Hankkeet ja valvonta

Arvonlisäveron palautushakemukset muista EU-maista - väärinkäytösten havainnointi, torjunta ja viranomaisyhteistyö

Lähde: Verohallinto 22.11.2021

Arvonlisäverovelvolliset eivät voi vähentää omassa kotivaltiossaan sellaista arvonlisäveroa, joka kuuluu jonkin toisen valtion arvonlisäverojärjestelmään. Esimerkiksi ruotsalainen yritys ei voi vähentää Suomessa hankkimansa tavaran tai palvelun arvonlisäveroa Ruotsissa. Arvonlisäveron vähennysoikeus toteutetaan näissä tilanteissa palautushakemuksen perusteella ns. ulkomaalaispalautuksena arvonlisäveron palautusjärjestelmässä.

Arvonlisäveron palautusjärjestelmä perustuu Euroopan neuvoston antamaan direktiiviin 2008/9/EY: ”Yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palauttamisjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toisessa jäsenvaltiossa sijoittautuneille verovelvollisille”. Arvonlisäverolaissa säädetään tarkentavasti palauttamisen edellytyksistä.

Palautushakemukset tehdään sähköisesti

Palautushakemukset EU:n jäsenvaltioiden välillä on säädetty tehtäväksi sähköisessä järjestelmässä. Palautusta voi hakea myös EU:n ulkopuolelle sijoittautunut arvonlisäverovelvollinen. Näitä hakemuksia ei tehdä sähköisessä järjestelmässä. Suomeen tehdään vuosittain noin 5 000 palautushakemusta.

Väärinkäytöksiä ja aiheettomia palautuksia

Euroopan Unionin alueella on havaittu järjestelmän väärinkäytöksiä, joissa palautushakemuksissa on ilmoitettu tekaistuja ostoja. Kattavaa EU-tason selvitystä väärinkäytöksistä tai arviota niiden aiheuttamista vahingosta ei ole tehty.  

Aiheettomien palautusten takaisinperintä voidaan toteuttaa nykyisen verolainsäädännön ja perintää koskevan virka-avun (perintädirektiivin) nojalla. Verotuspäätösten ja aiheettomien palautusten takaisinperinnän menettelyä voitaisiin selkeyttää. Rikosten tutkintaa monimutkaistaa se, että rikoksen tekijän asuinvaltio on muu kuin palautusjäsenvaltio, johon rikos on kohdistunut.

Selvitys arvioi valvonnan tehokkuutta ja kehittämistarpeita

Selvitys arvonlisäveron palautusjärjestelmän väärinkäytön torjumisesta ja väärinkäytöksiin puuttumisesta on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan nykyistä toimenpideohjelmaa (hanke 4.1.e). Työryhmään kuului syyttäjälaitoksen, esitutkintaviranomaisen ja Verohallinnon edustajia.

Työryhmän selvityksessä kuvataan arvonlisäveron palautushakemusten käsittelyä ja valvontaa, petostapausten havaitsemista ja Verohallinnon toimenpiteitä petostapauksissa sekä esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän toimintaa, kun rikoksesta epäilty asuu muualla kuin Suomessa. Selvityksessä arvioidaan valvonnan tehokkuutta ja esitetään kehitysehdotuksia palautushakemusten valvontaan, väärinkäytösten havaitsemiseen ja viranomaisyhteistyöhön. Selvityksessä kuvattu esitutkintayhteistyö ja rikosvastuun toteuttamiseen liittyvät havainnot pätevät muihinkin verorikoksiin, joissa valtioiden rajat ylittyvät ja joissa hyödynnetään kansainvälisiä virka-apuja.

Selvityksestä on julkaistu versio, josta on poistettu valvontamenettelyjä kuvaavat salassa pidettävät osat.

Lisätietoja antaa Verohallinnon johtava perinnän asiantuntija Seija Kareinen p. 029 512 5061

AlvEU-petosten selvittäminen ja rikosvastuun toteuttaminen (PDF 236 kt)

Lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta


Työperäisen maahanmuuton väärinkäyttöä torjutaan viranomaisten yhteistyöllä

Lähde: Poliisiammattikorkeakoulu 19.11.2021

Poliisiammattikorkeakoulussa on selvitetty viranomaisten tietojenvaihdon ja analyysitoiminnan katvealueita, jotka liittyvät työperäisen maahanmuuton valvontaan.

Ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön rikosilmiöt ovat moniulotteisia ja niiden torjunta vaatii erityisosaamista. Viranomaisten yhteistyö ja tietojenvaihto ovat olennainen osa väärinkäytösten torjuntaa, todetaan Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa raportissa.

– Nykyinen lainsäädäntö vaikuttaa olevan niin laaja, ettei viranomaisilla välttämättä ole tarkkaa käsitystä toistensa toimivaltuuksista ja oikeuksista. Tietoa ei välttämättä osata välittää oma-aloitteisesti, vaikka siihen olisi lain näkökulmasta mahdollisuus, sanoo tutkija Kimmo Kuukasjärvi.

Selvityksen mukaan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjuntatyötä hankaloittaa myös muun muassa analyysitoiminnan kirjavuus. Analyysitoiminnan tulisi olla mahdollisimman systemaattista, jotta päätöksenteko olisi objektiivista ja tietoon perustuvaa.

– Oman analyysitoimintansa lisäksi viranomaiset tarvitsevat keskitettyä analyysitoimintoa, johon eri viranomaistahot voisivat toimittaa ilmiö- ja havaintotietoja. Tämä tukisi käytännön valvontatyötä, Kuukasjärvi toteaa.

Valtakunnallista yhteistyöverkostoa ja toimintasuunnitelmaa kaivataan

Selvityksen mukaan paikallinen yhteistyötapaamisten ja yhteisten toimintatapojen sopiminen toimii melko hyvin, mutta viranomaiset toivovat laajempaa yhteydenottojärjestelmää. Yhteistä verkostoa tai rakennetta kaivataan sekä yksittäisen tärkeän tiedon että niin sanotun massatiedon jakamiseksi.

Selvityksen perusteella ihmiskauppaan ja työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien rikosilmiöiden tehokas torjunta vaatii strategisen näkemyksen, lainsäädännön ja toimivaltuuksien, käytännön valvontatoiminnan, tietojenvaihdon, rekistereiden ja analyysitoiminnan sekä osaamisen kehittämistä. Ilmiöiden parissa toimiville viranomaisille tulee suunnitella ja toteuttaa osaamista syventävää koulutusta. Lisäksi tarvitaan yhteinen toimintasuunnitelma.

Nyt julkaistu selvitys täydentää sisäministeriön rahoittamaa hanketta ”Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille”.

Kimmo Kuukasjärvi, Saana Rikkilä ja Terhi Kankaanranta (2021): Selvitys tietojenvaihdon ja analyysitoiminnan katvealueista työperäisen maahanmuuton valvonnan moniviranomaisyhteistyössä [.fi]›

Moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luominen poliisille -hankkeen esittely Polamkin verkkosivuilla [.fi]›


Malli tutkintapyynnön laatimiseen - pesänhoitajille uusi työkalu

Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto 12.10.2021

Konkurssipesän pesänhoitajille on vahvistettu malli siitä, mitä seikkoja hyvän tutkintapyynnön tulisi ainakin sisältää. Pesänhoitajilla on ollut jo vuodesta 2013 lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa poliisille tietyistä konkurssivelallista koskevista talousrikosepäilyistä, ja näitä ilmoituksia tehdäänkin vuosittain useampi sata.

Yhdenmukaisella tavalla laaditut ja hyvin valmistellut tutkintapyynnöt sujuvoittavat esitutkintaprosessia. Tutkintapyynnön mallipohjalle on nähty olevan käytännön tarve, ja mallin laatiminen otettiinkin osaksi nykyistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa (hanke 4.3.a).

Konkurssiasiamiehen toimisto on yhdessä poliisin, Syyttäjälaitoksen ja Verohallinnon kanssa laatinut tutkintapyynnön mallipohjan. Mallipohja noudattelee poliisin talousrikostutkinnassa käyttämän tutkintasuunnitelman runkoa. Mallin mukaiset rikosilmoitukset edesauttavat asian kirjaamista poliisin tietojärjestelmiin ja tutkintailmoitusten esikäsittelyä sekä luovat pohjaa talousrikosten tutkintasuunnitelmille. Lisäksi tutkinnan kohdentaminen ja rajaaminen helpottuvat. Samalla yhdenmukaistetaan tutkintapyyntöön liitettäviä aineistoja ja lisätään yhteistyötä prosessin eri osapuolten välillä.

Mallipohjan koekäytössä sekä pesänhoitajien että poliisin kokemukset olivat myönteisiä. Pesänhoitajien arvion mukaan mallin käytöstä voi tulla alkuun jonkin verran lisätyötä, mutta rutiinin myötä on saavutettavissa ajansäästöä. Tarkoituksena on myös vähentää pesänhoitajalle aiheutuvaa lisätyötä, jota syntyy puuttuvan aineiston toimittamisesta prosessin myöhemmissä vaiheissa.

Konkurssiasiain neuvottelukunta on 21.9.2021 päivittänyt rikosilmoituksen tekemistä koskevan suosituksen nro 18 ja lisännyt suosituksen liitteeksi tutkintapyynnön mallipohjan. Neuvottelukunta suosittelee, että pesänhoitajan ilmoitus epäillystä rikoksesta laaditaan jatkossa mallipohjaa käyttäen. Mallipohjan käyttäminen ja tarvittavan liiteaineiston toimittaminen poliisille rikosilmoituksen mukana on näin tullut osaksi hyvää pesänhoitotapaa (ks. suositus nro 18, www.konkurssiasiamies.fi [.fi]›).

Konkurssiasiamiehen toimisto seuraa mallin toimivuutta ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimenpiteisiin tehtyjen havaintojen pohjalta.

Lisätietoja: konkurssiasiamies Helena Kontkanen, puh. 029 566 5102

Konkurssiasiamiehen tiedote [.fi]›

Rikosilmoitussuositus (PDF 398 kt) 

Liite 1 tutkintapyyntömallipohja (PDF 246 kt) 

Lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta


Harmaan talouden torjuntaa asenteisiin vaikuttamalla

Lähde: Verohallinto 20.9.2021

Mistä on kyse?

Verohallinnossa on käynnissä viestintäyksikön johdolla toteutettava kolmevuotinen hanke, jonka tavoitteena on viestinnän keinoin lisätä veromyönteisyyttä ja vähentää harmaata taloutta. Hanke on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa. Hankkeessa Verohallinnon yhteistyökumppaneina toimivat Työ- ja elinkeinoministeriö ja Eläketurvakeskus.

Tutkimus viestinnän tukena

Hanke käynnistyi empatia-analytiikkayhtiö NayaDayan toteuttamalla tutkimuksella [.fi]›, jossa tutkittiin 18–29 –vuotiaiden nuorten asenteita verotukseen heidän verotukseen liittämiensä tunteiden avulla.

Verojen maksamatta jättämistä kohtaan tunnettiin yleisellä tasolla halveksuntaa ja suuttumusta ja henkilökohtaisella tasolla syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa. Tutkimuksesta selvisi myös, että nuoret kokivat enemmän myönteisiä tunteita veroilla kustannettuja palveluita kuin verojen maksamista.

Tutkimuksen keskeisimpiä aikaansaannoksia oli havainto siitä, että ne nuoret, jotka vastasivat saavansa riittävästi tietoa ja hyötyä verorahoista, suhtautuivat veroihin myönteisimmin ja harmaaseen talouteen kielteisimmin. Tämän johtopäätöksen pohjalta on mahdollista lähteä suunnittelemaan viestintää, joka pohjautuu nimenomaan myönteisyyden vahvistamiseen tietoa lisäämällä.

Verorahojen käyttö tutuksi

Seuraavaksi suunnitteilla on yhdessä yhteistyökumppanimme Bob the Robotin kanssa sivusto, jossa esitellään verorahojen käyttökohteita oivaltavan ja nuoria puhuttelevan analogian avulla. Sivuja on ryhdytty jo rakentamaan ja niiden on määrä avautua loppuvuodesta 2021.

  • On kiinnostavaa nähdä, millainen sivustosta lopulta tulee ja kuinka se tullaan ottamaan vastaan. Veroilla kustannettavat palvelut liittyvät vahvasti hyvinvointivaltioon ja sitä kautta myös Suomen maabrändiin, joten sivustossa on paljon potentiaalia, sanoo hankkeen viestintäsuunnittelija Antti Kettunen

Lue lisää Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmasta


Verotuksen väärinkäytösten tutkiminen Viron ja Suomen välillä nopeutuu merkittävästi

Lähde: Verohallinto 23.8.2021

Suomen ja Viron välillä käydään runsaasti kauppaa ja työntekijät sukkuloivat rajan yli säännöllisesti. Rajat ylittävä toimintaa houkuttelee usein epärehellisiä toimijoita liikkeelle siinä toivossa, että viranomaiset eivät keskustele keskenään ja kiinni jäämisen riski on pienempi.

