Hankkeet ja valvonta 2023

Korruption torjunnan keskiössä ovat ilmiön tunnistamien ja selkeät toimintamallit

oikeusministeriö 4.12.2023

Korruptionvastaisen päivän viikolla kiinnitämme huomiota korruption torjuntaan ja eettisemmän organisaatiokulttuurin rakentamiseen. Korruption torjunta yhteiskunnassa ja organisaatioissa on yhteinen tehtävä. Osana kansallista korruptionvastaisen strategian toimenpideohjelmaa on julkaistu useita selvityksiä ja korruptiontorjuntaan liittyviä ohjeita.

Millaisiin korruptioriskeihin tulisi kiinnittää huomiota valtionhallinnossa? Mikä on johdon rooli ja keinot tehokkaan korruptiontorjunnan rakentamisessa organisaatiossa? Valtiovarainministeriön valmisteleman ohjeen tavoitteena on parantaa valtion virastojen ja laitosten johdon, virkahenkilöiden ja sisäisten tarkastajien valmiuksia havaita ja tunnistaa korruptiotilanteita sekä toimia tilanteissa, joissa havaitaan korruptiota tai sille altistavia ja mahdollistavia olosuhteita. Valtionhallinnossa korruptiota saattaa havaita esimerkiksi virkanimityksissä, julkisissa hankinnoissa, päätöksenteossa ja tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Tietoisuuden lisääminen korruptiosta ja tehokkaan valvonnan kohdistaminen korruption riskialueille ovat tarpeen.

Valtiovarainministeriö: Korruptiontorjuntaan liittyviä ohjeita valtion virastoille ja laitoksille (PDF 1,48 Mt) 

Miten kuntahallinnossa voidaan parantaa hyvää hallintoa ja torjua korruptiota? Tuloksellinen korruptiontorjunta edellyttää kokonaisvaltaista toimintamallia, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen sekä hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin. Korruptiontorjunta edistää oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun toteutumista sekä verovarojen käytön moitteettomuutta ja tuloksellisuutta.  Askelmerkkejä hyvään hallintoon – selvityksessä ehdotetaan, että kunnanvaltuustojen tulisi päättää korruptiontorjunnan toimintamallista ja -ohjelmasta, joiden avulla korruptiota voidaan torjua kunnan toiminnassa tuloksellisesti. Lisäksi tulisi luoda turvallinen ja luottamuksellinen keino ilmoittaa epäillystä korruptiosta sekä varmistaa niiden johdonmukainen ja objektiivinen tutkinta

Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa: Askelmerkkejä hyvään hallintoon - Valto (valtioneuvosto.fi) [.fi]›

Millaisia toimia voidaan toteuttaa korruptiontorjunnan vahvistamiseksi? Marraskuussa 2023 julkaistussa valtiovarainministeriön selvityksessä esitetään viisitoista toimenpide-ehdotusta korruption ehkäisemiseksi valtionhallinnossa. Ehdotuksina ovat tietoisuuden lisääminen, korruptiontorjunnan rakenteiden ja toimintatapojen riippumattomuuden varmistaminen, toimintatapojen täsmällisyys ja tehokkuus sekä korruptioepäilysten johdonmukainen ilmoittaminen esitutkintaviranomaisille. Ehdotettuja toimenpiteitä voi sisällyttää valtion virastoilla ja kunnilla jo nyt käytössä oleviin korruptioriskien havaitsemisen ja torjunnan keinoihin.

Selvityksen mukaan valtion virastoilta ja kunnilta puuttuu usein selkeät määritelmät korruptiosta ilmiönä, eikä yleisen edun vaarantumisen tai vaikutusvallan väärinkäytösten riskialueita tunnisteta riittävästi. Omaa roolia korruptiota valvovana ja torjuvana viranomaisena ei välttämättä ole määritelty, eikä selkeitä korruptionvastaisia toimintaperiaatteita tai -tapoja ole. Tietoisuus ja ymmärrys korruptiosta moninaisena ilmiönä ja siihen liittyvistä eri ilmenemismuodoista on vielä vähäistä.

Valtiovarainministeriön selvitys 2023:86: Julkisten valvontaviranomaisten roolit, riippumattomuuden turvaavat rakenteet, toimintatavat ja työkalut korruptionvastaisessa toiminnassa (PDF 792,47)

Kohti eettisempää organisaatiokulttuuria – Verohallinnon korruptionvastainen toimintapolitiikka

Tausta: Korruptionvastaista päivän tausta ulottuu vuoteen 2003, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi korruptionvastaisen yleissopimuksen. Joulukuun 9. päivä määriteltiin kansainväliseksi korruptionvastaiseksi päiväksi, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta korruption ja yleissopimuksen roolista korruption ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen sopijaosapuolikokous (COSP) kokoontuu Atlantassa 11 – 15.12.2023.

Lisätietoa korruptionvastaisesta työstä Suomessa löydät www.korruptiontorjunta.fi [.fi]› – sivustolta.


Viranomaisten ja rahanpesun ilmoitusvelvollisten operatiivista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kehitettiin

Keskusrikospoliisi, Rahanpesun selvittelykeskus 4.12.2023 

Rahanpesun selvittelykeskus perusti ilmoitusvelvollisista koostuvan FAMLIT (Finnish Anti Money Laundering Intelligence Task Force) asiantuntijaryhmän osapuolten tiedonvaihdon sekä operatiivisen yhteistyön kehittämiseksi. Asiantuntijaryhmällä on ollut kaksi päätavoitetta; konkreettinen operatiivinen yhteistyö sekä torjuntaprosessien kehittämiseen tähtäävä yhteistyö.

Tiedonvaihdon jäsentyminen ja ymmärryksen lisääminen rahanpesun torjuntaan 

FAMLIT-yhteistyöryhmään kuuluu tällä hetkellä 20 rahanpesulain mukaista ilmoitusvelvollista. Ryhmän operatiivista tiedonvaihtoa syvennettiin ottamalla käyttöön erillinen tietoturvallinen alusta, joka mahdollistaa ajankohtaisen epäilyttäviin liiketoimiin liittyvän tekotapatiedon jakamisen. Operatiivista yhteistyötä tiivistettiin muun muassa katu- ja nuorisorikollisuuden osalta, minkä avulla ilmoitusvelvolliset tunnistivat uusia toimijoita, joilla oli yhteys katujengeihin. 

Ilmoitusvelvollisten ja viranomaisten torjuntaprosesseja kehitettiin järjestämällä asiantuntijakoulutuksia eri rikosilmiöiden tunnistamiseen. Koulutustyöhön osallistui asiantuntijoita muun muassa Suojelupoliisista, Verohallinnosta, Finanssivalvonnasta ja Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutista (HEUNI). Osana FAMLIT hanketta järjestettiin 13.9.2023 rahanpesun ajankohtaisseminaari, joka keräsi yhteen 110 alan asiantuntijaa ja tarjosi katsauksen rahanpesuun liittyviin rikollisuuden ilmiöihin ja trendeihin.

Yhteistyöryhmän tulokset ja jatkosuunnitelma 

FAMLIT-ryhmän yhteistyö katujengirikollisuuden tarkastelussa onnistui hyvin. Tulokset kannustavat yhteistyöryhmää toteuttamaan vastaavanlaisia operatiivisia hankkeita myös tulevaisuudessa. Toiminnan tuloksena kehitettiin ilmoitusvelvollisten ja viranomaisten torjuntaprosesseja sekä ylläpidettiin reaaliaikaista tilannekuvaa rahanpesun lyhyellä syklillä muuttuvista tekotavoista ja rahanpesun riskeistä. Ilmoitusvelvollisilla on hankkeen jälkeen paremmat valmiudet tunnistaa epäilyttäviä liiketoimia rikoslajikohtaisesti.

Hankkeen päätyttyä Rahanpesun selvittelykeskus luopuu ryhmän puheenjohtajuudesta, mutta jatkaa yhteistyön kehittämistä ilmoitusvelvollisten johdolla vuonna 2024.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Work Help Finland -sovellus apuna ihmiskaupan torjunnassa

Julkaistu 1.12.2023

Työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunta edellyttää, että ulkomaiset työntekijät saavat tietoa Suomessa työskentelystä omalla äidinkielellään.

Suomeen saapuville ja maassa oleville ulkomaisille työntekijöille on tuotettu Work Help Finland -mobiilisovellus, joka kokoaa yhteen työntekijän oikeudet, velvollisuudet ja avuntarjoajat Suomessa. Sovellus tarjoaa tietopaketin ja keskeisiä yhteystietoja kaikkiaan 26 kielellä.

Work Help Finland -sovellus kehitettiin moniviranomaistoiminnan suunnitelmallisen johtamisen hankkeessa viime vuonna. Hanke oli osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa vuosina 2020–2023.

Idea sovelluksesta syntyi viranomaisvalvonnasta saadun palautteen perusteella. Ulkomaiset työntekijät toivoivat, että tieto työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista olisi saatavilla helposti puhelimen kautta.  

– Tiedon välittäminen on olennainen osa työperäisen hyväksikäytön ennalta estämistä ja torjuntaa, sanoo poliisitarkastaja Juha Tuovinen sisäministeriöstä.

Viranomaisten yhteistyöllä tavoitteisiin

Poliisiammattikorkeakoulu toteutti viestintähankkeen, jonka tavoite on lisätä sovelluksen tunnettuutta. Hankkeeseen liittyi laaja viranomaisten yhteistyöverkosto. Eri käyttäjäryhmien palvelupoluista laadittiin kuvaukset, joita viranomaiset voivat hyödyntää ennalta estävän toiminnan työn suunnittelussa. Viestintätarpeita tarkennettiin erillisellä kyselyllä.

– Tuotimme projektissa käytännön viranomaisviestintää tukevan työkalupakin, joka sisältää materiaaleja esimerkiksi asiakaspalveluun ja valvontakäynteihin. Kun sovelluksen yleistä näkyvyyttä saadaan lisättyä, viranomaisten lisäksi myös kansalaiset voivat tunnistaa mahdollisuutensa jakaa aihepiiriin liittyvää tietoa, toteaa Polamkin erikoistutkija Terhi Kankaanranta.

Mobiiliviestintä-hanketta rahoitti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma ja ohjasi sisäministeriö.

Lisätiedot:

Poliisitarkastaja Juha Tuovinen, sisäministeriö, p. 0295 488 364, juha.tuovinen@gov.fi
Erikoistutkija Terhi Kankaanranta, Poliisiammattikorkeakoulu, p. 0295 483 811, terhi.kankaanranta@poliisi.fi

Mobiiliviestintä-hanke Polamkin verkkosivuilla [.fi]›
Work Help Finland Maahanmuuttoviraston sivuilla [.fi]›


Työperäistä hyväksikäyttöä ehkäistään jakamalla tietoa reilusta työelämästä

Verohallinto 17.11.2023

Verohallinto on mukana levittämässä tietoisuutta reilusta työelämästä ulkomaalaisille työntekijöille. Tietoa jaetaan asiakkaita kohdatessa, mutta myös Facebookin kautta kohdennetusti. Kun työntekijä tuntee oikeutensa, on hänellä pienempi riski joutua harmaata taloutta harjoittavan työnantajan työperäisen hyväksikäytön kohteeksi.

Viranomaisten valvonnassa on tullut eteen tilanteita, joissa Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia työntekijöitä on joutunut työperäisen hyväksikäytön uhriksi. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi työnantajan teettämät ylipitkät työpäivät tai alipalkkaus.

Halusimme lisätä työtekijöiden tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ulkomaalaisille työntekijöille koottiin tietopaketti Work Help Finland -nimiseen mobiilisovellukseen. Sovelluksen ansiosta työntekijälle tärkeä tieto ja tukikanavat on helposti saatavana.

Work Help Finland -sovelluksessa on luotettavaa ja ajantasaista tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista heidän omalla kielellään. Kielivalikoimassa on 26 Suomessa eniten puhuttua vierasta kieltä. Sovellus on ladattavissa Google Play kaupasta ja Apple Storesta. Se on maksuton ja helppo ottaa käyttöön.

Verohallinto on mukana torjumassa työperäistä hyväksikäyttöä

Ennalta estävä työ on osa Verohallinnon harmaan talouden torjuntaa. Työntekijöille heidän oikeuksistaan kertominen on osa tätä työtä.

  • Ulkomaalaisen työntekijän voi olla vaikea puuttua itse työnantajan väärinkäytöksiin tai hän ei tunne lainsäädäntöä riittävän hyvin. Usein myös kielitaidon puute voi vaikeuttaa omien oikeuksien huolehtimisesta, Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaava apulaisjohtaja Tarja Valsi

Syksyn aikana Work Help Finland -mobiilisovellusta on markkinoitu paikoissa, joissa viranomaiset kohtaavat ulkomaalaisia työntekijöitä, muun muassa satamissa, lentokentällä ja eri viranomaisten asiakaspalvelupisteissä.

Myös Verohallinnon valvontakäynneillä ja verotarkastuksilla sekä erilaisissa valvontatapahtumissa ja asiakaspalvelupisteissä jaetaan tietoa sovelluksesta ulkomaalaisille työntekijöille.

  • Olemme levittäneet tietoisuutta Work Help Finland -sovelluksesta myös Facebookin kautta. Kohdensimme mainoksia romanian, ukrainan, vietnamin ja viron -kielisten, Suomessa olevien henkilöiden Facebook-tileille. Mukana oli kehotus välittää viestiä edelleen heidän tuttavilleen, jotka harkitsevat tulevansa töihin Suomeen, viestintäsuunnittelija Riikka Kohtamäki

Syksyn Facebook-kampanjalla saavutettiin 90 870 näyttökertaa ja sen tavoitti 22 542 eri henkilöä. Work Help Finland -sovellukselle saimme kaikkiaan 257 uutta käyttäjää.

Kohdennettu kampanja toteutettiin Facebookissa myös vuoden 2022 kesällä, jolloin sovellus oli juuri valmistunut. Silloin näyttökertoja kertyi 96 092 kappaletta 22 357 eri käyttäjälle ja sovelluksen otti käyttöön 352 henkilöä.

Work Help Finland -mobiilisovellus kehitettiin poliisiammattikorkeakoulun vetämässä viranomaisyhteistyöhankkeessa. Hanke toteutettiin osana harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.

Sovellus on ladattavissa:
Apple AppStore [.fi]›
Google Play -kauppa [.fi]› 

Lisätietoa:
Work Help Finland -sovellus apuna ihmiskaupan torjunnassa - Sisäministeriö (intermin.fi) [.fi]›
Work Help Finland -sovellus | Maahanmuuttovirasto (migri.fi) [.fi]›


Työsopimuslakiin lisättiin kokonaisharkinta selkeyttämään työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvetoa

Lähde: TEM 13.11.2023

Työsopimuslain muutos 1.7.2023 antaa lain soveltajille apuvälineitä erityisesti työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehtävän työn väliseen rajanvetoon. Tavoitteena on estää työsuhteen naamiointia muuksi kuin työsuhteeksi sekä vähentää työelämän epävarmuutta. 

Työsuhteen tunnistaa siitä, että työntekijä sitoutuu sopimuksen perusteella tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajalle. Työtä tehdään työnantajan lukuun eli hyödyksi ja työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työtä tehdään myös aina vastiketta eli korvausta vastaan. Kaikkien työsopimuslaissa säädettyjen tunnusmerkkien tulee täyttyä, jotta kyseessä on työsuhde.

Työelämä on nykyään yhä monimuotoisempaa, ja työnteon kirjo on laajentunut. Aina työsuhteen perustunnusmerkkien tarkastelun jälkeenkään ei ole selvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai itsenäisessä asemassa yrittäjänä. Työsopimuslain soveltamisalasäännöstä täsmennettiin lisäämällä siihen säännös kokonaisharkinnan tekemisestä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa. Muutos helpottaa esimerkiksi työnteon osapuolia ja viranomaisia tekemään rajanvetoja työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välillä.

Kokonaisharkinta auttaa rajanvedossa

Tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo voidaan arvioida kokonaisharkinnalla, jossa otetaan huomioon:

  • työn tekemisen ehdot
  • olosuhteet, joissa työtä tehdään
  • osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta
  • muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.

Ratkaisu työsuhteen ja yrittäjyyden välillä tehdään kaikkien työn tekemiseen ja teettämiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Työntekosuhdetta ei näin ollen voi nimetä yrittäjäsuhteeksi, jos työnteon olosuhteet eivät todellisuudessa vastaa tätä nimikettä.  

Ratkaisulla merkitystä oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta

Työsuhteessa olevalle työntekijälle kuuluvat kaikki työlainsäädännöstä johtuvat oikeudet, muun muassa oikeus palkalliseen vuosilomaan ja irtisanomissuoja. Yrittäjänä tehtävään työhön liittyy yleensä suurempi vapaus, mutta sitä kautta myös vastuu omasta toimeentulosta ja yrittäjyyteen kuuluvien velvollisuuksien hoitamisesta. Työsuhteen ja yrittäjyyden rajanvedolla on laaja-alaiset vaikutukset myös esimerkiksi eläkkeiden ja sosiaaliturvan oikeanlaiseen määräytymiseen ja maksamisvastuuseen. 

Työsopimuslain muutos toteutettiin osana Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmaa.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Vakavaan alipalkkaukseen perustuvaa työntekijöiden hyväksikäyttöä selvitetty

Lähde: Oikeusministeriö 16.10.2023

Työntekijöihin voi kohdistua monia hyväksikäytön ja epäasiallisen kohtelun muotoja työelämässä. Yksi tällainen hyväksikäytön muoto on alipalkkaus. Haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti monet ulkomaalaistaustaiset työntekijät, jotka eivät tunne suomalaisia työehtoja ja työntekijöiden oikeuksia.

Turun yliopiston ja HEUNIn tutkijat ovat oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvittäneet harmaan talouden torjunnan toimenpiteenä vakavaan alipalkkaukseen perustuvaa työntekijöiden hyväksikäyttöä. Keväällä valmistuneessa selvityksessä arvioitiin erityisesti sitä, kuinka vakavaan alipalkkaukseen olisi mahdollista reagoida voimassa olevin rikoslain säännöksin ja pitäisikö rikoslakia kehittää, jotta alipalkkaukseen pystyttäisiin puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Arvioinnin kohteena olivat muun muassa aihetta koskeva rangaistussääntely ja sen soveltaminen, rikosten vanhentumisajat ja oikeushenkilön rangaistusvastuu.

Selvityksessä päädyttiin esittämään erinäisiä lyhyen ja pitkän tähtäimen keinoja ja suosituksia. Osa niistä koskee laintulkintoja ja lainsäädännöllisiä kysymyksiä, osa tosiasiallisia toimenpiteitä kuten työntekijöiden oikeuksiaan koskevan tietoisuuden parantamista sekä viranomaisten yhteistyön ja koulutuksen kehittämistä. Esimerkiksi sujuvaa ja oma-aloitteista tiedonvaihtoa työperäistä hyväksikäyttöä kohtaavien ja selvittävien viranomaisten välillä on selvityksen mukaan edelleen kehitettävä. Lisätutkimusta tarvitaan esimerkiksi siitä, miten esitutkintaviranomainen käsittelee tietoonsa tulleet alipalkkaukseen ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät ilmoitukset.

Petteri Orpon hallitusohjelmassa (s. 204–205) on kirjauksia selvityksessä käsitellyistä teemoista. Ne koskevat muun muassa työrikossääntelyä, viranomaisvalvonnan tehostamista, resursseja sekä viranomaisten yhteistyömahdollisuuksien parantamista muun muassa tiedonvaihtoa kehittämällä.

Rikosoikeudellinen selvitys: Vakavaan alipalkkaukseen perustuva työntekijöiden hyväksikäyttö ja siihen reagointi (PDF 1,34 Mt)

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023 ─ Vahva ja välittävä Suomi (PDF 1,37 Mt)


Selvitys verotarkastustoiminnan toimivaltuuksien riittävyydestä Verohallinnossa ja Tullissa

Lähde: Valtiovarainministeriö 21.8.2023

Verohallinnolla ja Tullilla on muuttuneessa toimintaympäristössä tarve nykyistä laajemmille toimivaltuuksille todisteiden turvaamiseksi verotarkastuksessa. Uudet toimivaltuudet voisivat tulla sovellettaviksi harmaan talouden verotarkastuksiksi luokitelluissa tarkastuksissa, joissa epäillään vakavaa vero- tai tullilainsäädännön rikkomista. Uusien toimivaltuuksien edellytyksistä säädettäisiin tarkkarajaisesti lailla. Valtiovarainministeriön koordinoima selvitys Verohallinnon ja Tullin suorittaman verotarkastuksen toimivaltuuksien nykytilasta ja kehitystarpeista on valmistunut.

Toimivaltuuksien muutostarpeita ja riittävyyttä arvioitu

Valtiovarainministeriön selvitys on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman 2020–2023 osahanke, jonka tarkoituksena on ollut arvioida Verohallinnon ja Tullin nykyisten verotarkastuksessa käytettävissä olevien toimivaltuuksien riittävyyttä selvittää harmaan talouden toimintaa.

Verohallinnon ja Tullin nykyiset verotarkastuksessa käytettävissä olevat toimivaltuudet perustuvat pitkälti verovelvollisen selvittämis- ja myötävaikutusvelvollisuuteen, mikä ei harmaan talouden kohteissa riittävällä tavalla turvaa viranomaisten luotettavaa ja ajantasaista tiedonsaantia verotarkastuksen toteuttamiseksi. Nykyiset toimivaltuudet tarvittavan verotarkastusaineiston hankkimiseksi ovat rajatummat kuin useilla muilla hallinnollista valvontaa ja tarkastusta tekevillä viranomaisilla. Myös kansainvälinen vertailu osoittaa, että useissa maissa Verohallinnon ja Tullin toimivaltuudet ovat Suomea laajemmat.

Riittävät toimivaltuudet harmaan talouden torjunnan työkaluina

Uusina toimivaltuuksina esitetään harkittaviksi vero- ja tulliviranomaisen nimenomaista oikeutta verotarkastuksen suorittamiseen, materiaalien etsintään, jäljentämiseen ja haltuunottoon sekä Verohallinnolle oikeutta selvittää todisteiden turvaamiseksi luonnollisen henkilön henkilöllisyys.

Selvityksen mukaan laajemmista toimivaltuuksista voitaisiin säätää erillislailla, jossa toimivaltuuksien käyttö kytkettäisiin ainoastaan epäiltyjen vakavien vero- ja tullilainsäädännön rikkomisten tilanteisiin. Uudet toimivaltuudet tulee nähdä selvästi rajattuna poikkeusmenettelynä harmaan talouden verotarkastuksia varten. Toimivaltuuksien laajentamisen tavoitteena ei olisi muuttaa nykyistä, säännönmukaista verotarkastusmenettelyä, eikä sitä lähtökohtaa, että verotarkastuksen tulisi myös jatkossa perustua tarkastettavan kohteen myötävaikutusvelvollisuudelle.

Mahdolliset linjaukset käynnistyvällä hallituskaudella

Verohallinnolle ja Tullille harmaan talouden verotarkastuksissa kaavailtujen uusien toimivaltuuksien käyttöönotto edellyttäisi lainsäädäntömuutoksia. Linjaukset lainsäädäntöhankkeen toteuttamisesta sekä mahdolliset jatkoselvitykset tulevat tehtäviksi pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella.

Lue lisää: harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmasta


Työsuojeluviranomainen sai uusia keinoja puuttua alipalkkaukseen 

Lähde: STM 27.6.2023 

Työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa laajennettiin 1.6.2023 alkaen siten, että työnantajalle voidaan antaa kirjallinen kehotus ja velvoittava hallintopäätös sekä uhkasakko. Näin voidaan toimia tilanteissa, jotka koskevat työnantajan velvollisuutta maksaa lain ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat yksiselitteiset ja palkanmaksun laiminlyönnistä aiheutuva haitta on vähäistä suurempi.

Lisäksi alipalkkaukseen puuttumista tehostettiin laajentamalla työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus poliisille koskemaan myös rikoslain 36 luvun mukaisia petos- ja kiskontarikoksia. Rikosilmoitusvelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on, että poliisin esitutkinnassa otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon alipalkkaukseen soveltuvat rikostunnusmerkistöt.

Lakimuutosten tavoitteena on tehostaa työntekijöiden palkkausta koskevien säännösten noudattamista työmarkkinoilla ja turvata työntekijöiden asemaa laajentamalla työsuojeluviranomaisen valvontatoimivaltuuksia. Tavoitteena on myös ehkäistä sellaisten työmarkkinoiden muodostumista, joissa palkkauksen vähimmäistason noudattamista laiminlyödään merkittävästi. Tavoitteena on osaltaan myös harmaan talouden tehokkaampi torjunta.

Lakimuutoksista tarkemmin:

336/2023 Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta (PDF 105 kt) 
Hallituksen esitys 303/2022 vp [.fi]›

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Elintarvikeketjun rikoksia torjutaan yhteistyönä – rajat ylittävä tavaraliikenne pilottikohteena

Lähde: Tulli ja Ruokavirasto 12.6.2023

Elintarvikepetokset ovat kansainvälinen ilmiö, johon liittyy järjestäytynyttä rikollisuutta. Arvioiden mukaan elintarvikepetokset aiheuttavat Euroopan unionille vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023 elintarvikepetokset on luokiteltu osaksi kansainvälistä petosrikollisuutta. Elintarvikepetosten torjumiseksi käynnistettiin vuonna 2021 Ruokaviraston ja Tullin yhteistyöprojekti, joka päättyi maaliskuussa 2023. Yhteistyöprojektissa kehitettiin elintarvikepetosten torjuntaan maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä. Tulokset olivat menestyksekkäitä.

Hankkeen toteuttaminen

Hankkeessa keskeisessä asemassa oli molempien viranomaisten erityisosaamisen hyödyntäminen ja nopea tiedonvaihto elintarvikeketjuun liittyvien viranomaisten välillä. Sujuva yhteistyö viranomaisten välillä sekä pilotin eri vaiheiden suunnittelu- ja toteutustyö vaati uudenlaista yhteydenpitoa ja sitoutumista sekä Tullissa että Ruokavirastossa.

Yhteistyön ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi Ruokaviraston ja kuntien elintarvikevalvonnan kanssa tehtiin yhteinen tehovalvontapilotti, joka kohdistettiin mausteiden, tuoreiden marjojen ja lihatuotteiden maahantuontiin. Pilotti toteutettiin touko-syyskuussa 2022, ja siihen osallistui eri toimintayksiköitä Tullista, Ruokavirastosta ja kuntien elintarvikevalvonnasta. Pilotin tarkoituksena oli selvittää, miten eri viranomaisten valvonta, rikostorjunta sekä yhteistyö sujuvat. Lisäksi haluttiin testata, miten jo olemassa olevat ohjeet ja prosessit toimivat.

Hankkeen johtopäätökset

Tehovalvontapilotissa onnistuttiin yhdistämään eri viranomaisten osaaminen tehokkaasti ja tuottamaan uutta tietoa elintarvikkeisiin liittyvän rikollisuuden ehkäisemisestä sekä paljastamisesta. Tulosten perusteella molempien organisaatioiden erityisosaaminen sekä nopea tiedonvaihto Tullin, Ruokaviraston ja kuntien valvontaviranomaisten välillä lisää merkittävästi elintarvikepetosten torjunnan vaikuttavuutta maan rajat ylittävässä tavaraliikenteessä.  Pilotin aikana selvitettiin kuntien elintarvikevalvonnan vihjeiden sekä Tullin omien havaintojen perusteella useita elintarvikkeiden maahantuontiin.

Hankkeen onnistumisen edellytyksenä oli Tullin ja Ruokaviraston eri yksiköiden ja osastojen sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen eli elintarvikepetosten valvontaan, tunnistamiseen, torjuntaan ja paljastamiseen. Lisäksi projekti edellytti selkeää näkemystä siitä, millä tavoin elintarvikepetoksia jatkossa torjutaan ja paljastetaan yhteistyössä elintarvikeketjuun liittyvien viranomaisten kesken. Avainasemassa olivat tehokas tietojenvaihto, prosessien yhdenmukaistaminen eri viranomaisten välillä sekä tavoiteorientoitunut ja ratkaisukeskeinen työilmapiiri. Hankkeen aikana Tullin projektipäällikkö ja Ruokaviraston erityisasiantuntija järjestivät lukuisia maan rajat ylittävän elintarvikeketjun rikollisuutta koskevia koulutustilaisuuksia.

Hanke on saanut sekä kotimaista että kansainvälistä huomiota

Tulli ja Ruokavirasto ovat esitelleet yhteistyöhanketta sekä sen tuloksia useissa kotimaassa järjestetyissä tapahtumissa. Yhteistyöhankkeesta julkaistiin myös artikkeli Maailman Tullijärjestön (World Customs Organization) virallisessa lehdessä. Kesällä 2023 Tullin ja Ruokaviraston hanke esitellään kansainvälisesti Euroopan unionin kemistiseminaarissa Saksassa.

Tehostamalla yhteistyötä kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla eri viranomaisten välillä voidaan tulevaisuudessa saavuttaa entistäkin parempia tuloksia elintarvikeketjun rikollisuuden paljastamisessa.

Hankkeen loppuraportti (PDF 730 kt) 


Valuviat veronumerorekisterissä

Lähde: Verohallinto 17.4.2023

Suomessa on ollut voimassa veronumeroa koskeva lainsäädäntö jo yli kymmenen vuoden ajan. Verohallinnolla on pitkältä ajalta kokemusta veronumeron ja julkisen veronumerorekisterin käytöstä sekä veronumeromenettelyyn liittyvistä haasteista. Tämän vuoksi Verohallinnolla on kykyä arvioida vastaavan lainsäädännön soveltuvuutta muille toimialoille rakennus- ja laivanrakennusalojen lisäksi.

Mitä käytännön vaikutuksia?

Veronumeron käyttöönotto 1.1.2012 rakennusalalla oli ponnistus kaikille asianosaisille, niin viranomais- kuin yksityissektorin toimijoille. Toisaalta tunnistekortti oli ollut jo vaatimuksena yhteisellä rakennustyömaalla työturvallisuuslain mukaisesti ennen veronumerolainsäädäntöä. Työmaan päätoteuttajalle tuli uusi velvoite tarkistaa henkilöiden merkintä julkiseen veronumerorekisteriin ennen työskentelyn alkua. Tämä tehtiin alkuvaiheessa usein manuaalisesti, mutta nykyisin tarkistus tehdään yhä useammin rajapinnan kautta ohjelmistojen toimesta.

Erityisesti ulkomaisille työntekijöille veronumerolainsäädäntö toi mukanaan konkreettisen muutoksen aiempaan. Työntekijän tulee Suomeen saavuttuaan asioida Verohallinnon toimipisteessä, josta hän saa veronumeron ja hänet voidaan merkitä veronumerorekisteriin. Asiointi pitää tehdä henkilökohtaisesti ennen työskentelyn aloittamista työmaalla, jos henkilölle ei entuudestaan ole suomalaista henkilötunnusta. Poikkeuksen tähän muodosti koronapandemian aiheuttama väliaikaismenettely, jonka voimassaoloaikana veronumeroita annettiin sähköisessä menettelyssä ilman kasvokkain tunnistamista ns. Verohallinnon keinotunnuksen avulla.

Mitä veronumero ja rekisterimerkintä käytännössä tarkoittavat?

Veronumero tarkoittaa, että henkilö on merkitty Verohallinnon järjestelmään. Verohallinnon järjestelmä muodostaa henkilölle veronumeron. Tämän jälkeen henkilö tai hänen työnantajansa tai esimerkiksi yhteisen rakennustyömaan päätoteuttaja voi pyytää merkintää veronumerorekisteriin joko rakennusalan tai laivanrakennusalan (tai molempien) työntekijänä. Kuka tahansa voi tarkistaa henkilön nimen ja veronumeron perusteella, onko hänellä voimassa oleva merkintä veronumerorekisterissä.

Veronumero ja merkintä veronumerorekisteriin tarkoittaa käytännössä, että henkilö on tunnistettu ja Verohallinnolla on ainakin jokin tieto hänen työskentelystään Suomessa. Veronumerorekisteri ei sen sijaan kerro esimerkiksi sitä, onko henkilöllä Suomessa työskentelyn oikeuttavaa oleskelulupa eli työnteko-oikeus, henkilön työskentelypaikkaa, onko palkanmaksu ilmoitettu tulorekisteriin tai onko henkilö ylipäätään enää Suomessa. Tästä syystä esimerkiksi rakennusalalle on erikseen säädetty kuukausittainen rakentamisen tiedonantovelvollisuus yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevien työntekijätiedoista.

Edellytyksiä toimivalle veronumerolainsäädännölle

Mietittäessä veronumerolainsäädännön laajentamista muille toimialoille, tulee ottaa huomioon erilaisia perusedellytyksiä halutuista lopputulemista.  Rakennus- ja laivanrakennusalalla työmaa on rajattu, pääsy on tyypillisesti rajoitettu ja työmaa on 3. osapuolen hallinnoima. Lisäksi työmaille on ominaista aliurakointi ja työvoiman vaihtuvuus sekä ulkomaisen työvoiman käyttö. Viranomaisvalvonnan kohdentaminen työmaille on käytännössä helppo toteuttaa, sillä samalla valvontakäynnillä voidaan valvoa jopa satoja työntekijöitä ja toisaalta työmaista on olemassa ennakkotieto.

Muilla aloilla haasteita tuo työmaiden sijainnin vaihtuvuus. Henkilöiden tavoitettavuus voi olla ongelmallista työmaan sijainnin tai työskentelyaikojen epävarmuuden takia. Valvontaresurssien käyttö ei ole tehokasta, jos valvontakäynnillä valvottavia työntekijöitä on hyvin vähän. Lisäksi paikan päällä tilaa hallinnoiva taho on myös intressiosapuoli työntekijän lisäksi. Veronumerorekisteri tarvitsee rinnalleen muita vertailutietoja, joiden avulla todellista työskentelyä voidaan arvioida. Suuri osa työntekijöistä voi olla jo valmiiksi Verohallinnon asiakasrekisterissä, ja tietotarve koskee nimenomaan todellisesta työskentelystä.

Verohallinto on ollut omissa arvioissaan kriittinen veronumerolainsäädännön laajentamisesta muille toimialoille. Valvonnan tehostamiseen voidaan löytää muita veronumerolainsäädäntöä kevyempiä keinoja. Esimerkiksi Verohallinnon asiakastietojärjestelmään kuuluminen voidaan tarkistaa verokortista tai muusta Verohallinnon myöntämästä asiakirjasta. Vaikuttavuuden kannalta tehokkaampaa voisi olla esimerkiksi säätää tietyillä toimialoilla velvollisuus dokumentoida työntekijöiden, alihankkijoiden ja itsenäisten työnsuorittajien työskentely. Tällainen dokumentointi lisäisi läpinäkyvyyttä, helpottaisi kontrollia työskentelyn ja laskutuksen arviointiin ja voisi myös olla hallinnollisen taakan näkökulmasta kevyempi toteuttaa.

Verohallinto on saanut muilta viranomaisilta palautetta, jonka mukaan veronumerolainsäädäntö on saattanut jopa edesauttaa maahantulosäännösten kiertämistä. Tämä on asia, joka tulisi ottaa huomioon mahdollisten lakimuutosten valmistelussa.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Kasvihuoneteollisuuden ulkomainen työvoima Närpiön seudun voimavarana ja haasteena: Alueellinen resilienssi ja työperusteinen maahanmuutto

Lähde: Siirtolaisuusinstituutti / Mika Raunio 17.4.2023

Siirtolaisuusinstituutin tutkimusryhmä selvitti Pohjanmaan kasvihuoneteollisuuden ulkomaisen työvoiman käyttöä sekä alueen kyvykkyyttä rekrytoida ja vastaanottaa nopeasti kasvavaa ja laajamittaista työperäistä maahanmuuttoa maaseutumaisella alueella.

Tutkimuksen viitekehys oli alueellinen resilienssi, joka viittaa alueen kykyyn mukautua pitkäaikaiseen kehitystä haittaavaan stressitekijään työvoimapulaan ja kykyyn palautua kehityksessä ilmenneestä häiriöstä, joilla tarkoitetaan työperusteisen maahanmuuton kumuloituneita haasteita.

Ulkomainen työvoima mahdollistaa paikallisen teollisuuden kehityksen maaseudulla, mutta vaatii kyvykkyyttä reagoida nopeasti esiin nouseviin haasteisiin

Tutkimus tarkastelee Närpiön seudun (Närpiö, Korsnäs, Kaskinen) kasvihuoneteollisuuden ulkomaista työvoimaa työmarkkinoiden, palvelujen ja ryhmien välisten suhteiden näkökulmista. Närpiön seudun kunnat ovat pieniä (n. 13 000 hlö), mutta vieraskielisten osuus on lähes yhtä suuri kuin pääkaupunkiseudulla.  Ulkomaiselle työvoimalle on ominaista vähäinen koulutus ja kielitaidon puute, mikä asettaa heidät potentiaalisesti haavoittuvaan asemaan. Tämä olisi huomioitava kansallisen työperusteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteissa.

Seudun sopeutumiskyky pitkäaikaiseen työvoimapulaan on ollut hyvä, mutta nopeasti kasvaneen työperusteisen maahanmuuton kasautuvia haasteita ei ole riittävän ajoissa kyetty ennakoimaan ja tuomaan ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Resilienssi ennakointina ja haasteisiin reagointina ei estänyt ”häiriön” syntymistä nopeasti kasvaneen vietnamilaisyhteisön kohdalla, josta esimerkkeinä ilmi tullut kiskonta ja julkisten palveluiden haasteet.  ”Häiriö” näkyi mediassa ja alueella käydyn keskustelun sävyn muutoksena menestystarinasta huolestuneeksi ja ongelmakeskeiseksi, vaikka sinänsä ongelmat koskivat vain osaa tulijoista.

Selvitys korostaa alueellisen ja paikallisen osaamisen kehittämistä työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja palvelujen järjestämiseksi

Raprotissa esitetään kehittämisehdotuksia vastaanottokyvyn vahvistamiseksi myös nopeasti muuttuvissa tilanteissa (resilienssi).  Ehdotuksissa korostuvat aiemmin tehtyjen kansalliseen viranomaisvalvontaan ja lupakäytäntöihin painottuvien ehdotusten sijaan alueellisten toimijoiden osaamisen ja toimintatapojen kehittäminen.

Kehittämiskokonaisuuksia ovat

    • Tiedolla johtaminen eli alueellinen ennakointi ja riskien arviointi, niin työperäiseen hyväksikäytön ehkäisemiseksi kuin uusien asukkaiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi.
    • Osaamisen ja tiedon lisääminen viranomaistyössä (kansallisen osaamiskeskuksen tarpeen selvittäminen), työnantajien parissa (vastuullisen rekrytoinnin käytännöt) sekä ulkomaisten työntekijöiden kohdalla (työelämäoikeudet ja yhteiskuntaorientaatio).
    • Osallisuus ja eriytymiskehityksen estäminen. Rinnakkaiselo ei riitä, vaan elävä yhteys yhteiskuntaan ja paikallisiin yhteisöihin on tärkeä tekijä myös erilaisten hyväksikäytön tapojen kitkemiseksi.

Aineisto koostuu muun muassa viranomaisten, järjestöjen, työnantajien ja työntekijöiden haastatteluista (N=51).

Alueellinen resilienssi ja työperusteinen maahanmuutto: Kasvihuoneteollisuuden ulkomainen työvoima Närpiön seudulla [.fi]›

Lue lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta


Kansallisten viranomaisten yhteistyötä kansainvälisissä turvaamis- ja täytäntöönpanotoimissa on selvitetty

Lähde: Verohallinto 20.3.2023

Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti kansallisten viranomaisten toimintaketjua tilanteissa, joissa verorikoksen taloudellisten seuraamusten - kuten rikoshyödyn menettämisseuraamuksen ja vahingonkorvauksen – turvaaminen ja täytäntöönpano edellyttää kansainvälistä oikeusapua. Selvitys koskee verorikoksia ja rikosnimikkeitä, joissa rikos kohdistuu julkiseen talouteen. Näiden aiheuttamasta vahingosta Verohallinto ja Tulli voivat vaatia vahingonkorvausta asianomistajina.

Kansainvälinen oikeusapu toimii vastavuoroisuusperiaatteella

Selvityksen kannalta keskeisiä kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia ovat EU:n jäädyttämis- ja konfiskaatioasetus ja jäädyttämispuitepäätös, EU:n konfiskaatiodirektiivi, EU:n perintädirektiivi, pohjoismaiset verotusta ja tuomioiden täytäntöönpanoa koskevat sopimukset sekä yleissopimukset, esimerkiksi terrorismin rahoituksen tai rahanpesun torjunnasta ja niistä syntyneen rikoshyödyn poisottamisesta.  Oikeusapua voidaan myös pyytää ja antaa vastavuoroisuusperiaatteella kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain nojalla. Työryhmässä keskusteltiin EU:n komission konfiskaatiodirektiivi-ehdotuksesta, jonka tavoitteena on kehittää välineitä vakavan järjestäytyneen rikollisuuden rikoshyödyn poisottamiseksi. Direktiivi-ehdotus sisältää muun muassa menettämisseuraamusta koskevien kansallisten lainsäädäntöjen harmonisointia ja uusia viranomaisyhteistyöverkostoja.

Selvitys nostaa esille yhteistyön ja lainsäädännön kehittämistarpeita

Työryhmän viranomaisyhteistyötä koskevissa suosituksissa korostetaan operatiivisen toiminnan ajoitusta, riittävää resurssointia ja yhteistä koulutusta osaamisen kehittämiseksi kansainvälisten tapausten hoitamiseen. Kansainvälisten yhteisöjen (EU, OECD) hankkeisiin osallistuminen kehittää asiantuntemusta muiden valtioiden ratkaisuista sekä rikoshyödyn kätkemisen ja paljastamisen uusista ilmiöistä. Työryhmän ehdotukset lainsäädännön kehittämiseksi koskevat rikoslain rahanpesu- ja menettämisseuraamussääntelyä.

Selvitys on Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman hanke vuosina 2020─2023. Hankkeen työryhmässä olivat mukana ulosottolaitos, Oikeusrekisterikeskus, syyttäjälaitos, oikeusministeriö, poliisi, Tulli ja Verohallinto.

Lue lisää Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmasta


Ulkomaisen työvoiman rekisteröintimenettelyihin liittyy haasteita ja riskejä

Lähde: Verohallinto 9.3.2023

Suomessa on todettu tarve ulkomaiselle työvoimalle. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyy erilaisia intressejä ja paljon sääntelyä. Työperäisen maahanmuuton käsittelyyn eri viranomaisissa vaikuttavat muun muassa lähtövaltio, oleskelun suunniteltu kesto, työtä koskevan sopimussuhteen luonne sekä työtehtävät. Sääntelyllä ja viranomaismenettelyillä pyritään turvaamaan niin yksilöitä, yhteisöjä kuin yhteiskuntaakin. Terve elinkeinoelämä ja reilut työmarkkinat ovat kaikkien yhteinen etu. Ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintimenettelyistä ja niiden kehittämistarpeista on valmistunut selvitys.

Rekisteröintimenettelyyn liittyvät ongelmat ja riskit

Hyvinvointiyhteiskunnan tietohallinto perustuu julkisiin perusrekistereihin, joiden oletetaan sisältävän ajantasaista ja oikeansisältöistä tietoa yksilöistä ja yrityksistä. Virheellinen tai puutteellinen tietosisältö voi aiheuttaa merkittävää ja laaja-alaista haittaa niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Ulkomaalaisen tiedot voi rekisterinpitäjän lisäksi tallentaa väestötietojärjestelmään Verohallinto ja Maahanmuuttovirasto. Selvityksessä tuotiin esille, että rekisterien sisällön oikeellisuuteen, kattavuuteen ja ajantasaisuuteen liittyy ongelmia, samoin kuin viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon rekisterimerkintöihin liittyvistä havainnoista. 

Työryhmän selvityksessä ilmeni, että vaikka rekisteröinnin kriteerien täyttyminen perustuu samaan lainsäädäntöön, on jokaisella viranomaisella omat itsenäiset ohjeet, menettelyt ja käsittelyaika. Kaikkea rekisteröinnin yhteydessä kerättävää tietoa ei tallenneta rekisteriin rakenteellisessa muodossa, mikä vaikeuttaa tietojen analysointia ja jälkivalvontaa. Viranomaisilla ei myöskään ole yhteneviä ohjeita ja toimintamalleja asiakirjojen aitouden tutkintaan ja tietojenvaihtoon, joka selittyy osin viranomaisten toimivallalla, tehtävällä ja salassapitoon liittyvällä sääntelyllä. Myöskään koordinaatiovastuuta ei ole tällä hetkellä millään viranomaisella. Riskinä on, että havaittu virhe, puute tai väärinkäyttö jää vain havainnon tehneen viranomaisen tietoon, eikä haittaa ole siten mahdollista rajata ja minimoida havainnon perusteella.

