Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Lähdevero osinko-, korko- ja rojaltitulosta

Jos ulkomainen yhteisö saa Suomesta osinkoa, korkoa tai rojaltia, maksajan tulee periä tulosta lähdeveroa, jonka suuruus on:

  • 20 % tunnistetulta yhteisöltä,
  • 30 % tunnistetulta saajalta, kun on esimerkiksi epäselvää, katsotaanko saaja yhteisöksi,
  • 35 % tuntemattomalta hallintarekisteröidyn osakkeen omistajalta, joka saa osinkotuloa julkisesti noteeratulta yhtiöltä.

Sovellettaviin lähdeveroprosentteihin voi vaikuttaa verosopimusten soveltaminen tai muu oikeudellinen peruste.

Tulonsaaja voi vaikuttaa perittävään lähdeveroprosenttiin kolmessa eri vaiheessa:

  1. toimittamalla tarvittavat selvitykset maksajalle ennen maksua,
  2. toimittamalla tarvittavat selvitykset maksajalle maksun jälkeen maksuvuoden aikana, jolloin perittyä lähdeveroa voidaan oikaista maksuvuoden oikaisu –menettelyllä (nk. ”Quick Refund” menettely),
  3. hakemalla lähdeveron palautusta Verohallinnolta maksuvuoden jälkeen.

Tarvittavaksi selvitykseksi voidaan katsoa tiedot, joilla tulonsaaja tunnistetaan luotettavasti ja varmistutaan verosopimuksen tai muun oikeudellisen perusteen soveltumisesta. Jos perittävästä lähdeveron määrästä on epäselvyyttä, tulonsaaja voi hakea lähdeverokorttia tai ennakkoratkaisua Verohallinnolta maksuvuoden aikana. Jos lähdeveroa peritään liikaa, tulonsaaja voi hakea lähdeveronpalautusta Verohallinnolta maksuvuoden jälkeen. Yllämainittuja vaiheita käsitellään tarkemmin kunkin tulotyypin osalta.

Osinkotulo

Osinkotulosta perittävän lähdeveron määrään voi vaikuttaa Suomen ja ulkomaisen yhteisön asuinvaltion välinen verosopimus, kansallinen lainsäädäntö tai EU-oikeus. Lähdevero voidaan periä Suomen ja ulkomaisen yhteisön asuinvaltion välisen verosopimuksen mukaan, jos osingonmaksaja voi varmistua osingonsaajan oikeudesta verosopimusetuuksiin. Lähdevero voidaan jättää kokonaan perimättä, jos osingonsaaja esittää maksajalle luotettavan selvityksen oikeudesta verovapaaseen tuloon joko verosopimuksen, kansallisen lainsäädännön tai EU-oikeuden perusteella. Ulkomainen yhteisö voi tarvittaessa hakea osingonmaksuvuodelle lähdeverokorttia tai ennakkoratkaisua Verohallinnolta.

Liikaa perittyä lähdeveroa voidaan oikaista osingonmaksuvuonna osingonmaksun jälkeen. Osingonsaaja voi vielä maksuhetken jälkeen toimittaa osingonmaksajalle luotettavan selvityksen siitä, että se on oikeutettu alhaisempaan lähdeveroprosenttiin. Suomalainen osingonmaksaja tai sen valtuuttama Suomessa toimiva tilinhoitaja eli se pankki, joka on hoitanut suomalaisen yhtiön jakamien osinkojen maksatuksen, voi oma-aloitteisesti oikaista perittyä lähdeveroa maksuvuoden aikana. Myös maksuvuoden oikaisua varten osingonsaaja voi hakea lähdeverokorttia Verohallinnolta.

Maksuhetkeä ja maksuvuoden aikaista menettelyä varten on säädetty erillinen poikkeus koskien julkisesti noteeratun yhtiön maksamaa osinkotuloa hallintarekisteröidylle osakkeelle. Näissä tilanteissa myös Verohallinnon säilyttäjärekisteriin merkitty rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa verovastuun kyseisistä osingoista, jolloin se voi tarjota lähdeveroetuuksia asiakkailleen maksuhetkellä tai maksuvuoden aikana. Lue lisää hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetun osingon verotuksesta.

Maksuvuoden jälkeen osingonsaaja voi hakea liikaa perityn lähdeveron palautusta Verohallinnolta. Hakemus tulee tehdä sähköisesti tai paperilomakkeella 6163 ja sen tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään kolmen kalenterivuoden kuluessa osingonmaksua seuraavan vuoden alusta laskettuna.

Korko- ja rojaltitulo

Rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista koroista ei yleensä peritä lähdeveroa Suomessa. Rojalteista ei peritä lähdeveroa, jos kyse on korko- ja rojaltidirektiivin tarkoittamista rojalteista (2003/49/EY). Rojalti- ja korkotulolle voi tarvittaessa hakea lähdeverokorttia Verohallinnolta ennen tulon maksamista. Jos korko- tai rojaltitulosta on peritty lähdeveroa, tulonsaaja voi hakea sen palautusta Verohallinnolta jo tulon maksuvuoden aikana sekä seuraavan kolmen kalenterivuoden ajan. Hakemus tulee tehdä sähköisesti tai paperilomakkeella 6163.

Hakemuksen laatiminen

Sivu on viimeksi päivitetty 1.1.2021