Palkkojen tulolajit: 400-sarja

Tuloista vähennettävät erät ja muut maksut

Tiedot voidaan antaa ilmoitustapa 1:n (Palkka yhteissumma) ja ilmoitustapa 2:n (täydentävät tulolajit) sekä lisäksi erikseen ilmoitettavia tulolajien (1 ja 2) kanssa samalla ilmoituksella.

400-sarjan tulolajit
Koodiarvo Tulolajin nimi Selite

401

Autoedusta peritty korvaus

Luontoisedun omavastuuosuus, jonka työntekijä maksaa autoedun verotusarvosta.

Autoedun omavastuuosuus alentaa sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevan työansion ja verotettavan edun määrää tai poistaa sen kokonaan. Jos autoedun omavastuuosuus on autoedun verotusarvoa alempi, autoedun arvon ja autoedusta perityn korvauksen erotus on työntekijän veronalaista palkkaa. Jos omavastuuosuus vastaa autoedun verotusarvoa, verotettavaa etua ei synny. Tällöinkin peritty korvaus on ilmoitettava. Tällöin on lisäksi ilmoitettava edun määrä Autoetu-tulolajilla.

Autoedun arvo ilmoitetaan täysimääräisenä Autoetu-tulolajilla ja Autoedusta peritty korvaus-tulolajilla työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.

Autoetu on ilmoitettava siinäkin tapauksessa, että suorituksen maksaja on perinyt tulonsaajalta luontoisedusta luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen, eikä palkkaan lisättävää määrää ole jäänyt lainkaan.

Työnantaja voi periä autoedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta.

402

Ennakonpidätys

Ennakkoperintä, jossa suorituksen maksaja vähentää verovelvolliselle maksettavasta rahamäärästä ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun veron.

Ennakonpidätys voidaan ilmoittaa ilmoituksella yhteissummana, vaikka tulolajeja olisi ilmoitettu useita.

403

Luottamushenkilömaksu

Maksu, joka voidaan periä puolueille tilitettäväksi kunnallisten luottamustoimihenkilöiden kokouspalkkioista.

Luottamushenkilömaksua voivat ilmoittaa vain kunta ja kuntayhtymä. Kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa luottamushenkilömaksun, joka on peritty kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetuista palkkiosta. Luottamushenkilölle maksettu palkkio ilmoitetaan Kokouspalkkio-, Luottamustoimipalkkio- tai Palkka yhteissumma-tulolajeilla maksun perusteesta riippuen.

Jos luottamushenkilönä toimiva tulonsaaja on maksanut itse luottamushenkilömaksun suoraan puolueelle, maksua ei ilmoiteta tulorekisteriin. Puolue ilmoittaa maksun Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella.

Maksua ei ilmoiteta, jos se on peritty muusta kuin kunnallisesta luottamustoimesta, esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen jäsenyydestä.

404

Lähdevero

Lopullinen rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta perittävä vero, jonka tulon maksaja on velvollinen perimään tulosta sen maksamisen yhteydessä.

Erittelylajilla ilmoitetaan vain peritty ja Suomeen tilitetty lähdevero.

Lähdevero voidaan ilmoittaa ilmoituksella yhteissummana, vaikka tulolajeja olisi ilmoitettu useita.

Lähdevero ei sisällä työntekijän sairausvakuutusmaksua, vaan se peritään tarvittaessa erikseen. Tällöin työntekijän sairausvakuutusmaksu ilmoitetaan erillisellä Työntekijän sairausvakuutusmaksu- tulolajilla.

Jos rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta rojaltista ei peritä lähdeveroa, maksajan on ilmoitettava lähdeveron määränä 0 euroa. Kohtaa ei saa jättää tällöin tyhjäksi.

405

Lähdeverovähennys

Rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärästä ennen lähdeveron perimistä tehtävä vähennys.

Lähdeveroa perittäessä vähennetään 510 euroa kuukaudessa sellaisen tulon yhteismäärästä, josta perittävä lähdevero on 35 %. Alle kuukauden ajalta kertyneen tulon yhteismäärästä vähennetään 17 euroa päivässä. Vähennys ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin tulon määrä. Vähennyksen saaminen edellyttää, että verovelvollinen esittää suorituksen maksajalle lähdeverokortin, jossa on maininta vähennyksestä.

