Arvioita harmaasta taloudesta
Harmaa talous tutkimuskohteena
Harmaata taloutta on tutkittu tyypillisesti mittaamalla sen kokonaismäärää ja kehitystä tai sen osa-alueita, kuten pimeää työtä. Kansainvälisissä tutkimuksissa harmaan talouden määrää on usein mitattu suhteessa bruttokansantuotteeseen. Harmaalle taloudelle ei ole olemassa yhtenäistä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää, minkä vuoksi käsitteen sisältö vaihtelee eri tutkimuksissa. Tutkimuksen kohteen ja siitä käytettävän termin valintaan on voinut vaikuttaa myös se, onko tutkimuksen lähestymistapa kansantaloudellinen, verotuksellinen vai työvoiman käyttöön perustuva. Harmaata taloutta kuvaavia termejä on englannin kielessä lukuisia. EU:ssa usein käytettyjä termejä ovat informal economy, underground economy ja shadow economy.
Harmaan talouden tutkimusten lisäksi myös verovajetta koskevat selvitykset sisältävät tietoa harmaasta taloudesta. Verovajeella tarkoitetaan lainmukaisen verokertymän ja toteutuneen verokertymän erotusta. Harmaa talous on yksi verovajetta lisäävä tekijä, mutta verovajetta aiheuttavat myös esimerkiksi verovelvollisten maksukyvyttömyys, osaamattomuus, huolimattomuus tai tulkinnalliset ongelmat. Verovajeen voidaan olettaa jollain tavoin korreloivan harmaan talouden määrän kanssa. Harmaan talouden seurauksena aiheutuu verojen lisäksi esimerkiksi eläke- ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä Tullin perimien maksujen menetyksiä. Kaikki harmaan talouden aiheuttamat menetykset eivät kuitenkaan ole lopullisia, koska viranomaisvalvonnassa havaituista menetyksistä osa saadaan perittyä takaisin.
Harmaa talous on piilotettua taloutta ja siksi sen määrää tai osuutta on vaikeaa arvioida. Harmaan talouden määrästä on olemassa huomattavasti vähemmän arvioita kuin esimerkiksi verovajeesta. Tutkimusmenetelmät ja niiden avulla saadut tulokset voivat olla hyvinkin vaihtelevia.
Harmaan talouden tutkimusmenetelmiä
Kansantaloudellisessa tutkimuksessa harmaata taloutta mitataan usein kansantuotelaskelmista puuttuvana tuotantona. Fiskaalisessa merkityksessä harmaan talouden määrää mitataan esimerkiksi verotuksen ulkopuolelle jätettyjen veronalaisten tulojen määrällä, josta voidaan johtaa laiminlyötyjen verojen tai muiden maksujen määrää. Harmaasta taloudesta aiheutuvia verojen ja muiden maksujen menetyksiä voidaan usein arvioida vain karkealla tasolla, koska harmaan talouden teot ja niistä aiheutuvat seuraukset voivat olla hyvin erilaisia.
Harmaan talouden mittausmenetelmiä on lukuisia. Menetelmät voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin lähestymistapoihin. Suorissa menetelmissä mitataan konkreettisesti harmaan talouden esiintymistä esimerkiksi kyselyjen, haastattelujen tai verotarkastusten tulosten perusteella. Epäsuorissa menetelmissä arvioidaan harmaan talouden määrää yhden tai useamman näkyvän tunnusmerkin, esimerkiksi käteisen rahan kysynnän tai sähkön kulutuksen, perusteella. Eräänlainen variaatio on MIMIC (Multiple Indicators Multiple Causes) eli monimuuttujamenetelmä, jossa harmaan talouden määrää pyritään laskemaan sekä useiden oletettujen harmaan talouden syiden että sen esiintymistä kuvaavien oletettujen indikaattoreiden avulla. Erilaisista menetelmistä, aineistoista ja määritelmistä johtuen harmaan talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta vaihtelee eri tutkimuksissa.
