Rakennusalan harmaan talouden torjunta
Korjaus-, uudis- ja infrarakentamiseen käytetään Suomessa vuosittain kymmeniä miljardeja euroja ja myös julkisen rahankäytön osuus on merkittävä. Rakennusurakat pilkotaan usein pienempiin kokonaisuuksiin ja toteutus tehdään alihankintana ketjuttamalla näitä urakkakokonaisuuksia. Alalle tyypillistä on ulkomaisen työvoiman käyttö. Näistä johtuen rakennusala on tyypillinen harmaan talouden riskiala.
Erilaisten velvoitteiden lisäksi rakennusalaan on kohdistettu useita lainsäädäntömuutoksia harmaan talouden torjumiseksi, kuten käännetty arvonlisäverovelvollisuus, veronumerorekisteri ja viimeisimpänä rakentamista koskeva laajennettu tiedonantovelvollisuus.
Lisätietoa:
Uuden lainsäädännön myötä Verohallinnon ja muiden viranomaisten valvonta on tehostunut. Verohallinto kohdentaa valvontaa rakennusalan toimijoihin eri yhteyksissä esimerkiksi työnantajasuoritusten, arvonlisäveron ja rekisteröintien valvonnan yhteydessä. Lisäksi Verohallinto tekee valvontakäyntejä rakennustyömaille ja osa näistä tehdään viranomaisyhteistyössä.
Lue lisää hankkeista ja valvonnasta
Järein valvontakeino ovat verotarkastukset, joita voidaan harmaan talouden kohteisiin tehdä myös yhteistyössä esitutkintaviranomaisten kanssa.
Harmaan talouden esiintymismuodot rakennusalalla
Harmaan talouden selvitysyksikön tekemän selvityksen mukaan rakennusalan harmaan talouden tapauksiin liittyy tyypillisesti bulvaanien (peitehenkilöiden ja -yhtiöiden) käyttö, rypäsmuotoinen tekotapa, kuittikauppa. Tekijät ovat usein rikoksenuusijoita.
Lue lisää: Rakennusalan tekotapaselvitys (pdf)
Harmaan talouden tyypilliset ilmenemismuodot rakennusalalla ovat pimeä palkanmaksu, elinkeinotoiminnan tulojen pimittäminen, sosiaalimaksujen välttely tai perusteettomien palautusten hakeminen antamalla vääränsisältöisiä ilmoituksia Verohallinnolle.
Valvontahavaintojen mukaan rakennusalan harmaaseen talouteen voi liittyä verorikosten lisäksi muuta rikollisuutta, kuten esimerkiksi identiteettien väärinkäyttöä, rahanpesua, korruptiota, luvattoman työvoiman käyttöä, työsyrjintää sekä ympäristörikoksia. Erityisesti ulkomaisten työntekijöiden kohdalla on havaittu palkanmaksua, joka ei ole Suomessa yleisesti hyväksytyn tason mukaista.
Niin koti- kuin ulkomainenkin järjestäytynyt rikollisuus on mukana rakennusalan harmaan talouden toiminnassa. Toiminta on viimevuosina myös ammattimaistunut. Tekotavat eivät ole yhtä helposti havaittavissa kuin aiemmin, mikä on tehnyt harmaan talouden tapauksista haastavampia tutkia. Vakavampien harmaan talouden kohteiden tutkintaan ja tarkastamiseen onkin Verohallinnossa oma toimintonsa.
Kansainvälistyminen näkyy Suomen rakennustyömailla
Toiminta rakennusalalla on kansainvälistynyt, mikä näkyy käytännössä selvimmin Uudenmaan rakennustyömailla. Rakennusalan toimijoiden mukaan joka kolmas työntekijä Uudenmaan alueella on ulkomaalainen. Selvityksen mukaan myös ulkomaalaistaustaisten yritysten lukumäärä Suomen kaupparekisterissä on lisääntynyt.
Lue lisää: Ulkomaalaistaustaiset yritykset Suomen kaupparekisterissä (pdf)
Verohallinto on aktiivisesti kehittänyt yhteistyötä muiden maiden verohallintojen kanssa. Viime vuosina Suomi on ollut Euroopan kärkimaita osallistumalla paikan päällä tapauksen tutkintaan toisessa EU-maassa. Rajat-ylittävät tapaukset ovat ratkenneet tehokkaasti myös kansainvälisten virka-apupyyntöjen avulla. Myös muu kansainvälinen tietojenvaihto on kehittynyt ja siitä saadaan hyödyllistä vertailutietoa todellisesta toiminnasta tai tuloksesta muista maista verovalvontaan.
Yhteistyö rakennusalan toimijoiden kanssa
Verohallinto tekee harmaan talouden torjuntaan liittyvää viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä osallistumalla rakennusalalla toimiviin foorumeihin. Niissä käsitellään rakennusalan käytäntöjen kehittämistä ja ajankohtaisia ilmiöitä tai epäkohtia. Harmaan talouden ennaltaehkäisemiseksi on tehty yhteistyötä suurten toimijoiden ja rakennustyömaiden kanssa jo vuosien ajan.
Lainsäädäntömuutosten lisäksi rakennusalan toimijoilla on käytössään erilaisia keinoja harmaan talouden torjumiseksi. Tällaisia lain velvoitteita tiukempia toimia voidaan edellyttää sopimusoikeudellisin keinoin esimerkiksi
- vaatimalla koko alihankintaketjun osalta selvitykset rakennuttajalle tai päätoteuttajalle toimitettavaksi
- alihankintaketjutuksen rajoittaminen tiettyyn portaaseen asti tai
- erilliset alihankkijoiden hyväksyttämismenettelyt
Lakimuutosten myötä erilaisten sähköisten järjestelmien käyttö on yleistynyt rakennustyömailla. Järjestelmillä pyritään paitsi vastaamaan velvoitteiden hoidon automaatioon myös projektien hallintaan. Rakennusalalla käytettävien sähköisten järjestelmien kehitys on osaltaan vaikuttanut positiivisesti myös harmaan talouden torjuntaan. Suuremmilla työmailla on yleistynyt myös omavalvonta, jolla päätoteuttaja pyrkii varmistamaan työmaalla sovittujen käytäntöjen noudattamista esimerkiksi tunnistekorttien ja kulunvalvonnan käytön osalta.
Valvonta tehostuu
Tulorekisterin käyttöönoton myötä Verohallinnolla on entistä paremmat edellytykset torjua harmaata taloutta reaaliaikaisemmin, kun palkanmaksajat antavat henkilöittäin yksilöidyt tulotiedot lähes reaaliaikaisesti. Tulorekisteritiedon ja muun Verohallinnon käytössä olevan vertailutiedon käyttö tehostaa harmaan talouden torjuntaa ja nostaa laiminlyöntejä ja väärinkäytöksiä valvontaan.
Valvonnan kehittäminen ja lisääntyneiden vertailutietojen hyödyntäminen ovat osa harmaan talouden torjunnan tehostamista.
Rakennusalan harmaan talouden torjunnasta muualla: