Arvonlisävero ulkomailta ostetuista tavaroista ja palveluista – yhdistys ja säätiö

Kun yhdistys tai säätiö ostaa tavaroita tai palveluita ulkomailta, yhdistys tai säätiö voi olla ostajana velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan arvonlisäveron Suomeen. Arvonlisäveroa maksetaan Suomeen Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, yhteisöhankinnasta tai maahantuonnista. Useissa tilanteissa verovelvollinen on ulkomaalaisen myyjän sijasta suomalainen ostaja.

Palveluostot ulkomailta

Yhdistyksen ja säätiön velvollisuus maksaa arvonlisävero ulkomaalaisen myyjän sijasta Suomeen määräytyy palvelun myyntimaan perusteella. Palvelun myyntimaan määräytymiseen vaikuttaa se, pidetäänkö yhdistystä tai säätiötä kansainvälisen palvelukaupan säännöksissä tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana vai kuluttajana. Myynti elinkeinonharjoittajalle verotetaan yleensä siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut. Myynti kuluttajalle verotetaan puolestaan siinä maassa, jonne myyjä on sijoittautunut.

Jos yhdistys tai säätiö myy tavaroita- tai palveluja, sitä pidetään kansainvälisen palvelukaupan säännöksissä tarkoitettuna elinkeinonharjoittajana, vaikka se ei olisi arvonlisäverovelvollinen mistään toiminnasta. Lisäksi yhdistystä ja säätiötä pidetään elinkeinonharjoittajana, jos se on merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Ostaessaan näissä tilanteissa ulkomaalaiselta yritykseltä tai yhteisöltä palvelun yhdistyksen ja säätiön pitää ilmoittaa ja maksaa tästä palvelusta arvonlisävero Suomeen ns. käännetyn verovelvollisuuden perusteella (yleissääntö).

Esimerkki 1: Yleishyödyllinen yhdistys myy omiin teatteritilaisuuksiinsa pääsylippuja ja saa lisäksi avustuksia. Yhdistys ei ole merkittynä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yhdistys ostaa Irlannissa sijaitsevalta myyjältä atk-lisenssin. Vastiketta vastaan myytävät teatteriliput tekevät yhdistyksestä kansainvälisen palvelukaupan säännöksissä elinkeinonharjoittajan. Yhdistyksen on rekisteröidyttävä ostosta arvonlisäverovelvolliseksi ja maksettava atk-lisenssin ostosta arvonlisävero Suomeen. Irlantilainen myyjä ei sisällytä myyntiin Irlannin arvonlisäveroa.

Esimerkki 2: Yleishyödyllinen yhdistys (y-tunnus:1234567-8) järjestää maksuttomia kylätapahtumia ja ylläpitää mehustusasemaa. Mehustusaseman ylläpito on elinkeinotoimintaa, josta yhdistys on ilmoittautunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Yhdistys ostaa saksalaiselta asianajotoimistolta palveluita. Yhdistys ilmoittaa oman VAT-numeronsa (FI12345678) myyjälle, saksalainen myyjä ei sisällytä myyntiin Saksan arvonlisäveroa. Yhdistys ilmoittaa ja maksaa asianajopalveluiden arvonlisäveron Suomeen.

Yhdistyksen ja säätiön ei kuitenkaan tarvitse suorittaa ostajana arvonlisäveroa Suomeen, jos palvelun ulkomaalaisella myyjällä on Suomessa kiinteä toimipaikka tai myyjä on hakeutunut Suomessa verovelvolliseksi. Yhdistyksen ja säätiön ei tarvitse ilmoittaa ja maksaa ostajana arvonlisäveroa Suomeen myöskään, jos sitä pidetään kuluttajaan rinnastettavana toimijana. Myyntimaata koskevien säännösten mukaan kuluttajaan voidaan rinnastaa vain sellainen yhdistys tai säätiö, joka ei itse myy tavaroita tai palveluja. Tällainen yhdistys tai säätiö voi saada rahoituksensa esimerkiksi kokonaan julkisista varoista tai lahjoituksista.

Esimerkki 3: Rahankeräysluvan saanut yleishyödyllinen säätiö kerää yleisöltä lahjoituksia, jotka se edelleen antaa yleiseksi hyväksi. Säätiö ei ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä. Säätiö hankkii konsultointipalvelua ruotsalaiselta myyjältä. Vastikkeettomien lahjoitusten kerääminen ei tee säätiöstä kansainvälisen palvelukaupan säännöksissä elinkeinonharjoittajaa. Säätiö on kuluttajan asemassa. Ruotsalainen myyjä antaa konsultointipalvelusta säätiölle Ruotsin arvonlisäveroa sisältävän laskun.

Useisiin palveluihin sovelletaan kuitenkin yleissäännöstä poikkeavia myyntimaasäännöksiä. Poikkeavia myyntimaasäännöksiä sovelletaan esimerkiksi:

• ravintola- ja ateriapalveluihin
• opetus-, tiede- tai kulttuuritilaisuuksien pääsymaksuihin.

Lue lisää palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotuksesta

Tavaraostot EU:n alueelta

Vaikka yhdistys tai säätiö ei harjoittaisi arvonlisäverollista toimintaa, se on kuitenkin tietyssä tilanteessa velvollinen ilmoittamaan ja maksamaan arvonlisäveron toisesta EU-maasta ostamastaan tavarasta (yhteisöhankinta). Yhdistyksen tai säätiön on maksettava arvonlisäveroa silloin, kun se on tehnyt kalenterivuoden aikana hankintoja, joiden arvo ilman veron osuutta ylittää 10 000 euroa. Arvonlisävero on maksettava toisesta EU-maasta ostetusta tavarasta Suomeen myös silloin, kun yhdistys tai säätiö on tehnyt edellisen kalenterivuoden aikana hankintoja, joiden arvo ilman veron osuutta ylittää 10 000 euroa.

Jos yhdistys tai säätiö harjoittaa arvonlisäverollista toimintaa, se on verovelvollinen toisesta EU-maasta tekemästään tavaraostosta hankintojen arvosta riippumatta.

Lue lisää EU-tavarakaupan arvonlisäverotuksesta

Tavaraostot EU:n ulkopuolelta

Jos yhdistys tai säätiö ostaa tavaran EU:n ulkopuolelta ja tuo sen Suomeen, kyseessä on maahantuonti. Myös yleishyödyllinen yhteisö maksaa arvonlisäveroa Suomessa tapahtuvasta maahantuonnista. Lue lisää maahantuonnin arvonlisäverotusmenettelystä.

Ilmoittautuminen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin

Yhdistysten ja säätiöiden on ilmoittauduttava tekemistään ostoista arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, jos ne ovat arvonlisäverovelvollisia ulkomaalaiselta tekemästään ostosta. Erillistä rekisteröitymistä ei tarvitse tehdä, jos yhdistys tai säätiö harjoittaa arvonlisäverollista toimintaa ja on jo arvonlisäverovelvollisten rekisterissä.