Arvioita harmaan talouden laajuudesta
Tutkimuksissa esitetyt arviot harmaan talouden määrästä Suomessa vaihtelevat 2,5 prosentista 20 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Usein harmaan talouden osuus BKT:sta on Suomessa arvioitu olevan alle Euroopan maiden keskiarvon. Seuraavat tutkimukset on esitetty julkaisuvuoden mukaisessa järjestyksessä.
EY:n vuonna 2025 julkaisemassa raportissa arvioitiin 131 maan harmaan talouden kokoa ja kehitystä vuosina 2000–2023. Tutkimuksen arvion mukaan harmaan talouden määrä oli Suomessa 6,6 % bruttokansantuotteesta vuonna 2023. Harmaan talouden määräksi arvioitiin vuonna 2023 koko maailmassa 11,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin mukautettua Currency Demand Approach -menetelmää (CDA). Shadow economy: refined estimates and policy areas | EY - It [.fi]›
Achimin ym. vuonna 2024 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden määrä oli arviolta 11–13 % bruttokansantuotteesta vuosina 2001–2021. Tutkimuksessa käytettiin mukautettua Physical Input Approach – menetelmää perustuen energiankulutukseen. New estimate of shadow economy based on the total energy consumption. Evidence from the European Union countries - ScienceDirect [.fi]›
Asllanin ym. vuonna 2024 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden määrä oli arviolta 2,4–2,5 % bruttokansantuotteesta vuosina 1997–2022. Menetelmänä tutkimuksessa käytettiin parannelluksi MIMIC-malliksi kuvattua menetelmää, joka huomioi kulttuurin ja veromoraalin kaltaisia maiden ominaisuuksia. Mapping the Informal Economy Around the World with (PDF 8,16 Mt)
Postean ym. vuonna 2023 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden määrä oli arviolta 11,5–13,1 % bruttokansantuotteesta vuosina 2001–2021. Tutkimuksessa käytettiin Physical Input Approach – menetelmää energiankulutukseen perustuen. Tax evasion in the context of the shadow economy. Evidence for the European countries (PDF 864 kt)
EU komission vuonna 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa pimeän työn osuus oli arviolta 7,8 % yksityisen sektorin työpanoksesta vuonna 2019 (2013 arvio 9,3 %). Suomessa ilmoittamaton työpanos yksityisellä sektorilla oli vuonna 2019 arviolta 9,9 % bruttoarvonlisäyksestä (GVA) (2013 arvio 11,8). Tutkimuksessa harmaan talouden määrän arvioinnissa käytettiin LIM-menetelmää (Labour Input Method). Tutkimuksen mukaan Suomi on yksi maista, joissa suurin osa (68,1 %) pimeästä työstä koostuu itsenäisestä ammatinharjoittamisesta. Extent of undeclared work in the European Union. February 2023 [.fi]›
• Lue lisää: Harmaan talouden selvitysyksikön analyytikot eivät pidä tulosta luotettavana
Euroopan parlamentin vuonna 2022 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden määrä oli arviolta 10,8 % bruttokansantuotteesta vuonna 2022. MIMIC-menetelmällä tehdyn tutkimuksen mukaan harmaan talouden osuus Suomessa on laskenut tasaisesti vuodesta 2003, jolloin sen osuudeksi arvioitiin 17,6 prosenttia. Taxation of the Informal Economy in the EU (PDF 2,05 Mt)
Schneiderin vuonna 2022 julkaisemassa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden määrä oli arviolta 11,4 % bruttokansantuotteesta vuonna 2020 MIMIC-menetelmällä arvioituna. New COVID-related results for estimating the shadow economy in the global economy in 2021 and 2022 (PDF 1,01 Mt)
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön vuonna 2022 julkaisemassa selvityskokonaisuudessa tehtyjen arvioiden mukaan pimeän työn määrä Suomessa oli vuosittain noin 900–1 400 miljoonaa euroa vuosina 2014–2020. Siitä aiheutui arviolta 300–480 miljoonan euron vuosittaiset verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetykset. Palkansaajien pimeiden palkkojen osuus oli alle prosentti heille maksetuista kaikista palkoista. Osakeyhtiön osakkailla vastaava osuus oli lähes 10 prosenttia. Elinkeinonharjoittajilla pimeän työn osuus oli noin 10 prosenttia elinkeinotoiminnan tuloksesta. Pimeästä työstä satojen miljoonien vaje valtion kassaan
Kansainvälisen valuuttarahaston rahoittaman vuonna 2021 julkaistun 158 maata koskevan tutkimuksen mukaan harmaan talouden määrä Suomessa oli keskimäärin 13,5 % bruttokansantuotteesta vuosina 1991–2015 MIMIC-mallilla laskettuna. The evolution of shadow economies through the 21st century. The global informal workforce: priorities for inclusive growth (PDF 14,8 Mt)
Maailmanpankin rahoittaman vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomen harmaan talouden määrä oli vuonna 2016 arviolta 20 % bruttokansantuotteesta. Harmaan talouden osuus on pysynyt tutkimuksen mukaan Suomessa vuosina 2000–2016 noin 18–21 prosentissa. Tutkimuksessa harmaan talouden määrän arvioinnissa käytettiin MIMIC-mallia. Explaining the Shadow Economy in Europe: Size, Causes and Policy Options (PDF 1,02 Mt)
Suomen eduskunnan vuonna 2010 julkaiseman tutkimuksen mukaan harmaan talouden vuotuinen kokonaismäärä oli arviolta 10–14 miljardia euroa vuonna 2008. Tämä on noin 5,5–7,5 % vuoden 2008 bruttokansantuotteesta. Harmaan talouden kokonaismäärää arvioitiin eri menetelmillä saatujen osatulosten perusteella. Suomen kansainvälistyvä harmaa talous (PDF 11,3 Mt)
Arvioita verovajeen laajuudesta
Verovajearviolla pyritään luomaan euromääräinen kuva siitä, miten paljon verovirheitä tehdään ja paljonko valtiolta jää verotuloja saamatta. Verovajetta koskevat arviot painottuvat arvonlisäverovajeen laskentaan. Kotimaisissa selvityksissä esitetyt arviot arvonlisäverovajeen määrästä Suomessa vaihtelevat 3 prosentista 8 prosenttiin verokertymästä.
Suomen Verohallinnon arvion mukaan vuoden 2023 arvonlisäverovajearvio on noin 600 miljoonaa euroa eli noin 3 prosenttia arvonlisäveroilmoitusten summasta, josta noin yksi prosenttiyksikkö oli verovelkoja. Vastaava arvio on tuotettu vuodesta 2019 alkaen ja arvio on pysynyt vakaana, noin kolmessa prosentissa läpi mittausjakson. Verovajearvio raportoidaan vuosittain Verohallinnon vuosikertomuksella [.fi]› ja eduskunnalle Hallituksen vuosikertomuksella [.fi]›.
Euroopan Komissio laskee arvonlisäveron verovajetta kansantalouden tilinpidon tietojen avulla ja on arvioinut Suomen arvonlisäverovajeen vuodelle 2023 olevan noin 3 prosenttia. Mallissa ja tietosisällöissä tapahtuneiden muutosten vuoksi Komission vajearvioissa on ollut viime vuosina paljon vaihtelua. Vaikka arvio on suuntaa-antava, osoittaa se johdonmukaisesti Suomen arvonlisäverovajeen olevan Euroopan pienimpiä ja tasaisimpia. VAT gap in Europe Report 2025 [.fi]›
Verohallinto on arvioinut arvonlisäveroverovajetta vuosille 2008–2019 kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kehittämällä menetelmällä, jossa laskenta pohjautuu Tilastokeskuksen tuottamiin kansantalouden tilinpidon tilastoihin ja verotustietoihin. Verovajearvio oli korkeimmillaan 8 prosenttia (vuosina 2009–2010) ja matalimmillaan 3 prosenttia (vuonna 2019). Hallituksen vuosikertomus 2021 [.fi]›