Suomi kulutusjäsenvaltiona: erityisjärjestelmän veroilmoitukset ja maksut Suomeen
Nämä ohjeet koskevat tilanteita, joissa Suomi on kulutusjäsenvaltio eli Verohallinto saa ilmoitusten tiedot ja yrityksen maksamat verot tunnistamisjäsenvaltion kautta.
Verohallinnolle välitetyt ilmoitukset
Tunnistamisjäsenvaltio välittää yritysten antamat tiedot Verohallinnolle silloin, kun veroilmoituksella on ilmoitettu tai korjattu Suomen veroa.
Jos annat ilmoituksen myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksua. Myöhästymismaksua määrätään, vaikka maksettavaa veroa ei olisi tai antaisit nollailmoituksen. Saat tiedon myöhästymismaksusta verojen yhteenvedossa.
Lue lisää:
Jos korjaat ilmoitusta unionin järjestelmässä tai muussa kuin unionin järjestelmässä viimeistään korjattavaa verokautta seuraavan verokauden määräpäivänä, Verohallinto ei määrää myöhästymismaksua. Jos korjaat ilmoitusta tämän määräpäivän jälkeen, Verohallinto määrää myöhästymismaksua.
Vaikka korjaus annetaan myöhemmän verokauden ilmoituksella, korjattu tieto vaikuttaa korjattavan verokauden veron määrään.
Esimerkki: Yritys antaa heinä-syyskuun (Q3) 2023 ilmoituksen määräpäivään mennessä. Ilmoituksessa on kuitenkin virhe, jonka yritys korjaa seuraavan verokauden (Q4) ilmoituksessa. Tämänkin ilmoituksen (Q4) yritys antaa määräpäivään mennessä eli viimeistään 31.1.2024. Yritykselle ei määrätä korjauksen vuoksi myöhästymismaksua.
Esimerkki: Yritys antaa huhti-kesäkuun (Q2) 2023 ilmoituksen määräpäivään 31.7.2023 mennessä. Ilmoituksessa on kuitenkin virhe, jonka yritys korjaa loka-joulukuun (Q4) ilmoituksessa. Koska yritys korjaa ilmoitusta yli 45 päivää myöhässä, myöhästymismaksua määrätään 2 % myöhässä ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Lue lisää myöhästymismaksun määräytymisestä.
Korjauksia voi tehdä tunnistamisjäsenvaltion kautta 3 vuoden ajan ilmoituksen määräpäivästä: esimerkiksi heinä-syyskuun 2023 ilmoitusta voi korjata vielä 31.10.2026.
Esimerkki: Yrityksen tunnistamisjäsenvaltio on Ranska. Yritys voi korjata Ranskaan annettavalla ilmoituksella heinä-syyskuun (Q3/2023) ilmoitusta myöhemmän verokauden ilmoituksella 31.10.2026 asti. Yritys ilmoittaa korjaustietoina kulutusjäsenvaltion eli Suomen, veron määrän muutoksen sekä verokauden.
Kun korjauksia ei voi enää tunnistamisjäsenvaltion kautta tehdä, korjaukset ilmoitetaan Verohallinnolle lomakkeella 9568 - Arvonlisäveron oikaisuilmoitus. Suomeen tehtävät korjaukset pitää ilmoittaa samalla lomakkeella myös silloin, jos yritys on lopettanut erityisjärjestelmän käytön ja antanut jo järjestelmän viimeisen ilmoituksen.
Maksujen käyttäminen eri veroihin
Kun tunnistamisjäsenvaltio tilittää maksut Suomen Verohallinnolle, ne käytetään veroihin ja saataviin seuraavassa järjestyksessä:
- Kyseisen veroilmoituksen verot eräpäivän mukaisessa järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan.
- Kyseisen erityisjärjestelmän muut erääntyneet ja erääntymättömät verot korkoineen vanhimmasta uusimpaan.
- Muut erääntyneet verot ja Verohallinnon saatavat.
Kun Suomen Verohallinto on alkanut perimään yritykseltä maksamattomia veroja, maksut käytetään veroihin ja saataviin seuraavassa järjestyksessä:
- Kaikki kyseisen erityisjärjestelmän erääntyneet ja erääntymättömät verot korkoineen vanhimmasta uusimpaan.
- Muut erääntyneet verot ja Verohallinnon saatavat.
Jos maksuja jää yli, liikaa maksettu määrä palautetaan yritykselle, ellei palautukselle ole muita esteitä. Jos yritystä edustaa välittäjä, liikaa maksettu määrä palautetaan välittäjälle. Alle 10 euron palautuksia ei makseta.
Esimerkki: Yritys A on rekisteröitynyt Ruotsissa ja ilmoittanut Suomen veroa heinä-syyskuun (Q3) veroilmoituksessa seuraavasti (katso myös alla oleva taulukko):
- verokauden (Q3) vero on 200 €
- edellisen verokauden eli huhti-kesäkuun (Q2) korjaus on 150 € lisää veroa
- maksettava määrä yhteensä on 350 €
Yritys A on maksanut veron Ruotsissa täysimääräisesti ajallaan. Ruotsi on tilittänyt maksusta Suomeen 350 €.
Suomessa maksu käytetään veroihin eräpäiväjärjestyksessä: ensin Q2:n veroon (150 €) ja sitten Q3:n veroon (200 €).
Vaikka korjaus on tehty myöhemmän verokauden Q3 ilmoituksessa, korjaus vaikuttaa alkuperäisen verokauden (Q2) veroon. Q2:n veron eräpäivä on ollut 31.7., joten lisää ilmoitetusta määrästä (150 €) peritään viivästyskorkoa 1.8. alkaen maksupäivään saakka. Yrityksen pitää maksaa viivästyskorko suoraan Suomeen.
Veroilmoitus Q3/2022
| Verokausi | Kulutusjäsenvaltio | Veron määrä |
|---|---|---|
| Q3 | Suomi | 200 |
Korjaukset aikaisempiin verokausiin
| Verokausi | Kulutusjäsenvaltio | Veron määrä |
|---|---|---|
| Q2 | Suomi | 150 |
| Veroilmoituksen perusteella Suomeen maksettava määrä | 350 |
Yritys B on ilmoittanut vastaavat tiedot mutta ei maksa veroa tunnistamisjäsenvaltiossa. Tässä tilanteessa Suomi aloittaa veron perimisen, ja yrityksen pitää maksaa vero suoraan Suomeen. Yritys B saa maksamista varten Suomelta erityisjärjestelmän viitenumeron ja muut maksutiedot maksukehotuksella.
Kun yritys B maksaa puuttuvan summan korkoineen, maksu käytetään erityisjärjestelmän veroihin, viivästyskorkoon ja muihin velvoitteisiin vanhimmasta alkaen.
Palautusten käyttäminen eri veroihin
Suomeen maksettavan veron määrä voi pienentyä, jos yritys korjaa erityisjärjestelmän ilmoitusta. Jos yritys on jo maksanut veron aiemman ilmoituksensa mukaan, korjauksen perusteella muodostuu veronpalautusta. Palautus käytetään Suomen veroihin tässä järjestyksessä:
- Kaikki kyseisen erityisjärjestelmän erääntyneet ja erääntymättömät verot korkoineen vanhimmasta uusimpaan.
- Muut erääntyneet verot ja Verohallinnon saatavat.
Jos palautusta jää vielä tämän jälkeen jäljelle, Verohallinto maksaa sen yritykselle (ellei palautukselle ole esteitä). Jos palautettava määrä on yhteensä alle 10 euroa, sitä ei makseta yritykselle, mutta sitä voidaan käyttää myöhemmin maksamattomiin veroihin. Palautukselle maksetaan hyvityskorkoa.
Jos verovelvollista edustaa välittäjä, palautus maksetaan välittäjälle.
Esimerkki: Yritys A on ilmoittanut tammi-maaliskuun (Q1) ilmoituksessa Suomen veroksi virheellisesti 1 000 euroa, vaikka oikea määrä oli 800 euroa. Yritys korjaa virheen huhti-kesäkuun (Q2) ilmoituksessa.
Yritys ilmoittaa huhti-kesäkuun (Q2) ilmoituksessa veroa 2000 euroa ja lisäksi korjaa tammi-maaliskuun (Q1) ilmoituksessa olleen virheen (- 200 e).
Yritys A on maksanut alkuperäisen veron kokonaan, joten verokaudelta Q1 muodostuu palautusta 200 €. Verohallinto käyttää palautuksen saman erityisjärjestelmän veroihin eli tässä tapauksessa Q2:n veroihin.
Veroilmoitus Q2/2023
| Verokausi | Kulutusjäsenvaltio | Veron määrä |
|---|---|---|
| Q2 | Suomi | 2 000 |
Korjaukset aikaisempiin verokausiin
| Verokausi | Kulutusjäsenvaltio | Veron määrä |
|---|---|---|
| Q1 | Suomi | -200 (alkuperäinen 1 000) |
| Veroilmoituksen perusteella Suomeen maksettava määrä | 1 800 |
Yritys B on ilmoittanut vastaavat tiedot mutta ei ole maksanut Q1:n alkuperäistä veroa. Q1:n vero pienenee korjauksen vuoksi 200 €, mutta palautusta ei muodostu, koska alkuperäinen vero on maksamatta.
Yritys voi maksaa tunnistamisjäsenvaltioon vain Q2-ilmoituksen loppusumman 1 800 €. Q2-ilmoituksen verosta jää siis maksamatta 200 €, jonka Suomi perii yritys B:ltä erikseen. Q1:ltä jää edelleen maksamatta Suomeen 800 €, ja Suomi jatkaa myös tämän määrän perintää.
Miten Verohallinto perii maksamattomat verot?
Jos yritys ei ole maksanut Suomelle kuuluvaa veroa täysimääräisesti tunnistamisjäsenvaltiossa, Suomen Verohallinto perii puuttuvan osuuden. Verohallinto lähettää yritykselle yhden maksukehotuksen. Tämän jälkeen yritys ei voi maksaa veroa tunnistamisjäsenvaltiossa. Maksukehotusta ei kuitenkaan lähetetä, jos maksettava summa on alle 10 euroa.
Maksukehotus on osa verojen yhteenvetoa, jolla annetaan myös muut maksamisessa tarvittavat tiedot, kuten viite- ja tilinumero. Yhteenveto lähetetään eräpäivää kuudenneksi seuraavan kuukauden lopussa. Lue lisää yhteenvedosta.
Jos yritystä edustaa välittäjä, yhteenveto lähetetään välittäjälle. Välittäjä saa samassa yhteenvedossa maksukehotuksen kaikkien edustamiensa yritysten maksamattomista erityisjärjestelmän veroista. Välittäjälle annetaan erilliset myyjäkohtaiset viitteet, joita välittäjän pitää käyttää verojen maksamisessa. Välittäjä on yhteisvastuussa edustamansa yrityksen kanssa erityisjärjestelmän maksamattomista veroista.
Jos veroa ei makseta maksukehotuksen eräpäivään mennessä, Verohallinto voi lähettää veron ulosottoon tai virka-apupyyntönä perittäväksi yrityksen kotivaltioon. Jos yritys ei pysty maksamaan veroa yhteenvedon eräpäivään mennessä, yritys voi hakea lisää maksuaikaa tekemällä maksujärjestelypyynnön. Jos yritystä edustaa välittäjä, vain välittäjä voi hakea maksujärjestelyä. Edellytyksenä on, että maksujärjestelyn edellytykset täyttyvät. Lue lisää maksujärjestelystä.
Verohallinto perii viivästyskorkoa verokauden eräpäivää seuraavasta päivästä siihen päivään saakka, jona vero maksetaan. Jos eräpäivä on viikonloppuna tai pyhäpäivänä, viivästyskorkoa lasketaan seuraavasta arkipäivästä alkaen. Koron määrän voi tarkistaa korkolaskurilla.
Esimerkki: Verokauden Q1 verojen eräpäivä on 30.4. Ilmoitus on annettu ajoissa.
Yritys on ilmoittanut verokauden Q1 tiedot ajoissa, mutta ei ole maksanut veroja ilmoituksen mukaisesti. Tunnistamisjäsenvaltio muistuttaa yritystä puuttuvasta maksusta 10.5., mutta yritys ei siitä huolimatta maksa veroa. Suomi aloittaa puuttuvan määrän perimisen 31.10. lähettämällä yritykselle yhteenvedon, jossa on maksukehotus. Yrityksen pitää maksaa myös viivästyskorkoa 2.5. alkaen (1.5. on Suomessa pyhäpäivä, joten siltä päivältä ei vielä lasketa korkoa).
Jos yritys ei maksa yhteenvedolla ilmoitettuun päivämäärään mennessä, Verohallinto voi lähettää veron ulosottoon tai pyytää verovelvollisen tai tätä edustavan välittäjän kotivaltiota perimään veron.
Esimerkki: Verokauden Q1 verojen eräpäivä on 30.4. Ilmoitus on annettu myöhässä.
Yritys on ilmoittanut verokauden Q1 tiedot myöhässä 3.5. eikä ole maksanut veroja ilmoituksen mukaisesti. Tunnistamisjäsenvaltio muistuttaa yritystä puuttuvasta maksusta 10.5., mutta yritys ei siitä huolimatta maksa veroa.
Yritykselle määrätään myöhästymismaksua myöhässä annetusta ilmoituksesta. Suomi aloittaa puuttuvan määrän perimisen 30.11. lähettämällä yritykselle yhteenvedon, jossa on maksukehotus. Yrityksen pitää maksaa myös viivästyskorkoa 2.5. alkaen (1.5. on Suomessa pyhäpäivä, joten siltä päivältä ei vielä lasketa korkoa).
Jos yritys ei maksa yhteenvedolla ilmoitettuun päivämäärään mennessä, Verohallinto voi lähettää veron ulosottoon tai pyytää verovelvollisen tai tätä edustavan välittäjän kotivaltiota perimään veron.