Korkolaskuri

Tällä laskurilla voit laskea eri verojen viivästysseuraamusten määrän silloin, jos maksat veroja myöhässä.

Laskuria voi käyttää seuraavien verolajien viivästyskoron laskemiseen:

  • oma-aloitteiset verot
  • perintövero
  • lahjavero
  • tulovero
  • kiinteistövero
  • varainsiirtovero.

Voit käyttää laskuria myös autoveron ja valmisteveron viivekoron tai veronlisäyksen laskemiseen.

Koron laskemista varten tarvitset seuraavat tiedot: eräpäivä, maksupäivä ja veron määrä. Kaikki nämä tiedot ovat pakollisia. Jos et ole varma, mitä johonkin kenttään pitäisi merkitä, saat ohjeita painamalla kentän edessä olevaa i-merkkiä. Antamasi tiedot eivät tallennu laskuriin tai Verohallinnon järjestelmiin. Voit laskea viivästyskoron myös OmaVero-palvelussa esimerkiksi samalla kun maksat verot.

Jos maksat eräpäivän jälkeen oma-aloitteisia veroja (kuten työnantajasuorituksia tai arvonlisäveroa), tuloveroa (kuten ennakko- tai jäännösveroa), perintöveroa, lahjaveroa, kiinteistöveroa tai varainsiirtoveroa, joudut maksamaan viivästyskorkoa. Viivästyskorkoa on maksettava eräpäivän jälkeen sekä verolle että mahdollisille seuraamusmaksuille, kuten myöhästymismaksuille tai veronkorotuksille.

Huom! Kiinteistöveron ja varainsiirtoveron koronlaskenta on muuttunut 1.11.2019 alkaen. Korkolaskurilla saatu tulos voi erota OmaVeron saldosta, sillä kiinteistöverolle ja varainsiirtoverolle lasketaan viivekorkoa ja veronlisäystä 31.10.2019 asti. Kiinteistöverolle ja varansiirtoverolle lasketaan viivästyskorkoa 1.11.2019 alkaen.

Jos maksat autoveron eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan viivekorkoa.  Jos maksat valmisteveron eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan veronlisäystä. Jos maksat valmisteveron jälkiverotuksen eräpäivän jälkeen, joudut maksamaan sille viivekorkoa. Viivekorkoa on maksettava eräpäivän jälkeen myös mahdollisille seuraamusmaksuille, kuten veronkorotuksille. Veronlisäys lasketaan samalla korkokannalla ja korkopäivillä kuin viivekorko, joten valitse laskurissa vaihtoehto "viivekorko tai veronlisäys".

Korkopäivät lasketaan aina eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, maksupäivä mukaan lukien. Viivästyskoron korkoprosentti on korkolain 12 §:n mukainen viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Viivästyskorkoa kertyy todellisten kalenteripäivien mukaan. Viivästyskorolle ei ole vähimmäismäärää.

Viivekoron ja veronlisäyksen korkoprosentti määräytyy samalla tavalla kuten viivästyskorolla. Viivekoron tai veronlisäyksen korkoaikaa laskettaessa kuukaudessa on kuitenkin 30 päivää ja vuodessa 360 päivää. Sekä viivekoron että veronlisäyksen vähimmäismäärä on 3 euroa.

Taulukko: Korkoprosentit eri vuosina

Viivekoron ja veronlisäyksen korkoprosentti vuosina 2013-2020
Korkojakso Korkoprosentti
v. 2020 7
v. 2019 7
v. 2018 7
v. 2017 7
v. 2016 7,5
v. 2015 7,5
v. 2014 7,5
v. 2013 8

Viivästyskorko

Korkopäivien määräksi lasketaan kuukauden ja vuoden todellinen päivien määrä. Esimerkiksi syyskuussa on 30 korkopäivää ja lokakuussa 31. Vuodessa on 365 korkopäivää, paitsi karkausvuonna on 366. Vuosina 2017-2019 korkopäiviä on siten 365 ja vuonna 2020 niitä on 366.

Viivästyskoron määrä lasketaan laskukaavalla:

(korkopäivät x korkoprosentti x pääoman määrä) / 365 (tai 366) x 100%

Viivästyskorko lasketaan ja maksetaan sentin tarkkuudella.

Viivekorko ja veronlisäys

Sekä viivekorkoa että veronlisäystä laskettaessa korkopäiviä on 360 vuodessa ja 30 kuukaudessa.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrä lasketaan laskukaavalla:

(korkopäivät x korkoprosentti x pääoman määrä) / 360 x 100%

Sekä viivekoron että veronlisäyksen vähimmäismäärä on 3 euroa. Jos laskukaavan mukainen määrä olisi alle 3 euroa, viivekorkoa tai veronlisäystä on silti maksettava vähimmäismäärä 3 euroa.