Ulkomaankaupan arvonlisäverotus

Yrityksen liiketoimintaan voi kuulua tavaroiden ja palveluiden myynti toiseen maahan tai maahantuonti. Yritys voi myös hankkia tavaroita ja palveluita ulkomailta liiketoimintaansa varten. Ulkomaankauppaa harjoittavan yrityksen on selvitettävä, miten myynti ja osto käsitellään arvonlisäverotuksessa, esimerkiksi onko myynnistä maksettava Suomen vai jonkun toisen valtion arvonlisävero.

Yrityksen on myös selvitettävä, aiheuttaako ulkomaankauppa arvonlisäverovelvoitteita ulkomailla. Yrityksellä voi olla velvollisuus rekisteröityä alv-velvolliseksi myös muualla kuin Suomessa.

Ulkomaankauppaa käyvän yrityksen on selvitettävä liiketoimien arvonlisäverotus

Ulkomaankauppaa harjoittavan yrityksen on selvitettävä, mikä on sen tekemän liiketoimen arvonlisäverokohtelu Suomen arvonlisäverolain kannalta. Tämä selviää arvonlisäverolain eri säännösten perusteella.

Lähtökohta on, että jokainen valtio voi verottaa vain sen omalla alueella tehtäviä liiketapahtumia. Suomen arvonlisäverolaissa todetaankin, että arvonlisäveroa suoritetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, yhteisöhankinnasta tai maahantuonnista. Koska myyntimaa on ratkaisevassa asemassa, sisältää arvonlisäverolaki myyntimaasäännöksiä, joiden perusteella katsotaan onko tavaran tai palvelun myynti tai hankinta tapahtunut Suomessa.

Jos myyntimaa on Suomi, myyntiin sovelletaan Suomen arvonlisäverolakia ja myynnistä tilitetään Suomen vero. Myynti voi myös olla veroton, jos niin on erikseen arvonlisäverolaissa säädetty.

Yhteisökauppa on tavaroiden myyntiä ja hankintaa EU-maiden välillä

EU-maiden välillä tapahtuvaa alv-velvollisten välistä tavaroiden myyntiä ja hankintaa kutsutaan yhteisökaupaksi. Tavaran myynti toiselle yritykselle on yhteisökaupassa yleensä verotonta. Verottomuuden edellytyksenä on, että tavara kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan ja ostaja on arvonlisäverovelvollinen muussa EU-maassa kuin Suomessa.

Yhteisömyynnin ja –hankinnan tiedot on ilmoitettava arvonlisäveroilmoituksella (aikaisemmin kausiveroilmoitus). Yhteisömyynnin tiedot on lisäksi ilmoitettava arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella.

EU:n ulkopuolelle tapahtuva tavaroiden vienti ja maahantuonti

Arvonlisäverotuksessa viennillä tarkoitetaan tavaroiden myyntiä EU:n alueelta sen ulkopuolelle. Maahantuonnilla tarkoitetaan vastaavasti tavaroiden tuontia EU:n ulkopuolelta EU:n alueelle.

Tavaroiden vienti on verotonta, jos tavara kuljetetaan suoraan EU:n alueen ulkopuolelle. Edellytyksenä on, että tavaran kuljetuksen tekee joko myyjä tai ulkopuolinen kuljetusliike myyjän tai ostajan toimeksiannosta. Jos kuljetuksen tekee ostaja omalla kuljetuskalustollaan, vienti on verotonta vain, jos ostajana on ulkomainen elinkeinonharjoittaja, joka ei ole Suomessa verovelvollinen.

Myynti EU:n ulkopuolelta olevalle Suomessa ostoksia tekevälle yksityishenkilölle on verotonta (ns. tax free -myynti).

Tavaran maahantuonnista maksetaan vero tullauksen yhteydessä.

Huom.! Tavaran maahantuontiin tulee muutoksia 1.1.2018. Tavaroiden maahantuonnin arvonlisäverotus siirtyy Tullilta Verohallinnon tehtäväksi. Muutos koskee maahantuojia, jotka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tällaisen maahantuojan on 1.1.2018 alkaen maksettava ja ilmoitettava maahantuonnin arvonlisävero oma-aloitteisesti Verohallinnolle. Muutoksen jälkeen arvonlisäverovelvolliset yritykset hoitavat kaikki arvonlisäverotukseen liittyvät asiat Verohallinnon kanssa.  Jos maahantuoja ei ole arvonlisäverovelvollinen, maahantuonnin arvonlisäverotuksesta vastaa edelleen Tulli. Maahantuojan rekisteröinnin tilanteen voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (www.ytj.fi) Y-tunnuksen perusteella.

Palvelujen myyntimaasäännökset määräävät, millä valtiolla on verotusoikeus

Palvelujen myyntimaasäännöksissä määritellään, mikä on palvelun myyntimaa. Myyntimaasäännökset ratkaisevat, millä valtiolla on oikeus verottaa palvelun myynti. Arvonlisäverolaissa on säännökset siitä, milloin palvelun myynti tapahtuu Suomessa. Suomessa tapahtuvasta myynnistä on maksettava Suomen arvonlisävero. Veron suorittaa yleensä myyjä, jollei myyntiin sovelleta käännettyä verovelvollisuutta.

Elinkeinonharjoittajalle ja muulle kuin elinkeinonharjoittajalle (kuluttajalle) tapahtuvaa palvelunmyyntiä koskevat eri myyntimaan yleissäännöt. Elinkeinonharjoittajalle tapahtuva myynti verotetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut ja kuluttajalle tapahtuvat myynti siinä maassa, jonne myyjä on sijoittautunut.

Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa, että veron suorittaa ostaja. Palvelukaupan yleissäännöksen mukaisiin elinkeinonharjoittajien välisiin palvelujen myynteihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta aina, kun myyjä ei ole sijoittautunut ostajan maahan. Tämä tarkoittaa, että jos suomalainen myyjä myy palvelun toisesta EU-maasta olevalle ostajalle, ostaja maksaa palvelusta oman maansa veron myyjän puolesta. Yleissäännöstä sovelletaan esimerkiksi konsultointipalveluiden ja tavaran huoltopalvelun myyntiin.

Palveluiden EU-myyntien ja ostojen tiedot on ilmoitettava arvonlisäveroilmoituksella. alveluiden EU-myyntien tiedot on lisäksi ilmoitettava arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksella.

Ulkomaankaupan arvonlisäverokohtelua voi selvittää seuraavien kysymysten avulla:

  • Kuka myy, kuka ostaa? (Onko kyseessä esimerkiksi toinen elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö?)
  • Onko kyseessä tavaran vai palvelun myynti tai hankinta?
  • Sovelletaanko myyntiin tai hankintaan Suomen vai jonkun muun valtion arvonlisäverolakia (mikä on myyntimaa)?
  • Kun tiedetään minkä maan arvonlisäveroa sovelletaan, onko kyseessä verollinen vai veroton liiketapahtuma?
  • Kuka suorittaa veron (myyjä vai käännetyn verovelvollisuuden perusteella ostaja)?

Tarkempia ulkomaankauppaan liittyviä ohjeita on syventävissä vero-ohjeissa sivulla Kansainvälinen kauppa.

Avainsanat: