<h2>Alkoholia ja tupakkatuotteita tuodaan maahan matkustajatuontina ja verkkokauppaostoina</h2>
<p>Ulkomailta Suomeen suuntautuvaan matkustajatuontiin piilotetaan kaupallista tuontia ja näin pyritään välttämään valmisteverojen maksamista. Yksityishenkilöllä on oikeus tuoda omaan käyttöönsä toisesta EU-maasta hankkimansa alkoholituotteet verottomasti säädettyjen ohjearvojen puitteissa. Pääosa matkustajista tuokin alkoholijuomat säännösten mukaisesti omaan käyttöön ja itse kuljettaen. Kun tuotteet tuodaan kaupalliseen tai elinkeinotarkoitukseen, on tuonti aina verotettavaa määrästä riippumatta. Alkoholia tuodaan Suomeen maista, joissa alkoholivero on Suomea alhaisempi (esim. Viro, Latvia, Saksa). Ilmiö on tuttu niissä Euroopan maissa, joiden lähialueilla alkoholin hinta on kyseistä maata alhaisempi. Maahantuotua alkoholia välitetään eteenpäin esimerkiksi ravintoloissa myytäväksi.</p>
<p>Alkoholia tilataan Suomeen myös ulkomaisista verkkokaupoista. Jos toisessa EU-maassa sijaitseva alkoholin verkkokauppa järjestää tuotteille kuljetuksen Suomeen, on kyse etämyynnistä, jolloin ensisijainen verovelvollisuus on myyjäyrityksellä. Ostaja vastaa valmisteverosta yhteisvastuullisesti etämyyjän kanssa, jos myyjä ei ole noudattanut velvollisuuksiaan. Alkoholin verkkokaupat harvoin huolehtivat verovelvollisuuksistaan Suomeen asianmukaisesti. Jos ostaja sen sijaan tilaa alkoholia EU-maassa sijaitsevasta verkkokaupasta ja järjestää tilaukselle itse kuljetuksen, kyse on etäostosta, jolloin vastuu veroista on ostajalla.</p>
<p>Tupakkatuotteiden laittomassa kaupassa on viime vuosina korostunut erityisesti laittomasti valmistettujen savukkeiden ammattimainen ja laajamittainen salakuljetus, jossa hyödynnetään rajat ylittävää kaupallista tavaraliikennettä. Savukkeiden ohella myös muihin tupakka- ja nikotiinituotteisiin liittyy Suomeen suuntautuvaa salakuljetusta ja laitonta kauppaa, jonka ilmenemismuodot ovat moninaisia ja johon heijastuvat muun muassa kyseisten tuotteiden sääntelyssä tapahtuvat muutokset.</p>
<h3>Matkustajatuonti on vähentynyt, verkkokauppa kasvaa</h3>
<p>Alkoholin matkustajatuonti on pikkuhiljaa lisääntynyt koronapandemian aikana tapahtuneen vähenemisen jälkeen, mutta se ei ole saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoa. Alkoholin verkkokauppa on kasvanut muun verkkokaupan tavoin. Suomeen aktiivisesti myyviä alkoholin verkkokauppoja on perustettu esimerkiksi Viroon ja muihin Baltian maihin.</p>
<p>Säännösten vastaisessa alkoholin ja tupakkatuotteiden maahantuonnissa pyritään välttämään sekä maahantuonnin veroja että valmisteveroja, ja menettely täyttääkin usein veropetoksen tunnusmerkistön. Sen lisäksi tuotteiden säännösten vastainen maahantuominen voi täyttää myös salakuljetuksen tunnusmerkistön.</p>
<h3>Alkoholin ja tupakkatuotteiden laiton maahantuonti murentaa veropohjaa</h3>
<p>Alkoholin ja tupakkatuotteiden salakuljetus pienentää verokertymää. Salakuljetetut tuotteet päätyvät pimeille markkinoille ja niitä myydään esimerkiksi internetissä, myös alaikäisille.</p>
<p>Verkkokaupan kautta myytävää alkoholia ja savukkeita voi ostaa käytännössä kuka vaan. Laittomasti valmistettuihin tuotteisiin liittyy lisäksi kohonnut terveydellinen riski, koska niihin ei kohdistu lainmukaista markkinavalvontaa eivätkä ne siten myöskään täytä tuotteille asetettuja vaatimuksia ainesosien ja muiden ominaisuuksien suhteen.</p>
<p>Tulli ja Verohallinto tekevät aktiivista yhteistyötä alkoholi- ja tupakkatuotteiden verovalvonnassa. Valmisteverotuksesta vastaa Verohallinto. Poliisi ja Tulli tutkivat alkoholin, tupakan ja nuuskan maahantuontiin ja myyntiin liittyviä rikosepäilyjä Suomessa.</p>
<h2>Ajoneuvojen ja muiden kuluttajatuotteiden EU-kaupassa vältellään arvonlisäveroa</h2>
