Tilannekuva

Viranomaiset näkevät harmaan talouden ja talousrikollisuuden ammattimaistuneen ja kansainvälistyneen

Julkaisupäivä 23.5.2023

Harmaa talous ja talousrikollisuus aiheuttavat suomalaiselle yhteiskunnalle vuosittain merkittävät tulonmenetykset. Euroopassa vallitseva taloudellinen epävarmuus, inflaatio ja korkojen nousu voivat lisätä konkursseja ja harmaata taloutta tai ainakin madaltaa kynnystä siirtyä harmaalle alueelle. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset ovat havainneet väärinkäytösten kansainvälistyneen ja ammattimaistuneen. Järjestelmällistä ja suunnitelmallista harmaan talouden toimintaa kuvaa esimerkiksi useiden eri tahojen osallistuminen monialaiseen rikolliseen toimintaan sekä vaihtuvien lyhyen elinkaaren yhtiöiden ja bulvaanien käyttäminen viranomaisten harhauttamiseksi. 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toteuttivat toimintaympäristön muutoksia kartoittavan kyselyn vuoden 2023 alussa. Kyselyllä selvitettiin viranomaisten näkemyksiä ja havaintoja toimintaympäristön muutoksista harmaassa taloudessa ja talousrikollisuudessa sekä näiden torjunnassa. Tilannekuva ajankohtaisista ilmiöistä muodostuu useasta osa-alueesta yhdistäen eri viranomaisten näkemykset ja antaen vahvemman ymmärryksen millaisessa toimintaympäristössä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset toimivat nyt ja lähitulevaisuudessa.

Harmaa talous on useimmiten kansainvälistä toimintaa

Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta harjoitetaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, vaikka esimerkiksi siihen liittyvää yritystoimintaa harjoitettaisiin ainoastaan Suomessa. Kansainvälinen toiminta näyttäytyy esimerkiksi pääomien vapaana liikkuvuutena eli kansainvälisenä rahaliikenteenä, virtuaalivaluuttoina tai muina uusina sähköisinä maksutapoina. Varoja siirretään ulkomaille myös käteisnostojen tai sivullisten henkilöiden ja yritysten pankkitilien kautta. Ulkomaisten tilien sekä virtuaalipankkien avaaminen ja käyttäminen on nopeaa ja yksinkertaista, kun taas viranomaisten mahdollisuus saada vertailutietoja tai suorittaa perintää on vastaavasti usein hidasta taikka jopa mahdotonta. Kansainvälinen toiminta ei välttämättä edes näyttäydy ulospain kansainvälisenä, koska Suomen ulkopuolelle rekisteröityneet yritykset rekrytoivat toimintaansa suomenkielisiä asiakaspalvelijoita. Kansainvälistä rahaliikennettä tai ulkomaisia yhtiöitä hyödynnetään myös esimerkiksi velallisen petoksissa sekä rahanpesussa.

Viranomaiset ovat havainneet ammattimaista maahantulon järjestämistä ja työperäistä hyväksikäyttöä

Torjuntaviranomaiset ovat valvonnassaan havainneet ammattimaista maahantulon järjestämistä ja työoikeuksiin liittyviä väärinkäytöksiä. Suomeen töihin tulevat henkilöt tai näiden työnantajina esiintyvät tahot ovat antaneet maahantulon rekisteröinnissä viranomaisille erisisältöisiä tietoja, millä on pyritty nopeuttamaan henkilötunnuksen tai oleskeluluvan saamista. Ulkomaiset työntekijät ovat ostaneet esimerkiksi pieniä osakkuuksia työnantajayhtiöistä näennäisen yritystoiminnan osoitukseksi, kun taas toisille viranomaisille samat henkilöt näyttäytyvät pelkästään työntekijöinä. Työntekijän oleskelulupa saatetaan myös vaihtaa yrittäjän luvaksi kustannusten säästämiseksi, mutta taustalla voi myös olla pyrkimys naamioida työsopimus toimeksiantosopimukseksi. Maahan tuleville työntekijöille saatetaan myös maksaa muodollisesti todellista suurempaa palkkaa oleskeluluvan saamiseksi, mutta yhteisymmärryksessä osa palkoista palautetaan takaisin työnantajalle. Järjestelyihin voi sisältyä myös pimeän palkan maksamista ja sosiaalietuuksien hyväksikäyttöä.

Venäjän hyökkäyssota on lisännyt tilapäistä suojelua saavien henkilöiden määrää Suomessa. Tilapäistä suojelua saavilla voi olla suurempi riski työperäiseen hyväksikäyttöön, koska esimerkiksi oleskelupaprosessissa ei selvitetä työsuhteen ehtoja. Näiden henkilöiden työllistämisessä on jo havaittu viitteitä hyväksikäytöstä. Erityisesti kausityössä rekrytointia on suunnattu maihin, joissa työvoiman tietotaso omista oikeuksista on eurooppalaista työvoimaa heikompi. Työpaikat ovat usein maksullisia eli lähtömaassa on maksettu kynnysraha työpaikan saamisesta. Ulkomaisten työntekijöiden kausiluonteiseen työhön liittyy usein työvuoro-, työaika- ja palkkausrikkomuksia. Yhteydenottoja työsyrjinnästä on myös ollut aikaisempaa enemmän.

Viranomaisten valvonnan ja tietoisuuden lisääntyminen näkyy ilmi tulleiden tapausten ja rikosilmoitusten määrän kasvuna. Työperäisen maahanmuuton kasvaessa myös työntekoon kohdistuvat riskit kasvavat, mistä johtuen viranomaisille tulee mahdollistaa tarvittavat keinot väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn, tehokkaaseen valvontaan ja viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon. Viranomaiset näkevät, että viranomaisrekistereiden oikeasisältöisyys ja ajantasaisuus ovat pohjana torjuntatoimien tehokkaalle kohdentamiselle ja tietojohtamiselle.

Laskutuspalveluyrityksiä on hyödynnetty monin tavoin väärinkäytöksissä ja harmaassa taloudessa

Siirtyminen työntekijästä kevytyrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi on lisääntynyt edellisen vuoden aikana, kuten myös näihin liittyvät ongelmat. Valvontaviranomaiset ovat havainneet, että laskutuspalveluyritysten kautta työnsä laskuttavat henkilöt ovat entistä useampaa eri kansallisuutta, eivätkä he välttämättä edes puhu suomen kieltä. Tällaiset henkilöt ovat erityisen riskialttiita hyväksikäytölle, kuten vale- tai pakkoyrittäjyydelle. Riskit korostuvat erityisesti niissä tapauksissa, joissa aloite yrittäjyyteen on tullut työn tilaajalta. Työn hinta saadaan halvemmaksi siirtämällä pakolliset työnantajamaksut työn suorittajan maksettavaksi. Myös työn suorittajalle jää enemmän rahaa käteen, mikäli hänellä ei ole tarkoitustakaan huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan. Väärinkäytöksiä on havaittu esimerkiksi rakennusalalla ja telakka-alalla, mutta ne ovat laajentuneet myös esimerkiksi siivousalalle ja kotihoitoon.

Markkinoilla olevien laskutuspalveluyritysten lisäksi on perustettu uusia laskutuspalveluyrityksiä, jotka eivät esimerkiksi rekisteröinnissä ilmoita oikeaa toimialatietoa viranomaisvalvonnan välttämiseksi. Viranomaiset ovat havainneet, että kaikki laskutuspalveluyritykset eivät aina vahvasti tunnista asiakkaitansa, mistä johtuen palvelun kautta laskutetun työn verotus voi kohdistua tahallisesti vääriin henkilöihin ja työsuorituksesta saadut rahat voivat palautua muulle kuin työn suorittaneelle henkilölle. Havaintoja on myös ammattimaisesta avustamisesta, jossa kolmas taho solmii, avustaa ja ohjaa ulkomaalaisia työntekijöitä laskutuspalveluyritystä käyttäviksi kevytyrittäjiksi. Kolmas taho saa tästä toiminnasta korvauksen käyttäjäyritykseltä. Vakavimmissa tapauksissa epäilynä on ollut ihmiskauppaa ja kiskonnantapaista työsyrjintää.

Viranomaiset ovat havainneet yritysten kirjanpidoissa paljon puutteita — kirjanpitorikosten määrä on kasvussa

Torjuntaviranomaiset ovat lisääntyneesti havainneet, että yritykset eivät hoida kirjanpitoaan lainsäädännön vaatimalla tavalla, kirjanpito on olennaisesti puutteellinen tai kirjanpitoja laaditaan vasta viranomaisen pyytäessä niitä tarkastettavaksi. Myös suomalaisten tilintarkastusvelvollisten osakeyhtiöiden tilintarkastusta koskevat velvoitteiden laiminlyönnit ovat verrattain yleisiä. Kirjanpidon puutteet voivat vaikeuttaa, hidastaa tai estää yrityksen taloudellisen tilanteen selvittämistä. Viranomaiset näkevät esimerkiksi pilvipalveluihin tallennettujen kirjanpitoaineistojen saamisen palveluntarjoajalta haasteellisena tilanteissa, joissa kirjanpitovelvollinen ei ole maksanut palveluun kohdistuvia maksuja. Lisääntyneiden valvontahavaintojen, esimerkiksi osakeyhtiön varojen perusteettomasta nostamisesta, arvioitiin johtuvan kirjanpidon valvonnan heikentymisestä ja osaamattomuudesta huolehtia osakeyhtiömuotoisen yritystoiminnan velvoitteista.

Osakkaiden palkkatulon väärinkäytökset ovat lisääntyneet ja velallisten velvoitteiden välttely on kansainvälistynyt

Pimeän palkan ja tulon riski on kohonnut erityisesti pienten osakeyhtiöiden osakkailla ja päätoimisilla elinkeinonharjoittajilla. Viranomaishavaintojen mukaan yhden hengen osakeyhtiöiden määrän arvioitiin myös kasvaneen. Osakkaiden palkkatuloon liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet ja havaintojen mukaan osakkaat ovat esimerkiksi nostaneet palkkaa kirjanpidollisesti osakaslainana tai tehneet muita tosiasioita vastaamattomia kirjauksia. Havaintoja on myös osakkaista, jotka nostavat rahaa pitkin vuotta kirjanpidollisesti kassaan ja rahat saatetaan vasta vuoden lopussa oikaista palkaksi. Yhden hengen osakeyhtiöissä ja henkilöyhtiöissä yrityksen tiliä käytetään henkilökohtaiseen elämiseen ja elantomenoja voidaan kirjata myös edustuskuluina. Peitelty osinko on yleensä rinnastettavissa osingon sijaan pikemminkin osakkaalle maksetuksi pimeäksi palkaksi. Henkilöyhtiöiden yhtiömiesten ja elinkeinonharjoittajien yksityisnostot yrityksestä ja palkkaa nostamattomat osakkaat vaikeuttavat myös perintää, kun ulosottokelpoista palkkatuloa ei makseta.

Velallisten velvoitteiden välttely on kansainvälistynyt rahaliikenteen siirtyessä ulkomaisiin pankkeihin ja muihin rahanvälityspalveluihin, joista tiedonsaanti on hankalampaa. Ulosoton välttämiseksi velalliset työntekijät voivat siirtyä yrittäjiksi, hankkimalla myös ulkomaisia yhtiöitä. Tällä tavoin velalliset voivat jatkaa työntekoa aiemmalla työnantajallaan, mutta palkan sijasta laskuttavat työkorvauksia. Väärinkäytöstilanteissa velallinen voi nostaa yrityksestään palkkaa ainoastaan ulosoton suojaosuuden verran ja veloittaa yritykseltään suuria kulukorvauksia. Maksetut palkkaennakot voidaan muuttaa myöhemmin kulukorvauksiksi sekä tarvittaessa lainataan rahaa yritykseltä. Ulosoton vapaakuukausina saatetaan nostaa huomattavasti muita kuukausia korkeampia palkkoja tai bonuksia.

Velallisten väärinkäytöstilanteissa on havaittu, että palkkoja ilmoitetaan Tulorekisteriin myöhässä, ilmoituksia korjataan tai poistetaan kokonaan. Yrittäjän palkasta saatetaan myös toimittaa ennakonpidätys liian pienellä veroprosentilla, mikä johtaa tarkoitukselliseen lisävelkaantumiseen. Liian suurella veroprosentilla taas pyritään keinotekoisesti saamaan henkilö ulosmittausten ulkopuolelle. Kommandiittiyhtiöissä äänettömille yhtiömiehille maksettuja voitto-osuuksia ei tarvitse ilmoittaa Tulorekisteriin, jolloin saadut tulot eivät ole reaaliaikaisesti viranomaisten tiedossa.

