Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.
Osinko on osakeyhtiön voitonjakoa osakkailleen ja siitä säädetään osakeyhtiölaissa. Verolainsäädännössä puolestaan säädetään osinkojen verokohtelusta, veron perimisestä ja ilmoittamisesta sekä näihin liittyvistä verovastuista. Jotta osingonsaajan verotus toimitettaisiin oikein, osingon maksajan on tiedettävä:
Jotta osingon verotuksellinen käsittely, veron periminen ja ilmoittaminen menevät oikein, on ensin selvitettävä alla olevat asiat.
Osinkoa voidaan maksaa rahana tai muuna suorituksena, esimerkiksi osakkeina. Osinkoon rinnastetaan myös sijaisosinko sekä pääsääntöisesti varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta (VOPR-osinko). Osingonjako voi olla verotuksessa myös työpanokseen perustuvaa tai peiteltyä osinkoa muissa kuin julkisesti noteeratuissa yhtiöissä.
Lue lisää
Osinko verotetaan saajalla eri tavalla riippuen siitä, onko osinkoa jakava yhtiö julkisesti noteerattu vai noteeraamaton. Tästä säädetään tuloverolaissa. Oma säännöksensä on myös ulkomaisen yhteisön jakamalle osingolle. Erityistilanteena voidaan mainita REIT-yhtiön jakamat osingot.
Arvo-osuusjärjestelmä on arvopaperikeskuksen ylläpitämä sähköinen järjestelmä, johon osakeyhtiön arvo-osuudet voidaan kirjata. Kaikkien julkisesti noteerattujen kotimaisten yhtiöiden osakkeet on liitettävä arvo-osuusjärjestelmään, mutta järjestelmään voidaan liittää myös listaamattomien yhtiöiden osakkeita. EU:n arvopaperikeskusasetuksen myötä liikkeeseenlaskijalla on mahdollisuus valita käyttämänsä arvopaperikeskus. Tällä hetkellä Suomessa toimii yksi arvopaperikeskus (Euroclear Finland Oy).
Arvo-osuuksien omistajista pidetään arvopaperikeskuksessa liikkeeseenlaskijakohtaisia osakasluetteloita. Luetteloon on merkittynä arvo-osuuden omistaja tai hallintarekisteröinnin hoitaja omistajan sijasta. Osingon maksajalla on oikeus saada pyynnöstä omistajaluettelo. Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, yhtiön hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista osakasluetteloa osakeyhtiölain mukaisesti. Oikeus osinkoon määräytyy yhtiöoikeudellisesti osakasluettelon perusteella.
Arvo-osuusjärjestelmässä on seuraavat keskeiset arvo-osuustilityypit, joille osakeomistus voidaan kirjata:
Arvo-osuustileistä ja niille tehtyjen merkintöjen oikeusvaikutuksista säädetään arvo-osuustileistä annetussa laissa.
Arvo-osuustilityypillä on vaikutusta myös verotuksessa. Verolainsäädännössä on omat säännöksensä tilanteisiin, jossa osinko maksetaan suoran omistuksen ja hallintarekisteröidyn osakeomistuksen perusteella. Lue lisää ohjeista:
Jos yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, yhtiö on sitoutunut noudattamaan arvopaperikeskuksen sääntöjä ja niiden perusteella annettuja päätöksiä. Näissä voidaan määritellä muun muassa eri osapuolten vastuista ja tehtävistä tuotonmaksuprosessissa. Myös muut tuotonmaksuun liittyvät osapuolet – kuten tilinhoitajat – ovat sitoutuneet noudattamaan samoja sääntöjä ja päätöksiä.
Osinkotulon verotukseen ja maksajan velvollisuuksiin vaikuttaa, onko osingonsaajana yleisesti verovelvollinen vai rajoitetusti verovelvollinen. Maksajalla on siten oltava tieto saajan verovelvollisuusasemasta ennen osingonmaksua.
Yleisesti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa sekä Suomesta että ulkomailta saamistaan tuloista (maailmanlaajuinen verovelvollisuus). Rajoitetusti verovelvolliset maksavat Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Lue lisää osingonsaajan verovelvollisuusasemasta.
Yhteisön verovelvollisuusasemaa käsitellään tarkemmin syventävässä ohjeessa Yhteisön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus. Luonnollisten henkilöiden verovelvollisuusasemasta kerrotaan puolestaan ohjeessa Yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus sekä verosopimuksen mukainen asuminen – luonnolliset henkilöt.
Osinkotuloa verotetaan eri tavalla kotimaisissa tilanteissa, kun osingonsaajana on:
Lue lisää osinkotulon verotuksesta eri osingonsaajien mukaan.
Aihetta käsitellään tarkemmin syventävässä ohjeessa Osinkotulojen verotus. Lue lisää osinkotulojen verotuksesta, kun osingonsaajana on
Lisäksi verolainsäädännössä on erityisiä säännöksiä tiettyjen saajien tuloverotuksesta, mikä vaikuttaa myös osinkotulojen verotukseen. Lue lisää esimerkiksi sijoitusrahastojen verotuksesta (ohjeen kohta 2 Kotimaisten sijoitusrahastojen verotus) sekä diplomaattien ja eräissä kansainvälisissä järjestöissä työskentelevien verotuksesta (ohjeen kohta 6.3 Diplomaatit ja eräissä kansainvälisissä järjestöissä työskentelevät).
Myös kansainvälisissä tilanteissa osinkotuloa verotetaan eri tavalla osingonsaajasta riippuen:
Rajoitetusti verovelvollisten yhteisöjen saamat osingot voivat olla verovapaita lähdeverolain erityissäännösten nojalla (ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit kohta 3.4.4 Lähdeverolain nojalla verovapaat osingot) tai EU-oikeuteen perustuvan rinnastusvaatimuksen nojalla (ohjeen kohta 3.4.5 EU-oikeuteen perustuvan rinnastusvaatimuksen nojalla verovapaat osingot).
Kansainväliset sopimukset voivat rajoittaa Suomen oikeutta verottaa osinkoa. Kansainvälisillä sopimuksilla tarkoitetaan Suomen solmimia verosopimuksia sekä esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjä sopimuksia, joissa on tulon tai varallisuuden verottamista koskevia määräyksiä.
Lue lisää Suomen solmimista verosopimuksista.
Maksaja voi noudattaa kansainvälisen sopimuksen määräyksiä jo lähdeveroa perittäessä. Osingonsaajan on kuitenkin esitettävä tarvittava selvitys sopimuksen soveltamisedellytysten täyttymisestä. Jos osingon maksaja ei saa selvitystä osingonsaajalta tai saajan oikeus lähdeveroetuun jää saadusta selvityksestä huolimatta tulkinnanvaraiseksi tai epäselväksi, maksajan on perittävä suorituksesta maksuhetkellä lähdeverolain mukainen lähdevero. Lue lisää lähdeverosta syventävän ohjeen kohdasta 2.2 Lähdeverolain mukainen lähdevero osingosta.
Lue lisää:
Osingon tulolähteellä on merkitystä yleisesti verovelvollisen osingonsaajan verotuksessa. Osinko voi olla saajalleen tulolähteen mukaan joko tuloverolain mukaan verotettavaa tuloa, elinkeinotuloa vai maatalouden tuloa. Osingon maksajan kannalta tulolähdejaolla ei kuitenkaan ole merkitystä ennakonpidätystä toimitettaessa.
Osingon maksamisessa voi olla mukana monta eri toimijaa ja roolia. Yksinkertaisimmillaan osingonmaksuprosessiin liittyy vain kaksi osapuolta: osingon maksaja ja saaja. Näin voi olla esimerkiksi pienessä osakeyhtiössä, jossa on vähän osakkaita ja taloushallinto hoidetaan yhtiön sisällä. Toisaalta taas arvo-osuusjärjestelmään liitetyn julkisesti noteeratun yhtiön osakkeet ja niiden perusteella maksettavaan osinkoon liittyy maksajan (liikkeeseenlaskijan) lisäksi arvopaperikeskus, tilinhoitajia, osingonsaajia sekä mahdollisesti ulkomaisia säilyttäjiä.
Alla on määritelty osingonmaksuun liittyvät keskeiset osapuolet sekä niiden tehtävät ja velvollisuudet verotuksessa.
Osingon maksajalla tarkoitetaan osinkoa jakavaa yhtiötä. Jos osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään, osinkoa maksavasta yhtiöstä käytetään usein termiä liikkeeseenlaskija. Verotuksessa käytetään yleisesti termiä maksaja.
Lähtökohtaisesti osingon maksajalla on velvollisuus:
Ensisijainen verovastuu ja raportointivelvollisuus on lähtökohtaisesti osinkoa maksavalla yhtiöllä. Jos yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, tilinhoitajat hoitavat käytännössä maksajan puolesta veron perimiseen ja ilmoittamiseen liittyvät tehtävät. Kun julkisesti noteerattu yhtiö maksaa osinkoa rajoitetusti verovelvolliselle hallintarekisteröityjen osakkeiden perusteella, myös rekisteröityneillä säilyttäjillä on verolainsäädännössä määriteltyjä vastuita ja velvollisuuksia.
Suomalaisella liikkeeseenlaskijalla on samat verolainsäädännössä säädetyt velvoitteet riippumatta siitä, onko sen osakkeet laskettu liikkeeseen suomalaisessa vai ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa.
