Yleishyödyllinen yhteisö voi hakea huojennusta veronalaiselle tulolleen. Silloin yhteisö voi saada kokonaan tai osittain vapautuksen tuloverosta. Katso huojennuksen edellytykset ja hakuohjeet.
Yleishyödyllisen yhteisön tuloverotus
Yleishyödyllisen yhteisön toiminta koostuu usein
- verovapaasta yleishyödyllisestä toiminnasta
- verovapaasta varainhankinnasta
- veronalaisesta elinkeinotoiminnasta
- kiinteistötulosta.
Yhdistyksen tai säätiön pitää eritellä näiden toimintojen tuotot ja kulut sekä kirjanpidossa että veroilmoituksella.
Mitkä tulot ovat yleishyödylliselle yhteisölle verovapaata?
Yleishyödyllisen yhteisön verovapaita tuloja ovat muun muassa
- jäsenmaksut
- osingot
- korot
- lahjoitukset
- yleishyödylliseen toimintaan saadut avustukset.
Lisäksi seuraavat tulot ovat verovapaita tietyin edellytyksin:
- osakehuoneistojen vuokratulot, ellei huoneisto ole yli 50-prosenttisesti oman elinkeinotoiminnan käytössä
- luovutusvoitot – esimerkiksi kiinteistön myyntivoitto – ellei luovutettu omaisuus kuulu omaan elinkeinotoimintaan.
Myös seuraavat tulot ovat lähtökohtaisesti verovapaita, jos tuloa hankitaan yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi ja toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä.
Tarjoilu ja myyntitulot, jotka on saatu yhdistyksen tai säätiön omista tilaisuuksista tai omien tilaisuuksien yhteydessä. Tulojen pitää tulla yhdistyksen järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista tai muusta niihin verrattavasta toiminnasta.
Esimerkkejä verovapaista tuloista:
- pääsylippumyynti tilaisuuteen
- kisaohjelmien tai vastaavien myynti ja mainosmyynti näihin julkaisuihin
- ruokatarjoilu- ja virvokemyynti sekä alkoholimyynti tilaisuuden aikana
- mainosmyynti vain tilaisuudessa esillä oleviin mainoksiin, kuten siirrettävät kenttämainokset
- urheiluasujen mainokset
- tavaramyynti tilaisuuden aikana.
Huom. Jos yhdistys järjestää toistuvasti tarjoilua muiden tapahtumiin, toiminta on yleensä elinkeinotoimintaa. Yksittäisen tarjoilun järjestäminen ei ole elinkeinotoiminnan harjoittamista.
Esimerkki: Yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävä urheiluseura järjestää junioreille yleisurheilukilpailun. Seuran vapaaehtoistyöntekijät myyvät kilpailuun pääsylippuja ja pitävät kilpailun aikana kioskia.
Kioskissa myydään tavanomaisten kahviotuotteiden lisäksi seuran logolla varustettuja tuotteita (t-paitoja, mukeja) ja se on auki ainoastaan kilpailujen aikana. Kyseessä on verovapaa tulo urheiluseuralle tuloverolain 23.3 §:n mukaisesti.
Tavarankeräys ja siihen liittyvä kirpputoritoiminta, kun myytävät tavarat on saatu lahjoituksina ja niille on tehty ainoastaan vähäistä kunnostusta.
Kirpputoripöydän vuokraus ei ole verovapaata. Se on veronalaista elinkeinotoimintaa, koska kyse on myyntipaikkojen tarjoamisesta.
Jäsenlehdistä, verkkosivuista, vuosikirjasta tai esimerkiksi toimintaa esittelevä kausijulkaisusta saatu tulo.
Jäsenlehdelle tai muulle julkaisulle on ominaista, että
- siinä käsitellään yhteisön kannalta tärkeitä jäseniä koskettavia asioita
- se palvelee yhteisön yleishyödyllistä tarkoitusta
- tarkoituksena ei ole vain varojen kerääminen
- sisältö koostuu pääasiassa asiasisällöstä eikä esimerkiksi mainoksista
- lehti lähetetään pääasiassa jäsenyyden eikä tilausten perusteella
- muiden kuin jäsenien osuus tilaajista on vähäinen.
Adressien, korttien ja muiden merkkien – esimerkiksi pinssit, rintamerkit ja tarrat – myynnistä saadut tulot, kun myynti on pienimuotoista ja ostajan tarkoitus on enemmänkin tukea toimintaa kuin hankkia tuote käyttöönsä.
Esimerkki: Urheiluseura myy talkootyönä seuran omia viirejä, pinssejä ja tarroja 15 000 eurolla juhlavuoden aikana. Tarran ja pinssin ostohinta on seuralle 0,10 euroa ja myyntihinta 1,50 euroa kappaleelta. Viirin ostohinta on 2 euroa ja myyntihinta 20 euroa. Toiminta on tukemistarkoituksessa harjoitettua verovapaata toimintaa.
Tulot tuotteista tai palveluista, jotka on tehty sairaalassa, vankilassa, kuntoutuslaitoksessa tai muussa vastaavassa laitoksessa hoidon tai askartelutoiminnan yhteydessä tai opetustarkoituksessa.
Bingopelin järjestämisestä saatu tulo.
Huom. Toiminnan ja tulojen veronalaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti verotuksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa toiminnan luonne ja laajuus.
Mistä tulosta yleishyödyllinen yhteisö maksaa veroa?
Yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa
- elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta
- kiinteistön tuottamasta tulosta, jos kiinteistöä on käytetty muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Myös puun myyntitulo on kiinteistön tuottamaa tuloa.
Veroprosentit ovat
- elinkeinotulo 20 %
- kiinteistötulo 4,78 % vuonna 2023
- kiinteistötulo 4,74 % vuonna 2024
Yhteisö maksaa tuloveroa ainoastaan veronalaisen toiminnan voitosta, ei siis koko toiminnan tuotoista. Voitto lasketaan niin, että veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Verohallinto ottaa aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot huomioon verotettavan tulon laskemisessa.
Mikä on veronalaista elinkeinotoimintaa?
Toiminta on yleensä veronalaista elinkeinotoimintaa esimerkiksi kun seuraavat ehdot täyttyvät:
- yhdistys tai säätiö myy tuotteita tai palveluja, jotka vastaavat samoilla markkinoilla toimivien yritysten tuotteita tai palveluita
- yhdistys tai säätiö käyttää toimintaan palkattua henkilökuntaa
- toiminta on jatkuvaa
- toiminnan kulut katetaan tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatavilla tuloilla.
Esimerkkejä yhdistyksen tai säätiön elinkeinotoiminnasta:
- vuosittain muille kuin jäsenille järjestettävä messutapahtuma
- jäsenistön ulkopuolelle suuntautuva julkaisutoiminta
- sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen myyminen markkinaympäristössä
- tavaroiden ja palveluiden myynti käypään markkinahintaan.
Jos toiminta on elinkeinotoimintaa, sitä ei voida pitää yleishyödyllisenä toimintana. Katso alta esimerkkejä yhdistyksen veronalaisesta elinkeinotoiminnasta:
Esimerkki: Yleishyödyllisellä yhdistyksellä on kaupungin keskustassa kahvila, jossa myydään tyypillisiä kahvilatuotteita. Kahvila on avoinna ympäri vuoden ja noudattaa alalle tavanomaisia aukioloaikoja. Kahvilassa on palkatut työntekijät. Toiminta on yleishyödyllisen yhdistyksen veronalaista elinkeinotoimintaa.
Esimerkki: Kunnan tehtävänä on sosiaalihuollosta annetun lain (710/1982) mm. sosiaalipalveluiden järjestäminen asukkailleen. Tällä tarkoitetaan mm. asumispalveluiden, kotipalveluiden ja laitoshuollon järjestämistä. Tämän lakisääteisen tehtävänsä toteuttamiseksi kunta ostaa paikalliselta yhdistykseltä vanhusten asumispalveluita sekä kotihoidon palveluita. Kunta on järjestänyt palveluiden ostamisesta tarjouskilpailun, jonka perusteella yhdistys on saanut palvelut tuotettavakseen. Palvelut eivät poikkea markkinoilla yleisesti elinkeinotoiminnan muodossa tarjottavista sosiaalialan palveluista. Yhdistyksen palvelunmyyntiä kunnalle pidetään yhdistyksen elinkeinotoimintana. Sillä seikalla, että palvelut myydään kunnalle kunnan lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi, ei ole asiassa merkitystä.
Esimerkki: Kunnat voivat tarjota perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa oppilailleen. Kunta voi järjestää toiminnan itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai antaa toiminnan järjestettäväksi kunnan ulkopuoliselle toimijalle. Usein aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa kunnille tuottavat erilaiset yhdistykset ja säätiöt. Tällaisen palvelun myynti on yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön veronalaista elinkeinotoimintaa, kun näitä palveluja tarjotaan markkinaympäristössä käypään hintaan.
Monissa kunnissa aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille tarjoavat myös osakeyhtiömuotoiset yritykset. Kun yhdistys tai säätiö harjoittaa vastaavaa aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa kuin alalla toimivat osakeyhtiömuotoiset toimijat ja perittävät maksut eivät eroa olennaisesti muiden toimijoiden perimistä maksuista, toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa ja toiminta on yhdistyksen tai säätiön veronalaista elinkeinotoimintaa. Merkitystä ei ole sillä, tulevatko maksut toimintaan kokonaisuudessaan kunnalta, vai osittain kunnalta ja osittain koululaisten vanhemmilta. Kun yhdistys tai säätiö tuottaa kunnille ostopalvelua, kyse ei ole toimintaa kunnalle tarjoavan yhdistyksen tai säätiön lakisääteisestä toiminnasta, vaan toiminta on lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa.
Kiinteistötulo ja kulujen vähentäminen
Kiinteistön tai sen osan tuottaman tulon veronalaisuus määräytyy sen mukaan, missä käytössä kiinteistö on. Kiinteistön tuottamaa tuloa on esimerkiksi vuokratulo ja puunmyyntitulo.
Verotusta varten pitää arvioida, mikä osuus kiinteistön käytöstä on
- yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä
- muuta kuin yleistä tai yleishyödyllistä käyttöä
- oman elinkeinotoiminnan käyttöä.
Kiinteistö on yleisessä käytössä, jos se on esimerkiksi julkisena kouluna, kirjastona, valtion virastona tai julkisena sairaalana. Yleishyödyllistä käyttöä on yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön oma yleishyödyllinen käyttö ja se, että yhdistys tai säätiö vuokraa kiinteistön yleishyödylliseen käyttöön toiselle yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle.
Vuokratulo on veronalaista siltä osin kuin vuokratulo on saatu muusta kuin yleisestä tai yleishyödyllisestä käytöstä. Tällaista muuta käyttöä on esimerkiksi se, jos kiinteistöä vuokrataan
- yhdistyksen jäsenille vapaa-ajan käyttöön
- yritystoimintaa varten
- erilaisia yksityis- tai juhlatilaisuuksia varten
- asunnoksi.
Esimerkki: Yhdistys vuokraa kiinteistöään yksityistilaisuuksia varten yhteensä 30 päivänä vuodessa. Vuokrauksesta saadusta tulosta pitää maksaa tuloveroa. Yhdistys voi kuitenkin vähentää veronalaisesta kiinteistötulosta siihen kohdistuneet kulut. Näin ollen yhdistys saa vähentää vuokra-aikaa vastaavan osuuden koko vuoden kiinteistön kustannuksista (30 päivää / 365 päivää).
Jos kiinteistöstä yli puolet on oman elinkeinotoiminnan käytössä, kaikki kiinteistöstä saatava tulo on verotettavaa elinkeinotuloa.
Eri käyttötarkoitusten osuus arvioidaan yleensä pinta-alan tai käyttöajan perusteella.
Kiinteistön myynnistä saadut luovutusvoitot eivät ole kiinteistön tuottamaa tuloa. Yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön omistaman kiinteistön myynnistä saatu luovutusvoitto on verovapaata tuloa. Myös osakehuoneiston myynnistä saatu tulo on verovapaata tuloa yleishyödylliselle yhdistykselle tai säätiölle.
Jos kiinteistöstä tai osakehuoneistosta yli puolet on oman elinkeinotoiminnan käytössä, siitä saatava tulo on veronalaista elinkeinotuloa.
Kiinteistön tai osakehuoneiston luovutuksesta syntynyt tappio on vähennyskelvoton verotuksessa, jos luovutettu kiinteistö tai osakehuoneisto ei ole ollut pääasiassa elinkeinotoiminnan käytössä.
Verotuksessa ainoastaan veronalaiseen toimintaan liittyvät kulut ovat vähennyskelpoisia. Kuluja ei siis voi vähentää, elleivät ne liity veronalaiseen toimintaan.
Veronalaisesta elinkeinotulosta tai kiinteistötulosta saa vähentää samaan toimintaan kohdistuneet kulut. Myös poistoista voi vähentää sen osuuden, joka liittyy veronalaiseen toimintaan.
Yleishyödyllistä toimintaa ja veronalaista toimintaa harjoitetaan usein samoissa tiloissa ja samalla henkilökunnalla. Yhdistys tai säätiö voi silloin vähentää elinkeinotoiminnan kuluina tai veronalaiseen kiinteistötuloon kohdistuvina kuluina myös osuuden näistä niin sanotuista yleiskuluista. Jako pitää tehdä esimerkiksi kiinteistön pinta-alan tai työajan suhteessa. Valittua tapaa pitää noudattaa verotuksessa myös seuraavina vuosina.
Ennakkovero
Ennakkoveron määrä perustuu arvioon verotettavasta tuloksesta. Jos tulot tai kulut eivät vastaa arviota, ennakkoveroa kannattaa muuttaa. Voit hakea muutosta ennakkoveroihin OmaVerossa. Lue lisää ennakkoverosta.
Yleishyödyllisen yhteisön tuloverotus — muut sivut
Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2024