Ammattimainen yritysten hyväksikäyttö on petosrikollisuutta

Ammattimainen yritysten hyväksikäyttö erityisesti talousrikollisuudessa on monimuotoinen ilmiö. Tyypillisesti kyse on siitä, että yhtiömuotoisia yrityksiä käytetään ”työkaluina” erilaisissa petoksissa. Usein yhtiöiden vastuuhenkilöiksi merkitään bulvaanihenkilöt, jotka toimivat omissa nimissään, mutta peitellysti toisen henkilön lukuun. 

Monesti samalla yhtiöllä tehtaillaan useita erityyppisiä petoksia, kuten tilauspetoksia, arvonlisäveron palautuspetoksia ja saatetaan hakea myös perusteettomia työnantajasuoritusten palautuksia. Lisäksi on havaittu yritysten identiteettivarkauksia eli rehellisen yhtiön tunnuksen ja statuksen käyttöä edellä mainituissa petostarkoituksissa. Yksi vakiintunut ammattimainen yritysten hyväksikäytön muoto on niin sanottu ”saattohoito”. Sillä tarkoitetaan verovelkaisten tai muuten vaikeuksissa olevien yritysten myymistä yhtiön liiketoiminnan alasajoa varten. Saattohoitoon liittyy mahdollisten myyntitulojen ohjaaminen ohi kirjanpidon ja yrityksen käyttäminen työkaluna erilaisiin petoksiin.

Ammattimainen petosrikollisuus on kansainvälinen ilmiö

Alv-petoksia tulee esille eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä. Ulkomaisia henkilöitä on tullut yhä enemmän vastaan sekä petoksen tekijöinä, että bulvaaneina. Suomessa tapahtuvaan petolliseen toimintaan on havaittu käytetyn usein virolaisia yhtiöitä, joiden vastuuhenkilöt niin ikään ovat virolaisia, joskus myös venäläisiä. On myös olemassa petoksille herkkiä toimialoja ja tuoteryhmiä. Ilmiö on yleisempi sellaisilla työvoimavaltaisilla aloilla, joilla yritystoimintaan ei sitoudu paljon pääomia.

Tilauspetokset ovat ajankohtainen ja akuutti ilmiö, joka on kasvanut voimakkaasti internet-kaupan kasvun myötä erityisesti viime vuosina.

Yritysten rikollinen hyväksikäyttö aiheuttaa menetyksiä niin yrityksille kuin valtiollekin

Julkisen talouden kannalta esimerkiksi arvonlisäveron palautuspetoksissa kyse on veromenetyksistä. Veromenetykset ovat pois yhteiskunnan rahoittamisesta ja lisäävät välillisesti rehellisesti toimivien yritysten verotaakkaa. Yritysten näkökulmasta ilmiöt haittaavat kilpailuneutraliteettia, kun esimerkiksi rakennusurakan tarjouskilpailun voittaa petollinen toimija.

Ongelmia aiheutuu myös identiteettivarkaustilanteissa, joissa kaapattua identiteettiä hyödynnetään esimerkiksi tilauspetoksissa. Tällöin yrityksiltä jää saamatta maksuja toimitetuista hyödykkeistä. Rahoituspetoksista aiheutuu tappioita rahoitusliikkeille ja muille rahoittajille. Yksilön näkökulmasta petollinen yritystoiminta voi tarkoittaa tilattuja ja maksettuja, mutta saamatta jääneitä toimituksia.

Yritysten ammattimainen hyväksikäyttö petosrikollisuudessa aiheuttaa laaja-alaisesti vahinkoja sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Ilmiön euromääräistä laajuutta ei ole mitattu eikä siitä ole saatavilla tilastotietoa.

Ammattimaista petosrikollisuutta torjutaan viranomaisten yhteistyöllä sekä tiedottamalla

Viranomaiset pyrkivät ennaltaehkäisemään yritystoimintaa hyväksikäyttämällä tehtyjä petoksia tiedottamalla tapauksista ja ilmiöistä. Olennainen osa ennaltaehkäisevää toimintaa ovat ajantasaiset ja oikeansisältöiset rekisterit (esimerkiksi kaupparekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri) ja niiden valvonta. Rekistereiden ylläpitoon liittyy muun muassa rekisteristä poistot, rekisteriin pääsyn estot ja selvityspyynnöt.

Rikollisia toimijoita havaitaan erityisesti verotuksen yhteydessä verotarkastusten ja valvontakäyntien avulla. Myös poliisi saa tietoonsa riskitoimijoita sekä rikostiedustelun että uusien rikosilmoitusten kautta. Tärkeä osa rikostorjuntatyötä on viranomaisten osallistuminen kotimaiseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon. Ammattimaisten petosrikosten tutkinnassa korostuvat nopea ja tehokas esitutkinta sekä laaja-alainen rikosten selvittämistä tukeva pakkokeinojen käyttö.

Suomessa torjuntaa voitaisiin edelleen tehostaa esimerkiksi siten, että viranomaiset voisivat luovuttaa toisille viranomaisille tietoa varastetusta identiteetistä.

Petosrikollisuudelta suojautumisessa tärkeintä on jatkuva kehittäminen

Yritysten nimissä tapahtuva tai yritysten tietojen väärinkäyttöön perustuva rikollisuus kohdistuu erityisesti julkiseen valtaan. Petoksilta suojauduttaessa tehokkaat prosessit ja viranomaisten välinen tietojenvaihto ovat avainasemassa. Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa pyritään edelleen kehittämään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Yritysten on hyvä tarkastaa säännöllisesti, ovatko yrityksen omat tiedot eri tietojärjestelmissä (mm. kaupparekisteri) oikeat ja muuttumattomat. Yritysten kannattaa ottaa aina yhteyttä viranomaisiin, jos on syytä epäillä rikosta. Yksityishenkilöiden on erittäin tärkeätä suojata omat henkilötietonsa, kuten henkilö- ja pankkitunnukset.

Patentti- ja rekisterihallituksen internet-sivuilta löydät hyödyllisiä ohjeita, miten suojautua väärinkäytöksiltä kuten yrityskaappauksilta ja huijausilmoituksilta sekä kaupparekisterissä olevien henkilötietojesi tarkastamisesta.