Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Perunkirjoitus ja perukirja – mitä ne tarkoittavat ja miten pitää toimia?

Perunkirjoitustilaisuudessa tehdään perukirja. Siihen kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä.

Perillisiä eli kuolinpesän osakkaita ovat vainajan lapset tai lastenlapset sekä yleistestamentinsaajat. Myös leski on kuolinpesän osakas niin kauan, kunnes omaisuus on ositettu. Jos rintaperillisiä ei ole eikä perinnönjättäjä ole tehnyt testamenttia, leski on yksin kuolinpesän osakas. Jos leskeä ei ole, osakkaita ovat vainajan

  1. vanhemmat
  2. sisarukset, jos kumpikaan vanhemmista ei ole elossa
  3. sisarusten lapset tai lastenlapset niiden sisarusten sijaan, jotka eivät enää ole elossa.

Avopuoliso ei ole kuolinpesän osakas, ellei kuollut avopuoliso ollut tehnyt testamenttia hänen hyväkseen.

Ketkä perivät henkilön omaisuuden kuoleman jälkeen?

Vainajan omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaille. Jos vainajalla ei ollut testamenttia, perimysjärjestys määrää, minkä perintöosuuden kukin saa.

Perimysjärjestys:

  1. Lapset. Jos lapsi on kuollut, perintö menee lastenlapsille ja heidän jälkeensä lastenlastenlapsille.
  2. Leski. Leski perii puolisonsa, jos he olivat naimisissa eikä vainajalla ole omia rintaperillisiä eli lapsia tai lastenlapsia.
  3. Äiti ja isä. Jos äiti ja isä ovat kuolleet, perintö menee sisaruksille ja heidän jälkeensä sisarusten lapsille.
  4. Isovanhemmat. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee sedille, tädeille ja enoille. Heidän jälkeensä perintö menee valtiolle. Serkut eivät siis kuulu perillisiin.

Perukirja pitää tehdä aina

Perunkirjoitus täytyy pitää 3 kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perukirja pitää tehdä aina – myös silloin, jos vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta tai häneltä on jäänyt vain velkaa. Kun velat on merkitty perukirjaan, perilliset eivät ole niistä vastuussa.

Perukirja on sekä veroilmoitus että asiakirja, jota tarvitaan monien asioiden hoitamiseen esimerkiksi pankissa ja eri viranomaisten kanssa.

Kuka järjestää perunkirjoituksen?

Perunkirjoituksen järjestää tavallisesti puoliso tai lapsi – se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen.

Perunkirjoituksessa ja muissa kuolinpesän asioissa on usein hyvä käyttää apuna ammattilaisia, joilla on kokemusta esimerkiksi perukirjojen laatimisesta, perheoikeuden asioista ja verotuksesta.

Perukirjoja laativat esimerkiksi pankit, lakitoimistot ja oikeusaputoimistot. Ne myös kokoavat puolestasi perunkirjoituksessa tarvittavat asiakirjat vainajan varoista ja veloista.

Jos teet perukirjan itse, sinun täytyy huolehtia siitä, että käytössäsi ovat kaikki tiedot ja asiakirjat.

Hoida ennen perunkirjoitusta

Pyydä ajoissa ennen perunkirjoitusta

Jos tarvitset perunkirjoitusta varten

Voit saada tietoja, jos olet

  • kuolleen henkilön puoliso
  • perinnönsaaja
  • testamentinsaaja
  • pesänselvittäjä tai pesänjakaja, jonka käräjäoikeus on määrännyt.

Perunkirjoitukseen voi hakea lisäaikaa

Voit hakea lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen 3 kuukauden kuluessa kuolemasta. Jos hakemisen määräpäivä on pyhäpäivänä tai viikonloppuna, lisäaikaa pitää hakea viimeistään sitä edeltävänä arkipäivänä. Myönnämme lisäaikaa vain perustellusta syystä.

Huomaa, että jos saat lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiseen, perukirja pitää kuitenkin lähettää Verohallintoon 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Perillinen tai pesän ilmoittaja

  1. Hae lisäaikaa OmaVerossa

  2. Valitse tunnistautumisen jälkeen kohdasta Omat veroasiat linkki Hoida omia veroasioita.

  3. Valitse Veroasiat – Perintöveron toiminnot – Lisäaika perunkirjoitukseen tai perukirjan toimittamiseen.

Pankin, lakitoimiston tai muun organisaation edustaja

  1. Hae lisäaikaa OmaVerossa
  2. Valitse tunnistautumisen jälkeen kohdasta Rajoitettu tietojen ilmoittaminen ja pyytäminen linkki Ilmoita tai pyydä tietoja rajoitetusti.

Jos et voi hakea lisäaikaa sähköisesti

Jos et voi asioida OmaVerossa, voit hakea lisäaikaa paperilomakkeella.

Muista merkitä lomakkeeseen yhteystiedot ja allekirjoita lomake. 

Perukirja – mitä tietoja sen pitää sisältää?

Perukirja on luettelo vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä eli kuolinpesän osakkaista. Perukirja on myös veroilmoitus, jonka perusteella laskemme perintöveron jokaiselle perilliselle.

Verohallinnolla ei ole mallia eikä lomaketta perukirjasta. Jos teet perukirjan itse, voit käyttää apunasi malleja, joita on saatavilla esimerkiksi verkosta ja kirjakaupoista.

Merkitse perukirjaan seuraavat asiat

  • vainajan perilliset, leski sekä testamentinsaajat – voit tarkistaa, ketkä kuuluvat perillisiin
  • jokaisen osoite ja henkilötunnus
  • kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, joiden täytyy allekirjoittaa perukirja
  • yhteyshenkilön nimi, osoite ja puhelinnumero
  • perillisen tai testamentinsaajan suhde vainajaan
  • jos avopuoliso on osakkaana, päteekö jompikumpi seuraavista:
    • avopuoliso on ollut aikaisemmin avioliitossa perinnönjättäjän kanssa 
    • hänellä on (ollut) yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa
  • vainajan varat ja velat kuolinpäivänä
    • Jos vainaja oli itse leski eikä hänen aiemman puolisonsa kuoleman jälkeen ole tehty ositusta, ilmoita perukirjassa myös aiemmin kuolleen puolison varojen ja velkojen arvo. Arvot pitää merkitä perukirjaan lesken eli viimeksi kuolleen henkilön kuolinpäivän arvojen mukaan (esimerkiksi asunnon tai osakesalkun arvo).
  • lesken varat ja velat kuolinpäivänä
  • onko vainajalla ja leskellä avio-oikeus toistensa omaisuuteen
  • luovuttaako leski omaisuuttaan tasinkona puolison perillisille
  • pidättääkö leski hallintaoikeuden asuntoon, jota puolisot ovat käyttäneet yhteisenä kotina
  • testamentti ja mahdolliset lakiosavaatimukset
  • mahdolliset perinnönjättäjän ja lesken antamat ennakkoperinnöt
  • lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä 3 viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa – merkitse lahjoituksen ajankohta, arvo ja lahjaksi saatu omaisuus
  • vakuutuskorvaukset, jotka on maksettu kuolinpesälle tai edunsaajalle kuoleman johdosta – merkitse vakuutuskorvausten saajat ja määrät
  • opintolaina, joka on perinnönjättäjän nimissä – merkitse opintolainan arvoksi perukirjaan 0 euroa. Kuolinpesällä ei ole velvollisuutta maksaa takaisin lainaa, jota valtio takaa.

Lisätietoa omaisuuden arvon määrittämisestä

Lisätietoa vakuutuskorvauksista

Lisätietoa hallintaoikeudesta

Ilmoita perukirjassa vähennyksinä

  • hautauskulut
  • perunkirjoituksesta aiheutuneet kulut
  • vainajan elinaikaan liittyvät velat.

Velkoja voivat olla esimerkiksi

  • asunto-, osamaksu- ja luottokorttivelka
  • verovelka vainajan elinajalta
  • vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut
  • maksamattomat sairauskulut.

Liitä perukirjaan

  • testamentti ja avioehtosopimus
  • perinnönjakokirja, jos perinnönjako on jo toimitettu
  • osituskirja tai perinnönjakokirja, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja vainajan ja puolison perinnönsaajien välillä on toimitettu ositus ja perinnönjako
  • tieto siitä, kuka hoitaa kuolinpesän muita veroasioita
  • tieto siitä, jos jatkat maatila- tai yritystoimintaa ja haluat hakea pidempää maksuaikaa perintöverolle

Toimita meille vain kopiot asiakirjoista. Säilytä alkuperäiset kappaleet itselläsi. 

Perukirjaan ei tarvitse liittää

  • talletusten saldotodistuksia
  • tositteita kuolinpesän kuluista
  • sukuselvitystä eli virkatodistuksia
  • kopiota mistään toisesta perukirjasta.

Pyydämme tarvittaessa lisätietoja. Kuitit ja tositteet on hyvä säilyttää 6 vuotta verovuoden päättymisestä. Verovuosi on se vuosi, jolloin perinnönjättäjä kuoli. Ne voi säilyttää myös sähköisessä muodossa, kunhan tiedot voi tarvittaessa tulostaa paperille.

Säilytä alkuperäinen perukirja

Perukirjasta kannattaa tehdä useampi allekirjoitettu (alkuperäinen) kappale. Alkuperäistä perukirjaa tarvitaan aina, kun pitää selvittää, kuka voi edustaa kuolinpesää. Tarvitset perukirjaa esimerkiksi silloin, kun hoidat pankissa kuolinpesän asioita tai haluat rekisteröidä omaisuutta kuolinpesän nimiin. 

Alkuperäiset tositteet kannattaa säilyttää perillisten haltuun jäävän perukirjan liitteenä. 

Lähetä kopio perukirjasta Verohallintoon

Sopikaa perunkirjoitustilaisuudessa, kuka lähettää perukirjan ja sen liitteet Verohallintoon. Perukirja on annettava Verohallinnolle 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Tarvitsemme samasta perukirjasta vain yhden kopion. Kun yksi on lähettänyt perukirjan, sen perusteella hoidetaan kaikkien perillisten perintöverotus.

Näin lähetät perukirjan Verohallintoon

Myöhässä toimitetusta perukirjasta täytyy maksaa myöhästymismaksua tai veronkorotusta

Näin täydennät perukirjan tietoja lähettämisen jälkeen

Usein kysyttyä

Perukirjaa ei tarvitse vahvistaa Digi- ja väestötietovirastossa. Halutessasi voit kuitenkin pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan, että kaikki pesän osakkaat ja perinnönjättäjän aviopuoliso on merkitty perukirjaan oikein.

Tarkempia tietoja perukirjan osakastietojen vahvistamisesta saat Digi- ja väestötietoviraston sivuilta

Verohallinto säilyttää perukirjan ja sen liitteet sähköisinä kopioina. Kun perukirja arkistoidaan sähköisesti, paperiset asiakirjat hävitetään.

Perukirja on salassa pidettävä asiakirja. Siitä voi kuitenkin saada kopion perustellusta syystä. Kopio voi olla maksullinen. Asiakirjaluovutusten hinnasto

Näin pyydät kopiota perukirjasta

Olet perillinen tai pesän ilmoittaja

  • Pyydä kopiota perukirjasta OmaVerossa
  • Valitse tunnistautumisen jälkeen kohdasta Omat veroasiat linkki Hoida omia veroasioita.
  • Valitse OmaVerossa välilehti Veroasiat ja sen jälkeen kohdasta Perintöveron toiminnot linkki Kopio perukirjasta.

Olet esimerkiksi pankin, lakitoimiston tai oikeusaputoimiston edustaja 

  • Pyydä kopiota perukirjasta OmaVerossa
  • Valitse tunnistautumisen jälkeen kohdasta Rajoitettu tietojen ilmoittaminen ja pyytäminen linkki Ilmoita tai pyydä tietoja rajoitetusti.
  • Valitse kohdasta Perintövero linkki Kopio perukirjasta.

Jos et voi asioida sähköisesti

Pyydä kopiota perukirjasta lomakkeella 3627

Muut tilanteet

Lue yksittäisten asiakirjapyyntöjen ohje

Ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat

Jos perukirja on laadittu ennen vuotta 1994, pyydä kopio ensisijaisesti perinnönjättäjän viimeisen kotikunnan käräjäoikeudesta. Käräjäoikeuksien yhteystiedot saat sivustolta oikeus.fi

Verohallinto säilyttää pysyvästi vuonna 1994 ja sen jälkeen laadittuja perukirjoja ja niiden liitteitä. Ennen vuotta 1994 laadittujen perukirjojen säilytysaika Verohallinnossa on 30 vuotta.

Verohallinto voi ohjata vain siitä, millainen perukirja vastaa perintöverotuksen ja veroilmoittamisen vaatimuksiin. Jos harkitset perunkirjoituksen toimittamista etäyhteydessä, selvitä, että perukirja täyttää myös muiden sitä tarvitsevien viranomaisten ja toimijoiden – esimerkiksi maistraatin tai pankin – käyttötarkoitusten vaatimukset.

Kun perukirja sisältää seuraavat tiedot, se voidaan käsitellä Verohallinnossa, vaikka perunkirjoitus olisi toimitettu etäyhteyden avulla:

  1. Perukirjassa pitää olla kaikki tarvittavat tiedot esimerkiksi osakkaista, testamentinsaajista, vainajan ja lesken varoista ja veloista sekä perheoikeudellisista olosuhteista kuolinpesässä (mukaan lukien erilaiset tarvittavat liitteet).
  2. Perukirja sisältää yksilöidyn selvityksen siitä, missä, milloin ja miten perunkirjoitus on toimitettu, ketkä ovat olleet paikalla toimituksessa ja siten tietoisia toimituksessa esitetyistä asioista ja mahdollisesti esittäneet erilaisia asioita osana toimitusta.
  3. Perukirjassa on valaehtoiset vakuutukset ja todistukset niin pesän ilmoittajalta kuin uskotuilta miehiltä.

Perinnönjättäjän lapsilla ja lastenlapsilla on oikeus saada perinnöstä lakiosa, vaikka perinnönjättäjä olisi testamentannut omaisuuttaan muille. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, jonka perillinen olisi saanut ilman testamenttia. 

Perillisenä sinun täytyy erikseen vaatia lakiosaa testamentinsaajalta. Vaatimus pitää tehdä 6 kuukauden kuluessa siitä, kun olet saanut tiedon testamentista. 

Asioi verkossa

Lomakkeet

Syventävät vero-ohjeet

Avainsanat:

Sivu on viimeksi päivitetty 30.5.2025