Ulkomaisen työvoiman väärinkäytökset

Suomi kilpailee ulkomaisesta työvoimasta ja kansainvälisistä osaajista muun maailman kanssa. Suuri osa ulkomaisesta työvoimasta työllistyy työvoimavaltaisille aloille tai kausityöhön, kuten palvelusektorille tai rakennusalalle. Nämä työntekijät eivät tavallisesti ole korkeasti koulutettuja ja heidän ammattitaitonsa voi olla hyvinkin vaihtelevaa.

EU:n alueella periaatteena on työvoiman vapaa liikkuvuus ja Suomeen tullaan yhä enemmän tekemään työtä lähialueilta, kuten Virosta. Omien työntekijöiden lisäksi yritykset käyttävät vuokratyöntekijöitä ja alihankintaa. Lisäksi ulkomaista työvoimaa tulee Suomeen EU:n ulkopuolelta ns. kolmansista maista ulkomaisten ja suomalaisten yritysten käyttöön. Kolmansista maista tulevilla ammatinharjoittajilla ja työntekijöillä tulee olla yrittäjän tai työntekijän oleskelulupa Suomessa työskentelyä varten.

Ulkomaiseen työvoimaan liittyy kohonnut väärinkäytösten riski. Siihen voi liittyä luvatonta työntekoa, esimerkiksi työskentelyä ilman työnteko-oikeutta. Työnantaja voi rikkoa työsuhteen vähimmäisehtoja maksamalla työehtosopimuksen tason alittavaa palkkaa. Motiivi ulkomaisen työvoiman käyttämiseen saattaa olla verojen ja muiden lakisääteisten maksujen sekä sitovien työehtojen kiertäminen taloudellisen edun tavoittelemiseksi. Työnantajasuoritusten välttely voi ilmetä myös perusteettomien verovapaiden kustannuskorvausten maksamisena.

Ulkomaiseen työvoimaan liittyviä väärinkäytöksiä ilmenee tyypillisesti rakennustyömailla ulkomaisten yhtiöiden aliurakointiketjussa. Luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöä on havaittu myös muilla harmaan talouden riskitoimialoilla, kuten ravintola-, siivous- ja kuljetusalalla sekä lisäksi muun muassa puutarhoilla, marjatiloilla ja laivateollisuudessa. Väärinkäytöksiin syyllistyy niin kotimaisia kuin ulkomaisia yrityksiä, joiden vastuuhenkilöt voivat olla suomalaisia tai ulkomaalaisia.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytökset kytkeytyvät talousrikollisuuteen

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksiin liittyy usein muun muassa pimeää palkanmaksua, työskentelyä ilman työnteko-oikeutta, eläkevakuuttamisen laiminlyöntiä, identiteettien väärinkäytöksiä sekä sosiaalietuuksien ja erilaisten tukien hyväksikäyttöä. Osa palkasta on saatettu sopia maksettavaksi suomalaisina sosiaalietuuksina. Työnantaja, joka käyttää ulkomaista työvoimaa säännöistä piittaamatta, voi syyllistyä samanaikaisesti useisiin eri rikoksiin. Teko voi täyttää esimerkiksi veropetoksen, sosiaalivakuuttamista koskevan petoksen ja yhden tai useamman työrikoksen tunnusmerkistön.

Työvoiman liikkuvuus tuo mukanaan kansainvälisen ulottuvuuden

Ulkomaalaisten yritysten ja työntekijöiden määrä on ollut Suomessa viime vuosina kasvusuunnassa. Kolmansista maista tulleiden työntekijöiden osuus on kohonnut selvästi. Erityisesti suuret rakennushankkeet, kuten Turun telakka, ovat lisänneet ulkomaisen työvoiman kysyntää merkittävästi.

Viranomaiset ovat havainneet yleistyvän trendin, jossa Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen työskentelee samaan aikaan useassa maassa. Ilmiötä esiintyy koko EU:n alueella. Todistuksia (A1-todistus), jotka osoittavat minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan, myönnetään entistä enemmän kahdessa tai useassa maassa työskentelyn perusteella. Ulkomaalaisvalvonnassa on havaittu tilanteita, jossa kolmannen maan kansalainen lähetetään toiseen EU-maahan rekisteröityneen yrityksen lähetettynä työntekijänä työskentelemään Suomeen. Työntekijän työnteko-oikeus on myönnetty väärin perustein lähettävässä maassa, jos työntekijä ei ole siellä koskaan työskennellyt lähettävän työnantajan työntekijänä.

ELY-keskuksen yrittäjän oleskelulupahakemuksien väärinkäytösepäilyissä on havaittu ammattimaista toimintaa, joka on tullut esille erityisesti Venäjän, Lähi-Idän ja Kiinan kansalaisten hakemuksissa. Työsuojeluviranomainen on lisäksi havainnut viranomaisyhteistyössä tapauksia, joissa työlupaa on haettu tekaistujen työsopimusten tai väärän työnantajayrityksen tietojen perusteella. Joissain tapauksissa töitä ei ole ollut ollenkaan tai töitä ei ole ollut kaikille, joille on työlupaa haettu. Tapauksissa on ollut petosrikollisuuden lisäksi viitteitä työperäisestä hyväksikäytöstä. Rakennusalalla tapauksissa ovat korostuneet Uzbekistanin ja Kirgisian kansalaiset. Siivousalalla ja telakalla tapauksissa on ollut Tunisiasta ja Marokosta tulleita henkilöitä.

Halpatyövoima vääristää kilpailua ja rapauttaa veromoraalia

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytökset aiheuttavat markkinoille häiriötä ja vahingoittavat tasapuolista kilpailua, kun osa toimijoista hyödyntää lainvastaisesti halvempaa työvoimaa. Pimeän työvoiman käyttäminen aiheuttaa verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä. Välillistä vahinkoa syntyy myös silloin, kun työstä ei makseta asianmukaista palkkaa Suomen lainsäädännön ja työehtosopimusten mukaisesti. Lisäksi erilaisten sosiaalietuuksien, kuten työttömyysetuuksien, nosto synnyttää yhteiskunnalle lisämenoja. Ammattitaidoton työvoima voi olla työmaalla työturvallisuusriski ja tilaajalle voi syntyä vahinkoa virheellisesti tehdystä työsuorituksesta.

Väärinkäytöksistä kärsii usein myös työntekijä, esimerkiksi pimeä palkanmaksu ei kerrytä työntekijälle työeläkettä. Haavoittuvassa asemassa ovat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on muita suurempi riski tulla työmarkkinoilla hyväksikäytetyksi. Kielitaidottomuus, vieras kulttuuri sekä riippuvainen asema työnantajasta kasvattavat hyväksikäytön riskiä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla ja ilman oleskelulupaa työskentelevillä henkilöillä on viranomaisten havaintojen mukaan erityinen riski joutua ihmiskaupan uhriksi.

Ulkomaisen työvoiman väärinkäytöksiä torjutaan yhteistyössä

Työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma valmisteltiin ministeriöiden yhteistyönä ja toimeenpantiin yhdessä viranomaisten kanssa. Ohjelman tavoitteena on estää aktiivisesti ja ennakoiden työmarkkinoilla esiintyviä väärinkäytöksiä ja turvata jokaiselle työntekijälle turvallinen työympäristö.

Viranomaisten välinen yhteistyö on avainasemassa laittoman ulkomaisen työvoiman torjunnassa. Yhteistyötä tehdään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, erityisesti muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Ohjaus, neuvonta ja sähköisten palveluiden kehittäminen on tärkeää väärinkäytösten ennalta estämisessä. Viranomaiset tekevät myös yhteistarkastuksia työmaille ja muille valvottaville työpaikoille.

Verohallinto hyödyntää toiminnassaan riskianalyysiä ja käyttää hyödykseen laajasti tietoja, joista osa raportoidaan Verohallinnolle lakisääteisenä ja osa hankitaan valvontakeinoin. Verohallinto kohdistaa riskiasiakkaisiin valvontaa tarkoituksenmukaisin keinoin tapauksen mukaan.

Työsuojeluviranomainen valvoo esimerkiksi ulkomaisen työvoiman työnteko-oikeutta ja työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista. Työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuksien laajentuminen on mahdollistanut viime vuosina entistä riskiperusteisemman valvonnan.

Maahanmuuttovirasto torjuu työperusteisten oleskelulupien väärinkäytöksiä aktiivisella ennakko- ja jälkivalvonnalla. Maahanmuuttovirasto tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten kanssa.

Viranomaiset tekevät lisäksi yhteistyötä työntekijä- ja työnantajaliittojen kanssa ulkomaisen työvoiman väärinkäytösten torjumiseksi. Rakentamisen toimialalla on pitkät perinteet onnistuneesta yhteistyöstä.

EU:ssa on oma Euroopan työviranomainen (ELA), jonka tavoitteena on edistää työvoiman oikeudenmukaista liikkuvuutta sisämarkkinoilla.