Milloin pitää maksaa lahjaveroa?

Verovapaan eli alle 5 000 euron arvoisen lahjoituksen voi tehdä samalle henkilölle 3 vuoden välein. 

Verovapauden raja on lahjoittajakohtainen eli sama lahjanantaja voi antaa useamman verovapaan lahjan, kunhan raja ei ylity ja lahjansaaja on eri.

Lahjansaaja puolestaan voi saada eri lahjanantajilta verovapaita lahjoja. Verovapauden kannalta merkitystä on vain sillä, että samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on alle 5 000 euroa 3 vuoden aikana.

Esimerkki: Äiti ja isä tekevät kahdelle lapselleen Pekalle ja Mirjalle kumpikin oman 4 999 euron lahjoituksen 5.9.2024. 

Pekka saa siis äidiltään 4 999 euroa ja isältään 4 999 euroa eli yhteensä 9 998 euroa.
Mirja saa myös äidiltään 4 999 euroa ja isältään 4 999 euroa eli yhteensä 9 998 euroa.

Äiti voi lahjoittaa Pekalle ja Mirjalle seuraavan kerran 4 999 euroa verovapaasti 5.9.2027. Myös isä voi lahjoittaa Pekalle ja Mirjalle seuraavan kerran 4 999 euroa verovapaasti 5.9.2027.

Esimerkki: Kummi lahjoittaa kummilapselleen 1 000 euroa 15.2.2024. Kummi on lahjoittanut jo aiemmin 24.12.2022 kummilapselleen 1 500 euroa. Koska lahjojen yhteenlaskettu määrä on alle 5 000 euroa 3 vuoden aikana, kyseessä on verovapaa lahja.

Kun kyseessä on verovapaa lahjoitus, lahjansaajan ei tarvitse tehdä lahjasta veroilmoitusta, ellemme sitä erikseen pyydä. Joissain tilanteissa – esimerkiksi listaamattoman osakeyhtiön osake – myös verottomasta lahjasta kannattaa tehdä lahjaveroilmoitus: kun omaisuudelle on vahvistettu lahjaverotusarvo, voit käyttää arvoa hankintamenona, jos myöhemmin myyt omaisuuden. 

Koti-irtaimisto sekä koulutukseen, kasvatukseen ja elatukseen annettu lahja voi myös olla verovapaa lahjoitus. Lue lisää koti-irtaimistoa tai kasvatusta tai koulutusta varten annetuista lahjoista. 

Jos annat elinaikanasi lahjan rintaperilliselle – esimerkiksi lapsellesi tai lapsenlapsellesi – lahja on yleensä ennakkoperintöä. Ennakkoperintö on siis lahja, josta lahjansaajan täytyy maksaa lahjavero. Jos lahja on määritetty ennakkoperinnöksi, se otetaan huomioon perinnönjaossa ja siten myös perintöverotuksessa.

Lahjaa ei kuitenkaan yleensä pidetä ennakkoperintönä, jos

• kaikki rintaperilliset ovat saaneet samansuuruiset lahjat 
• ainoa rintaperillinen on saanut lahjan
• lahjanantaja on erikseen määrännyt esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä.

Jos lahjaa ei ole määritetty ennakkoperinnöksi, se otetaan kuitenkin huomioon perintöverotuksessa, jos lahja on saatu enintään 3 vuotta ennen lahjanantajan kuolemaa. Lue miten ennakkoperintö huomioidaan perintöverotuksessa.

Huomaa! Jos myyt omaisuutta rintaperilliselle ja kyseessä on niin sanottu lahjanluonteinen kauppa, kyseessä voi olla lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa. Jos kauppahinta vastaa omaisuuden arvoa, kyse ei ole ennakkoperinnöstä. 

Aviopuolisoiden välisiä lahjoituksia käsitellään samoin kuin muitakin lahjoja. Lahjoista pitää maksaa lahjaveroa, jos niiden arvo on 5 000 euroa tai enemmän kolmen vuoden aikana. Vaikka kyseessä ovat aviopuolisot, se ei tee omaisuuden siirtämisestä verotonta.

Ostetun asunnon omistussuhteen pitää vastata rahoitussuhdetta eli sitä, kuinka suuren osan asunnosta kumpikin puoliso on maksanut.

Jos omistus tulee yhteiseksi (asunto ostetaan esimerkiksi puoliksi) mutta vain toinen puolisoista rahoittaa hankinnan ja maksaa asuntolainan, osuus asunnosta on toiselle puolisolle verotettava lahja.

Pelkkä yhteiselle tilille tallettaminen ei siirrä varoja toisen puolison omistukseen, eikä se siis ole lahjoittamista.

Lahjaverovelvollisuus alkaa siitä, jos yhden puolison varoja käytetään yhteiseltä tililtä toisen puolison hyväksi muuten kuin elatusvelvollisuuden perusteella. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, jos puoliso nostaa varat omaan käyttöönsä ja hankkii niillä omaisuutta.

Puolisot voivat siis siirtää rahaa yhteiselle tilille ilman veroseuraamuksia, jos raha myös käytetään molempien hyväksi.

Kyllä voit. Ota kuitenkin huomioon, että myös tämä on lahja, josta pitää maksaa lahjaveroa.

Esimerkiksi jos lahjoitat asunnon − tai muuta omaisuutta − ja haluat, ettei lahjansaajan tarvitse käyttää lahjaveroon omia varojaan, voit lahjoittaa myös lahjaveroon tarvittavan määrän rahaa veron maksamista varten. Lahjavero lasketaan kuitenkin lahjojen yhteismäärästä − siis yhteenlasketusta arvosta, jossa ovat mukana asunto ja sen lahjaveroa varten antamasi rahalahja.

Huomaa myös, että vero lasketaan aina lahjojen kokonaisarvosta, johon lasketaan mukaan kaikki muutkin lahjat 3 vuoden ajalta. Jos niistä on maksettu lahjavero jo aiemmin, se otetaan huomioon: maksettavaksi jää vain se osa, jota nämä aiemmat maksut eivät kata.

Lainaa voidaan pitää lahjana silloin, jos olosuhteista voidaan päätellä, ettei lainaa alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin.

Lainasta ei tarvitse periä korkoa. Laina ei siis ole lahja vain sillä perusteella, että se on koroton. Lainan takaisinmaksusta täytyy kuitenkin laatia lyhennyssuunnitelma, ja lyhennysten maksaminen pitää pystyä todistamaan. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman pitää olla realistinen lainan ottajan maksukykyyn nähden. Laina voidaan katsoa verotuksessa lahjaksi esimerkiksi silloin, jos lainanantaja antaa lainan ottajalle verottomia lahjoja lainan lyhentämiseksi (esimerkiksi alle 5 000 euron lahjan noin kolmen vuoden välein).

Alaikäisellä lapsella ei tavallisesti ole mahdollisuuksia lyhentää lainaa. Vanhemmilta saatua lainaa pidetään yleensä lahjana, jos lapsella ei ole tuloja, joilla lainaa voisi lyhentää.

Jos saat alkoholia tai tupakkaa lahjana EU:n alueelta, tuotteiden määrä ja laatu vaikuttavat siihen, täytyykö sinun maksaa valmisteveroa. Lue lisää, pitääkö sinun maksaa valmisteveroa.

Jos maksat toisen henkilön asuntolainaa, maksamasi summa on lahja ja siihen pätevät samat säännöt kuin muihinkin lahjoihin. Jos lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 5 000 euroa tai enemmän, asuntolainan ottajan täytyy tehdä lahjaveroilmoitus ja maksaa lahjaveroa.

Lahjaveron ilmoitus- ja maksuohjeet