiin eri rikoksiin. Teko voi täyttää esimerkiksi veropetoksen, sosiaalivakuuttamista koskevan petoksen sekä työsuojelu- ja työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Myös työntekijä voi syyllistyä veropetokseen salaamalla pimeät tulot verotuksessa.

Pimeän työvoiman määrä on kasvussa

Suomessa pimeän työvoiman määrä on ollut useiden eri viranomaisten havaintojen perusteella kasvussa viimeisen kahden vuoden aikana. Kasvua osoittavat muun muassa lisääntyneet yhteydenotot työsuojeluviranomaisiin, kuin myös viranomaisten työmailta keräämät tarkastushavainnot. Tarkastuksissa on tullut vastaan myös aiempaa enemmän työnteko-oikeudettomia henkilöitä.

Pimeän työn kasvuun vaikuttavat useat syyt, muun muassa ulkomaisen työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n alueella, viimeaikainen turvapaikan hakijoiden määrän kehitys ja siitä seurannut laittomasti maassa olevien ”paperittomien” henkilöiden määrän kasvu. Toisaalla pitkät alihankintaketjut mahdollistavat todellisen työnantajan häivyttämisen. Joillakin toimialoilla toistuva sopimusten kilpailutus ajaa yrityksiä ahtaalle ja sen seurauksena säästöjä hankitaan myös laittomin keinoin, esimerkiksi maksamalla pimeää palkkaa. Pimeän työvoiman ilmiö koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia toimialoja, joita ovat muun muassa rakennus-, ravintola- ja siivoustoimiala sekä työvoiman vuokraus.

Pimeän työvoiman laajuudesta tai sen yhteiskunnalle aiheuttaman vahingon määrästä ei ole toistaiseksi luotettavaa kokonaisarviota. Pimeä työvoima pyrkii toimimaan viranomaisten ulottumattomissa ja vain osa siitä paljastuu viranomaisten toimenpiteillä.

Vääristää kilpailua ja rapauttaa veromoraalia

Pimeää työvoimaa käyttävät yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua ja aiheuttavat välillisesti vahinkoa samalla toimialalla lainmukaisesti toimiville yrityksille. Esimerkiksi maksamattomat vakuutusmaksut jäävät vakuutuksen ottaneiden työnantajien kannettavaksi korkeampina vakuutusmaksuina.

Pimeän työn tekijä jää vaille työnantajan tarjoamaa eläke- ja sosiaalivakuuttamisen turvaa, joka vaikuttaa esimerkiksi karttuvan työeläkkeen määrään. Työntekijälle saatetaan myös maksaa alipalkkaa tai palkka jätetään kokonaan maksamatta.

Pimeän työvoiman käyttäminen aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa saamatta jääneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina. Lisäksi pimeän työvoiman käyttöön liittyy sosiaalitukien, esimerkiksi Kelan myöntämien tukien väärinkäyttöä.

Pimeän työvoiman käyttäminen aiheuttaa yritykselle monenlaisia riskejä, jotka voivat liittyä esimerkiksi yrityksen maineeseen, työn laatuun ja virhevastuuseen.

Torjuntaa viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä

Viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä pimeän työvoiman torjumiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Toimivalla viranomaisyhteistyöllä on ennalta estävä vaikutus, kun tieto kiinnijäämisen riskistä kasvaa elinkeinonharjoittajien keskuudessa. Vakavat tapaukset päätyvät aina poliisin esitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuimen arvioitavaksi. Ulkomaalaisten rikollisten saaminen vastuuseen on monesti vaikeampaa kuin suomalaisten, koska tekijöitä on usein jälkikäteen vaikea tavoittaa.

Viranomaisten avoin tiedottaminen ja yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa, on vaikuttanut positiivisesti pimeän työn torjuntaan. Esimerkiksi rakennusalan lainsäädäntömuutoksilla, kattavalla valvonnalla sekä aktiivisella yhteistyöllä on ollut vaikutusta pimeän työvoiman määrään ja sitä kautta toimialan palkkasumman kasvuun.

Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan entistä paremmin torjua pimeää työtä. Esimerkiksi julkisia hankintoja ohjaava hankintalaki torjuu pimeän työvoiman käyttöä tarjouskilpailuun liittyvillä poissuljentaperusteilla. Viranomaiset myös jakavat tietoa työnantajan velvoitteista ja pimeän työn haitoista. Näillä toimilla kannustetaan yrityksiä tekemään lainmukaisia valintoja.

Tulorekisterin lähes reaaliaikaiset maksukohtaiset palkkatiedot tarjoavat lähitulevaisuudessa viranomaisille uusia keinoja pimeän työn torjuntaan.

Internetistä osoitteesta www.ytj.fi voi tarkistaa kuuluuko yritys työnantajarekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin.

Lue lisää miten toimit oikein