Ongelmiin pureudutaan uusilla ratkaisuehdotuksilla

Viranomaisten tehtävien, toimivallan ja menettelyjen on aina perustuttava lakiin. Tästä syystä työperäiseen maahanmuuttoon, rekisteröintiin ja valvontaan vaikuttavia riskejä ei voida korjata yksin viranomaisten toimintaa kehittämällä. Lainsäädännössä viranomaisen toimivaltaan tehdyt rajaukset vaikuttavat viranomaisen mahdollisuuteen puuttua erilaisiin kilpailuun vaikuttaviin väärinkäytöksiin. Tietojenvaihtoon liittyvät rajaukset lisäävät hallinnollista taakkaa, kun sama tieto ja selvitys on annettava usealle viranomaiselle. Rajaukset myös vaikeuttavat viranomaisten välistä yhteistyötä ja heikentävät viranomaistoiminnan tehokkuutta, silloin kun havaintoa ei voida oma-aloitteisesti saattaa toisen viranomaisen tietoon.

Viranomaisten toiminnan kannalta ensisijaisen tärkeää on tietää ja tunnistaa henkilöt, joilla on paitsi oikeuksia, myös velvollisuuksia ja vastuita Suomeen tai Suomessa tapahtuvaan toimintaan liittyen. Viranomaisilla tulisi olla käytössään tehokkaat keinot havaita julkisiin perusrekistereihin liittyviä virheitä, puutteita ja väärinkäytöksiä, sekä mahdollisuudet puuttua niihin itse tai jakaa havainto edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle.

Selvityksen perusteella on esitetty toimenpide-ehdotuksia:

  • Viranomaisten välistä tietojenvaihtoa kehitetään poistamalla lainsäädännöllisiä esteitä ja kehittämällä viranomaisten tietojärjestelmiä
  • Luodaan yhtenäiset menettelyt ja selkiytetään vastuita
  • Yhteiskunnan perusrekistereiden luotettavuuden takaaminen
  • Luodaan kokonaisvaltainen riski- ja vaikutusarvio työperäisestä maahanmuutosta 

Hankkeesta

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaan lisättiin syksyllä 2022 uusi poikkihallinnollinen selvityshanke, jossa selvitettiin ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintimenettelyä ja siihen liittyviä kehitystarpeita. Kyseessä oli jatkotyö Verohallinnon identiteettien väärinkäytös- ja palautuspetoshankkeelle. Työryhmän selvitys laadittiin tiukassa aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä laajalla viranomaiskokoonpanolla.


Aggressiivisen verosuunnittelun tutkimustoiminnan laajentamista selvitettiin

Lähde: Valtiovarainministeriö 27.2.2023

Valtiovarainministeriön selvitys aggressiivisen verosuunnittelun riippumattoman tutkimustoiminnan laajentamisesta on valmistunut. Yksi selvityksessä esille tuotu vaihtoehto on määräaikainen aggressiivisen verosuunnittelun tutkimuksen pilottihanke Verohallinnon Asiakkuusyksikössä. Nykyistä organisoidummasta ja keskitetystä aggressiivisen verosuunnittelun tutkimustoiminnasta saataisiin uutta tietoa ilmiöiden yhteiskunnallisista vaikutuksista päätöksenteon tueksi. Lisäksi uuden tiedon tuottaminen tukisi ilmiöiden torjuntaa.

Tutkimustoiminnan laajentamista kartoitettiin

Valtiovarainministeriön selvitys on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman osahanke, jonka tarkoituksena on ollut selvittää aggressiivista verosuunnittelua koskevan riippumattoman tutkimustoiminnan harjoittamiseen sopivaa tahoa sekä tehtävän vaatimia resursseja. Selvityksessä on arvioitu verotutkimusta harjoittavien tahojen, kuten yliopistojen, Verohallinnon ja VATT:n toiminnan sekä julkisten tutkimusrahoitusmuotojen ja kansainvälisen vertailun pohjalta vaihtoehtoja laajentaa aggressiivisen verosuunnittelun tutkimustoimintaa pysyväluonteisesti.

Tutkimustoiminnan pysyvä laajentaminen edellyttää linjauksia

Aggressiivinen verosuunnittelu on osa laajempaa tutkimusaluetta, joka kattaa verosuunnittelun, veronkierron ilmiöt ja verotuksen käyttäytymisvaikutukset. Aihetta on perinteisesti tarkasteltu osana verotuksen käyttäytymisvaikutusten arviointia. Sen erottaminen ja määrittäminen tietyn tahon erityiseksi tutkimusalueeksi ei välttämättä palvelisi tutkimusta parhaalla mahdollisella tavalla. Jatkossakin tutkimusresursseja tulisi voida kohdentaa joustavasti erilaisille, kulloinkin ajankohtaisille verotuksen teemoille. Aggressiivisen verosuunnittelun tutkimustoiminnan laajentaminen tulisi toteuttaa heikentämättä muiden verotutkimusalojen resursseja. Sen vuoksi uudet resurssit olisivat tarpeen.

Pilotointihanke suunnannäyttäjänä

Selvityksessä on arvioitu, että aggressiivisen verosuunnittelun tutkimustoiminnan laajentamiseksi voitaisiin käynnistää ensin kaksivuotinen määräaikainen pilotointihanke Verohallinnossa. Hanke rahoitettaisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman määrärahoilla. Pilotointihankkeen kokemusten perusteella pystyttäisiin paremmin arvioimaan pysyväluonteisen tutkimustoiminnan laajentamisen tarkoituksenmukaisuutta ja toteutusta.

Verohallinnon tutkimustoiminnan pilottihankkeesta on tehty poliittiset linjaukset loppuvuodesta 2022. Kaksivuotinen pilotointihanke on käynnistymässä Verohallinnon Asiakkuusyksikössä vuoden 2023 alkupuolella. Hanketta varten perustetaan ohjausryhmä ja tutkimusyhteistyötä tehdään akateemisten kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Lue lisää: harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmasta


Harmaan talouden selvitysyksikön toimivaltuuksien laajentamista selvitettiin

Lähde: Valtiovarainministeriö 27.2.2023

Valtiovarainministeriön selvitys Harmaan talouden selvitysyksikön (selvitysyksikön) toimivaltuuksien laajentamisesta kaikkien luonnollisten henkilöiden toimintaan on valmistunut. Selvitysyksikön toimivaltuuksien laajentaminen nykyisestä edistäisi harmaan talouden torjuntaa.

Selvitysyksikön toimivaltuuksien muutostarpeita on kartoitettu

Valtiovarainministeriön selvitys on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman osahanke, jonka tarkoituksena on ollut arvioida selvitysyksikön toimivaltuuksien laajentamista yksityishenkilöiden toimintaan. Nykyisellään selvitysyksikkö voi tehdä ilmiö- ja velvoitteidenhoitoselvityksiä organisaatioista ja niihin liittyvistä luonnollisista henkilöistä. Selvityksiä ei voi tehdä sellaisista luonnollisista henkilöistä, joilla ei ole kytkentää organisaatioihin omistuksen, aseman tai päätösvallan kautta.  Lisäksi samassa yhteydessä on kartoitettu selvitysyksiköstä annetun lain muita muutostarpeita.

Selvitysyksikön toimivaltuuksien laajentaminen harmaan talouden torjunnan välineenä

Selvitysyksikön toimivaltuuksien laajentaminen palvelisi ja tehostaisi selvitysyksikölle säädettyä harmaata taloutta ja sen torjuntaa koskevan tiedon tuottamis- ja jakamistehtävää. Lisäksi muutos parantaisi viranomaisten mahdollisuuksia hankkia tietoja, kun selvitysyksikkö voisi laatia nykyistä laajemmin luonnollisista henkilöistä ilmiö- ja velvoitteidenhoitoselvityksiä viranomaisten tehtävien tueksi. Viranomaisten toimintaedellytysten parantaminen laajentamalla selvitysyksikön toimivaltuuksia edistäisi harmaan talouden torjuntaa.

Mahdolliset linjaukset tulevalla hallituskaudella

Selvitysyksikön toimivaltuuksien laajentaminen kaikkiin luonnollisiin henkilöihin edellyttäisi muutoksia Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettuun lakiin. Muut selvitysyksiköstä annetun lain muutostarpeet vaatisivat myös eräiden muiden lakien muuttamista. Linjaukset ja päätös lainsäädäntöhankkeen toteuttamisesta siirtyvät kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen käynnistyvälle hallituskaudelle.

Lue lisää: Velvoitteidenhoitoselvityksestä tukea päätöksentekoon 
Lue lisää: harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmasta


Yhteistyö ja koulutus tehostavat elintarvikerikosten torjuntaa

Lähde: Ruokavirasto 23.1.2023

Elintarvikerikosten määrä on kasvusuunnassa ja rikokset voivat koskettaa meistä jokaista. Koko suomalaisen elintarvikeketjun elinkelpoisuuden ja kannattavuuden kannalta on tärkeää, että vilpilliseen toimintaan puututaan tehokkaasti. Ruokaviraston hankkeessa on panostettu elintarvikeketjun moninaisten rikosten parempaan tunnistamiseen muun muassa kouluttamalla valvontaviranomaisia ja tiivistämällä viranomaisten välistä yhteistyötä.

Elintarvikeketjun rikostorjuntaa tukemaan oma hanke

Vuoden 2021 alkupuolella käynnistettiin viranomaisyhteistyön kehittämishanke, joka on osahanke Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmassa vuosille 2020–2023. Ruokavirastossa hankkeen toimeksiantona on ollut kehittää elintarvikeketjun rikostorjuntaa. 

Hankkeen tavoitteena on ollut tilannekuvan muodostaminen elintarvikeketjun rikollisuudesta. Yksi keino on ajankohtaisen tiedon kokoaminen yhteen ja sen analysointi. Keskeinen tavoite on ollut myös esitutkintaviranomaisten kouluttaminen elintarvikeketjun rikoksista. Hankkeen aikana sovittiin lisäksi toteutettavaksi poliisille ja Tullille suunnattuja koulutustilaisuuksia koko elintarvikeketjun rikollisuuden kattavalla teemalla. Tavoitteena on ollut myös tiivistää moniviranomaisyhteistyötä esimerkiksi Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten kanssa niin sanotuissa elintarvikeketjun rikosten monialaisuustapauksissa.

Elintarviketurvallisuus on kaikille meille tärkeää

Koko suomalaisen elintarvikeketjun elinkelpoisuuden ja kannattavuuden kannalta on tärkeää, että vilpillisiä keinoja käyttävien ja tuottonsa tätä kautta maksimoivien toimijoiden toimintaan puututaan ja pyritään turvaamaan rehellisten toimijoiden mahdollisuuksia pärjätä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Tehokkaalla elintarvikeketjun rikoksien torjunnalla lähes itsestään selvyytenä pidetty korkea elintarviketurvallisuus pyritään takaamaan myös tulevaisuudessa.

Viranomaiset kunnallisissa elintarvikevalvonnan yksiköissä, Aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa ovat tilannekuvatietoisuuden lisääntymisen myötä oppineet entistä paremmin havaitsemaan elintarvikeketjun rikostapaukset. Samalla on käynyt ilmi elintarvikeketjun rikostapausten tunnistamiseen ja tutkintapyyntöjen tekemiseen liittyvät alueelliset erot.

Koulutus auttaa tunnistamaan elintarvikeketjun rikoksia

Keväällä 2022 esitutkintaviranomaisille suunnattuun koulutukseen osallistui yli 800 henkilöä. Kuukausittain järjestettyihin, elintarvikeketjun valvontaviranomaisille räätälöityihin koulutuksiin on osallistunut 130–200 henkilöä/koulutuskerta. Osallistujamäärä, koulutustilaisuuksia värittänyt runsas keskustelu sekä saatu palaute ovat osoittaneet koulutuksille olevan tarvetta.

Koulutukseen panostamisen keskeinen tavoite on ollut rikostapausten entistä parempi tunnistaminen. Tutkintapyyntöjä odotetaan jatkossa enemmän alueellisesti siellä, missä normaali valvontakin tehdään. Kärkitieto löytyy valvontaviranomaisilta. Elintarvikeketjun rikostapausten lisääntyessä valvontaviranomaisten osaaminen viedä asiaa rikosprosessissa eteenpäin vahvistuu. Tämä osaltaan vapauttaa Ruokaviraston rikostorjunnan ja asiantuntijoiden resursseja esitutkinta- ja syyteharkintavaiheen aikana asiantuntijalausuntojen laatimiseen sekä osallistumiseen rikosasioiden pääkäsittelyihin. Toimiva yhteistyö säästää aikaa myös valvontayksiköissä. Huomion arvoista on myös se, että valvontaviranomaiset osaavat nykyään entistä paremmin ja tehokkaammin pyytää virka-apua.

Elintarvikeketjun rikosten monialaisuus ja viljelijätukien väärinkäyttötapaukset vaativat huomiota

Muodostetun valtakunnallisen tilannekuvan keskeinen havainto on ollut elintarvikeketjun rikosten monialaisuus.  Monialaisissa tapauksissa elintarvikeketjun toimija, joka tekee rikoksia yhdellä lainsäädäntösektorilla, tekee niitä todennäköisesti muillakin sektoreilla. Samassa rikostapauksessa voi tulla terveysrikoksen ohella esille esimerkiksi petos, markkinointirikos ja työntekijöiden epäasialliseen kohteluun liittyviä rikoksia. Monialaisuuden tunnistaminen auttaa tunnistamaan myös rikollisella toiminnalla hankittua taloudellista hyötyä.

Elintarvikkeiden lisäksi rikollisuus voi liittyä muiden muassa tuotantoeläinten pitoon ja teurastuksiin tai rehuihin, lannoitteisiin, siemeniin ja luomuun, viljelijätukiin sekä koko liiketoimintaketjuun. Elintarvikkeista ravintolisillä on aika ajoin rajapintoja huumausainelainsäädännön tai lääkelainsäädännön alaisiin tuotteisiin, mikä luo uudenlaisen tarpeen viranomaisyhteistyön tiivistämiselle. Myös kasvisektorilla on noussut esille joihinkin huumausaineina käytettäviin kasvinosiin liittyviä tapauksia, jotka uudella tavalla haastavat koko viranomaisketjun.

Lisäksi viljelijä- ja muiden tukien väärinkäyttö voi liittyä kaikkiin näihin sektoreihin. Petoksellista toimintaa harjoittaneet ovat voineet saada vuosikausia perusteetta EU- tai kansallisia tukia ja mahdollisesti rahoittaneet saamillaan tuilla rikollista toimintaa. Moniviranomaisyhteistyön merkitys korostuu monialaisissa tapauksissa, kun tunnistettavana on hyvin laaja-alaisesti eri rikoslajien rikoksia.

Hanke osoitti useita kehittämistarpeita

Valtakunnallisen tilannekuvan kokoamisen ja analysoinnin tarve on merkittävä myös jatkossa. Valvontaviranomaisten kenttä on laaja, joten pitkällä aikajänteellä koulutukseen panostamalla päästään parhaisiin tuloksiin. Ymmärryksen ja osaamisen lisäännyttyä on käynyt myös selväksi, että elintarvikeketjun rikosten yhteydessä on usein kyse myös ympäristörikoksista, työrikoksista tai verorikoksista. Rikolliseen toimintaan puuttuminen vaikuttavasti edellyttää kaikkiin rikollisen toiminnan muotoihin puuttumista. Viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koko suomalaisen viranomaiskentän elintarvikeketjun rikostapausten tunnistamiskyvyn parantaminen edellyttävät yhdessä tekemistä ja yhdessä oppimista. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma tarjoaa mitä parhaimman tuen ja työkalut tähän tarkoitukseen.

Lue lisää harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta

Sivu on viimeksi päivitetty 23.1.2024