Lahja
Lahjaveroa on maksettava, kun omaisuus siirtyy toiselle henkilölle lahjana ja lahjan arvo on 5 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroa on maksettava myös silloin, kun samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo on 5 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjoituspäivästä.
Asioi verkossa
Tee lahjaveroilmoitus OmaVerossa (vero.fi/omavero).
OmaVerossa voit myös maksaa lahjaveron verkkomaksuna sen jälkeen, kun olet saanut lahjaverotuspäätöksen.
Katso ohjeet lahjan ilmoittamiseen.
Jos toimitat lahjaveroilmoituksen tai sen tietoja Verohallintoon myöhässä, voit joutua maksamaan myöhästymismaksua tai veronkorotusta.
Mistä lahjoista lahjaveroa on maksettava?
Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisesta varallisuudesta, jos lahjansaaja, lahjanantaja tai molemmat ovat asuneet Suomessa lahjoitushetkellä.
Lahjaveron alaisia ovat kiinteistöt sekä irtaimistolahjat, kuten autot, veneet, pörssiosakkeet, perheyhtiön (eli julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön) osakkeet, asunto-osakkeet, raha, kuolinpesäosuus, luopuminen hallintaoikeudesta, ulkomaan matkat ja eläimet.
Lahjan arvo 5 000 euroa tai enemmän
Lahjaveroa täytyy maksaa, jos saamasi yksittäisen lahjan arvo on 5 000 euroa (4 000 euroa ennen 1.1.2017) tai enemmän. Jos lahjanantajia on useita, lahjavero lasketaan erikseen jokaiselta lahjanantajalta saamastasi lahjasta.
Antti on antanut tyttärelleen Liisalle lahjan, jonka arvo on 8 500 euroa. Liisa maksaa saamastaan lahjasta lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti. Lahjaveron määrä vuonna 2017 on 380 euroa.
Jos Antti ja hänen puolisonsa Tiina lahjoittavat tyttärelleen Liisalle 7 500 euroa siten, että molemmat lahjoittavat 3 750 euroa, Liisan ei tarvitse maksaa saamistaan lahjoista lahjaveroa.
Jos Antti ja Tiina lahjoittavat tyttärelleen Liisalle 10 500 euroa siten, että molemmat lahjoittavat 5 250 euroa, Liisa maksaa saamistaan lahjoista lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti. Lahjaveron määrä 5 250 euron lahjasta vuonna 2017 on 116 euroa. Liisa maksaa yhteensä lahjaveroa 232 euroa (116 euroa x 2).
Lahjaveroa on maksettava myös silloin, kun olet saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana useita lahjoja, joiden arvo on yhteensä 5 000 euroa (4 000 euroa ennen 1.1.2017) tai enemmän. Kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saamasi lahjat lasketaan yhteen, vaikka ne olisivat eri varallisuuslajia.
Antti on antanut 19.1.2016 tyttärelleen Liisalle 75 000 euron arvoisen asunto-osakkeen, josta Liisa on maksanut lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti 8 270 euroa. Lisäksi Antti on antanut Liisalle 27.4.2016 lahjaksi kiinteistön, jonka arvo on 200 000 euroa.
Lahjat on saatu samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana, joten lahjojen arvot lasketaan yhteen (75 000 + 200 000 = 275 000 euroa). Vero 275 000 euron lahjasta 1. veroluokan mukaan vuonna 2016 on 38 520 euroa. Kun tästä määrästä vähennetään Liisalle aiemmasta lahjasta määrätty lahjavero 8 270 euroa, hänen täytyy nyt maksaa lahjaveroa 30 250 euroa.
Jos Antti olisi antanut asunto-osakkeen Liisalle lahjana 26.4.2013 tai aiemmin, tätä lahjaa ei laskettaisi yhteen 27.4.2016 annetun lahjan kanssa. Tällöin 27.4.2016 Liisalle annetusta 200 000 euron arvoisesta lahjasta määrättävä lahjavero olisi 25 770 euroa.
