Miten Verohallinto torjuu harmaata taloutta
Verohallinto torjuu harmaata taloutta monin tavoin. Verohallinto muun muassa
- tekee verotarkastuksia
- tukee muita viranomaisia
- tutkii harmaan talouden ilmiöitä
- ohjaa ja valvoo verotuksen ja verojen maksamisen yhteydessä.
Verohallinto tekee rikosilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja osallistuu rikoksesta saadun hyödyn poistamiseen perimällä verot ja vahingonkorvaukset.
Harmaan talouden torjuntaa Verohallinnossa ovat tehostaneet merkittävästi
- tehtävään erikoistunut henkilöstö
- ajantasainen valvonta
- viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittyminen.
Hyödynnämme tehostetun riskianalyysin keinoja ja erilaista vertailutietoa. Niiden avulla pyrimme havaitsemaan ne yritykset, joilla on kaikkein suurin riski ja jotka tarvitsevat eniten valvontaa. Näin poistamme markkinoilta ne, jotka toimivat väärin. Harmaan talouden tapauksia voi tulla ilmi myös muun verotarkastuksen yhteydessä.
Verohallinnossa torjutaan harmaata taloutta myös ennalta ehkäisevästi. Esimerkkeinä ovat muun muassa
Verotarkastukset ovat Verohallinnon järein ase harmaan talouden torjunnassa
Suurin osa Verohallinnon havaitsemista verorikoksista tulee ilmi verotarkastusten yhteydessä. Usein harmaan talouden verotarkastus onkin ainoa keino selvittää tapauksen tosiseikat, jotta Verohallinto voi määrätä oikean veron ja mahdollisesti saattaa asian esitutkintaan. Tehokkaimmillaan valvonta on reaaliaikaisessa yhteistyössä esitutkintaviranomaisten kanssa.
Erityisesti arvonlisäverotuksen valvonta keskittyy nykyisin siihen, että harmaan talouden toimintamahdollisuudet saataisiin estettyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – ei jälkikäteiseen valvontaan. Tämä tarkoittaa sitä, että otamme tapauksia erityisvalvontaan jo silloin, kun yritykset rekisteröityvät ja huolehtivat oma-aloitteisista veroista. Näin yritämme välttää esimerkiksi sen, että yritys saa aiheettomia arvonlisäveron palautuksia vilpillisen toiminnan perusteella.
Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa ja jakaa tietoa
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tutkii harmaata taloutta ja sen vaikutuksia laatimalla ja julkaisemalla ilmiöselvityksiä ja muita tutkimuksia. Selvitysyksikkö laatii velvoitteidenhoitoselvityksiä ja asiakasluokitteluja muiden viranomaisten tehtävien tukemiseksi. Selvitykset tukevat valvonnan suuntaamista ja toteuttamista ja edistävät harmaan talouden torjuntaa viranomaisten tehtävissä.
Selvitysyksikön julkaisut ovat torjuntaviranomaisten yhteisellä Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustolla.
Viranomaisten yhteistyö tehostaa harmaan talouden torjuntaa
Nykyisin monenlaiset rikokset – verorikokset mukaan lukien – ovat nivoutuneet toisiinsa. Erilaisissa petosjärjestelyissä voi olla mukana myös järjestäytynyttä rikollisuutta ja niin sanottuja ammattimaisia avustajia.
Asioiden todellisen tilan selvittäminen on monesti haastavaa, mikä korostaa viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon merkitystä entisestään. Saman kohteen tutkinnassa ja tarkastuksessa voi olla mukana useampi eri viranomainen. Havaituista väärinkäytöksistä annetaan myös tietyin edellytyksin tietoja muille viranomaisille tai julkisia tehtäviä hoitaville yhteisöille, jos nämä tarvitsevat tietoja valvontatehtäviään varten.
Harmaan talouden eri ilmiöiden tunnistamisessa, torjunnassa ja valvonnassa on tärkeää, että asiaa lähestytään kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö Verohallinnon ja muiden viranomaisten välillä auttaa tässä. Yhteistyötä onkin tiivistetty eri viranomaisten kanssa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yhteistyömuotoja voivat olla tietojenvaihdon lisäksi erilaiset simultaani- ja läsnäolotarkastukset. Kohteen tutkinnassa voi olla mukana myös esitutkintaviranomaisia eri maista.