Avustusrikosten määrä on kasvussa
Avustusrikoksista säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvussa. Avustusrikoksiin kuuluvat avustuspetos, törkeä avustuspetos, avustuksen väärinkäyttö, törkeä avustuksen väärinkäyttö ja avustusrikkomus. Avustuspetokseen syyllistyy, jos hankkii tai yrittää hankkia itselleen tai muille taloudellista hyötyä antamalla väärää tietoa tai jättää ilmoittamatta olosuhteiden muutoksesta, jotka vaikuttavat avustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin. Näin ollen avustuspetokseen syyllistyy antamalla avustushakemukseen väärää tietoa, vaikka avustusta ei olisi vielä myönnetty tai maksettu. Avustuksen väärinkäyttöön taas syyllistyy, jos käyttää avustusta myöntämispäätöksen ehtojen tai määräysten vastaisesti. Avustusrikoksesta seuraa avustusten takaisinperintä ja mahdollisesti rikossyyte.
Poliisin tietoon tulleiden avustusrikosten määrä on lisääntynyt viime vuosina
Poliisin tietoon tulee avustusrikoksia lukumääräisesti vähän, mutta niiden määrät ovat lisääntyneet viimeisen seitsemän vuoden aikana. Avustusrikoksissa piilorikollisuuden osuus on todennäköisesti suuri, ja poliisin tietoon tulleet rikokset kertovat vain osan ilmiön laajuudesta. Erityisesti perusmuotoisten avustuspetosten määrä on lisääntynyt tasaisesti vuoden 2023 pientä laskua lukuun ottamatta. Vuosina 2023–2024 poliisin tietoon tulleiden törkeiden avustuspetosten määrä lisääntyi selkeästi. Avustuksen väärinkäyttörikoksia ja avustusrikkomuksia tulee poliisille ilmi harvoin.
Poliisin tietoon tulleiden avustusrikosten lisääntymistä voi osaltaan selittää avustusta myöntävien valtionapuviranomaisten tehokkaampi valvonta ja madaltunut rikoksenilmoittamiskynnys. Lisäksi lainsäädännön muutoksilla on vaikutusta avustusrikosten määrään. Myös niin sanotut myönnetyt korona-avustukset lisäsivät avustuksien väärinkäytön riskiä.
Poliisin tietoon tulleet rikokset (2017–2024)
Avustusrikosten yhteydessä havaitaan myös muiden lakisääteisten velvoitteiden rikkomista
Avustusrikoksille tyypillistä on, että rikos on jatkunut pitkän aikaa ja se tulee poliisille tietoon viiveellä. Avustusrikoksesta epäiltyjen on havaittu tyypillisesti rikkovan myös muita yritystoimintaan liittyviä velvoitteita esimerkiksi laiminlyömällä kirjanpitoa (kirjanpitorikos) tai ilmoittamalla väärin tietoja rekistereihin (rekisterimerkintärikos). Poliisin tietoon tulleissa avustusrikoksissa esiintyy tyypillisiä harmaan talouden riskitoimialojen yrityksiä, kuten rakennusalan, maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (ns. kausityöalat) yrityksiä. Avustusrikoksia liittyy myös Euroopan Unionin myöntämiin maataloustukiin ja kansallisiin yritystukiin. Avustusten väärinkäytöksiä esiintyy myös yhdistysten ja säätiöiden toiminnassa. Viranomaisten tietoon tulee lisäksi tapauksia, joissa on viitteitä ammattimaisesta rikollisuudesta, joissa samat henkilöt tekevät useita avustusrikoksia eri yritysten kautta. Myös kansainvälisessä tieteellisessä tutkimuksessa on havaittu, että petoksiin syyllistyneet yritykset hakevat useilta eri toimijoilta pieniä lainoja ja avustuksia useiden eri yritysten kautta.
Avustusrikokset tulevat ilmi valvonnan kautta
Avustusrikokset tulevat ilmi aktiivisen valvonnan avulla. Tyypillisesti avustuksen saaja ei ole hoitanut avustusehtoihin liittyviä raportointivelvollisuuksia, jolloin valtionapuviranomainen alkaa selvittämään avustuksen käyttöä tarkemmin. Yksityisiin elinkeinonharjoittajiin voidaan kohdistaa jo avustuskauden aikana valvontatoimenpiteitä, joissa ilmenee epäilys rikoksesta. Avustusrikos voi tulla ilmi myös esimerkiksi Verohallinnon verovalvonnassa, kun verotarkastuksessa havaitaan avustusten väärinkäyttöä.