Ulkomaille perustettu tai rekisteröity yhteisö, jonka tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa (TVL 9 §:n 1 momentti), rinnastetaan tuloverotuksessa kotimaiseen osingon maksajaan. Tällaisella osinkoa maksavalla yhteisöllä on siten samat ennakonpidätyksen toimittamiseen ja ilmoittamiseen liittyvät velvoitteet kuin kotimaisilla osinkoa maksavilla yhteisöillä. Lähdeveron perimiseen ja perittävän veron määrään voi kuitenkin vaikuttaa se, katsotaanko Suomi myös verosopimusta sovellettaessa osinkoa, korkoa tai rojalteja maksavan yhteisön asuinvaltioksi.
Lue lisää
Lähtökohtaisesti osingonsaajana voidaan pitää osakasluetteloon merkittyä osakkeenomistajaa. Poikkeuksena tähän ovat esimerkiksi tilanteet, joissa osakasluetteloon on merkitty osakkeenomistajan sijaan hallintarekisteröinnin hoitaja sekä mahdolliset muut poikkeustilanteet (esimerkiksi työpanokseen perustuvat osingot ja osingon maksaminen muulle kuin osakkeenomistajalle).
Verosopimusta sovellettaessa on puolestaan huomioitava, että osingon välitön saaja ei ole välttämättä verosopimuksessa tarkoitettu tulon tosiasiallinen edunsaaja. Verosopimusedut ovat yleensä rajattu koskemaan tulon tosiasiallista edunsaajaa. Lue lisää tulon tosiasiallisesta edunsaajasta syventävän ohjeen Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit kohdasta 2.1.2 Verosopimuksen soveltamisen edellytykset.
Yleisesti verovelvollinen osingonsaaja on velvollinen:
Rajoitetusti verovelvollinen osingonsaaja on velvollinen:
Jos osingonsaaja antaa vääriä tietoja verotusta varten, voi tällaisten tietojen antaminen johtaa veron määräämiseen, veronkorotukseen ja viivästysseuraamuksiin. Jos virheellinen tieto on annettu veron välttämistarkoituksessa, voi siitä seurata rikosoikeudellinen rangaistus (veropetos).
Tilinhoitajalla tarkoitetaan arvopaperikeskuksen osapuolta, jolle arvopaperikeskus on myöntänyt oikeuden tehdä kirjauksia arvo-osuusrekisteriin ja avata arvo-osuustilejä sekä toimia arvo-osuusjärjestelmässä lakien ja arvopaperikeskuksen sääntöjen mukaisesti.
Tilinhoitajat hoitavat käytännössä maksajan puolesta veron perimiseen ja vuosi-ilmoittamiseen liittyvät tehtävät. Tilinhoitajalla ei ole verolainsäädännön mukaista verovastuuta. Tilinhoitaja voi myös toimia rekisteröityneenä säilyttäjänä, jolloin sille voi tulla verolainsäädännöstä tiettyjä vastuita ja velvoitteita.
Rekisteröityneellä säilyttäjällä tarkoitetaan Verohallinnon säilyttäjärekisteriin merkittyä säilyttäjää. Säilyttäjiä voivat olla esimerkiksi luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja arvopaperikeskukset.
Rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa vastuun sen asiakkaina oleville osingonsaajille maksetuista osingoista ja lähdeveroetujen myöntämisestä. Rekisteröityneen säilyttäjän vastuut ja velvollisuudet koskevat julkisesti noteeratun yhtiön hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettua osinkoa, jonka saaja on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen.
Lue lisää syventävästä ohjeesta Rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuudet ja vastuut.
Rekisteröitymätön säilyttäjä on hallintarekisteröityjen osakkeiden säilytysketjussa toimiva säilyttäjä, joka ei ole rekisteröitynyt Verohallinnon säilyttäjärekisteriin.
Arvopaperikeskuksella tarkoitetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua arvopaperikeskusta. Arvopaperikeskus ylläpitää sähköistä arvo-osuusjärjestelmää, johon osakeyhtiön osakkeet voidaan liittää. Arvopaperikeskuksen säännöt määrittelevät, miten osingonmaksu tapahtuu niillä yhtiöillä, jotka ovat liittäneet osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään.
Arvopaperikeskuksen velvollisuus on antaa Verohallinnolle tiedot muun muassa:
Osingonsaajan verotus
Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit
Ennakonpidätys ja lähdeveron periminen osingosta
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset
Lähdevero osingosta, korosta ja rojaltista sekä suorituksen maksajan velvollisuudet
Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus
Suoritusten ilmoittaminen Verohallinnolle
Veroilmoitukset oma-aloitteisista veroista: