Huijausviestejä on liikkeellä Verohallinnon nimissä. Lue lisää huijausviesteistä

Suomessa tehdään pimeää työtä jopa 1,4 miljardilla eurolla vuodessa

Verohallinnon tiedote, 22.11.2022

Tuoreiden selvitysten mukaan Suomessa tehdystä pimeästä työstä tulee vuosittain noin 300–480 miljoonan euron vaje verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Tulosten perusteella on selvää, että viranomaisyhteistyötä ohjaava kansallinen harmaan talouden strategia ja toimenpideohjelma tarvitsevat jatkoa. Pimeän työn määrää ja siitä aiheutuvia valtion tulonmenetyksiä on arvioitu Suomessa nyt ensimmäisen kerran.

Suomessa tehdään pimeää työtä vuosittain arviolta vähintään 900 miljoonan euron ja jopa 1,4 miljardin euron edestä. Tiedot käyvät ilmi Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreista selvityksistä.

- Pimeä työ aiheuttaa mittavia menetyksiä verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää melko hyvin, mutta ilmiö on meilläkin merkittävä ja sen torjuntaan pitää kiinnittää huomiota jatkossakin. On hyvä, että meillä on nyt entistä tarkempaa tietoa pimeän työn määrästä, jotta viranomaiset voivat tehokkaasti kohdistaa valvontatoimia oikeisiin paikkoihin, sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Pimeän työn ja pimeiden palkkojen suuruutta arvioitiin sekä palkansaajien että yrittäjien keskuudessa. Yrittäjien osuus pimeästä työstä on lähes kolme neljäsosaa ja palkansaajien osuus noin yhden neljäsosan.

Pimeän työn yleisyyttä on aikaisemmin kartoitettu lähinnä kyselytutkimuksilla. Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreet selvitykset pohjautuivat muun muassa verotus- ja verotarkastustietoihin sekä Tilastokeskuksen aineistoihin, joiden pohjalta ilmiön laajuutta on arvioitu usealla menetelmällä.

Pimeästä työstä 45 prosenttia on osakeyhtiöiden osakkaiden tekemää, mistä aiheutuu 33 prosenttia pimeästä työstä johtuvasta vajeesta veroihin ja työeläkemaksuihin. Palkansaajien osuus pimeästä työstä on 28 prosenttia, mistä aiheutuu 43 prosenttia pimeän työn verovajeesta. Elinkeinonharjoittajien osuus pimeästä työstä on 27 prosenttia, mikä aiheuttaa 24 prosenttia pimeän työn verovajeesta.

Pimeitä palkkoja eniten matalapalkka-aloilla, joilla työvoimaa käytetään paljon

Selvityksen mukaan yrityssektorilla työntekijöille maksetaan pimeitä palkkoja arviolta 240–400 miljoonaa euroa vuodessa. Pimeänä maksetuista palkoista aiheutuu valtiolle vuosittain 130–210 miljoonaan euroa verotulojen ja eläkemaksujen menetyksiä.

Palkansaajille maksettujen pimeiden palkkojen osuus kaikista yrityssektorin maksamista palkoista on alle prosentti.

Tyypillinen pimeää palkkaa maksava työpaikka on rakennus-, ravintola-, kuljetus-, varastointi- tai vähittäiskaupan alan yritys.

Näillä toimialoilla työvoimaa tarvitaan paljon, palkkataso on alhainen ja käteisen käyttö on tavallista.

- Verohallinto valvoo jatkuvasti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennusalaa. Taksiala on juuri ollut erityisseurannassamme, ja seuraavaksi valvomme tehostetusti ravintola-alaa. Verovalvonnan kohteeksi nousee toki tapauksia alalta kuin alalta, sanoo Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaava apulaisjohtaja Tarja Valsi.

Yrittäjien pimeistä tuloista satojen miljoonien eurojen veronmenetykset

Selvityksissä arvioitiin, että osakeyhtiöiden osakkaat nostavat yrityksistään vuosittain pimeästi palkkaa noin 430–590 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä aiheutuu vuosittain noin 110–150 miljoonan euron verovaje.

Osakeyhtiöiden osakkaiden palkoista arviolta 10 prosenttia muodostuu pimeästä työstä. 
Osakkaat nostavat tyypillisesti pimeitä palkkoja samoilla aloilla, joissa pimeää palkkaa maksetaan työntekijöille.

- Jos yritys maksaa työntekijöilleen pimeästi palkkoja, on melko todennäköistä, että myös osakas nostaa pimeää palkkaa, Marttinen sanoo.

Toiminimiyrittäjät eli elinkeinonharjoittajat eivät maksa itselleen palkkaa, joten heidän kohdallaan pimeä työ on tyypillisesti sitä, että elinkeinotoiminnan tulos esitetään veroilmoituksessa liian pienenä.

Selvityksen mukaan toiminimiyrittäjien pimeän työn määrä on vuosittain noin 220–400 miljoonaa euroa, mistä aiheutuu noin 70–120 miljoonan euron verotulojen menetys. Toiminimiyrittäjien elinkeinotoiminnan tuloksista arviolta reilut 10 prosenttia on pimeää työtä.

Suomi tarvitsee jatkoa harmaan talouden strategialle ja toimenpideohjelmalle

Pimeää työtä ja harmaata taloutta valvotaan Suomessa tehokkaasti viranomaisyhteistyönä. Vuodesta 1996 alkaen yhteistyötä on ohjannut kansallinen harmaan talouden torjunnan ja talousrikollisuuden vastainen strategia sekä toimenpideohjelma.

Nyt julkaistujen selvitysten perusteella on ilmeistä, että Suomen tulee jatkaa pitkäjänteistä työtä harmaan talouden torjumiseksi. Tarvitsemme jatkossakin viranomaisyhteistyötä ohjaavan strategian ja toimenpideohjelman, jotta pystymme mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä torjumaan pimeää työtä ja muita haitallisia ilmiöitä, Valsi sanoo. 

Lisätietoa aiheesta:

Pimeästä työstä satojen miljoonien vaje valtion kassaan

Pimeä työ Suomessa, kooste selvityksistä (PDF)

Sivu on viimeksi päivitetty 22.11.2022