Avustusrikoksiin liittyviä tyypillisiä tekotapoja
Avustusrikoksia on mahdollista torjua monin tavoin
Valtionavustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista julkista rahoitusta, joilla tuetaan yhteiskunnallisesti tarpeelliseksi katsottavaa toimintaa tai hankkeita. Valtionavustuksilla tuetaan useita yleishyödyllisiä asioita, alue- ja työvoimapoliittisia tavoitteita, yritystoimintaa sekä edistetään kansainvälistä kilpailua. Julkisista varoista myönnettävät avustukset ovat merkittävä osa julkista taloutta, sillä valtionapuviranomaiset myöntävät arviolta neljä miljardia euroa avustuksia vuosittain. Valtion menoista tämä on noin 5 prosenttia. Avustusten väärinkäyttö voi heikentää kansalaisten luottamusta avustusjärjestelmään ja viranomaisiin sekä vääristää kilpailua ja avustusten kohdentumista.
Valtionavustuslaki ohjaa avustuksen myöntämistä, valvontaa, takaisinperintää, tietojen saantia ja tietojen tallentamista. Valtionavustuslain lisäksi avustuksia ohjataan erityissäätelyllä ja avustuksiin sovelletaan erilaisia tukikohtaisia lakeja ja asetuksia.
Ennalta estävän toiminnan näkökulmasta ennen avustuksen myöntämistä tehtävät toimenpiteet, kuten riittävän laajat taustatarkastukset ja hakemustietojen oikeellisuuden tarkistaminen sekä tehokas valvonta ovat keskeisessä asemassa.
Avustusrikosten ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää, että avustusta harkittaessa ja sitä hakiessa:
- Avustusehdot ovat selkeät, helposti ymmärrettävät ja avustuksenhakuprosessi edellyttää niiden lukemista ja ymmärtämistä.
- Avustuksenhakijalle kerrotaan hakuvaiheessa avustuksenantajan oikeudesta valvontaan ja tarkastuskäynteihin.
- Avustuksenhakija ymmärtää, että avustuksen avustusehtojen rikkomisesta seuraa avustuksen takaisinperintä ja mahdollisesti rikossyyte.
- Avustuksenhakija tietää, että avustuksen saaminen on julkista tietoa ja se tulee tutkiavustuksia.fi -verkkosivuille.
Valvonnan näkökulmasta ennalta estävää toimintaa tukevat muun muassa seuraavat asiat:
- Avustuksenantajalla on helposti saavutettava väärinkäytösten ilmoituskanava, josta tiedotetaan.
- Avustuksenmyöntäjän ennalta ehkäisevä valvonta, kuten kyky tunnistaa väärennyksiä, tarkastaa kirjanpitoa ja tehdä riskiarvioita, on tehokasta.
- Viranomaisten välinen yhteistyö on toimivaa ja tiedonsaantioikeudet ovat riittävät.
- Valvonta on kattavaa ja sitä kohdennetaan myös pienempiä avustuksia hakeviin toimijoihin.
Mitä tarkoitetaan avustuksella?
Avustuksella tarkoitetaan lakisääteisesti tai harkinnanvaraisesti annettua taloudellista tukea, joka voi olla myös lainaa, korkotukea tai lainan vakuutta. Avustuksen myöntäjä voi olla Euroopan Unioni, valtio, hyvinvointialue, hyvinvointiyhtymä, kunta, kuntayhtymä, muu julkisyhteisö tai laissa erikseen säädetty yhteisö tai säätiö. Tyypillisesti avustuksen myöntäjänä on valtionapuviranomainen, joita Suomessa on yli 90 (katso lista valtionapuviranomaisista [.fi]›).
Avustustyyppejä on erilaisia esimerkiksi hankeavustuksia, yleisavustuksia, investointiavustuksia, erityisavustuksia ja apurahoja. Avustuksia voivat saada monet toimijat, mutta tavallisimmin niitä saavat yritykset ja yhdistykset. Valtionavustukset - Tutkihallintoa.fi [.fi]› -sivustolta pääsee tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin haettuja ja myönnettyjä valtionavustuksia siltä osin kuin valtionapuviranomaista on koskenut tietojen toimittamisvelvoite 1.10.2023 alkaen.
Lue myös: