Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Hallintarekisteröidyille osakkeille maksetut osingot

Julkisesti noteeratun yhtiön hallintarekisteröidyistä osakkeista rajoitetusti verovelvollisille maksamiin osinkoihin sovelletaan OECD:n TRACE-menettelyä (pdf) (Treaty Relief and Compliance Enhancement). TRACE-menettely on menettely verosopimusten mukaiseen voitonjaon lähdeverotukseen eli miten verosopimusetuudet voidaan myöntää maksuhetkellä. Suomessa TRACE-mallin mukainen menettely otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta, jolloin menettelyä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2021 maksettuihin osinkoihin.

Suomessa TRACE menettelyn keskeiset elementit ovat:

  • säilyttäjärekisteri,
  • osingonsaajan itse antama ilmoitus ja
  • vuosi-ilmoittaminen TRACE-skeemalla.

OECD:n TRACE menettelyyn kuuluu myös ulkopuolisen itsenäisen tarkastajan tekemä tarkastus (Independent reviewer), jonka valtiot voivat halutessaan ottaa käyttöön. Suomessa menettelyä ei ole otettu sellaisenaan käyttöön, mutta säilyttäjä voi kuitenkin vapaaehtoisesti käyttää ulkopuolista itsenäistä tarkastajaa, joka laatii raportin tämän noudattamista menettelyistä. Rekisteröitynyt säilyttäjä voi hyödyntää tätä raporttia osoittaakseen Verohallinnolle, että se on noudattanut lain vaatimuksia ja Verohallinnon ohjeita.

Rekisteröityneellä säilyttäjällä on ensisijainen verovastuu

Verohallinnon säilyttäjärekisteriin merkitty rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa vastuulleen julkisesti noteeratun yhtiön hallintarekisteröidyille osakkeille maksetut osingot, kun osingonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen. Kuka tahansa säilytysketjussa oleva säilyttäjä voi hakeutua säilyttäjärekisteriin, oli kyseessä kotimainen tai ulkomainen toimija, kunhan kyseinen säilyttäjä täyttää rekisteröinnin edellytykset.

Käytännössä vastuun ottaminen tarkoittaa, että rekisteröitynyt säilyttäjä on vastuussa mahdollisesta alipidätyksestä, jos se ei ole riittävän huolellisesti tutkinut ja tunnistanut osingonsaajaa ja täten varmistanut osingonsaajan oikeutta myönnettyyn veroetuuteen. Osingonsaajista on myös toimitettava Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella yksilöintitiedot kuten nimi, verotunniste ja osoite, kun sovellettava lähdeverokanta on alle 35%.

Lue lisää rekisteröinnin edellytyksistä sekä rekisteröityneen säilyttäjän vastuista ja velvollisuuksista.

OECD:n TRACE Implementation Package:n (IP)  mukainen "Contractual Intermediary" vastaa Suomessa rekisteröitymätöntä säilyttäjää. Niiden velvoitteet perustuvat rekisteröityneen säilyttäjän tai maksajan kanssa tehtyihin sopimuksiin. Rekisteröityneen säilyttäjän ja rekisteröitymättömän säilyttäjän välisistä sopimussuhteista ei ole säädetty lainsäädännössä. Säilyttäjät voivat kuitenkin hyödyntää toiminnassaan TRACE IP:ssä kuvattuja malleja säilyttäjien keskinäisistä sopimuksista.

Suomessa ei myöskään oteta käyttöön TRACE IP:n mukaista epäluotettavien säilyttäjien listaa (Excluded Intermediaries).

Verosopimusetuudet jo maksuvuonna

Verosopimusetuudet voidaan myöntää osingonsaajalle maksuvuonna, mikäli rekisteröitynyt säilyttäjä tai osingon maksaja on ottanut kyseisistä osingoista vastuun. Rekisteröityneen säilyttäjän tai maksajan katsotaan toimineen riittävän huolellisesti, jos se on noudattanut osingonsaajan tutkimisessa ja tunnistamisessa Verohallinnon päätöstä ja ohjeistusta itse annetun ilmoituksen menettelystä. Veroetuudet voidaan myöntää joko maksuhetkellä tai maksuvuoden oikaisun, eli quick refund -menettelyn kautta.

Verosopimusetuuksien myöntämisessä voidaan hyödyntää osingonsaajan itse annettua ilmoitusta. Itse annettu ilmoitus on osingonsaajan itse antama vakuutus tämän oikeudesta mahdolliseen veroetuuteen. Rekisteröityneen säilyttäjän tai maksajan tehtävä on varmistaa itse annetun ilmoituksen luotettavuus. Osingonsaajan asuinvaltion selvittämiseen voi hyödyntää itse annetun ilmoituksen sijaan myös Verohallinnon myöntämää lähdeverokorttia tai asuinvaltion veroviranomaisen myöntämää todistusta.

Lue lisää myös verosopimusetuuksien myöntämisestä maksuhetkellä.

Vuosi-ilmoitus annetaan XML-muodossa

Sekä rekisteröitynyt säilyttäjä että julkisesti noteerattu maksaja antavat hallintarekisteröityjä osakkeita koskevat vuosi-ilmoitukset TRACE XML-skeemalla. Ensimmäiset XML vuosi-ilmoitukset annetaan tammikuun 2022 loppuun mennessä, jolloin vuosi-ilmoituksella annetaan tiedot vuonna 2021 maksetuista osingoista.

Lue lisää hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen vuosi-ilmoittamisesta.

Maksajalla ensisijainen vastuu tietyissä tilanteissa

Rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa vastuun vain tilanteissa, joissa julkisesti noteerattu yhtiö maksaa osinkoa rajoitetusti verovelvolliselle hallintarekisteröityjen osakkeiden perusteella. Muissa tilanteissa ensisijainen verovastuu ja raportointivelvollisuus on osinkoa maksavalla yhtiöllä.

Maksajan ensisijainen verovastuu ja raportointivelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa osingon maksaja ei saa hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetun osingon loppusaajatietoja ja osingonsaaja on Suomeen yleisesti verovelvollinen. Tällöin osingosta on toimitettava 50 % ennakonpidätys.

Lue lisää yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta.

Osingosta liikaa perittyä lähdeveroa voi hakea takaisin Verohallinnolta

Jos lähdeveroa on peritty maksuvuonna liikaa, rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja voi hakea lähdeveron palautusta maksuvuoden jälkeen Suomen Verohallinnolta. Palautushakemuksen voi toimittaa joko osingonsaaja itse tai tämän valtuuttama asianhoitaja, kuten rekisteröitynyt säilyttäjä tai konsulttitoimisto.

Lue lisää lähdeveron palautushakemuksista.

Sivu on viimeksi päivitetty 9.2.2022