Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Kaatopaikka jäteverotuksessa

Jäteveroa on maksettava kaatopaikalle toimitetusta jäteverolain liitteenä olevassa verotaulukossa yksilöidystä jätteestä. Jäteverolain mukaan kaatopaikkana pidetään jätteen käsittelypaikkaa, jossa jätettä loppusijoitetaan maan päälle tai maahan ja jonka pitäminen edellyttää ympäristönsuojelulainsäädännön mukaista kaatopaikkaa koskevaa ympäristölupaa. Jäteverotuksen piiriin kuuluvat sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat.

Jäteverotaulukko

Jätteen väliaikainen varastoimisalue

Jäteverolain mukaisella kaatopaikalla tarkoitetaan vain varsinaista jätteen loppusijoituspaikkaa. Veronalaisena kaatopaikkana ei pidetä aluetta, jossa säilytetään muista jätteistä eroteltuna jätettä väliaikaisesti ennakoitavissa olevaa hyödyntämistä tai käsittelyä varten. Jäte on toimitettava varastoimisalueelle lajiteltuna ja se on säilytettävä siellä muista jätteistä eroteltuna. Tällaista väliaikaista säilytystä on esim. hyödyntämiseen riittävän suuren lasi-, paperi- tai rakennusjätemäärän kerääminen sekä ongelmajätteen varastointi käsittelylaitokselle toimittamista varten.

Sallittu jätteen säilytysaika on alle kolme vuotta. Kolmen vuoden määräaika koskee kutakin yksittäistä jäte-erää. Mikäli yksittäinen jäte-erä on alueella yli kolme vuotta, kohdellaan aluetta verotuksellisesti kuten varsinaista kaatopaikkaa ja kaikki siellä oleva jäte muuttuu veronalaiseksi. Varastoimisalueena paikka voi olla käytössä pidempäänkin. Mikäli alue sijaitsee veronalaisen kaatopaikan yhteydessä, tulee sen olla selkeästi erotettu kaatopaikasta.

Maan ja kallioperän ainesten sijoitusalue

Jäteverolakia ei myöskään sovelleta alueeseen, jonne sijoitetaan yksinomaan maan ja kallioperän aineksia (ns. maankaatopaikka tai maa-ainespankki). Aluetta, jonne sijoitetaan vain tällaista vaaratonta ja pysyvää jätettä ei pidetä veronalaisena kaatopaikkana. Muusta jätteestä erotettu puhdas maan ja kallioperän aines on verotonta, vaikka sitä olisi mekaanisesti käsitelty, esimerkiksi murskattu tai lajiteltu. Verotonta on esim. teollisuuden sivukivet, hiekka ja kivipöly ja muut vastaavat ainekset. Verottomia maan ja kallioperän aineksia eivät kuitenkaan ole esim. kiviainesperäiset rakennusjätteet, betoni-, tiili-, kivennäislaatta-, keramiikka- ja kipsijätteet. Tällainen jäte voi olla kuitenkin verotonta, mikäli sitä hyödynnetään varsinaisella kaatopaikalla.

Sijoitusalueen tulee olla selkeästi erotettu verollisesta kaatopaikasta. Valvonnallisista ja ympäristöllisistä syistä maan ja kallioperän sijoitusalueelle ei voi edes hyödyntämistarkoituksessa sijoittaa mitään muuta jätettä vaan myös alueen tukirakenteiden tulee olla ympäristölle vaaratonta maan ja kallioperän ainesta.

Muu jätteidenkäsittely

Jäteverolakia ei myöskään sovelleta alueeseen, jossa ainoastaan kompostoidaan tai muutoin biologisesti käsitellään erilliskerättyä biojätettä ja jäteveden puhdistamon lietettä.

Muu kuin jätteiden kaatopaikkakäsittely on verotuksen ulkopuolella. Muun muassa käsittely ongelmajätelaitoksissa ja jätteenpolttolaitoksissa on veron soveltamisalan ulkopuolella.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.5.2017