Jos lahjaveroa määrättäessä otetaan huomioon aiemmin saamasi lahjat, vähennetään lahjojen yhteisarvon perusteella määrättävästä verosta lahjavero, jonka olet jo maksanut aiemmin saamistasi lahjoista. Vuonna 2017 saamasi lahjan lahjaverosta vähennetään aiemmin saamistasi lahjoista määrätty lahjavero, joka lasketaan 1.1.2017 voimaan tulleen verotaulukon mukaisesti.
Antti on antanut 1.1.2016 tyttärelleen Liisalle 5 000 euron arvoisen lahjan, josta Liisa maksanut lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti 180 euroa. Antti on antanut Liisalle 8.4.2017 lahjan, jonka arvo on 20 000 euroa.
Lahjat on saatu samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana, joten lahjojen arvot lasketaan yhteen (5 000 + 20 000 = 25 000 euroa). Vero 25 000 euron lahjasta 1. veroluokassa vuonna 2017 on 1 700 euroa. Kun tästä määrästä vähennetään Liisan aiemmin maksama, mutta 1.1.2017 voimaantulleen verotaulukon mukaan laskettu lahjavero, 100 euroa, hänen täytyy nyt maksaa lahjaveroa 1 600 euroa.
Kolmen vuoden aikana saatuina lahjoina otetaan huomioon myös ne lahjat, jotka ovat arvoltaan alle 5 000 euroa (4 000 euroa ennen 1.1.2017). Jos olet saanut kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden yhteisarvo on alle 5 000 euroa, etkä ole aiemmin tehnyt lahjoista lahjaveroilmoitusta, sinun pitää ilmoittaa aiemmat alle 5 000 euron arvoiset lahjasi lahjaveroilmoituksessa. Ilmoita ne kohdassa ”Lahjanantajalta kolmen viime vuoden aikana saamasi muut alle 5 000 euron lahjat”.
Antti on antanut tyttärelleen Liisalle 3.1.2014 rahalahjan, jonka arvo oli 1 500 euroa. Lisäksi Antti on antanut Liisalle 1.5.2016 lahjana 5 000 euroa. Lahjojen yhteisarvo on 6 500 euroa, joten Liisa on antanut lahjaveroilmoituksen 1.5.2016 saamastaan lahjasta. Liisa ilmoitti lahjaveroilmoituksessa 1.5.2016 saamansa lahjan sekä aiempana lahjana 3.1.2014 saamansa lahjan. Liisa maksoi lahjaveroa lahjojen yhteisarvosta (6 500 eurosta) 1. veroluokan mukaisesti 300 euroa. Liisa saa Antilta 2.1.2017 vielä 2 000 euroa. Kolmen vuoden aikana Liisa on saanut samalta lahjanantajalta yhteensä 8 500 euroa. Vero 8 500 eurosta on 380 euroa 1. veroluokassa. Liisalle aikaisemmin määrätty lahjavero vähennetään kaikkien lahjojen yhteismäärän lahjaverosta. Vähennettävä lahjavero lasketaan kuitenkin 1.1.2017 lahjaverotaulukon mukaisesti. Nyt maksettavasta verosta vähennetään siis aikaisemmin 6 500 eurosta määrätty lahjavero, joka on 1.1.2017 verotaulukon mukaan 220 euroa. Vähennettävän veron määrä ei siis ole 300 euroa, jonka Liisa on aiemmin maksanut. Liisan maksettavaksi jää lahjaveroa 160 euroa (380 e –220 e).
Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa
Rintaperilliselle (lapselle, lapsenlapselle jne.) annettua tavanomaista suurempaa lahjaa pidetään pääsääntöisesti ennakkoperintönä (ennakkoperintöolettama), ellei lahjanantaja ole erikseen määrännyt esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä.
Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa silloin, kun ennakkoperintö saadaan.
Ennakkoperintö ja lahja eroavat verotukselliselta kohtelultaan vain lahjanantajan kuoleman jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa ja perinnönjaossa. Ennakkoperinnöstä maksetaan siis lahjaveroa, mutta ennakkoperintö otetaan huomioon myös perintöverotuksessa.
Lue lisää perinnönjättäjältä saaduista lahjoista
Asunto-osake ja kiinteistö lahjoitettava kokonaan tai murto-osina
Asunto-osakkeen tai kiinteistön voi lahjoittaa vain kokonaan tai murto-osina (esimerkiksi ¼). Niistä ei voi lahjoittaa tietyn euromäärän (esimerkiksi 4 999 euron) suuruista osaa.
Vakuutuskorvaus verotetaan lahjana
Jos olet saanut vakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen perusteella, korvaus on lahja. Sen sijaan henkivakuutuksesta tai vainajan vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta kuoleman vuoksi maksettavat korvaukset eivät ole lahjaveron alaisia. Nämä korvaukset otetaan huomioon perintöverotuksessa.
Vakuutuskorvausta ei katsota lahjaksi myöskään siltä osin kuin se on tuloverotuksessa veronalaista tuloa. Samasta tulosta ei siis tarvitse maksaa veroa kahteen kertaan:
- Vain vakuutuskorvauksen säästösumma on lahjaveron alaista.
- Vakuutuskorvaukselle kertynyt tuotto verotetaan tuloverotuksessa, joten siitä ei tarvitse maksaa lahjaveroa.
- Vakuutuskorvaus on tuloverotuksessa veronalaista myös silloin, kun edunsaaja kuuluu 2. veroluokkaan (lahjanantajaan eli vakuutuksen ottajaan nähden). Silloin korvauksesta ei tarvitse maksaa enää lahjaveroa.
Katso tarkemmin, ketkä kuuluvat II veroluokkaan.
Jos vakuutus on erääntynyt tai eräännytetty ennen 1.1.2013, edunsaajamääräyksen perusteella vastikkeetta saadusta vakuutuskorvauksesta määrätään lahjaveroa vasta sitten, kun korvausten yhteismäärä kolmen vuoden aikana ylittää 8 500 euroa. Vakuutuskorvausten 8 500 euron verottomaan määrään lasketaan yhteen kaikilta eri antajilta saadut korvaukset. 1.1.2013 jälkeen erääntynyt tai eräännytetty vakuutuskorvaus on lahjaveron alaista riippumatta siitä, koska vakuutussopimus on tehty.
Lahja vai laina?
Lainaa voidaan pitää lahjana silloin, kun olosuhteista voidaan päätellä, että varoja ei alun perinkään ole ollut tarkoitus maksaa takaisin. Laina voi olla koroton. Lainan takaisinmaksusta täytyy laatia lyhennyssuunnitelma ja lyhennysten maksaminen täytyy pystyä todistamaan. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman tulee olla realistinen velallisen maksukykyyn nähden. Jos lainaa lyhennetään esimerkiksi noin kolmen vuoden välein annettavilla verovapailla lahjoilla, voidaan laina katsoa verotuksessa lahjaksi.
Alaikäisellä lapsella ei tavallisesti ole mahdollisuuksia lyhentää lainaa. Vanhemmilta saatua lainaa pidetään pääsääntöisesti lahjana, jos lapsella ei ole tuloja, joilla lainaa voisi lyhentää.
Lahjavero kansainvälisissä tilanteissa
Lahjaveroa on maksettava omaisuuden siirtyessä toiselle henkilölle lahjana
- jos lahjansaaja tai lahjanantaja asui lahjoitushetkellä Suomessa tai
- jos lahjoitetaan Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta tai sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista enemmän kuin 50 % muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.
Myös ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta, kuten Espanjassa olevasta asunnosta, on maksettava Suomessa lahjaveroa, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asuu lahjoitushetkellä Suomessa.
Suomessa lahjaveron alaista on lisäksi ulkomailta saatu lahja, esimerkiksi ulkomailla asuvalta henkilöltä saatu rahalahja, jos lahjansaaja asuu lahjoitushetkellä Suomessa.
Lahjaveroa voi joutua maksamaan, vaikka sekä lahjanantaja että lahjansaaja asuvat ulkomailla. Lahjaveroa on maksettava, jos lahjoitetaan Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta tai sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista yli 50 % muodostuu Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta.
Lue lisää perintö- ja lahjaverotuksesta kansainvälisissä tilanteissa.
Lisätietoa lahjaverotuksesta voit kysyä OmaVerossa lähettämällä viestin. Kirjaudu palveluun esim. pankkitunnuksilla.