Käyttökatko tulorekisterissä torstaina 19.11. klo klo 18–20 sekä viikonvaihteessa 21.11. klo 8 – 22.11. klo 16. Katso palvelukatkojen aikataulu

Palkka-avoimuuteen liittyvien tietojen ilmoittaminen

Työnantajien on ilmoitettava tulorekisteriin tietoja sukupuolten välisistä palkkaeroista. Ilmoitusvelvollisuus alkaa asteittain vuodesta 2027 alkaen.

Ilmoitusvelvollisuus koskee työnantajia, joiden palveluksessa on kalenterivuoden aikana säännöllisesti vähintään 100 työntekijää.

Osa tiedoista ilmoitetaan palkkatietoilmoituksella ja osa työnantajan erillisilmoituksella. 

Anna tiedot sähköisesti. Et voi ilmoittaa niitä paperilomakkeella.

Missä voin tehdä ilmoituksen?

Aiheesta muualla

Laki on eduskunnan käsittelyssä. 

Voit tutustua hallituksen esitykseen HE 129/2026 eduskunnan sivuilla

Seuraamme lain käsittelyä ja päivitämme tämän sivun ohjeita, jos muutoksia vielä tulee.


Palkkatietoilmoitus: Ilmoita eritellyt rahapalkat ja palvelussuhdetiedot

Jos palkka-avoimuuteen liittyvien tietojen ilmoitusvelvollisuus koskee sinua, ilmoita jokaisesta työntekijästä

Ilmoita tiedot palkkatietoilmoituksella jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Nämä tiedot ovat olleet aiemmin vapaaehtoisia tietoja, nyt ne muuttuvat pakollisiksi.

Riippumatta siitä oletko ilmoitusvelvollinen, sinun kannattaa työnantajana ilmoittaa tiedot tulorekisteriin aina mahdollisimman kattavasti. Näin tiedon käyttäjät saavat tiedot suoraan tulorekisteristä eivätkä pyydä niitä erikseen sinulta. 

Milloin tietojen ilmoittaminen muuttuu pakolliseksi?

Palkka-avoimuuteen liittyvien tietojen ilmoittaminen palkkatietoilmoituksella muuttaa pakolliseksi asteittain. Aikataulu riippuu työntekijöiden määrästä.

Ilmoittamisen määräajat: palkkatietoilmoitus
Yrityksen henkilöstömäärä Milloin ilmoitusvelvollisuus alkaa?
Alle 100 työntekijää Ei ilmoitusvelvollisuutta. Voit ilmoittaa tiedot vapaaehtoisesti.
100–149 työntekijää Palkanmaksukaudelta, joka alkaa 1.1.2030 tai sen jälkeen
150 työntekijää tai enemmän Palkanmaksukaudelta, joka alkaa 1.1.2027 tai sen jälkeen

Mitä tapahtuu ilmoittamillesi tiedoille?

Kun olet ilmoittanut tiedot palkkatietoilmoituksella, Tilastokeskus muodostaa niiden perusteella seuraavat tiedot ja toimittaa ne tasa-arvovaltuutetulle:  

  • sukupuolten palkkaero
  • sukupuolten palkkaero täydentävien tai muuttuvien erien osalta
  • sukupuolten mediaanipalkkaero
  • sukupuolten mediaanipalkkaero täydentävien tai muuttuvien erien osalta
  • täydentäviä tai muuttuvia eriä saavien naisten ja miesten osuudet
  • naisten ja miesten osuudet kussakin kvartiilipalkkaluokassa.

Työnantajan erillisilmoitus: Ilmoita sukupuolten väliset palkkaerot

Ilmoita työntekijäryhmittäin naisten ja miesten välinen palkkaero:

  • Erittele tiedot peruspalkkaan, täydentäviin eriin ja muuttuviin eriin.
  • Anna tiedot sekä tunti- että vuosiansioina.

Laske palkkaero vertaamalla naisten ja miesten keskipalkkoja:

  • Kaava on seuraava: naisten keskipalkka / miesten keskipalkka × 100.
  • Ilmoita tulos prosentteina ja pyöristä se lähimpään kokonaislukuun.

Esimerkki alkaa

Esimerkki: Palkkaeron laskeminen peruspalkkojen perusteella

Yrityksen yhden työntekijäryhmän naisten keskimääräinen peruspalkka on 3 180 euroa ja miesten keskimääräinen peruspalkka 3 100 euroa. Työnantaja laskee palkkaeron jakamalla naisten keskimääräisen peruspalkan miesten keskimääräisellä peruspalkalla ja kertomalla tuloksen sadalla: 3 180 / 3 100 × 100 = 102,58.

Tulos tarkoittaa, että naisten keskimääräinen peruspalkka on 2,58 prosenttia miesten keskimääräistä peruspalkkaa korkeampi. Työnantaja ilmoittaa palkkaeroksi pyöristetyn luvun 103.

Yrityksen toisessa työntekijäryhmässä naisten ja miesten keskimääräinen peruspalkka on sama. Tällöin laskennan tulos on 100, ja työnantaja ilmoittaa palkkaeroksi 100.

Esimerkki päättyy

Mitkä tulolajit lasketaan mukaan?

Vain osa palkkojen tulolajeista lasketaan mukaan keskipalkkoihin. Tarkista alta, mitkä tulolajit tulee huomioida ja mihin erään ne kuuluvat.

Peruspalkkaan kuuluvat tulolajit

Peruspalkka on työntekijälle maksettava kiinteä vähimmäispalkka, joka maksetaan säännölliseltä työajalta ilman lisiä. Se voi olla esimerkiksi aika-, provisio- tai urakkapalkka.

Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat tulolajit:

  • 201 Aikapalkka
  • 220 Provisiopalkka
  • 227 Urakkapalkka
  • 351  Urheilijarahastosta maksettu palkka

Täydentäviin eriin kuuluvat tulolajit

Täydentävät erät ovat peruspalkan lisäksi maksettavia palkanosia, joiden määrä pysyy yleensä palkanmaksusta toiseen samana. Tällaisia ovat esimerkiksi lomaraha sekä puhelin- ja asuntoetu.

Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat tulolajit:

  • 213 Lomaraha
  • 238 Muu säännöllinen lisä
  • 301 Asuntoetu
  • 302 Asuntolainan korkoetu
  • 304 Autoetu
  • 317 Muu luontoisetu
  • 330 Puhelinetu
  • 334 Ravintoetu
  • 341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus
  • 342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus
  • 363 Polkupyöräedun verovapaa osuus
  • 364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus

Tähän ryhmään kuuluvat myös seuraavat tulolajit, jotka vähentävät palkkaa:

  • 401 Autoedusta peritty korvaus
  • 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus

Muuttuviin eriin kuuluvat tulolajit

Muuttuvat erät ovat palkanosia, joiden määrä vaihtelee. Tällaisia ovat esimerkiksi ylityökorvaukset, ilta- ja yötyölisät, varallaolokorvaukset sekä bonukset.

Tähän ryhmään kuuluvat seuraavat tulolajit:

  • 202 Aloitepalkkio
  • 203 Bonuspalkka
  • 204 Etuusajalta maksettu täydennyspalkka
  • 205 Hätätyökorvaus
  • 206 Iltatyökorvaus
  • 207 Iltavuorolisä
  • 208 Irtisanomisajan korvaus
  • 209 Kilometrikorvaus (veronalainen)
  • 210 Kokouspalkkio
  • 211 Lauantaityökorvaus
  • 212 Lisätyökorvaus
  • 214 Luentopalkkio
  • 216 Muu maksettu lisä
  • 217 Odotusajan korvaus
  • 218 Olosuhdelisä
  • 219 Sairausajan osapalkka
  • 221 Sunnuntaityökorvaus
  • 222 Synteettinen optio
  • 223 Tulospalkkio
  • 224 Työaikapankin rahakorvaus
  • 225 Työajantasauskorvaus
  • 226 Työsuhteeseen perustuva osakeanti
  • 229 Vahingonkorvaus päättämis- ja lomautustilanteissa
  • 230 Varallaolokorvaus
  • 231 Vapaaehtoinen korvaus päättämistilanteessa
  • 232 Viikkolepokorvaus
  • 233 Voittopalkkio
  • 234 Vuosilomakorvaus
  • 235 Ylityökorvaus
  • 236 Yötyökorvaus
  • 237 Yövuorolisä
  • 239 Vastikevapaan korvaus
  • 310 Henkilöstölle annettu rahalahja
  • 315 Muu henkilöstölle suunnattu veronalainen etu
  • 320 Osakepalkkio
  • 326 Palkkio työsuhdekeksinnöstä
  • 343 Työsuhdeoptio
  • 353 Veronalainen kustannusten korvaus
  • 359 Perusteeton etu
  • 367 Rahana maksettu osakepalkkio
  • 368 Rahana maksettu työsuhdeoptio

Tarvitsetko tulolajien ryhmittelyn tiedostona?

Lataa tulolajien ryhmittely (xls) 

Palkka-avoimuuteen liittyvät ryhmittelytiedot lisätään vuoden 2028 dokumentaatiossa suoraan palkkojen tulolajien koodistoon. Tämän jälkeen erillinen Excel-tiedosto poistuu käytöstä.

Milloin tiedot ilmoitetaan ensimmäisen kerran?

Palkka-avoimuuteen liittyvien tietojen ilmoittaminen työnantajan erillistietoilmoituksella alkaa asteittain. Aikataulu riippuu työntekijöiden määrästä.

Ilmoittamisen määräajat: työnantajan erillisilmoitus
Yrityksen henkilöstömäärä Ensimmäinen ilmoitus Seuraava ilmoitus
Alle 100 työntekijää Ei ilmoitusvelvollisuutta. Voit ilmoittaa tiedot vapaaehtoisesti. Ei ilmoitusvelvollisuutta. Voit ilmoittaa tiedot vapaaehtoisesti.
100–149 työntekijää 2.5.2031 (vuoden 2030 tiedot) 30.4.2034 (vuoden 2033 tiedot)
150–249 työntekijää 2.5.2028 (vuoden 2027 tiedot) 30.4.2031 (vuoden 2030 tiedot)
250 työntekijää tai enemmän 2.5.2028 (vuoden 2027 tiedot) 30.4.2029 (vuoden 2028 tiedot)

Huomaa, että ensimmäisellä kerralla tiedot ilmoitetaan poikkeavasti toukokuun alussa 2028.

Ilmoita jatkossa tiedot edeltävältä vuodelta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työntekijöiden määrä ratkaisee, tehdäänkö ilmoitus vuosittain vai joka kolmas vuosi:

  • Jos sinulla on säännöllisesti vähintään 250 työntekijää, ilmoita tiedot joka vuosi.
  • Jos sinulla on säännöllisesti 100–249 työntekijää, ilmoita tiedot joka kolmas vuosi.

Tietojen korjaaminen

Korjaa virheellisesti antamasi tiedot korvaavalla ilmoituksella mahdollisimman pian sen jälkeen, kun virhe on havaittu.

Miten korjaan tiedot?


Usein kysyttyä

Olemme koonneet usein kysytyt kysymykset haitareihin aihealueittain.

Ketkä lasketaan mukaan yrityksen henkilöstömäärään?

Laske mukaan kaikki työntekijät, jotka työskentelevät yrityksesi palveluksessa.

Työskentelypaikalla ei ole merkitystä. Laske mukaan myös työntekijät, jotka on lähetetty työskentelemään ulkomaille.

Jos suomalaisella yrityksellä on toisessa maassa kiinteä toimipaikka, älä laske henkilöstömäärään mukaan siellä työskenteleviä työntekijöitä, jos heidän palkkansa maksetaan kyseisen maan säännösten mukaisesti. Näistä työntekijöistä ei myöskään tarvitse ilmoittaa palkka-avoimuuteen liittyviä tietoja.

Voit jättää henkilöstömäärän ulkopuolelle työntekijät, jotka tekevät tilapäisiä tai lyhytaikaisia kausitöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi kesätyöntekijät, harjoittelijat sekä muut sesonki- tai kiireapulaiset.

Jos yrityksesi kuuluu konserniin, laske mukaan vain oman yrityksesi työntekijät. Älä laske yhteen koko konsernin henkilöstömäärää. Palkka-avoimuutta koskevia tietoja ei tarvitse raportoida työntekijöistä, joita ei lasketa mukaan henkilöstömäärään.


Lasketaanko henkilöstömäärään mukaan kokouspalkkioita tai työkorvauksia saavat henkilöt?

Ei lasketa.

Laske henkilöstömäärään mukaan vain henkilöt, jotka työskentelevät yrityksesi palveluksessa työntekijöinä. Älä laske mukaan ulkopuolisia henkilöitä, joille maksat esimerkiksi kokouspalkkioita tai työkorvauksia.


Minkä ajankohdan mukaan yrityksen työntekijämäärää arvioidaan?

Työntekijämäärää ei arvioida yhden päivän tilanteen perusteella.

Tarkastele työntekijämäärää koko kalenterivuoden ajalta. Ilmoitusvelvollisuus syntyy sinä kalenterivuonna, jona työntekijämäärä ylittää ensimmäisen kerran lain soveltamisrajan suurimman osan vuodesta. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään yhdeksää kuukautta.

Myös työnantajan erillisilmoituksen osalta tarkastelu tehdään vuositasolla. Ratkaisevaa ei siis ole työntekijämäärä tiettynä päivänä tai vuoden lopussa, vaan koko vuoden tilanne.


Mitä tarkoittaa, että työntekijöitä on säännöllisesti kalenterivuoden aikana?

Tämän on tulkittu tarkoittavan, että työntekijöiden määrä ylittää rajan vähintään yhdeksän kuukauden ajan vuodesta.

Jos työntekijämäärä vaihtelee soveltamisrajan molemmin puolin, työnantajan tulisi ennakoida mahdollinen ilmoitusvelvollisuus jo etukäteen ja ilmoittaa palkkatietoilmoituksella ilmoitettavat tiedot vapaaehtoisesti.

Riippumatta siitä oletko ilmoitusvelvollinen, sinun kannattaa työnantajana ilmoittaa tiedot tulorekisteriin mahdollisimman kattavasti. Näin tiedon käyttäjät saavat tiedot suoraan tulorekisteristä eivätkä pyydä niitä erikseen työnantajalta.

Miten työntekijäryhmä määritellään?

Työnantaja määrittelee itse, kuinka monta eri työntekijäryhmää yrityksellä on.

Työntekijäryhmällä tarkoitetaan samaa tai samanarvoista työtä tekeviä työntekijöitä. Ryhmittelyn täytyy perustua syrjimättömiin, objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin. Et siis voi muodostaa ryhmiä sattumanvaraisesti.

Tunnista samanarvoinen työ työ- tai virkaehtosopimuksen mukaisella arviointimenetelmällä tai muulla menetelmällä. Tavoitteena on ryhmitellä työntekijät, joiden tehtävät ovat vaativuudeltaan keskenään samanarvoisia.

Ota arvioinnissa huomioon seuraavat kriteerit

  • työssä tarvittava osaaminen
  • vastuun määrä
  • työn kuormittavuus
  • työolosuhteet
  • muut tehtävän kannalta olennaiset tekijät.

Kaikkia tekijöitä ei tarvitse painottaa samalla tavalla. Se, mitkä tekijät ovat tärkeimpiä, riippuu tehtävästä.

Arvioinnissa vertaillaan työtehtäviä, ei työntekijöitä. Tarkoituksena ei ole arvioida yksittäisen työntekijän osaamista tai työssä suoriutumista.

Jos työ- tai virkaehtosopimuksessa työn vaativuuden arviointi on osa palkkausjärjestelmää, voit käyttää samoja arviointikriteereitä työntekijöiden ryhmittelyssä. Tällöin samaan työntekijäryhmään kuuluvat työntekijät, jotka tekevät työ- tai virkaehtosopimuksen kriteerien mukaan samaa tai samanarvoista työtä.


Voinko käyttää työehtosopimuksen arviointikriteereitä työntekijöiden ryhmittelyssä?

Voit.

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on sovittu työn vaativuuden arviointikriteereistä, voit käyttää niitä työntekijöiden ryhmittelyssä.

Arviointikriteerien täytyy olla syrjimättömiä, objektiivisia ja sukupuolineutraaleja.


Miten ilmoitan palkkaerot, jos työntekijäryhmässä on vain yksi työntekijä?

Ilmoita, että ryhmässä on vain yhtä sukupuolta.

Älä ilmoita palkkaeroa. 


Pitääkö palkkaerot ilmoittaa, jos ryhmässä on vain yksi toista sukupuolta oleva työntekijä?

Pitää.

Ilmoita palkkaerot työnantajan erillisilmoituksella myös silloin, kun ryhmässä on vain yksi toista sukupuolta oleva työntekijä ja hänen palkkansa voisi olla pääteltävissä ilmoitetuista tiedoista.

Tiedot ovat vain tasa-arvovaltuutetun käytössä. Emme luovuta niitä muille tulorekisterin tiedon käyttäjille.


Voiko työntekijä kuulua useaan työntekijäryhmään?

Ei voi.

Työntekijä voi kuulua vain yhteen ryhmään kerrallaan.


Osa samaa työtä tekevistä työntekijöistä saa fuusion vuoksi korkeampaa palkkaa. Kuuluvatko he samaan vai eri työntekijäryhmään?

Yleensä samaan.

Jos työntekijät tekevät samaa tai samanarvoista työtä ja heidän työnsä vaativuus on kokonaisuutena samanlainen, he kuuluvat samaan työntekijäryhmään. Pelkkä palkkaero ei tarkoita, että työntekijät kuuluisivat eri ryhmiin.

Mitkä palkanosat ilmoitetaan peruspalkkana, täydentävinä erinä ja muuttuvina erinä?

Peruspalkka on työntekijälle maksettava kiinteä vähimmäispalkka, joka maksetaan säännölliseltä työajalta ilman lisiä. Se voi olla esimerkiksi aika-, provisio- tai urakkapalkka.

Täydentävät erät ovat peruspalkan lisäksi maksettavia palkanosia, joiden määrä pysyy yleensä palkanmaksusta toiseen samana. Tällaisia ovat esimerkiksi lomaraha sekä puhelin- ja asuntoetu.

Muuttuvat erät ovat palkanosia, joiden määrä vaihtelee. Tällaisia ovat esimerkiksi ylityökorvaukset, ilta- ja yötyölisät, varallaolokorvaukset sekä bonukset.

Jos yrityksessä ei makseta täydentäviä tai muuttuvia eriä, niihin liittyviä palkkaeroja ei tarvitse ilmoittaa. Ilmoita kuitenkin aina peruspalkkaan perustuvat palkkaerot.

Katso palkkojen tulolajien tarkempi ryhmittely


Miten henkilökohtainen palkanosa ilmoitetaan?

Ilmoita säännöllisesti maksettava henkilökohtainen palkanosa täydentävänä palkkaeränä. Tällainen palkanosa voi perustua esimerkiksi työkokemukseen, pätevyyteen tai suoriutumiseen. Ilmoita se tulolajilla 238 Muu säännöllinen lisä.

Jos henkilökohtainen palkanosa poikkeuksellisesti kuuluu muuttuvaan palkkaerään, ilmoita se tulolajilla 216 Muu maksettu lisä.

Jos henkilökohtainen palkanosa sisältyy kiinteästi peruspalkkaan eikä sitä voida erotella peruspalkasta tai saada palkkaohjelmasta erillisenä tietona, ilmoita se osana peruspalkkaa, esimerkiksi tulolajilla 201 Aikapalkka.


Miten yrityskohtaiset lisät ilmoitetaan?

Jos yrityskohtaista lisää maksetaan koko henkilöstölle, ilmoita se osana peruspalkkaa. 

Jos lisää maksetaan vain osalle henkilöstöstä, ilmoita se täydentävänä eränä.


Miten provisio ilmoitetaan?

Ilmoita provisio peruspalkkana tulolajilla 220 Provisiopalkka, vaikka sen määrä vaihtelisi.

Provisio on peruspalkkaustapa, joka eroaa peruspalkkaa täydentävästä tulospalkitsemisesta.


Työstä maksetaan korvaus kappale- tai suoriteperusteisesti. Mihin palkkaerään tällainen korvaus kuuluu?

Ilmoita kappale- ja suoriteperusteiset korvaukset peruspalkkana, esimerkiksi urakkapalkkana tulolajilla 227 Urakkapalkka.


Miten ilmoitetaan kokonaispalkka, josta ei ole mahdollista eritellä tehtävän vaativuuteen, suoriutumiseen tai kokemukseen perustuvia palkanosia?

Jos kokonaispalkasta ei voi erotella esimerkiksi tehtävän vaativuuteen, suoriutumiseen tai kokemukseen perustuvia palkanosia, ilmoita koko palkka peruspalkkana, esimerkiksi tulolajilla 201 Aikapalkka.

Ilmoita henkilökohtaiset palkanosat, kuten kokemus- ja suoriutumislisät, erillään peruspalkasta aina, kun se on käytännössä mahdollista.

Ilmoita luontoisedut ja muut erikseen ilmoitettavat tulot aina omilla tulolajeillaan. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi 300-sarjan tulolajeilla ilmoitettavat tulot.


Pitääkö sopimuspalkasta erotella taulukkopalkka ja muut palkanosat jälkikäteen?

Ei tarvitse. Työnantajan ei tarvitse jakaa sopimuspalkkaa jälkikäteen esimerkiksi työehtosopimuksen mukaiseen taulukkopalkkaan ja henkilökohtaisiin palkanosiin.

Ilmoita henkilökohtaiset palkanosat, kuten kokemus- ja suoriutumislisät, erillään peruspalkasta aina, kun se on käytännössä mahdollista.

Jos palkanosia ei voi käytännössä erotella, ilmoita sopimuspalkka kokonaisuudessaan peruspalkkana, esimerkiksi tulolajilla 201 Aikapalkka.

Ilmoita luontoisedut ja muut erikseen ilmoitettavat tulot aina omilla tulolajeillaan. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi 300-sarjan tulolajeilla ilmoitettavat tulot.


Pitääkö taulukkopalkkaan sisältyvät kokemuslisät ilmoittaa täydentävinä palkkaerinä?

Henkilökohtaiset palkanosat, kuten kokemus-, osaamis- ja suoriutumislisät, on suositeltavaa ilmoittaa erillään peruspalkasta aina, kun se on käytännössä mahdollista. Ilmoita tällaiset lisät täydentävinä palkkaerinä.

Jos palkanosia ei voi käytännössä erotella, ilmoita ne osana peruspalkkaa, esimerkiksi tulolajilla 201 Aikapalkka.

Työnantajan voi kuitenkin olla tarpeen tarkastella henkilökohtaisia palkanosia työntekijäryhmittäisissä analyyseissä, sillä ne voivat kasvattaa palkkaeroja. Työnantajan on tarvittaessa pystyttävä selvittämään palkkaerojen perusteet tasa-arvovaltuutetulle.


Pitääkö palkallisen poissaolon ajalta maksettu palkka eritellä samalla tavalla kuin työssäolon ajalta maksettu palkka?

Palkallisen poissaolon ajalta maksettu palkka on suositeltavaa eritellä samalla tavalla kuin työssäolon ajalta maksettu palkka:

  • peruspalkkaan
  • täydentäviin palkkaeriin
  • muuttuviin palkkaeriin.

Jos palkanosia ei voi käytännössä erotella, ne voidaan ilmoittaa osana peruspalkkaa, esimerkiksi tulolajilla 201 Aikapalkka. Luontoisedut ja muut erikseen ilmoitettavat tulot on kuitenkin aina ilmoitettava omilla tulolajeillaan.

Jos palkanosia ei eritellä, niiden vaikutusta palkkaeroihin voi olla vaikeampi arvioida. Työnantajan on tarvittaessa pystyttävä selvittämään palkkaerojen perusteet tasa-arvovaltuutetulle.


Miten lisä-, yli- ja hätätyön perusosat ilmoitetaan?

Nykyistä ilmoittamistapaa voi pääosin jatkaa.

Jos lisä-, yli- tai hätätyöstä maksetun korvauksen voi jakaa perusosaan ja korotusosaan, ilmoita

  • perusosa esimerkiksi aikapalkkana tai urakkapalkkana
  • korotusosa kyseiselle lisä-, yli- tai hätätyölle tarkoitetulla tulolajilla.

Jos korvausta ei voi käytännössä jakaa perusosaan ja korotusosaan tai se koostuu useista palkanosista, ilmoita koko korvaus sillä tulolajilla, johon sen pääasiallinen osa kuuluu. Jos pääasiallista tulolajia ei voi määrittää, käytä tulolajia 238 Muu säännöllinen lisä.

Huomioi lisäksi seuraavat periaatteet:

Jos maksat kuukausipalkkaiselle työntekijälle korvausta säännöllisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä, ilmoita korvaus tilanteeseen sopivalla lisä-, yli- tai hätätyön tulolajilla.

Ilmoita tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan peruspalkka esimerkiksi aikapalkkana tai urakkapalkkana.

Ilmoita työaikalisät, kuten ilta-, yö- ja lauantaityölisät, omilla tulolajeillaan. Niitä ei tarvitse jakaa sen mukaan, onko työ tehty säännöllisenä työaikana vai sen ulkopuolella.

Miksi palkkaerot ilmoitetaan erikseen tunti- ja vuosiansioina?

Tunti- ja vuosiansiot täydentävät toisiaan.

Kun ilmoitat tiedot erikseen tunti- ja vuosiansioina, sukupuolten välisiä palkkaeroja voidaan vertailla ja arvioida tarkemmin. Tuntiansio helpottaa palkkojen vertailua esimerkiksi silloin, kun tulonsaajalla on ollut vuoden aikana palkattomia poissaoloja, jotka pienentävät vuosiansiota,


Saanko tulorekisteristä raportin, jota voin hyödyntää palkkaerojen ilmoittamisessa?

Emme tarjoa raporttia, josta näkisit työntekijäryhmiteltyjä tietoja. Sinun täytyy muodostaa itse työntekijäryhmät ja laskea sukupuolten väliset palkkaerot.


Ilmoitanko palkkaerot maksetun mukaisina vai täyden työajan mukaisina?

Laske palkkaerot tosiasiassa maksettujen palkkojen perusteella. Ilmoita tiedot erikseen tuntiansioina ja vuosiansioina.


Miten perusteeton etu huomioidaan palkkaerojen ilmoittamisessa?

Perusteeton etu ei pienennä palkkaa, kun lasket sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Käsittele perusteeton etu saman tulolajin mukaan kuin alkuperäinen suoritus. Jos perusteeton etu liittyy esimerkiksi peruspalkkaan, käsittele sitä peruspalkkana.


Vaikuttaako takaisinperintä sukupuolten välisiin palkkaeroihin?

Vaikuttaa. Takaisinperintä pienentää palkkaa, kun lasket sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Käsittele takaisinperitty määrä saman tulolajin mukaan kuin alkuperäinen suoritus. Jos takaisinperintä koskee esimerkiksi peruspalkkaa tai täydentäviä eriä, vähennä määrä kyseisestä erästä.


Pitääkö työnantajan erillisilmoituksella annettua palkkaerojen ilmoitusta korjata, jos ilmoituksen antamisajalta peritään tuloa myöhemmin takaisin?

Ei tarvitse. 

Miten vuositulot muunnetaan tuntiansioksi, jos ryhmän naiset ja miehet ovat tehneet eri määrän esimerkiksi yli-, sunnuntai- tai varallaolotyötä?

Ryhmään kuuluvien henkilöiden tuntimäärät voivat vaihdella sen mukaan, millaista työtä he ovat tehneet ja mitä muuttuvia palkkaeriä heille on maksettu.

Määritä tuntimäärä seuraavasti:

  • Peruspalkan ja täydentävien palkkaerien osalta käytä työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa.
  • Muuttuvien palkkaerien osalta lisää säännölliseen työaikaan sen ulkopuolella tosiasiallisesti tehdyt tunnit. Ota tuntimäärässä huomioon myös palkalliset poissaolotunnit.

Laske tiedot erikseen ryhmän naisille ja miehille.

  1. Laske samaa sukupuolta olevien vuositulot yhteen.
  2. Laske samaa sukupuolta olevien tuntimäärät yhteen.
  3. Jaa yhteenlasketut vuositulot yhteenlasketulla tuntimäärällä.

Näin saat naisten ja miesten keskimääräiset tuntiansiot. Yksittäiselle työntekijälle ei tarvitse laskea keskimääräistä tuntiansiota.

Esimerkki alkaa

Esimerkki: Ryhmässä on viisi naista ja viisi miestä. Kaikkien työntekijöiden sovittu säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Jokaisen peruspalkka on 3 500 euroa kuukaudessa ja vuositulo 43 750 euroa.

Naisille on maksettu vuoden aikana seuraavat muuttuvat palkkaerät:

  • Nainen A: korvaus 20 ylityötunnista ja 3 hätätyötunnista, yhteensä 2 400 euroa
  • Naiset B ja C: ei muuttuvia palkkaeriä
  • Nainen D: sunnuntaityökorvaus 6 tunnilta ja olosuhdelisä 20 tunnilta, yhteensä 550 euroa
  • Nainen E: ylityökorvaus 100 tunnilta, yhteensä 3 000 euroa, sekä iltavuorolisä 200 tunnilta, yhteensä 300 euroa.

