Metsäyhtymä

Metsäyhtymä muodostuu, jos metsä on yhteisomistuksessa. Metsäyhtymän tarkoituksena on omistaa metsää ja harjoittaa metsätaloutta.

Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymiä kutsutaan niiden toiminnan luonteen mukaan maatalous-, kiinteistö- tai metsäyhtymiksi.

Metsäyhtymä syntyy, kun vähintään kaksi henkilöä omistaa yhdessä metsää. Metsäyhtymä muodostuu esimerkiksi silloin, kun metsä on vanhempien ja lasten tai sisarusten yhteisomistuksessa. Verohallinto muodostaa tällaisesta metsäkiinteistön omistuksesta metsäyhtymän. Samat omistajat muodostavat kaikkien samoin osuuksin omistamiensa tilojen osalta yhden metsäyhtymän.

Esimerkki: KHO:n julkaisemattomassa ratkaisussa 1994/3585 A ja B omistivat yhdessä kuusi eri kunnissa sijaitsevaa metsätilaa. Kysymyksessä oli yksi verotusyhtymä. A ja C omistivat yhteisesti yhden tilan X:n kunnassa ja puoliksi Y:n kunnassa sijaitsevan metsätilan. A:n ja C:n omistamat tilat muodostivat yhden verotusyhtymän. A, B ja C omistivat vielä yhdessä yhden metsätilan, jonka jakamisesta oli tehty jakosopimus, mutta lohkomista ei ollut suoritettu. Viimeisenä mainittu tila ei muodostanut verotusyhtymää.

Puolisot omistavat yhdessä metsää

Puolisoiden yhdessä harjoittamasta metsätaloudesta ei muodosteta metsäyhtymää, mutta saatu tulo verotetaan samalla tavoin kuin yhtymän tulo.

Metsätalouden tulo ja tappio jaetaan osakkaiden kesken

Metsäyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Metsäyhtymälle lasketaan henkilökohtaisen tulolähteen puhdas pääomatulo ja tappio. Yhtymän tulosta vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ennen kuin tulo jaetaan osakkaille. Metsänyhtymä voi vähentää metsävähennyksellä osan metsän hankintamenosta metsätalouden pääomatuloista. Yhtymään kuuluvan metsän luovutuksesta verotetaan osakasta. Yhtymässä tehty metsävähennys vaikuttaa osakkaan luovutusvoiton määrään. Käytetty metsävähennys pienentää metsän hankintahintaa. Metsävähennyksen vaikutuksista verotukseen on kerrottu tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Metsävähennys.

Metsäyhtymälle ei vahvisteta tappiota, jonka se voisi myöhemmin vähentää tuloistaan. Metsäyhtymän puhdas tulo tai tappio jaetaan osakkaille heidän omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa.

Osakkaan tulo-osuus metsäyhtymässä

Osakkaan osuus metsäyhtymän metsätalouden tulosta on osakkaan pääomatuloa. Jos metsäyhtymän tulos on tappiollinen, osakkaan osuus tappiosta vähennetään hänen pääomatuloistaan.

Yhtymän korot ja velat osakkaille

Metsäyhtymän toiminnan rahoittamiseen otettuja velkoja ja niistä aiheutuneita korkoja ei käsitellä yhtymän korkoina ja velkoina. Yhtymä ei saa vähentää korkoja tuloistaan. Korot vähennetään osakkaiden pääomatuloista tulonhankkimisvelan korkoina. Yhtymän varojen hankintaan otetut velat käsitellään kunkin osakkaan henkilökohtaisina velkoina. Yhtymään kohdistuvat osakkaiden velat eivät välttämättä ole yhtä suuria.

Metsäyhtymän osakkaalle maksamat korvaukset

Metsäyhtymä voi maksaa palkkaa ja verovapaita matkakustannusten korvauksia myös osakkaalleen. Osakkaalle maksettujen korvausten verovapaus edellyttää verovapauden yleisten edellytysten täyttymistä. Korvauksia voidaan siten maksaa esimerkiksi silloin, kun osakas tekee matkan erityiselle työntekemispaikalle.

Yhtymään kuuluva metsä ei ole osakkaan erityinen työntekemispaikka. Yhtymä ei voi siten maksaa osakkaalleen verovapaita matkakustannusten korvauksia metsään tehdystä matkasta.

Sivu on viimeksi päivitetty 10.5.2017