Oikeusturva ja maksukyvyttömyys
Konkurssiasiamiehen toimisto | Ulosottolaitos | KEHA-keskus Palkkaturva
Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä
Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto
Konkurssit ja yrityssaneeraukset 2021–2025
Taloudellisessa toimintaympäristössä ei ole tapahtunut riittävästi positiivisia muutoksia, ja maksukyvyttömyysmenettelyjen määrät ovat pysyneet korkealla tasolla. Konkurssiasiamiehen toimiston (KAM) näkökulmasta vallitseva tilanne on tarkoittanut valvottavana olevien insolvenssimenettelyjen määrän jatkuvaa kasvua. KAM on seurannut ja tiedottanut aktiivisesti maksukyvyttömyysmenettelyjen määrän kehittymisestä, mikä on näkynyt myös talousalan mediauutisoinnissa.
Vuonna 2025 aloitettiin 3 310 (2024: 3 035) konkurssimenettelyä. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 9 prosentilla. Vuonna 2025 aloitettujen saneerausmenettelyjen määrä oli 312 (2024: 318), mikä on puolestaan 1,9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Julkisselvitykset 2021–2025
Vuonna 2025 aloitettiin 75 uutta julkisselvitystä. Vireillä on 485 julkisselvitystä, mikä on 11,3 prosenttia kaikista vireillä olevista konkursseista.
Erityistarkastukset 2021–2025
Velallisen toiminnan erityistarkastuksia, konkurssipesän hallinnon tarkastuksia ja kirjanpidon loppuun saattamisia tehtiin 100 kappaletta.
Erityistarkastusten kustannukset 2021–2025
Erityistarkastusmenot olivat vuonna 2025 yhteensä 433 539 euroa, ja konkurssipesiltä saatiin perittyä kustannuksista takaisin 207 071 euroa.
Julkisselvitysten kustannukset 2021–2025
Julkisselvitysten kustannukset olivat yhteensä 792 476 euroa (sis. alv). Konkurssipesiltä perittiin aiemmin maksettuja julkisselvityskuluja takaisin yhteensä 286 834 euroa. Velkojille jaettiin vuonna 2025 päättyneistä julkisselvityspesistä jako-osuuksia yhteensä 892 603 euroa.
Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa
Lähde: Ulosottolaitos
Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.
Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.
Velkaantuminen yhä korkealla tasolla
Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.
Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.
Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa
Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perintätulos oli vuonna 2025 noin 1,48 miljardia euroa. Erityistäytäntöönpanossa käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2025 erityistäytäntöönpanoon otettiin selvitettäväksi 250 uutta velallista ja käsiteltiin 254 velallista perintätuloksen ollessa noin 166,4 miljoonaa euroa.
Harmaa talous voi houkuttaa
Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.
Muutos näkyy tilastoissa
Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.
Velkojille tilitetty määrä pysyi edelleen korkealla tasolla
Vuonna 2025 ulosottoon saapui 2,8 miljoonaa asiaa, mikä on noin 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Veroasioita tuli vireille vuonna 2025 noin 0,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityisoikeudelliset asiat kasvoivat lähes 11 prosenttia. Yritysvelallisten määrä kasvoi 0,7 prosenttia.
Vuosi 2025 oli Ulosottolaitoksen viides kokonainen toimintavuosi organisaatiomuutoksen jälkeen. Perintätulos oli yhteensä 1,48 miljardia euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 19,1 prosenttia. Euromääräisesti tulos on kaikkien aikojen korkein.
Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.
Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita
Lähde: KEHA-keskus
Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain reilu viidennes maksetusta määrästä.
Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta niin sanottuna pimeänä työnä on voitu todentaa.
Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytösten estäminen, ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Noin puolet väärinkäytösperusteen käytöstä on tapauksia, joissa työntekijän on katsottu pitkään jatkuneen palkatta työskentelyn perusteella tulleen tietoiseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.
Vuonna 2024 väärinkäytökset oli hylkäysperusteena 6,1 prosentilla päätöksistä (6,4 % vuonna 2023). Väärinkäytösperusteella hylättiin saatavia 252 päätöksellä (2023: 272 kpl) yhteensä 2 372 625 euroa (2023: 2 256 082 €).