Tietojen käsittely ja tietosuoja Verohallinnossa

Henkilötietojen käsittely Verohallinnossa

Verohallinnon tehtävänä on verotuksen toimittaminen, verovalvonta, verojen ja maksujen kanto, perintä ja tilitys sekä veronsaajien oikeudenvalvonta. Verohallinnon on myös edistettävä oikeaa ja yhdenmukaista verotusta sekä kehitettävä Verohallinnon palvelukykyä.

Verotuksen toimittamista varten Verohallinto kerää, tallettaa ja käsittelee henkilötietoja sen mukaan kuin eri verolaeissa säädetään mm. tuloverotusta, kiinteistöverotusta, perintö- ja lahjaverotusta, varainsiirtoverotusta, arvonlisäverotusta, autoverotusta ja valmisteverotusta varten.

Verohallinto on Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) tarkoittama rekisterinpitäjä.

Verohallinto saa verotusta varten tietoja verovelvolliselta itseltään. Henkilöasiakkaat täydentävät esitäytettyä veroilmoitusta ja antavat muita selvityksiä verotusta varten.

Verohallinto saa verotusta varten tietoja myös laissa tiedonantovelvollisiksi säädetyiltä tahoilta. Tiedonantovelvollisia ovat esimerkiksi työnantajat, eläkkeenmaksajat, luotto- ja rahoituslaitokset, arvopaperivälittäjät sekä eri viranomaiset. Verohallinto voi myös yksittäistapauksittain pyytää tiedonantovelvollisilta tietoja verotusta varten. Esimerkiksi verotarkastuksen ja muutoksenhaun yhteydessä tietoja voidaan pyytää luottolaitoksilta ja eri viranomaisilta verotusmenettelylain (1558/1995) 19 §:n ja 20 §:n nojalla. Verohallinto voi käsitellä myös julkisista lähteistä saatavia tietoja, jotka ovat verotusta varten tarpeellisia.

Verohallinto saa käyttää ja käsitellä tiettyä verotusasiaa varten saamiaan ja laatimiaan verotustietoja muidenkin Verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 §:n mukaisten tehtävien suorittamiseksi.

Verohallinnolla on verotusmenettelylain 26 §:n ja oma-aloitteisten verojen menettelylain (768/2016) 9 §:n nojalla oikeus tutkia verovelvollisilta ja sivullisilta saatuja tietoja ja selvitykset tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Tämä tutkiminen suunnitellaan riskiarvioinnin perusteella ja tarkoittaa tietojen yhdistämistä ja käsittelyä analytiikan menetelmin. Verohallinnossa ei ole kuitenkaan yleisen tietosuoja-asetuksen 22 artiklassa tarkoitettua automaattista päätöksentekoa.

Verotustietojen osalta henkilötietojen säilytysaika määräytyy verotusta koskevien muutoksenhakuaikojen ja muutoksenhakuprosessin sekä perintätoimenpiteiden vaatiman ajan perusteella. Säilytysaika on 10 vuotta sen verovuoden päättymisestä, jota tieto tai asiakirja koskee. Säilytysaikoihin voi tulla poikkeuksia muutoksenhaun, verojen perinnän tai verorikosasian käsittelystä, joiden johdosta yksittäisessä asiassa säilytysaika voi olla pitempi. Verotustietoja arkistoidaan myös yleisen edun mukaisesti, jolloin noudatetaan Arkistolaitoksen seulontapäätösten mukaista säilytysaikaa.

Verohallinnon tietosuojavastaavana toimii erityisasiantuntija Noora Kontro ja varahenkilönä erityisasiantuntija Taito von Konow.

Verotuksen tietojärjestelmä ja muu käsittely

Verotuksen tietojärjestelmä 

Verotuksen toimittamista varten annetut ja laaditut henkilötiedot talletetaan Verohallinnon tietojärjestelmään.

Harmaan talouden selvitysyksikkö

Veronumerorekisteri

Verohallinto rekisteröi rakennusalalla tai telakka-alalla työskentelevät henkilöt  veronumerorekisteriin, johon merkitään nimi, suomalainen henkilötunnus ja veronumero.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoituksena on rakennus- ja laivanrakennusalalla toimivien henkilöiden henkilötunnisteen oikeellisuuden valvonta sekä työnantajan ja työntekijän verotukseen liittyvien velvollisuuksien valvonta.

Väestörekisteriin liittyvät tehtävät

Verohallinnon tehtävänä on rekisteröidä väestötietojärjestelmään tilapäisesti Suomessa oleskelevan ulkomaalaisen henkilön henkilötunnuksen antamista varten tarvittavia tietoja (Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista 661/2009, 22§).

Lisätietoja väestörekisterissä olevien henkilötietojen käsittelystä (DVV).

Tietojen salassapito ja julkisuus

Verotustiedot ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Salassapito koskee kaikkea verotusta varten annettua ja laadittua tietoa kuten veroilmoituksia, verotarkastuskertomuksia, valitusasiakirjoja liitteineen ja lisäselvityksineen sekä työnantajien, eläkelaitosten ja muiden tiedonantovelvollisten verotusta varten antamia tietoja. Asianosaisella itsellään on oikeus saada tieto oman verotuksensa perusteista.

Julkisia ovat ainoastaan laissa erikseen luetellut asiakirjat ja rekisterit. Julkisia ovat mm. tuloverotuksen julkisten tietojen luettelo, kiinteistöverotuksen julkiset tiedot, ennakkoperintärekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri sekä yritys- ja yhteisötietojärjestelmä. Tarkemmat säännökset sisältyvät lakiin verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta (1346/1999) sekä yritys- ja yhteisötietolakiin (244/2001).

Autoverotuksessa ja valmisteverotuksessa sovelletaan omia erityissäännöksiä. Autoverolain (1482/1994) 86:n § mukaan autoverotuksessa ja valmisteverolain (1469/1994) 66 §:n mukaan valmisteverotuksessa annetut tai esitetyt tiedot on pidettävä salassa. Autoverolain 87 §:ssä ja valmisteverolain 67 §:ssä säädetään liiketoimien ja muiden verotusta koskevien tietojen vaitiolovelvollisuudesta.

Yleisen vähittäismyyntiarvon perusteella verotettuja ajoneuvoja koskevat verotuspäätökset ovat julkisia laissa säädetyin poikkeuksin. Veroviranomaisen hallussa olevat käytetyn ajoneuvon arvoa koskevat tiedot ovat julkisia, jos tietoa on käytetty ajoneuvon verotuksessa.

Henkilötietojen käsittely verotarkastuksessa

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta on sovellettu 25.5.2018 alkaen. Asetuksella suojataan luonnollisten henkilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia ja erityisesti heidän oikeuttaan henkilötietojen suojaan.

Verohallinto käsittelee henkilötietoja verohallinnosta annetun lain (503/2010) 2 §:n mukaisia tehtäviä kuten verotuksen toimittamista ja verovalvontaa varten. Verotarkastuksesta säädetään muun muassa verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 11 ja 14 §:ssä, oma-aloitteisen verojen menettelylain (768/2016) 24 §:ssä, ennakkoperintälain (1118/1996) 37 §:ssä ja verotusmenettelystä annetun asetuksen (763/1998) 2–4 §:ssä. Menettelyssä otetaan huomioon myös hallintolain (434/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) sekä henkilötietojen käsittelyä koskeva yleinen tietosuoja-asetus ja kansallinen tietosuojalainsäädäntö.

Henkilötietojen suojan näkökulmasta verotarkastukseen liittyvät asiakirjojen ja tietojen esittämisvelvoitteet ja muu tietojen käsittely perustuvat verotuksen ja sen menettelyjä koskevien lakien ja asetusten säännöksiin eivätkä ne ole ristiriidassa yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten kanssa.

Verotarkastus suoritetaan verovelvollisen tiloissa, tilitoimistossa tai Verohallinnon tiloissa. Verotarkastuksessa on esitettävä tarkastettavaksi kaikki pyydetty elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittyvä aineisto ja omaisuus. Verotarkastuksessa on annettava siten myös sellaisia asiakirjoja ja tietoja, jotka sisältävät henkilötietoja tai ovat salassa pidettäviä. Asiakirjat ja tiedot voidaan antaa myös tilitoimistosta tai muualta jossa ne ovat säilytettävänä eikä tietojen antaminen ole vastoin tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelijää koskevia velvoitteita.

Verohallinnolla on myös oikeus ja velvollisuus kopioida asiakirjoja ja tietoja verotarkastuksen suorittamista varten ja säilyttää niitä verotusta varten. Verohallinnolla on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 18 §:n hyvän tiedonhallintatavan ja yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artiklan mukaiset velvoitteet huolehtia asiakirjojen ja tietojen asianmukaisesta suojaamisesta.

Sivullisella on verotusmenettelystä annetun lain 3 luvussa säädetty yleinen ja erityinen tiedonantovelvollisuus. Sivullisen velvollisuus antaa verotusta varten tarpeellisia tietoja on kansallisessa laissa säädetty velvollisuus. Tiedonantovelvollisuuden toteuttaminen ei ole yleisen tietosuoja-asetuksen vastaista. Sivullisella on esimerkiksi oikeus käsitellä henkilötietoja täyttääkseen verotusmenettelystä annetun lain 15 b §:n mukaisen velvoitteen antaa työntekijöitä koskevia tietoja.

Verohallinnolla on verotusmenettelylain 21 §:ssä säädetty oikeus tehdä vertailutietotarkastuksia. Vertailutietotarkastuksen tarkoituksena on verovalvonnan tehokas ja vaikuttava toteuttaminen muun muassa harmaan talouden torjumiseksi. Vertailutietotarkastuksella Verohallinto pyytää tiedonantovelvolliselta tietoja, joita käytetään esimerkiksi varmistamaan sitä, että verovelvollinen on ilmoittanut tiedot oikein. Vertailutietotarkastuksella käsitellään samoja tietoja, joita verovelvollisen ilmoitusvelvollisuus sisältää. Korkein hallinto-oikeus on arvioinut vertailutietojen käsittelyä ratkaisussaan KHO:2020:8. Ratkaisun mukaisesti vertailutietotarkastusta koskevan sääntelyn soveltaminen edellyttää, että esitettäväksi vaadittujen henkilötietojen oikeasuhteisuus on arvioitu ennen kuin tiedonantovelvollisuus asetetaan. Oikeasuhteisuuden arvioimisessa on korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan otettava huomioon yhtäältä julkisen vallan käyttämiseen kuuluva verovalvonnan turvaaminen tietojen keräämistä puoltavana tekijänä ja toisaalta tietosuoja-asetuksen 5 artiklasta ilmenevät kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden, käyttötarkoitussidonnaisuuden sekä tietojen minimoinnin vaatimukset tietojen keräämistä rajoittavina seikkoina. Verohallinto arvioi jatkuvasti henkilötietojen käsittelyn tarpeellisuutta ja oikeasuhtaisuutta vertailutietojen käsittelyssä. Tarvittaessa käsittely toteutetaan siten, että tiedonantovelvollinen poistaa luovutettavista tiedoista henkilötiedot, jos verovalvonta voidaan toteuttaa ilman henkilöön yhdistettävissä olevia tietoja.

Henkilötietojen vastaanottajat

Verotustietoja luovutetaan laissa säädettyihin käyttötarkoituksiin viranomaisille ja julkisyhteisöille. Tietoja annetaan mm. Kansaneläkelaitokselle, muille eläkelaitoksille sekä poliisi-, tulli- ja ulosottoviranomaisille.

Verotustiedot annetaan henkilötietojen käsittelijälle silloin, kun käsittelijä suorittaa tehtäviä Verohallinnon toimeksiannosta mm. verohallintolain 2 b §:n mukaisissa tehtävissä, kuten ilmoitusten ja muiden asiakirjojen vastaanotto ja lajittelu, asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen tallentaminen sekä Verohallinnon lähettämien asiakirjojen tulostaminen ja laittaminen kuoriin.

Verotustietoja voidaan antaa Verohallinnon luvalla myös tieteellistä tutkimusta, tilastointia sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystyötä varten.

Tietoja siirretään Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolelle vero- ja tietojenvaihtosopimusten nojalla: Voimassa olevat verosopimukset

Erityiset henkilötietojen ryhmät

Verohallinnossa käsitellään yleisen tietosuoja-asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä henkilötietojen ryhmiä ja 10 artiklassa tarkoitettuja tietoja rikostuomioista ja rikkomuksista. Näitä ovat invaliditeettiprosenttia, kirkkokuntaa ja ammattiyhdistyksen jäsenmaksuja koskevat tiedot. Lisäksi verotuksen tietojärjestelmässä on yksittäistapauksissa terveydentilaa koskevia tietoja sekä vero- ja muita rikoksia koskevia tietoja.

Suojausperiaatteet

Verohallinto on valtion viranomaisena velvoitettu noudattamaan hyvää tiedonkäsittelytapaa, tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen mukaista korotettua tietoturvatasoa sekä rekisterinpitäjänä yleisen tietosuoja-asetuksen 32 artiklan mukaisia suojaustoimenpiteitä. Verohallinnon tietojärjestelmien turvallisuus on auditoitu.

Verotustiedot on suojattu asiattomalta katselulta, muuttamiselta ja hävittämiseltä. Suojaus perustuu kulunvalvontaan, henkilökohtaisiin käyttäjätunnuksiin ja käyttöoikeuksien rajaukseen.

Tietojen katselu- ja muuttamisoikeudet on rajattu henkilöstön tehtävien mukaisesti, ja katselu ja muuttaminen kirjataan.

Tietojen oikeellisuus varmistetaan tietojärjestelmien koneellisilla ja manuaalisilla kontrolleilla tietojenkäsittelyn eri vaiheissa.

Tietojen häviämättömyydestä huolehditaan varmuuskopioinnilla ja fyysisillä turvamenettelyillä. Rekisteriin liittyvät paperilla olevat tiedot on suojattu kulunvalvonnalla ja lukituilla arkistoilla.

Pääsy omiin tietoihin

Jokaisella on oikeus saada asianosaisena tieto omaa verotustaan koskevista asiakirjoista.

Tietosuoja-asetuksen mukaan jokaisella on oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia henkilötietoja rekisterinpitäjä käsittelee. Henkilöllä on oikeus saada pääsy näihin tietoihin.

Verohallinnossa omat tiedot saa OmaVero-palvelusta tai pyynnön voi tehdä kirjallisesti.

Tiedon korjaaminen

Verotukseen haetaan muutosta käyttämällä verotuksen muutoksenhakukeinoja, esimerkiksi tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle tai valittamalla hallinto-oikeuteen.

Jos rekisterissä on virheellinen tieto, johon ei voida hakea muutosta verolaeissa säädetyin oikaisu- ja muutoksenhakukeinoin tai korjata hallintolain nojalla, voi tiedon oikaisemista, poistamista tai täydentämistä pyytää tietosuojaa koskevan sääntelyn nojalla Verohallinnolta.

Käsittelyn vastustaminen

Henkilötietojen käsittelyä ei voi vastustaa silloin, kun käsittely on tarpeen Verohallinnon lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Henkilötietojen käsittelyä ei voi vastustaa esimerkiksi silloin, kun tietoja käsitellään verotuksen toimittamisen yhteydessä. Myös julkisten verotustietojen pitäminen nähtävillä ja tiedon antaminen niistä ovat Verohallinnon lakisääteisiä velvoitteita, eikä tätä käsittelyä voi vastustaa. Kaikkien verovelvollisten julkiset verotustiedot ovat saatavilla verotoimistoista.

Verohallinto luovuttaa vuosittain henkilöiden tuloverotuksen julkisia tietoja sähköisesti tiedotusvälineille journalistista tarkoitusta varten. Joulukuussa 2022 korkeimman hallinto-oikeuden antaman ratkaisun mukaan henkilötietojen käsittelyä tässä tarkoituksessa ei voi vastustaa, koska julkisten tietojen luovuttaminen medialle on Verohallinnon lakisääteinen velvoite. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan tietojen luovuttamisesta on muodostunut osa Verohallinnon vakiintunutta toimintaa, koska Verohallinto on luovuttanut tietoja vastaavalla tavalla jo vuosien ajan.

Lisää tietoa verotus- ja henkilötietojen käsittelystä Verohallinnossa

Tietojen käsittely ja tietosuoja — muut sivut

Sivu on viimeksi päivitetty 10.4.2024