Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus
Palvelukaupan arvonlisäverotuksessa myyntimaasäännöt ratkaisevat, minkä maan arvonlisäverosäännösten mukaan myynnin verotus tapahtuu.
Myyntimaa määräytyy joko yleissäännön tai kyseistä palvelua koskevan erityissäännön perusteella. Jos kyseisen palvelun myynnistä ei ole erityissääntöä, myyntiin sovelletaan yleissääntöä. Useimpien palvelujen myyntimaa määräytyy yleissäännön mukaan.
Palvelun myyntimaa määräytyy usein eri tavoin sen mukaan, myydäänkö palvelu elinkeinonharjoittajalle vai muulle kuin elinkeinonharjoittajalle eli kuluttajalle.
Jotta voit määrittää palvelun myyntimaan, sinun pitää tietää
- myytkö palvelun kuluttajalle vai elinkeinonharjoittajalle
- mitä palvelua myyt
- onko palvelu luovutettu ostajan kiinteään toimipaikkaan tai onko palvelu luovutettu myyjän kiinteästä toimipaikasta.
Ratkaisuapuri palvelukaupan tilanteisiin
Apurista saat ohjeet yleisimpiin kansainvälisen palvelukaupan tilanteisiin. Voit käyttää apuria, jos olet suomalainen elinkeinonharjoittaja ja myyt palvelua ulkomaiselle elinkeinonharjoittajalle tai ostat palvelua ulkomaiselta elinkeinonharjoittajalta.
Kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverotus - apuri yrityksille
Milloin palvelun myyntimaa on Suomi?
Palvelun myyntimaa on Suomi, kun palvelu myydään Suomessa. Tällöin myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero, ellei palvelu ole säädetty arvonlisäverottomaksi. Veron suorittaa yleensä myyjä, jollei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.
Voit selvittää palvelun myyntimaata näiden kysymysten avulla:
Jos palvelun myynnistä ei ole erityissääntöä, myyntimaa määräytyy yleissäännön mukaan. Jos et tiedä, mihin palveluihin on erityissäännöt, lue lisää kohdasta ”Mitä palveluja myyt?”
Elinkeinonharjoittajalle tapahtuvan myynnin yleissääntö
Kun myydään palveluja elinkeinonharjoittajille, myyntimaa määräytyy ostajan kiinteän toimipaikan tai liiketoiminnan kotipaikan mukaan. Elinkeinonharjoittajaa koskevan yleissäännön mukaan palvelu on myyty siinä maassa, jossa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan palvelu luovutetaan.
Kun myyt palvelun elinkeinonharjoittajalle, palvelu on myyty Suomessa
- jos se luovutetaan ostajan Suomessa sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan
- jos palvelua ei luovuteta Suomessa tai ulkomailla sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan, mutta ostajan liiketoiminnan kotipaikka on Suomessa.
Milloin kyseessä on elinkeinonharjoittaja?
Palvelukaupassa elinkeinonharjoittajan käsite on laaja. Elinkeinonharjoittajia ovat kaikki arvonlisäverollista toimintaa harjoittavat yritykset, vaikka niiden toiminta olisi vähäistä tai ne myisivät pelkästään arvonlisäverottomia palveluja, kuten esimerkiksi rahoitus- tai vakuutuspalveluja.
Myös esimerkiksi yleishyödyllistä yhdistystä, joka harjoittaa sekä arvonlisäverollista vastikkeellista toimintaa että yleishyödyllistä toimintaa, pidetään elinkeinonharjoittajana koko toiminnastaan. Samoin elinkeinonharjoittajana pidetään kuntaa, joka viranomaistoiminnan lisäksi harjoittaa arvonlisäverollista myyntitoimintaa.
Jos palvelun myynnistä ei ole erityissääntöä, myyntimaa määräytyy yleissäännön mukaan. Jos et tiedä, mihin palveluihin on erityissäännöt, lue lisää kohdasta ”Mitä palveluja myyt?”
Kuluttajalle tapahtuvan myynnin yleissääntö
Kun myydään palveluja kuluttajille, myyntimaa määräytyy myyjän kiinteän toimipaikan tai liiketoiminnan kotipaikan mukaan. Kuluttajaa koskevan yleissäännön mukaan palvelu on myyty siinä maassa, jossa sijaitsevasta myyjän kiinteästä toimipaikasta palvelu luovutetaan.
Kun myyt palvelun kuluttajalle, palvelu on myyty Suomessa
- jos se luovutetaan myyjän Suomessa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta
- jos palvelua ei luovuteta kiinteästä toimipaikasta, mutta myyjän liiketoiminnan kotipaikka on Suomessa.
Milloin kyseessä on kuluttaja?
Muita kuin elinkeinonharjoittajia ovat kuluttajat. Kuluttajia ovat yksityishenkilöt, jotka ostavat palvelun omaa yksityistä kulutustaan varten. Kuluttajina pidetään myös esimerkiksi yleishyödyllistä yhteisöä, jolla ei ole lainkaan arvonlisäverotuksen soveltamisalaan kuuluvaa palvelujen myyntitoimintaa sekä elinkeinonharjoittajaa, joka ostaa palvelun yksinomaan omaan tai henkilöstönsä yksityisen kulutukseen.
Myyntimaan määrittämiseksi sinun pitää usein selvittää, onko palvelu luovutettu ostajan kiinteään toimipaikkaan tai onko palvelu luovutettu myyjän kiinteästä toimipaikasta sekä missä maassa tämä kiinteä toimipaikka sijaitsee.
Kiinteä toimipaikka on esimerkiksi pysyvä huoneisto tai liiketila, jossa yritys voi harjoittaa säännöllistä liiketoimintaa. Lisäksi kiinteässä toimipaikassa on oltava riittävästi henkilökuntaa sekä soveltuvaa tietotekniikkaa, koneita tai laitteita, jotta toimipaikka pystyy vastaanottamaan tai suorittamaan palveluja.
Jos ostajalla on useita kiinteitä toimipaikkoja ja on mahdotonta selvittää, mihin niistä palvelu luovutetaan, palvelun myyntimaana pidetään maata, jossa ostajan liiketoiminnan kotipaikka sijaitsee. Liiketoiminnan kotipaikka on paikka, jossa hoidetaan yrityksen keskushallinnon tehtävät.
Palvelun myyntimaan määräytymiseen vaikuttaa se, mitä palvelua myyt. Useimpien palvelujen myyntimaa määräytyy yleissäännön mukaan, mutta joillekin palveluille on omia erityissääntöjä. Jos palvelusta ei ole erityissääntöä, noudatetaan yleissääntöä.
Osa erityissäännöistä koskee palvelujen myyntiä kaikille ostajille eli merkitystä ei ole sillä, onko ostaja elinkeinonharjoittaja vai kuluttaja. Osa erityissäännöistä koskee vain myyntiä kuluttajille.
Näille palveluille on erityissäännöt, jotka koskevat kaikkia ostajia:
- kiinteistöön kohdistuvat palvelut
- henkilökuljetuspalvelut
- tilaisuuksien pääsymaksut
- ravintola- ja ateriapalvelut
- kuljetusvälineiden lyhytaikainen vuokraus.
Matkatoimistopalvelujen myyntiin elinkeinonharjoittajalle on erityissääntö, kun taas kuluttajalle tapahtuvaan myyntiin sovelletaan yleissääntöä. Säännöt ovat kuitenkin samansisältöiset, joten matkatoimistopalvelujen myyntimaan määräytymiseen ei ole merkitystä sillä, onko ostaja kuluttaja vai elinkeinonharjoittaja.
Näille palveluille on erityissäännöt, jotka koskevat vain myyntiä kuluttajille:
- tavarankuljetuspalvelut
- tavarakuljetukseen liittyvät palvelut
- irtaimen esineen arvonmääritys sekä irtaimeen esineeseen kohdistuva työsuoritus
- kuljetusvälineen tai huvialuksen pitkäaikainen vuokraus
- välityspalvelut
- immateriaalipalvelujen myynti EU:n ulkopuolelle
- radio- ja televisiolähetyspalvelut, sähköiset palvelut sekä telepalvelut.
Kuka suorittaa veron – myyjä vai käännetyn verovelvollisuuden perusteella ostaja?
Kun myynti tapahtuu Suomessa, myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero, ellei myyntiä ole erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi.
Arvonlisäveron suorittaa yleensä myyjä, ellei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, veron suorittaa myyjän puolesta palvelun ostaja.
Kaikissa EU-maissa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, kun elinkeinonharjoittaja myy yleissäännöksen mukaisen palvelun toiseen EU-maahan sijoittautuneelle elinkeinonharjoittajalle. Suomessa käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan moniin muihinkin kuin yleissäännön mukaisiin palveluihin.
Kun ostaja suorittaa Suomessa arvonlisäveron käännettynä, hän ilmoittaa alv-ilmoituksella myyjän puolesta suoritettavan veron. Tämä arvonlisävero on ostajalle vähennyskelpoinen, jos vähennysoikeuden yleiset edellytykset täyttyvät.
Miten myynnit ja ostot ilmoitetaan?
Ilmoita tiedot palvelujen myynneistä ja ostoista arvonlisäveroilmoituksella. Anna lisäksi arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus niistä palvelumyynneistä, joista ostaja on verovelvollinen toisessa EU-maassa (yleissäännön alaiset palvelut). Huomaa, että yhteenvetoilmoituksen ja alv-ilmoituksen määräpäivät poikkeavat toisistaan.
Lue lisää ilmoittamisesta:
- Arvonlisäveroilmoituksen täyttöohje
- Yhteenvetoilmoitus
- Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus (syventävä ohje, luku 9 Ilmoittaminen)
Tarvitsetko lisäohjeita?
Voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme ma-pe 9-16