Naisten yhteenlasketut tulot

  • Peruspalkat: 5 × 43 750 euroa = 218 750 euroa
  • Muuttuvat palkkaerät: 2 400 euroa + 550 euroa + 3 000 euroa + 300 euroa = 6 250 euroa
  • Tulot yhteensä: 218 750 euroa + 6 250 euroa = 225 000 euroa

Naisten yhteenlasketut tunnit

  • Yhden henkilön säännöllinen vuosityöaika: 40 tuntia × 52 viikkoa = 2 080 tuntia
  • Viiden naisen säännöllinen työaika: 5 × 2 080 tuntia = 10 400 tuntia
  • Säännöllisen työajan ulkopuolella tehdyt tunnit: 20 + 3 + 100 = 123 tuntia
  • Tunnit yhteensä: 10 400 + 123 = 10 523 tuntia

Olosuhdelisä, iltavuorolisä ja sunnuntaityökorvaus sisältyvät tässä esimerkissä säännölliseen työaikaan. Sen sijaan hätätyökorvaus ja ylityökorvaus ovat kertyneet säännöllisen työajan ulkopuolella tehdystä työstä, joten niihin käytetyt työtunnit lisätään tuntimäärään.

Naisten keskimääräinen tuntiansio

  • Peruspalkkojen osuus tuntiansiosta: 218 750 euroa / 10 400 tuntia = 21,03 euroa tunnissa
  • Muuttuvien palkkaerien osuus tuntiansiosta: 6 250 euroa / 10 523 tuntia = 0,59 euroa tunnissa

Palkkaeron laskeminen

Laske miesten keskimääräinen tuntiansio samalla tavalla heidän yhteenlaskettujen tulojensa ja tuntimääränsä perusteella.

Laske naisten ja miesten välinen palkkaero jakamalla naisten keskimääräinen tuntiansio miesten keskimääräisellä tuntiansiolla ja kertomalla tulos sadalla. Ilmoita tulos kokonaislukuna. Esimerkiksi arvo 100 tarkoittaa, että naisten ja miesten keskimääräiset tuntiansiot ovat yhtä suuret. 

Esimerkki päättyy


Miten tuntiansio lasketaan palkkaeristä, jotka eivät perustu tehtyihin tunteihin?

Tällaisia palkkaeriä ovat esimerkiksi odotusajan korvaus sekä työsuhteen päättämisen tai lomautuksen yhteydessä maksettava vahingonkorvaus.

Käytä muuttuvien palkkaerien tuntijakajana työntekijöiden yhteenlaskettua säännöllistä vuosityöaikaa ja sen ulkopuolella tehtyjä tunteja. Käytä samaa tuntijakajaa riippumatta siitä, perustuuko muuttuva palkkaerä tehtyihin tunteihin.

Jos työntekijäryhmälle on maksettu esimerkiksi vain työsuhteen päättämiseen tai lomautukseen liittyvää vahingonkorvausta eikä säännöllisen työajan ulkopuolella ole tehty työtä, käytä tuntijakajana ryhmän yhteenlaskettua säännöllistä vuosityöaikaa.


Miten lomaraha, bonukset ja muut pidemmältä ajalta kertyvät palkkaerät otetaan huomioon tuntiansiossa?

Lomaraha, vuosibonukset ja muut yhtä palkanmaksukautta pidemmältä ajalta kertyvät palkkaerät eivät yleensä kohdistu tiettyihin työtunteihin.

Määritä tuntimäärä sen mukaan, mihin palkkaerään suoritus kuuluu:

  • Peruspalkan ja täydentävien erien osalta käytä työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa.
  • Muuttuvien erien osalta lisää säännölliseen työaikaan sen ulkopuolella tosiasiallisesti tehdyt tunnit. Ota tuntimäärässä huomioon myös palkalliset poissaolotunnit.

Jos muuttuva erä ei kohdistu säännöllisen työajan ulkopuolella tehtyihin tunteihin, käytä tuntijakajana säännöllisen työajan tunteja.


Miten kappale- tai suoriteperusteinen korvaus muunnetaan tuntiansioksi?

Muunna kappale- ja suoriteperusteinen korvaus tuntiansioksi jakamalla se työn tekemiseen käytetyllä tuntimäärällä:

  • Jos työ on tehty säännöllisenä työaikana, käytä säännöllisen työajan tunteja.
  • Jos työ on tehty säännöllisen työajan ulkopuolella, esimerkiksi ylityönä, käytä työn tekemiseen tosiasiallisesti käytettyjä tunteja.

Yksityiskohtaiset ohjeet ja esimerkit

Julkaisemme palkka-avoimuuteen liittyvien yksityiskohtaisten ohjeiden päivitykset vuodenvaihteessa 2026–2027.


Sivu on viimeksi päivitetty 18.11.2026