Osinkoa maksettaessa

Kun osinkoa maksetaan Suomessa yleisesti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle, maksaja toimittaa ennakonpidätyksen. Ennakonpidätys toimitetaan siten, että maksaja vähentää ennakonpidätysprosentin mukaisen summan osingonmaksun yhteydessä, ja tilittää sen Verohallinnolle.

Lisäksi maksaja antaa Verohallinnolle tarvittavat ilmoitukset maksamastaan osingosta ja toimittamastaan ennakonpidätyksestä. Osingosta annettavat ilmoitukset ovat 

• Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista sekä
• Vuosi-ilmoitus osingoista.

Ilmoittamista käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun jälkeen sekä ohjeissa Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset ja Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä - näin ilmoitat ja maksat veron.

Ennakonpidätyksen määrä

• Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta ennakonpidätys on 7,5 % 150 000 euroon saakka ja sen ylittävästä osasta 28 %.
• Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sen sijaan maksetusta sijaisosingosta ennakonpidätys on pääsääntöisesti 25,5 %.
  • Jos osinkoa maksavaan yhtiöön (ns. REIT-yhtiö) sovelletaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia, ennakonpidätys osingosta on kuitenkin 30 %.
  • Hallintarekisteröidyn osakkeen osalta kysymykseen voi tulla myös tilanne, jossa osingonsaaja tiedetään suomalaiseksi, mutta maksajalla ei ole tiedossa vuosi-ilmoitusta varten tarvittavia osingonsaajan yksilöintitietoja. Tällöin osingosta on toimitettava 50 %:n ennakonpidätys. Hallintarekisteröityjä osakkeita ja ennakonpidätykseen liittyviä erikoistilanteita on käsitelty tarkemmin sivulla Hallintarekisteröidyt osakkeet - Ennakonpidätys 50 % sekä syventävässä ohjeessa Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta.
  • Osakesäästötilille tai pitkäaikaissäästämistilille (niin sanottu PS-tili) maksetuista osingoista ei toimiteta ennakonpidätystä. Osakesäästötilille tai PS-tilille maksettuja osinkoja ei veroteta niiden saantihetkellä, vaan veroa maksetaan vasta sitten, kun osingonsaaja nostaa varoja kyseiseltä tililtä. Tuottojen nostamisen yhteydessä toimitettavaa ennakonpidätystä käsitellään osakesäästötilin osalta syventävässä ohjeessa Osakesäästötilin verotus ja PS-tilin osalta syventävässä ohjeessa Ennakonpidätyksen toimittaminen.
  • Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos osinko on enintään 20 euroa.

Ennakonpidätystä koskevat erityistilanteet

• Työpanokseen perustuva osinko on verotuksessa saajalleen joko palkkaa tai työkorvausta.
  • Palkkana pidettävästä työpanososingosta maksaja tekee ennakonpidätyksen palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.
  • Työkorvauksena pidettävästä työpanososingosta ennakonpidätyksen toimittaminen riippuu siitä, onko saaja merkitty ennakkoperintärekisteriin, ja onko osingonsaaja sama henkilö, jonka työpanoksen perusteella osinko jaetaan. Jos osingonsaaja on kirjattu ennakkoperintärekisteriin, ei maksajan tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, sillä saaja maksaa ennakkoverot itse. Jos ennakkoperintärekisteröintiä ei sen sijaan ole, suorituksen maksajan on toimitettava ennakonpidätys. Työpanososingon saajan ollessa muu henkilö, kuin työpanoksen suorittanut itse, ei ennakonpidätystä toimiteta, ja se verotetaan vasta saajan lopullisessa verotuksessa.
  • Työpanososingosta annetaan pääsääntöisesti myös eri ilmoitukset: työpanososinko ilmoitetaan tulorekisteriin, eikä vuosi-ilmoitusta anneta.
  • Työpanososinkojen verotusta on kuvattu laajemmin syventävässä ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon ja ylijäämän verotus. Ohjeessa on muun muassa käsitelty tilannetta, jossa työpanososinko jaetaan holdingyhtiön kautta.
• Ulkomaisen yhtiön maksamista osingoista ei toimiteta ennakonpidätystä, mutta verosopimuksesta riippuen maksaja voi periä asuinvaltiossaan lähdeveron osingosta. Vuosi-ilmoittamisen osalta ulkomaisen yhtiön maksamista osingoista käytetään tietuekuvauksen VSULKOSE mukaista Vuosi-ilmoitusta välitetyistä ulkomaisista osingoista. Ulkomailta maksettavia osinkoja käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun erityistilanteet kohdassa Ulkomailta maksettavat osingot ja pääoman palautukset.

Ulkomaille perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa, rinnastetaan tuloverotuksessa kotimaiseen osingonmaksajaan. Tällaisella osinkoa maksavalla yhteisöllä on siten samat ennakonpidätyksen toimittamiseen ja ilmoittamiseen liittyvät velvoitteet kuin kotimaisilla osinkoa maksavilla yhteisöillä. Lue lisää tällaisten yhteisöjen suorituksista syventävän ohjeen Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus kohdasta 4.3 Yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön maksamat suoritukset.

Kun osinkoa maksetaan Suomessa rajoitetusti verovelvolliselle luonnolliselle henkilölle, maksaja perii lähtökohtaisesti osingosta lähdeveron. Lähdevero peritään siten, että maksaja vähentää lähdeveroprosentin mukaisen summan osingonmaksun yhteydessä, ja tilittää sen Verohallinnolle.

Lisäksi maksaja antaa Verohallinnolle tarvittavat ilmoitukset maksamastaan osingosta ja perimästään lähdeverosta. Osingosta annettavat ilmoitukset ovat veroilmoitus oma-aloitteisista veroista sekä vuosi-ilmoitus, joka annetaan joko

• tietuekuvauksen VSROSERI mukaisella rajoitetusti verovelvollisille maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksella kun maksaja on listaamaton yhtiö, tai
• TRACE-skeeman mukaisella vuosi-ilmoituksella, kun maksaja on julkisesti noteerattu yhtiö.

Ilmoittamista käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun jälkeen sekä ohjeissa Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet ja Lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä - näin ilmoitat ja maksat veron.

Lähdeveron määrä

• Lähdevero on lähtökohtaisesti 30 % luonnollisilla henkilöillä.
• Osinkoa maksettaessa voidaan soveltaa verosopimuksen (tai muun kansainvälisen sopimuksen) mukaista lähdeverokantaa, jos maksaja on saanut osingonsaajalta selvityksen tämän oikeudesta verosopimusetuun. Maksajan on varmistettava, että osingonsaajan esittämä selvitys täyttää verosopimusedun myöntämiselle asetetut edellytykset. Osingonsaajan huolellista tunnistamista ja verosopimuksen soveltumisedellytysten selvittämistä on käsitelty ohjeessa Ennen osingonmaksua, sekä syventävissä ohjeissa Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet ja Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.
• Verohallinnon sivuilla julkaistaan listaa voimassa olevista verosopimuksista sekä ajantasaista taulukkoa lähdeveron määrästä valtioittain: Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit.
• Lähdevero on 35 %, jos osinko maksetaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä hallintarekisteröidylle osakkeelle eikä maksaja tai rekisteröitynyt säilyttäjä voi ilmoittaa osingonsaajan tietoja vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle.
• Lähdeveroa ei peritä, jos tulon saajalle kalenterikuukauden aikana samalta maksajalta tulevasta lähdeveron alaisesta tulosta perittävän veron määrä on enintään 10 euroa.

Rajoitetusti verovelvollinen luonnollinen henkilö voi tietyin edellytyksin vaatia saamaansa osingon verottamista verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä. Vaatimus voidaan yleensä tehdä vasta asuinvaltion verotuksen päätyttyä, joten maksajan menettelyihin tällä ei ole vaikutusta. Lue lisää vaatimisesta syventävän ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit kohdasta 3.3.2 Verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä toimitettava verotus.

Kun osingonsaajana on Suomessa yleisesti verovelvollinen yhteisö, maksaja ei toimita ennakonpidätystä osingosta.

Vaikka ennakonpidätystä ei toimiteta, maksetut osingot raportoidaan osingoista annettavalla vuosi-ilmoituksella. Ilmoittamista käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun jälkeen.

Osingonsaajan ollessa Suomessa rajoitetusti verovelvollinen yhteisö, maksaja perii lähtökohtaisesti osingosta lähdeveron. Lähdevero peritään siten, että maksaja vähentää lähdeveroprosentin mukaisen summan osingonmaksun yhteydessä, ja tilittää sen Verohallinnolle.

Lisäksi maksaja antaa Verohallinnolle tarvittavat ilmoitukset maksamastaan osingosta ja perimästään lähdeverosta. Osingosta annettavat ilmoitukset ovat Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista sekä vuosi-ilmoitus, joka annetaan joko

• tietuekuvauksen VSROSERI mukaisella rajoitetusti verovelvollisille maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksella kun maksaja on listaamaton yhtiö, tai
• TRACE-skeeman mukaisella vuosi-ilmoituksella, kun maksaja on julkisesti noteerattu yhtiö.

Ilmoittamista käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun jälkeen sekä ohjeissa Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet ja Lähdevero osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä - näin ilmoitat ja maksat veron.

Lähdeveron määrä

• Lähdevero on lähtökohtaisesti 20 %, kun osingonsaaja on yhteisö.
• Lähdevero on kuitenkin 30 %, jos maksuhetkellä ei ole varmuutta, että saaja rinnastuu yhteisöön.
• Lähdevero on 35 %, jos osinko maksetaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä hallintarekisteröidylle osakkeelle eikä maksaja tai rekisteröitynyt säilyttäjä voi ilmoittaa osingonsaajan tietoja vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle.
• Lähdevero on 15 %, jos osinko maksetaan tietyin edellytyksin sijoitusomaisuuteen kuuluville osakkeille. Lue lisää sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista syventävän ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit kohdasta 3.4.2 Sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saadut osingot.
• Osinkoa maksettaessa voidaan soveltaa verosopimuksen (tai muun kansainvälisen sopimuksen) mukaista lähdeverokantaa, jos maksaja on saanut osingonsaajalta selvityksen tämän oikeudesta verosopimusetuun. Maksajan on varmistettava, että osingonsaajan esittämä selvitys täyttää verosopimusedun myöntämiselle asetetut edellytykset. Osingonsaajan huolellista tunnistamista sekä verosopimuksen soveltumisedellytysten selvittämistä on käsitelty sivulla Ennen osingonmaksua.Tarkempaa tietoa löydät myös ohjeista
  • Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet ja
  • Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit.
  • Verohallinnon sivuilla julkaistaan listaa voimassa olevista verosopimuksista sekä ajantasaista taulukkoa lähdeveron määrästä valtioittain: Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit.
• Lähdeverolain 3 §:ssä erikseen säädetyissä tilanteissa osingosta ei peritä lähdeveroa. Tarkempaa tietoa löydät syventävästä ohjeesta Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista: suorituksen maksajan velvollisuudet lähdeverolain 3 §:n mukaisista lähdeveroeduista sekä millä edellytyksillä maksaja voi ottaa huomioon säännöksen mukaiset lähdeveroedut lähdeveroa perittäessä löydät kohdasta 2.4.1 Lähdeverolain 3 §:n mukaiset lähdeveroedut.
• Lähdevero voi jäädä perimättä ulkomaiselta yhteisöltä myös EU-oikeuden perusteella eli osingonsaaja voi esimerkiksi rinnastua sellaiseen suomalaiseen yhteisöön, jolle vastaava osinko olisi verovapaata.
  • Näissä tilanteissa osingon maksaja voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos osingonsaaja esittää maksajalle Verohallinnon asiaa koskevan ratkaisun, kuten lähdeverokortin tai ennakkoratkaisun. Maksajan on myös varmistettava, että tällaisen selvityksen esittäjä on Suomen lainsäädännön tarkoittama osingonsaaja.
  • Lue lisää EU-oikeuteen perustuvan rinnastusvaatimuksen nojalla verovapaista osingoista syventävän ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit kohdasta 3.4.5.
  • Lue lisää osingonsaajan rinnastuksesta vastaavaan suomalaiseen toimijaan syventävän ohjeen Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet kohdasta 2.4.2 Rinnastukset vastaavaan suomalaiseen toimijaan.

Lähdeveroa ei peritä, jos tulon saajalle kalenterikuukauden aikana samalta maksajalta tulevasta lähdeveron alaisesta tulosta perittävän veron määrä on enintään 10 euroa.

Kun osingonsaajana on kotimainen yhtymä, ei ennakonpidätystä toimiteta.

Vaikka ennakonpidätystä ei toimiteta, maksetut osingot raportoidaan osingoista annettavalla vuosi-ilmoituksella. Ilmoittamista käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun jälkeen.

Osingonsaajan ollessa ulkomainen yhtymä, maksaja perii lähtökohtaisesti osingosta lähdeveron ja tilittää sen Verohallinnolle.

Lisäksi maksaja antaa Verohallinnolle tarvittavat ilmoitukset maksamastaan osingosta ja perimästään lähdeverosta. Osingosta annettavat ilmoitukset ovat Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista sekä vuosi-ilmoitus, joka annetaan joko

• tietuekuvauksen VSROSERI mukaisella rajoitetusti verovelvollisille maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksella kun maksaja on listaamaton yhtiö, tai
• TRACE-skeeman mukaisella vuosi-ilmoituksella, kun maksaja on julkisesti noteerattu yhtiö.

Ilmoittamista käsitellään tarkemmin sivulla Osingonmaksun jälkeen.

Lähdeveron määrä

• Lähdevero on lähtökohtaisesti 30 %, kun osingonsaaja on jokin muu kuin yhteisö.
• Lähdevero on 35 %, jos osinko maksetaan julkisesti noteeratusta yhtiöstä hallintarekisteröidylle osakkeelle eikä maksaja tai rekisteröitynyt säilyttäjä voi ilmoittaa osingonsaajan tietoja vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle.
• Tietyissä tilanteissa maksaja voi soveltaa osinkoon yhtymän osakkaan asuinvaltion ja Suomen välitä verosopimusta. Lue lisää ohjeesta Lähdeveron periminen osingosta, korosta ja rojaltista kohdasta 2.3.1 Yleistä verosopimuksen soveltamisesta lähteellä.
  • Verohallinnon sivuilla julkaistaan listaa voimassa olevista verosopimuksista sekä ajantasaista taulukkoa lähdeveron määrästä valtioittain: Suomesta ulkomaille maksettavien mm. osinkojen lähdeveroprosentit.

Lähdeveroa ei peritä, jos tulon saajalle kalenterikuukauden aikana samalta maksajalta tulevasta lähdeveron alaisesta tulosta perittävän veron määrä on enintään 10 euroa.