<p>Ajoneuvojen ja muiden kuluttajille myytävien tuotteiden EU-kauppaan liittyvissä arvonlisäveropetoksissa hyödynnetään EU:n sisäkaupan arvonlisäverojärjestelmän heikkouksia. Näissä on tyypillisesti kyse hankintapetoksista, joissa hyödykkeen hankinnasta maksettava arvonlisävero jätetään maksamatta. Tuotteet voidaan myydä vähittäismyyntiportaalle tai kuluttajille oikein toimivia kilpailijoita halvemmalla hinnalla tai suuremmalla voitolla. Petokset tehdään usein suurivolyymisillä hittituotteilla.</p>
<p>Ilmiö on Euroopan laajuinen ja petoksia tekevät niin kotimaisten kuin ulkomaisten järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenet. Toimintaan liittyy usein myös muuta rikollisuutta, kuten rahoitus-, tilaus- ja ostopetoksia, tuoteväärennöksiä sekä identiteetin väärinkäyttöä.</p>
<p>Hankintapetoksissa käytetään tyypillisesti ns. bulvaaniyrityksiä tai muita järjestelyjä, joissa hankintaketju pyritään tarkoituksellisesti hämärtämään viranomaisvalvonnan vaikeuttamiseksi. Yksinkertaisin malli perustuu petostoimijan nopeaan toimintaan lyhyen aikaa toimivilla yhtiöillä. Ajoneuvokaupassa yleisimmät petostyypit ovat EU-ostoihin liittyvä verojen maksun laiminlyönti, marginaaliverotuksen petokset, laskuväärennökset sekä bulvaaniyritysten käyttöön liittyvät petokset.</p>
<h3>ALV-petokset aiheuttavat merkittäviä vahinkoja</h3>
<p>Ilmiö vääristää kilpailua ja pienentää verokertymää. Lisäksi ilmiöön liittyy perusteettomien alv-palautusten hakeminen, eli jo kerättyjen verotulojen perusteetonta maksamista väärintoimijoille. Kuluttajatuotekaupan arvonlisäveropetosten aiheuttamien vahinkojen euromääristä ei ole tarkkaa arviota, mutta Verohallinnon mukaan koko yhteisökaupan alv-petokset aiheuttavat vuosittain noin 100–150 miljoonan euron verovajeen.</p>
<p>Arvonlisäverotuksessa tehdyt petokset täyttävät verorikoksen tunnusmerkistön. Verohallinto valvoo arvonlisäverotuksen väärinkäytöksiä. Maahantuonnin valvonnasta vastaa Tulli. Nämä viranomaiset tekevät yhteistyötä poliisin kanssa arvonlisäverotukseen liittyvien rikosten selvittämisessä.</p>
<p><a href="https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/toimi-oikein/est%C3%A4-alv-petokset/">Lue lisää miten toimit oikein</a></p>
<h2>Elintarvikeketjun rikokset ovat elinkeinotoimintaan liittyviä talousrikoksia</h2>
<p>Elintarvikeketjun eri vaiheissa voidaan laiminlyöntien tai väärinkäytösten avulla hankkia oikeudetonta taloudellista hyötyä. Alkutuotannossa laiminlyönnit ja väärinkäytökset voivat liittyä eläinten hyvinvointiin, eläinten merkitsemiseen ja rekisteröintiin tai eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelyyn ja hävittämiseen. Tuotantoeläimiä saatetaan teurastaa ilman lihantarkastusta, ja tarkastamatonta lihaa voidaan myydä elintarvikekäyttöön, vaikka se on kiellettyä.</p>
<p>Pakatun elintarvikkeen todellinen alkuperämaa voi poiketa pakkausmerkinnöissä ilmoitetusta, tai tuotteen koostumusta voidaan muuttaa esimerkiksi käyttämällä halvempia tai elintarvikkeeksi soveltumattomia raaka-aineita. Kuluttajille ei saa myydä esimerkiksi tarkastamatonta lihaa tai Salmonella-bakteeria sisältävää maustetta.</p>
<p>Suurin osa elintarvikealan toimijoista toimii asianmukaisesti, mutta väärintoimijat voivat antaa harhaanjohtavaa tietoa tuotteen koostumuksesta, ominaisuuksista tai tuotantotavasta. Esimerkiksi lihan ja kalan korkeat tuotantokustannukset Suomessa voivat houkutella väärentämään tuontituotteiden alkuperän suomalaiseksi. Tällainen harhaanjohtaminen voi lisätä tuotteen myyntiä ja samalla se vaarantaa kuluttajien terveyden.</p>
<p>Elintarvikelainsäädäntö edellyttää, että kaikki elintarvikkeet ja niiden raaka-aineet ovat jäljitettävissä. Vilpillisen toiminnan yhteydessä jäljitettävyyttä voidaan tarkoituksellisesti hämärtää. Elintarvikkeiden alkuperän peittely saattaa hyödyttää toimijaa esimerkiksi silloin, jos elintarvikealan toimintaan käytetään elintarvikkeiden valmistukseen soveltumattomia ja viranomaisvalvonnan ulkopuolella olevia tiloja. Epäasianmukaisissa tiloissa toimiminen voi heikentää elintarvikkeiden hygieniaa, mikä aiheuttaa terveysriskejä ja tuottaa samalla rikollista taloudellista hyötyä.</p>
<h3>Maailmanlaajuiset ilmiöt vaikuttavat elintarvikeketjun rikoksiin</h3>
<p>Sääolosuhteet, sodat ja sosiaalisen median ilmiöt voivat vaikuttaa elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden saatavuuteen tai kysyntään. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, käytetään korvaavia raaka-aineita, joista osa voi olla väärennöksiä. Esimerkiksi vuonna 2023 kuivuus vähensi oliiviöljyn tuotantoa Euroopassa. Myös appelsiinien saatavuus on heikentynyt, mikä on lisännyt appelsiinimehujen väärentämisen riskiä.</p>
<h3>Elintarvikeketjun rikoksissa on moninaisia rikosnimikkeitä</h3>
<p>Yhteistä elintarvikeketjun rikoksille on yleensä aina oikeudettoman taloudellisen hyödyn tavoittelu. Väärinkäytöksessä kyse voi olla esimerkiksi markkinointirikoksesta, väärennös-, petos- tai terveysrikoksesta, terveyden vaarantamisesta tai yleisvaaran tuottamisesta. Eläintuotantoon liittyvissä rikoksissa voi olla kyse eläintaudin leviämisvaaran aiheuttamisesta, rekisterimerkintärikoksesta tai eläinsuojelurikoksesta. Samassa tekokokonaisuudessa voi rikoksena täyttyä myös ympäristön turmelemisen tunnusmerkistö.</p>
<p>Kun väärinkäytös tai laiminlyönti liittyy valtion rajojen ylittämiseen, kyseeseen voi tulla säännöstelyrikos, salakuljetus, laittomaan tuontitavaraan ryhtyminen tai tulliselvitysrikos. Tällaisissa tapauksissa voi lisäksi syntyä riski eläintautien leviämisestä, mikä pahimmillaan voi johtaa tartuntoihin sekä ihmisissä että eläimissä.</p>
<p>Elintarvikeketjun rikoksiin voi liittyä verojen ja muiden lakisääteisten maksuvelvoitteiden laiminlyöntiä sekä myös työperäistä hyväksikäyttöä.</p>
<h3>Viranomaiset valvovat ja tutkivat elintarvikeketjun rikoksia</h3>
<p>Elintarvikeketjun viranomaisvalvontaa tekevät Ruokavirasto, kunnalliset valvontaviranomaiset, Tulli, puolustusvoimat ja alueelliset liikenne- ja elinvoimakeskukset. Rikosepäilytilanteissa nämä viranomaiset tekevät tutkintapyynnön poliisille tai Tullille.</p>
<p>Rikoksia tehdään kuluttajakaupan lisäksi myös yritysten välisessä liiketoiminnassa, mikä vääristää kilpailua vilpillisten yritysten eduksi. Tällöin myös yritykset voivat olla rikoksen uhreja. Elintarvikeketjun yritykset ja toimialajärjestöt ovat kehittäneet omia petosten torjuntatapoja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla. Tämä yhteistyö tukee myös viranomaisten valvontatyötä.</p>
<h3>Elintarvikeketjun rikokset ovat kansainvälinen ilmiö</h3>
<p>Iso-Britanniassa on arvioitu, että elintarvikerikollisuuden osuus on 0,07–0,33 % elintarvikesektorin liikevaihdosta eli 0,4–2 miljardia puntaa vuodessa. Suomessa elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 13 miljardia euroa. Samalla laskentatavalla elintarvikerikollisuuden osuus Suomessa olisi vuosittain noin 9–43 miljoonaa euroa.</p>
<p>Elintarvikkeiden ja maatalouden tuotantopanosten, kuten eläinten, lannoitteiden, rehujen ja siementen sekä kasvinsuojeluaineiden kauppa on kansainvälistä ja siksi myös rikokset tällä sektorilla ylittävät usein valtioiden rajat. Suomen viranomaiset osallistuvat kansainväliseen torjuntayhteistyöhön muun muassa Euroopan komission johtamassa Agri-Food Fraud Network- verkostossa sekä Europolin ja Interpolin OPSON-yhteistyössä.</p>
<h2>Etämyynnissä piilee tilausansoja</h2>
<p>Verkkokauppiaat, puhelinmyyjät, sähköpostimarkkinoijat ja vastaavat toimijat voivat luoda tilausansan antamalla harhaanjohtavia tietoja tilauksen sisällöstä. Tilauksen ensimmäistä erää markkinoidaan esimerkiksi pelkkänä näytepakkauksena ilman jatkotilausvelvoitteita, tai kyseessä on näennäinen osallistuminen arvontaan. Näin kuluttajaa huijataan sitoutumaan tilaukseen, joka ei vastaa tuotteen tai palvelun alkuperäistä markkinointia. Tilausansoihin liittyviä aiheettomia saatavia peritään tyypillisesti laskulla tai suoraveloituksena kuluttajan luottokortilta.</p>
<p>Tilausansat voivat täyttää petoksen ja markkinointirikoksen tunnusmerkistön. Ilmiö heikentää kuluttajien luottamusta etenkin verkkokauppaan, mutta myös puhelinmyyntiin. Tilausansat aiheuttavat rahallista vahinkoa esimerkiksi tapauksissa, jotka johtavat kuukausimaksujen suoraveloitukseen luottokortilta. Niihin liittyy usein myös perintätoimia, joiden seurauksena moni maksaa aiheettoman maksun uhkailtujen jatkoseuraamusten pelossa (esim. luottotietojen menettäminen, tuomioistuinprosessiin joutuminen).</p>
<h3>Tilausansoja virittävät sekä kotimaiset että ulkomaiset toimijat</h3>
<p>Etämyynnin tilausansoja tekevät monesti ulkomaiset yritykset, mutta joukossa on myös kotimaisia toimijoita. Ansojen kohteeksi valitaan tavallisesti kuluttajia, mutta myös yritysten on syytä olla valppaana. Tilausansoja on havaittu toimialoilla, joiden tuotteita myydään verkossa. Tällaisia ovat esimerkiksi luontais- ja kauneudenhoitotuotteet (näytepakkaustyyppiset tilausansat) sekä seuranhakupalvelut. Hyvin laadittuun tilausansaan voi sopivissa olosuhteissa langeta kuka tahansa.</p>
<p>Ilmiö on kasvussa kuten muukin internetissä tapahtuva kaupankäynti. <a href="https://commission.europa.eu/system/files/2020-01/survey_on_scams_and_fraud_experienced_by_consumers_-_final_report.pdf" target="_blank" rel="noopener">Euroopan komission tilaaman selvityksen</a> mukaan kahdeksan prosenttia EU:n kuluttajista oli viimeisen kahden vuoden aikana joutunut tilausansaan. Kuluttajat kokevat yleensä olevansa tilausansassa vasta sitten, kun he yrittävät päästä tilauksesta eroon.</p>
<h3>Tilausansoja torjutaan tiedottamisella, valvonnalla ja neuvonnalla</h3>
<p>Kuluttaja-asiamies pyrkii tiedottamalla ennalta ehkäisemään kuluttajien joutumista tilausansaan. Lisäksi tilausansayritysten lainvastainen toiminta pyritään estämään valvonnan keinoin tai tekemällä toiminta taloudellisesti kannattamattomaksi. Perintäyhtiöiden ja maksupalveluntarjoajien toimintaan puututaan silloin, kun perittävät saatavat ovat aiheettomia. Saatavien aiheettomasta perimisestä on ohjattu kuluttajia tapauskohtaisesti sekä laadittu yleisluonteista ohjeistusta. Perintätoimistojen ja maksupalveluntarjoajien kanssa käydyissä neuvotteluissa on myös saatu tuloksia.</p>
<p>Itse tilausansayritysten kanssa neuvoteltaessa tulokset ovat olleet heikkoja. Kuluttaja-asiamiehen keinot ovat melko tehottomia, ellei (rajojen yli toimiva) tilausansayritys vapaaehtoisesti tee parannuksia toimintaansa neuvottelujen jälkeen. Neuvottelut kotimaisten puhelinmyyntiyhtiöiden kanssa ovat kuitenkin tuottaneet tulosta.</p>
<p>Aktiivinen valistus on tehnyt ilmiötä paremmin tunnetuksi kuluttajien keskuudessa ja siten estänyt uusia tilausansatapauksia. Lisäksi kuluttajat ovat voineet kääntyä omassa asiassaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonnan sekä Euroopan kuluttajakeskuksen puoleen neuvojen saamiseksi. Vaikka nämä tahot eivät ole voineet sovitella varsinaisia huijaustapauksia, on kuluttajia muun muassa neuvottu jättämään aiheettomat laskut maksamatta. Kun yritys on huomannut, että kuluttajat eivät maksa tilausansaan perustuvia saatavia, tilausansasaatavien perintä ja markkinointi on loppunut.</p>
<p><a href="https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/toimi-oikein/tunnista-kuluttajapetokset/">Lue lisää miten toimit oikein</a></p>