Käteinen raha ja bulvaanitoiminta ovat edelleen suosittuja harmaan talouden työkaluja

Pankit ovat tiukentaneet käteisen rahan vastaanottamista, mikä on valvontahavaintojen perusteella lisännyt käteisen rahan kuljettamista maasta pois. Kaikilla osakeyhtiöillä ei ole välttämättä edes omaa pankkitiliä, vaan toimintaa harjoitetaan käteisen lisäksi osakkaan ja muiden tahojen pankkitilien kautta. Työntekijöiden työsuhteen ehtona on voinut olla henkilökohtaisen pankkitilin luovutus työnantajan käyttöön, mitä on hyödynnetty todellisen toimijan ja toiminnan piilottamiseksi. Käteinen raha näkyy harmaassa taloudessa esimerkiksi puuttuvana käteismyyntinä, pimeinä käteispalkkoina ja käteisellä rahalla saatuna peiteltynä osinkona. Käteiskauppaa harjoitetaan edelleen useilla eri toimialoilla, vaikka joillakin toimialoilla käteisen käyttö onkin vähenemään päin. Vaihtoehtoisten sähköisten maksutapojen lisääntyminen on siirtänyt osittain käteisellä tapahtunutta pimeää toimintaa uusien palvelujen pariin.

Kansainvälisessä toiminnassa on huomattu merkittävää käteisen rahan käyttöä ja rahanpesuun viittaavia havaintoja. Mikäli rahanpesulain mukaisen käteisasiakkaan tunnistaminen jää heikolle tasolle, on mahdollista, että myös kirjanpidossa ja viranomaisille ilmoitetuissa varoissa on mukana rikollisilla keinoilla hankittua rahaa. Pakotteiden voimaantulon jälkeen itärajalla on havaittu euromääräisten käteisvarojen kasvavaa vientiä Suomesta tai muista EU:n jäsenmaista Venäjälle. Käteisen rahan salakuljetustapaukset ovat myös lisääntyneet.

Bulvaaneja hyödynnetään harmaassa taloudessa ja talousrikoksissa useilla eri tavoilla, bulvaaneina voi toimia henkilöitä tai yrityksiä. Velkaantuneet tai lakisääteiset velvoitteensa laiminlyöneet yritykset jatkavat usein samaa toimintaa uudella yrityksellä, jossa vastuuhenkilönä toimii esimerkiksi aikaisemman toimijan sukulainen tai työntekijä. Maksuvaikeuksiin ajautuneen yrityksen irtain omaisuus voidaan siirtää bulvaaneja hyödyntäen näennäisesti laillisin järjestelyin uudelle, täysin ulkopuoliselle taholle. Bulvaanit voivat myös itse ehdottaa bulvaanijärjestelyitä korvausta vastaan.

Elintarvikeketjun rikollisuus sisältää turvallisuusriskien lisäksi monenlaista rikollisuutta

Heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa ja raaka-aineiden kallistuessa väärennettyjen tai epäasianmukaisissa olosuhteissa valmistettujen taikka kuljetettujen elintarvikkeiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Valvonnoissa on jo havaittu esimerkiksi kiellettyjä lisäaineita, virheellisiä pakkaus- ja alkuperämerkintöjä sekä ongelmia tuotteiden mikrobiologisessa laadussa. Viranomaisvalvonnan ulkopuolinen toiminta on myös lisääntynyt tai väärintoimijoita ainakin tunnistetaan aiempaa paremmin. Virallisen valvonnan ulkopuolella valmistettujen elintarvikkeiden myynnistä saadaan taloudellista hyötyä myyntitulojen kautta sekä vältetään muita elintarvikevalvonnan maksuja. Elintarvikevalvonnalla on taloudellisten vaikutusten lisäksi yhteiskunnallista merkitystä kuluttajien turvallisuuden ja eläintautien leviämisen kannalta. Myös kansalaiset ovat ilmoittaneet väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyksistään aiempaa useammin. Elintarvikealan väärinkäytöksiä on edellisen vuoden aikana havaittu aiempaa enemmän leipomotoimialalla, mutta edelleen myös esimerkiksi liha-, kala- ja tuorekasvistoimialoilla.  Väärinkäytöksiä tapahtuu myös saatuina perusteettomina viljelijätukina. Elintarvikeketjun rikollisuuden monialaisuutta kuvaa elintarvike- ja tukipetosten lisäksi toiminnassa havaittu työperäinen hyväksikäyttö.

Pakotteiden valvonta ja säännöstelyrikokset työllistävät viranomaisia

Euroopan turvallisuustilanteen johdosta jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö koskettaa erityisesti kansallista huoltovarmuutta ja rajat ylittävän tavaraliikenteen turvaamista. Liikenne itärajalla ja itäkauppaan liittyvät riskit ovat vähentyneet, mutta tuonti- ja vientipakotteiden valvonta sekä säännöstelyrikokset ovat taas kasvaneet olennaisesti. Pakotteita yritetään kiertää monin eri tavoin. Pakotelistatut toimijat pyrkivät häivyttämään päätösvalta- ja omistajuustietoja monimutkaisin järjestelyin. Myös yritykset ja yksityishenkilöt salaavat yhteyksiään Venäjälle. Pakotteita kierretään viemällä tavaroita Venäjälle ystävällismielisten valtioiden kautta tai hyödyntämällä sallittua kauttakuljetusta Venäjän läpi. Vienti Suomesta osaan Venäjän eteläisistä naapurimaista kasvoi merkittävästi vuonna 2022. Yksityishenkilöt taas vievät kiellettyjä tavaroita Venäjälle ajoneuvoihin kätkettynä. Isompia eriä yritetään salakuljettaa väärillä nimikkeillä, virheellisillä tullauspapereilla tai väärennetyillä alkuperätodistuksilla. Pakotteiden alaiset kuljetukset ovat sisältäneet muun muassa elektroniikkaa, merenkulkuun liittyviä tarvikkeita, veneitä, droneja sekä laitteiden varaosia. Matkustajaliikenteen valvonnassa on havaittu muun muassa ylellisyystuotteita, käteistä rahaa, savukkeita ja alkoholia.

Millaisia uhkia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaisten näkevät toimintaympäristössään?

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset näkevät epävarman taloustilanteen, kustannusten nousun ja mahdollisen taantuman lisäävän harmaan talouden riskiä. Euroopan turvallisuustilanne näkyy viranomaisten toimintaympäristössä myös tulevina vuosina sekä uusina että kasvavina vanhoina ilmiöinä. Tilanteen pitkittyminen voi johtaa erilaisten salakuljetusrikosten ja sääntelyrikosten määrän lisääntymiseen. Viranomaisten pitää olla kyvykkäitä reagoimaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin, joihin esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelma on osaltaan vastannut.

Torjuntaviranomaiset näkevät kasvavan maahanmuuton ja työperäisen hyväksikäytön lisääntymisen myötä myös pimeän työn lisääntyvän ja jäävän yhä useammin huomaamatta, erityisesti matalapalkka-aloilla. Pimeä työ heikentää sekä yritysten että työntekijöiden tuloista saatavaa vero-, eläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen kertymää. Yhteiskunnallisten vaikutusten lisäksi pimeä työ vääristää yritysten välistä kilpailua ja työperäinen hyväksikäyttö muodostaa kahdenlaiset työmarkkinat. Pimeä työ heikentää sekä asiakkaiden että työntekijöiden työturvallisuutta ja ulkomaisten työntekijöiden kotoutumista. Kehittyvä teknologia lisää pimeän työn mahdollisuuksia erityisesti ulkomaisten maksualustojen ja sovellusten hyödyntämisellä. Myös työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat voivat joutua yrittäjiksi vasten tahtoaan ja havainnot vale- sekä pakkoyrittäjyydestä kasvavat.

Viranomaisen rooli yhteiskunnassa on muutoksessa ja rajanvetotilanteita syntyy esimerkiksi ohjauksen, asiakaspalvelun, tiedonsaannin ja valvonnan välillä. Myös rehelliset toimijat voivat haastavassa kilpailutilanteessa jättää lakisääteisiä velvoitteita hoitamatta. Yritystoiminnan helpottaminen ja yritysten kasvun edistäminen lisää samanaikaisesti myös valvontatarvetta ja valvontaan tarvittavia keinoja. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii uskottavan valvonnan ja resurssit väärintoimijoiden vastuuseen saattamiseen. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaiset joutuvat jo nyt priorisoimaan tekemistään, vaikka viranomaisvalvonnan tulokset osoittavat toimintansa tarpeellisuuden.

Katso lisää havainnoista:

23.5.2023 Havaintoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaympäristöstä - Torjuntaviranomaisille helmikuussa 2023 lähetetyn kyselyn tuloksia (PDF 571 kt)