- Enemmän kuin kolmasosa Suomen Verohallinnon tekemistä arvonlisä- tai välitöntä verotusta koskevista tietopyynnöistä kohdistuu Viroon. Toisaalta kolmasosa Viron verohallinnolle maailmalta tulevista tietopyynnöistä tulee Suomesta, välittömän verotuksen osalta jopa kaksi kolmasosaa apulaisjohtaja Tarja Valsi kertoo.

Viron ja Suomen välillä yhteistyö verotietojenvaihdossa tiivistyy entisestään. Aiemmin täysin manuaalisen tietojenvaihdon sijaan osa vastauksista kulkee nyt automaatiossa maiden välillä verotuksen varmistamiseksi. Tieto rajat ylittävien väärinkäytösten selvittämiseksi on nyt verovalvonnan käytössä reaaliaikaisesti.

Nyt Suomi saa arvonlisäverotiedot ja jatkossa palkansaajien tulotiedot tietoturvallisen reaaliaikaisen tietojenvaihdon kautta Virosta. Tämä on kattava lisä jo vuoden alusta alkaen saatuihin verovelkatietoihin.

- Verorikkomuksiin päästään käsiksi nopeammin, joka hyödyttää myös rehellisten toimijoiden asemaa markkinoilla pärjäämisessä. Tietojenvaihdon siirtyminen automaatioon säästää myös kummankin maan viranomaisten resursseja, Valsi kertoo.

Tavoitteena on myös parantaa asiakaspalvelua: esimerkiksi tulevaisuudessa Suomessa työskentelevän Viron kansalaisen ei tarvitse hakea Viron Vero- ja tullihallitukselta todistusta Virossa maksetuista palkoista Suomen Verohallintoa varten. Myös veroviranomaiset hyötyvät tästä ratkaisusta, koska se tehostaa työntekoa ja samalla vähentää mahdollisuutta inhimillisiin virheisiin.

Viro ja Suomi ovat toteuttaneet ensimmäisinä maailmassa reaaliaikaisen tietojenvaihdon kansallisten veroviranomaisten välillä. Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa ja lisää palveluita avataan tulevina vuosina.

Lue lisää: Suomen ja Viron verohallinnot aloittivat reaaliaikaisen tietojenvaihdon [.fi]›


Taksisääntelyn harmaan talouden torjuntaa tukevat lakimuutokset on hyväksytty – lupa- ja verovalvonnan suorittamisen edellytykset paranevat

Lähde: LVM, Hanna Laurila 14.6.2021

Hallitusohjelmassa edellytettiin taksisääntelyn toimivuuden arviointia ja tarvittavien lainsäädännöllisten muutosten tekemistä. Liikennepalvelulain taksisääntelyn korjaussarja on pääosin tullut voimaan 1.5.2021 ja loput muutokset astuvat voimaan siirtymäajan jälkeen 1.9.2021. Korjaussarja sisältää monia harmaata taloutta torjuvia muutoksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi syksyllä 2019 liikennepalvelulain taksisääntelyn toimivuutta yhdessä viranomaisten kanssa yhtenä näkökulmana harmaan talouden torjunta. Liikennepalvelulain vaikutusten arvioiminen harmaan talouden kannalta hyvin pian uudistuksen voimaantulon jälkeen osoittautui haasteelliseksi. Korjaussarjaan sisällytettiin kuitenkin useita viranomaisvalvontaa tukevia ja harmaan talouden riskiä vähentäviä toimia.

1.5.2021 voimaan tulleet lakimuutokset

Y-tunnus sekä yrittäjäkoulutus ja -koe taksiliikenneluvan edellytyksiksi

Sääntelyn arvioinnissa huomattiin, että kun y-tunnusta ei vaadittu, merkittävä osa taksiliikenneluvan saaneista jätti tunnuksen hankkimatta. Tämä vaikeutti lupa- ja verovalvontaa. Liikennepalvelulaissa ei myöskään edellytetty yrittäjäkoulutusta. Arvioinnissa havaittiin, että liikennepalvelulain aikana luvan saaneiden taksiyrittäjien yritystoiminnan osaaminen oli heikompaa.

Taksiliikennelupaa ei korjaussarjan myötä myönnetä enää ilman y-tunnusta. Näin vero- ja lupavalvonnassa voidaan tehokkaammin hyödyntää jo käytössä olevia järjestelmiä. Lisäksi valvontatoimenpiteet voidaan helpommin kohdistaa taksiliiketoimintaa aidosti harjoittaviin yrityksiin. Y-tunnuksen vaatiminen jo luvan yhteydessä on myös luvanhakijalle selkeämpää.

Taksiliikenneluvan saaminen edellyttää nyt aiempaa tiiviimmän yrittäjäkoulutuksen ja –kokeen suorittamista. Kun yritystoiminnan perusosaaminen on varmemmin hallussa, ymmärtämättömyydestä johtuvia lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöntejä oletetaan tapahtuvan vähemmän. Vaatimus uudenlaisen yrittäjäkokeen suorittamisesta koskee myös jo luvan saaneita taksiyrittäjiä, jotka eivät ole täyttäneet lain pätevyysvaatimuksia.

Viranomaisten kenttävalvonnan toteuttamista tuetaan eri tavoin

Kenttävalvontatilanteissa huomattiin, että taksinkuljettaja ei aina kyennyt kertomaan, minkä liikenneluvan alla toimii, mikä heikensi tarkastusten sujuvuutta. Kaikkia takseja ei myöskään pystytty tunnistamaan, sillä osalta puuttuivat perinteiset taksien ulkoiset tunnusmerkit. Tämä vaikeutti erityisesti sellaista valvontaa, jossa pysäytetään autoja liikennevirrasta.

Liikennepalvelulakiin lisättiin taksiliikenneluvan haltijalle ja taksinkuljettajalle velvoite huolehtia siitä, että taksiliikenteessä olevassa ajoneuvossa on mukana taksiliikennelupa tai sen jäljennös. Jäljennöksen voi esittää myös esimerkiksi mobiililaitteen ruudulta. Velvoitteen tavoitteena on sujuvoittaa kenttävalvontaa.

Taksien tunnistamisen helpottamiseksi taksimatkan aikana on käytettävä taksivalaisinta, niin sanottua taksikupua. Ilman taksivalaisinta saa kuitenkin tehdä esimerkiksi yritysajoja, kunhan taksivalaisimen käytöstä poikkeamisesta on sovittu etukäteen sopimuksella.

Taksiliikennepalvelujen tarjoaminen yleisölle vaatii taksiliikenneluvan

Taksiala on kiinnittänyt huomiota sosiaalisessa mediassa markkinoitaviin, ammattimaisilta vaikuttaviin kyytipalveluihin, joiden epäillään toimivan ilman lupaa. Toiminnan selvittämisen ongelma vaikuttaa piilevän ennemmin valvontaresurssien riittävyydessä kuin lainsäädännössä. Liikennepalvelulain sanamuotoa täsmennettiin kuitenkin sen selventämiseksi, että toteutuneiden kyytien lisäksi myös ammattimaisten taksiliikennepalvelujen tarjoaminen ja markkinoiminen edellyttää taksiliikennelupaa.

1.9.2021 voimaan tulevat lakimuutokset

Taksimatkasta on kerättävä ja tallennettava laissa määritellyt tiedot sähköisessä muodossa

Verohallinto arvioi, että taksimittaripakon poistuttua verovalvonnan käyttöön kertyy puutteellisempia vertailutietoja. Erityisesti ilman taksamittaria ajettujen ja käteisellä maksettujen kyytien valvontamahdollisuuksien arvioitiin heikentyneen.

Taksamittari ei jatkossakaan ole pakollinen, jos matkasta on etukäteen sovittu kiinteä hinta. Syyskuun alusta tulee kuitenkin voimaan liikennepalvelulain säännös, jossa määritellään, mitä tietoja kaikista taksikyydeistä tulee kerätä. Taksissa täytyy olla taksamittari tai muu viranomaismääräyksen mukainen laite tai järjestelmä, joka kerää jokaisesta taksimatkasta tietoja sähköisesti niin, ettei tietojen sisältöä voi jälkikäteen muuttaa. Muutosten tavoitteena on tukea Verohallinnon verovalvonnan olemassa olevia muotoja. Velvoite kerätä kaikista kyydeistä tietoja nimenomaan sähköisessä muodossa tukee samalla siirtymistä tulevaisuudessa laajemmin esimerkiksi sähköisiin kuitteihin.

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote lakihankkeen voimaantulosta [.fi]›

Lainsäädäntömuutokset osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa


Uusi EU-asetus tehostaa käteisvarojen valvontaa rajoilla

Lähde: Tulli 17.5.2021

Käteisvarojen valvontaan rajaliikenteessä on tulossa muutoksia kesäkuussa, kun uusi käteisvarojen kuljettamista koskeva asetus tulee sovellettavaksi Euroopan unionissa 3.6.2021. Uusi asetus muun muassa laajentaa käteisvarojen määritelmää ja yhdenmukaistaa ilmoituskäytäntöjä. Suomessa käteisvaraliikennettä rajanylityspaikoilla valvoo Tulli. Valvonnalla pyritään ehkäisemään rahanpesua ja terrorismin rahoittamista.

Uusi käteisvarojen kuljettamista koskeva asetus korvaa aiemman, vuonna 2007 voimaan tulleen asetuksen. Valvonnan kehittymisen myötä myös lainsäädäntöä on ollut tarpeellista päivittää nykytilanteeseen sopivaksi ja viranomaisten tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi.

– Muutos tuo meille entistä paremmat mahdollisuudet valvoa rajat ylittävää käteisvaraliikennettä. Tehokkaan valvonnan kautta voidaan havaita rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyviä varoja, ja siten turvata yhteiskuntaa, kertoo tulliylitarkastaja Heli Lampela.

Yhdenmukaiset käytännöt sujuvoittavat valvontaa

Uuden asetuksen myötä ilmoituskäytäntöjä yhdenmukaistetaan: jatkossa kaikissa EU-maissa on käytössä yhdenmukaiset käteisvarojen ilmoituslomakkeet. Näin voidaan varmistaa, että samat tiedot käteisvarakuljetuksista kerätään jokaisessa jäsenmaassa. Käteisvarojen kuljettaminen rajan yli ei ole sinänsä rajoitettua, mutta suuret summat pitää ilmoittaa Tullille. Matkustajan on jatkossakin tehtävä käteisvarailmoitus jokaisesta vähintään 10 000 euron arvoisesta käteisvarakuljetuksesta.

Voimaan tulee myös niin sanottu erillään kulkevia käteisvaroja koskeva tiedonantovelvollisuus, joka mahdollistaa myös muuten kuin matkustajaliikenteen mukana kuljetettavien käteisvarojen valvonnan. Tiedonantovelvollisuus koskee postissa, kuriirilla tai rahtina kulkevia käteisvaroja. Jos kuljetettavien käteisvarojen määrä on vähintään 10 000 euroa, voi Tulli pyytää lähettäjää tai vastaanottajaa antamaan tiedot valvontaa varten.

Käteisvarojen määritelmä laajenee ja haltuunottoaika pitenee

Käteisvarojen määritelmä laajenee koskemaan myös tietyn pitoisuuden ylittäviä kultakolikoita sekä kultaharkkoja ja -kimpaleita. Myöhemmin valvonnan piiriin on tulossa mahdollisesti myös tiettyjä prepaid-kortteja. Tällä hetkellä käteisvaran määritelmä kattaa maksuvälineenä liikkeessä olevat setelit ja kolikot sekä tietyt muut maksuvälineet, kuten sekit ja siirtokelpoiset velkakirjat.

Tulli voi ottaa käteisvaroja haltuun, mikäli on syytä epäillä rahanpesua tai terrorismin rahoittamista. Uudessa asetuksessa käteisvarojen väliaikaisen haltuunoton kestoa pidennetään, mikä parantaa Tullin mahdollisuuksia valvonnassa. Jatkossa haltuunoton kesto voi olla 30 päivää aiemman viiden arkipäivän sijaan.

Lisätietoa matkailijalle Tullin sivuilla: Matkailijalle – käteisrahat [.fi]› (sivua päivitetään uuden asetuksen tullessa voimaan)


Käytetäänkö yrityssaneerausta väärin?

Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto 25.3.2021

Konkurssiasiamiehen toimisto on julkaissut selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuudesta. Selvityksen on laatinut tutkijatohtori Anssi Kärki Lapin yliopistosta. Selvitys on osa Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa 2020–2023.

Selvityksen taustalla on konkurssiasiamiehen toimiston havainnot siitä, että maksukyvyttömän yrityksen elinkaarta saatetaan pyrkiä pitkittämään hakemalla konkurssin sijasta yrityssaneerausta. Saneerausmenettelyn aikana on lisäksi pyritty toteuttamaan omaisuus- ja muita järjestelyjä, jotka voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

- Halusimme tehdä selvityksen varmistaaksemme, ovatko havaintomme harvinaisia yksittäistapauksia vai onko kyse yleisemmästä ilmiöstä. Lisäksi tarvitaan oikeudellista analyysia siitä, sopisiko selvittäjän rooliin velvoite tehdä tietyissä tilanteissa rikosilmoitus saneerausvelallisesta, kertoo konkurssiasiamies Helena Kontkanen.

Selvityksessä kolme osaa

Tutkimuksen aineistoanalyysi tehtiin vuonna 2019 alkaneista konkurssimenettelyistä, joiden taustalla oli yrityssaneeraushakemus tai -menettely. Tarkempaan tarkasteluun valikoitui 48 tapausta, joissa oli syytä olettaa tapahtuneen tarkoituksellista viivyttelyä.

Lisäksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 51 yrityssaneerausmenettelyiden parissa työskentelevää henkilöä. Kyselyllä selvitettiin eri intressiryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä ilmiön laadusta, laajuudesta ja muutostarpeesta. Selvityksen kolmantena osana on lainopillinen tutkimus. Sen tutkimuskysymyksenä oli, miten saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuus sopisi yrityssaneerauslain systematiikkaan.

Yrityssaneerausta käytetään konkurssin viivyttämiseen

Aineistoanalyysin perusteella velallinen on saanut viivytettyä konkurssia yrityssaneeraushakemuksella tai -menettelyllä noin 6–7 kuukautta. Valtaosassa tapauksista väärinkäytöksiä oli tapahtunut jo ennen yrityssaneeraukseen hakeutumista. Lainvastaisten oikeustoimien arvioitu keskiarvo oli n. 220 000 euroa ja yrityssaneerauksen ja konkurssiin asettamisen välisenä aikana velallisen varallisuus väheni keskimäärin 56 000 euroa.

Kyselytutkimuksen mukaan ilmiö viivyttelyluonteisista yrityssaneerausmenettelyistä oli tuttu pääosalle (82,4 %) vastaajista. Valtaosan (75 %) mielestä viivyttelyyn tulisi puuttua nykyistä aiemmin. Yli puolet (60,7 %) vastaajista katsoi, että saneerausselvittäjälle tulisi asettaa rikosilmoitusvelvollisuus.

- Kyselytutkimuksen vastaajilla oli varsin moninainen käsitys tyypillisistä toimenpiteistä viivyttelyluonteisissa hakemuksissa. Vastauksissa korostui määräajan pidennykset sekä heikko saneerausennuste, tutkijatohtori Anssi Kärki kertoo.

Lainopillisen tutkimuksen perusteella rikosilmoituksen tekeminen on lähtökohtaisesti velkojien edun mukaista, mikäli rikosilmoitus sidottaisiin tilanteeseen, jossa saneerausmenettely ei jatku.

- Nykyisellään on osapuolten päätettävissä, haetaanko saneerausmenettelyn keskeyttämistä, jos yrityksen toiminnassa havaitaan rikoksia. Selvittäjän rikosilmoitusvelvollisuus kaventaisi tuota harkintavaltaa ja loisi selvittäjälle osittain ristiriitaisia velvollisuuksia. Toisaalta, mikäli rikosilmoitusvelvollisuus sidottaisiin saneerausmenettelyn keskeyttämiseen, ristiriitaa ei synny, Kärki toteaa.

Mikäli rikosilmoitusvelvollisuus asetettaisiin saneerausselvittäjille, kuluvastuu tulisi järjestää vastaavalla tavalla kuin vähävaraisissa konkurssimenettelyissä.

Linkki selvitykseen:

Selvitys viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä selvittäjälle asetettavasta rikosilmoitusvelvollisuudesta [.fi]›


Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelman hankkeet ovat lähteneet hyvin käyntiin

Lähde: Sisäministeriö 18.1.2021

Harmaan talouden ja talousrikostorjunnan toimenpideohjelmassa vuosille 2020 - 2023 on 23 hankekokonaisuutta, joihin sisältyy lukuisia alahankkeita. Vuoden vaihteessa yli 90 prosenttia (21) hankkeista oli aloitettu tai edennyt jo pidemmälle.

Kaksi pisimälle edennyttä hanketta liittyvät telakoiden veronumeron käyttöönottoon ja yrityssaneerauksen selvittäjälle kaavailtuun uuteen rikosilmoitusvelvollisuuteen. Näiden hankkeiden valmiusasteen arvioidaan olevan jo noin 80 prosenttia. Muista pitkälle edenneistä hankkeista kolmen hankkeen valmiusasteen arvioidaan olevan noin 70 prosenttia. Nämä hankkeet ovat: i) ulkomaisille yhtiöille asetetaan kirjanpitovelvollisuus, kun niillä on kiinteä toimipaikka Suomessa ii) selvitetään arvonlisäveroilmoitusten tietosisällön laajentamista ja transaktiopohjaista raportointia iii) laaditaan pesänhoitajien käyttöön tutkintapyyntömalli. Muut käynnistyneet hankkeet ovat saavuttaneet työssään puolivälin tai ovat vielä valmistelun alkutaipaleella.

Telakoiden veronumeron tavoitteena on harmaan talouden ehkäiseminen

Hankkeessa ulotetaan rakennusalalla käytössä oleva veronumeromenettely koskemaan myös telakoilla tehtävää työskentelyä. Telakoilla tullaan ottamaan käyttöön vastaavat työturvallisuuslain tunnistekorttia ja veronumeroa koskevat vaatimukset ja velvollisuudet kuin yhteisillä rakennustyömailla. Vastaavasti telakka-alueen ylläpitäjälle tulisi luettelonpitovelvollisuus telakalla työskentelevistä työntekijöistä.

Veronumeromenettelyn on arvioitu vähentäneen harmaata taloutta rakennusalalla. Laivanrakennusalalla telakka-alueella työtä tehdään samankaltaisissa olosuhteissa kuin rakennustyötä rakennustyömaalla. Veronumeromenettelyn laajentamisen telakoille voidaankin arvioida olevan verovalvonnan kannalta hyödyllistä.

Telakoiden veronumeroa koskeva lainsäädäntöhanke on edennyt lausuntovaiheeseen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuun lopulla.

Yrityssaneerauksen selvittäjä voi olla avainasemassa väärinkäytösten havaitsemisessa ja ilmoittamisessa

On havaittu, että maksukyvyttömän yrityksen elinkaarta saatetaan pitkittää hakemalla konkurssin sijasta yrityssaneerausta. Velallinen voi saneerausmenettelyn aikana onnistua toteuttamaan omaisuus- ja muita järjestelyjä, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkistön. 

Mikäli yrityssaneerauksen selvittäjällä olisi vastaava ilmoitusvelvollisuus kuin pesänhoitajalla, tutkinta saataisiin vireille selvästi nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tämä puolestaan lyhentäisi mahdollisen rikosprosessin kokonaiskestoa, estäisi rikosvahinkojen kasvua ja parantaisi mahdollisuutta rikoksella saatujen hyötyjen takaisinsaantiin. 

Hankkeessa kartoitetaan ilmiön laajuutta tarkastelemalla niitä velallisia, joiden saneerausmenettely on lakannut ja jotka sittemmin on asetettu konkurssiin. Arvioitavana on myös se, sopisiko rikosilmoituksen tekeminen selvittäjän rooliin ja mistä varoista maksettaisiin selvittäjän palkkio rikosilmoituksen tekemisestä. Hankkeessa on toteutettu kyselytutkimus, joka suunnattiin yrityssaneerausselvittäjille, käräjäoikeuksien tuomareille, talousrikosasioita hoitaville asianajajille, eri viranomaisille, velkojatahoille sekä yrityskonsulteille. 

Talousrikostorjunnan toimeenpanoryhmä seuraa hankkeiden etenemistä ja raportoi näistä työministeri Tuula Haataisen johtamalle Harmaan talouden ohjausryhmälle.

Toimenpideohjelma 2020 - 2023