406

Maksettava palkka

Rahapalkka, joka maksetaan ennakonpidätyksen, työntekijän sosiaalivakuutusmaksujen ja muiden vähennettävien erien vähentämisen jälkeen työntekijälle.

Muihin vähennettäviin eriin voivat kuulua esimerkiksi luontoiseduista työntekijältä perittävät maksut, työnantajan pidättämät työttömyyskassan ja ammattiliiton jäsenmaksut sekä ulosottomaksut.

Työnantajalle kuuluvia kulueriä, kuten esim. työmatkoilta maksettavia hotellimaksuja, matkalippukuluja tai mahdollisia työterveydenhuollon maksuja ei ilmoiteta Maksettava palkka-tulolajilla.

407

Muista luontoiseduista peritty korvaus

Osuus luontoisedun arvosta, jonka työntekijä maksaa itse.

Kohdassa ilmoitetaan summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta.

Luontoisedun arvo ilmoitetaan täysimääräisenä omalla tulolajillaan ja Muista luontoiseduista peritty korvaus-tulolajilla työntekijältä perityn omavastuuosuuden määrä.

Vaikka työnantaja olisi perinyt tai työntekijä muutoin olisi maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan korvauksen, luontoisetu ja peritty korvaus ilmoitetaan täysimääräisinä tulorekisteriin erikseen. Luontoisedusta peritty korvaus alentaa sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevan työnansion ja verotettavan tulon määrää.

Esimerkki: Työntekijä on saanut ladata omaa sähköautoaan työpäivänsä aikana työnantajan parkkihallissa työnantajan kustannuksella. Edusta muodostuu 30 euron kuukausittainen etu työntekijälle. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta edusta sen verotusarvoa vastaavan määrän, 30 euroa. Maksaja ilmoittaa tulorekisteriin:

  • 317 Muu luontoisetu 30.00
    • Edun tyyppi: Muu etu
  • 407 Muista luontoiseduista peritty korvaus 30.00

Jos ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa, perittyä korvausta ei ilmoiteta Muusta luontoisedusta peritty korvaus-erittelylajilla. Tällöin käytetään vain tietoa Ravintoedusta peritty korvaus vastaa verotusarvoa – ”Kyllä (true)”.

Työnantaja voi periä korvauksen luontoiseduista työntekijän nettopalkasta.

Jos Muu luontoisetu -tulolajilla ilmoitettu luontoisetu ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen ja suorituksen maksaja on ilmoittanut tämän käyttämällä Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoryhmää, vastaava Vakuuttamistiedon tyyppi- tieto on lisättävä myös Muista luontoiseduista peritty korvaus -tulolajiin siltä osin, kun peritty korvaus kohdistuu siihen osaan etua, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Vaikka tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, tulee maksajan vahvistaa ilmoituksella tiedot edellä kuvatulla tavalla.

Esimerkki: Henkilöllä on asuntoetu 750 euroa, josta maksaja on perinyt korvausta 150 euroa. Lisäksi työnantaja antaa 180 eurolla etua, joka ei ole työeläke- työttömyys- eikä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen. Sitä vastoin tulo on sairausvakuutusmaksun perusteena. Maksaja on perinyttästä edusta korvausta 30 euroa.

Maksaja ilmoittaa tiedot seuraavasti:

  • 317: 750.00 (etu voidaan ilmoittaa myös tulolajilla 301)
  • 317: 180.00
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Ei
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Ei
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Ei
  • 407: 150.00
  • 407: 30.00
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Työeläkevakuutusmaksun alainen: Ei
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Työttömyysvakuutusmaksun alainen: Ei
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Työtapaturma- ja ammattitautivakuutusmaksun alainen: Ei

Ks. asiakasohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: luontoisedut ja kustannusten korvaukset sekä ohje Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: vakuuttamiseen liittyvät tiedot.

408

Nettopalkasta vähennettävä muu erä

Erät, jotka palkan maksaja vähentää nettopalkasta ennen kuin maksaa suorituksen tulonsaajalle.

Nettopalkasta voidaan vähentää suorituksia lain tai sopimuksen perusteella. Lain perusteella tehtäviä vähennyksiä ovat esimeriksi ulosmittaukset. Työnantaja voi kuitata omia saataviaan työntekijän palkasta. Työntekijän nettopalkasta voidaan vähentää maksuja, joiden perimisestä on työnantajan ja työntekijän kesken sovittu. Nettopalkasta vähennettäviä eriä ovat esim. työttömyyskassan ja ammattiyhdistysten jäsenmaksut sekä pysäköintihallimaksut.

Jos ulosmittaus on jo ilmoitettu erikseen, ei sitä ilmoiteta enää tällä erittelylajilla yhteissummassa.

409

Nettopalkka

Palkka, josta on toimitettu ennakonpidätys ja maksettu työntekijän sosiaalivakuutusmaksut.

Nettopalkka on eri asia kuin työntekijälle maksettava palkka.

410

Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen maksu

Työnantajan osuus kollektiivisen lisäeläkkeen kattamiseksi maksettavasta lisäeläkevakuutuksen maksusta.

Maksu ilmoitetaan vain, jos työntekijä maksaa itse osan maksuista. Jos työnantaja maksaa kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kokonaan, tietoja ei ilmoiteta laisinkaan palkkatietoilmoituksella.

Kohdassa ilmoitetaan vain 6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut. Jos työntekijä on ollut vakuutettuna ennen 6.5.2004, häneltä perityt maksut ilmoitetaan vain Työntekijän työeläkevakuutusmaksu-kohdassa.

Maksut ilmoitetaan tässä kohdassa myös silloin, kun uusi työntekijä on tullut 6.5.2004 jälkeen mukaan työnantajan ennen tuota päivää ottamaan kollektiiviseen vakuutusjärjestelmään.

411

Työnantajan maksaman kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen työntekijältä peritty osuus

Työntekijän osuus kollektiivisen lisäeläkkeen kattamiseksi maksettavasta lisäeläkevakuutuksen maksusta.

Maksu ilmoitetaan vain, jos työntekijä maksaa itse osan maksuista. Jos työnantaja maksaa kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kokonaan, tietoja ei ilmoiteta lainkaan palkkatietoilmoituksella.

Kohdassa ilmoitetaan vain 6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut. Jos työntekijä on ollut vakuutettuna ennen 6.5.2004, häneltä perityt maksut ilmoitetaan vain Työntekijän työeläkevakuutusmaksut-kohdassa.

Maksut ilmoitetaan kohdassa myös silloin, kun uusi työntekijä on tullut 6.5.2004 jälkeen mukaan työnantajan ennen tuota päivää ottamaan kollektiiviseen vakuutusjärjestelmään.

412

Työntekijän sairausvakuutusmaksu

Sairausvakuutusmaksun osa, jolla työntekijä osallistuu työtulovakuutuksen rahoittamiseen.

Yleisesti verovelvollisella tulonsaajalla sairausvakuutusmaksu sisältyy aina ennakonpidätykseen, eikä yleisesti verovelvollisten osalta tule ilmoittaa erikseen työntekijän sairausvakuutusmaksua.

Rajoitetusti verovelvollisen sairausvakuutusmaksu on perittävä erikseen lähdeveron lisäksi, ellei rajoitetusti verovelvollinen ole hakeutunut verotusmenettelystä annetun lain mukaiseen verotukseen, jolloin sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätykseen tai ennakkoveroon.

Työntekijän sairausvakuutusmaksuun sisältyvät sairausvakuutuksen päivärahamaksu ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu. Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

413

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu

Bruttopalkan perusteella määräytyvä työeläkevakuutusmaksu, jolla työntekijä osallistuu työeläkevakuutuksen rahoittamiseen.

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu vähennetään työntekijän nettopalkasta

414

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu

Bruttopalkan perusteella määräytyvä työttömyysvakuutusmaksu, jolla työntekijä osallistuu työttömyysvakuutuksen rahoittamiseen.

Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu vähennetään työntekijän nettopalkasta.

415

Työsuhdematkalipusta peritty korvaus

Luontoisedun omavastuuosuus, jonka työntekijä maksaa työsuhdematkalipun euromääräisestä arvosta.

Osa työsuhdematkalipun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Veronalainen osuus työsuhdematkalipusta on luontoisetua. Työnantajan työntekijälle antama enintään 3 400 euron arvoinen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten on verovapaata tuloa. Työsuhdematkalipusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua ei ole.

Jos palkansaaja ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain palkkana.

Työnantaja voi periä työsuhdematkalipun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta.

Työnantajan on vähennettävä työsuhdematkalipun palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 1 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 400 euroa (5 000 −3 400 −1 200). Työntekijä saa verovapaata etua 3 400 euroa.

  • 341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus: 3400.00
  • 342 Työsuhdematkalipun palkaksi katsottu osuus: 400.00
  • 415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus: 1200.00

Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus työsuhdematkalipun verovapaasta osuudesta. Työsuhdematkalipun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 500 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 500 euroa.

  • 341 Työsuhdematkalipun verovapaa osuus: 500.00
  • 415 Työsuhdematkalipusta peritty korvaus: 500.00

Työsuhdematkalipussa veronalaisen ja verovapaan edun määriä arvioidaan vuositasolla, toisin kuin muissa luontoiseduissa, joissa arvostus tapahtuu kuukausitasolla. Jos työsuhdematkalippu annetaan kerran vuodessa, esimerkiksi vuoden alussa ja korvausta peritään säännöllisesti koko vuosi, käytännössä vuoden alussa olisi tilanne, että henkilölle muodostuisi veronalainen etu, koska maksaja ei ole vielä ehtinyt periä kuin ensimmäisen kuukauden korvauksen edusta. Jotta maksajan ei tarvitsisi korjata annettuja ilmoituksia edellä kuvatussa tilanteessa, maksaja voi jo etukäteen ennakoida tilanteen ja jakaa verovapaan osuuden koko vuodelle ja ilmoittaa sen kuukausittain tulorekisteriin samassa yhteydessä perimänsä korvauksen kanssa.

Esimerkki: Työnantaja antaa 4 200 euron arvoisen työsuhdematkalipun vuoden alussa. Työnantaja perii lipusta 100 €/kk, yht. 1 200 euroa vuodessa. Käytännössä vuoden lopussa ei jäisi yhtään palkaksi katsottavaa osuutta, mutta vuoden alussa olisi, koska korvausta ei ole ehditty periä työntekijältä.

Jotta maksajan ei tarvitsisi korjata annettuja ilmoituksia perityn määrän kasvaessa, maksaja voi jo etukäteen ennakoida tilanteen ja jakaa verovapaan osuuden koko vuodelle ja ilmoittaa sen kuukausittain tulorekisteriin samassa yhteydessä perimänsä korvauksen kanssa seuraavasti:

  • 341 (verovapaa osuus): 250.00
  • 415 (peritty korvaus): 100.00

416

Ulkomaille maksettu vero

Vero, esimerkiksi ennakonpidätys, jonka työnantaja on pidättänyt työntekijän palkasta ja maksanut työskentelyvaltioon. Ennakonpidätyksen tulee vastata mahdollisimman tarkoin lopullista veroa.

Yleisimmin kyseessä on tilanne, jossa suomalaisella työnantajalla on ulkomailla kiinteä toimipaikka ja siellä työnantajavelvoitteet. Tiedolla on merkitystä, koska Suomella on asuinvaltiona velvollisuus poistaa kaksinkertainen verotus.

Erittelylajilla ei ilmoiteta työntekijän mahdollisesti itse ulkomaille maksamaa veroa, vaan sen työntekijä ilmoittaa itse verotuksessaan.

417

Ulosmittaus

Perittäväksi tulleen velan maksamiseksi tehtävä pidätys. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotulosta.

Ulosmitattaessa velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten tulee kuitenkin jättää suojaosuus.

418

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu

Lakisääteistä eläketurvaa täydentävän tietylle henkilölle kohdistetun eläkevakuutuksen maksu. Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu voi olla jatkuva tai kertamaksullinen.

Kohtaan merkitään työntekijälle otetun vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Samoin ilmoitetaan myös sellaisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut, joka on otettu avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle tai sellaisen osakeyhtiön osakkaalle, joka ei ole työeläkevakuutettu.

Jos työnantajan ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ylittävät 8 500 euroa, ne ovat veronalaista tuloa, joista maksetaan myös työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Jos maksut ylittävät 8 500 euroa vuodessa, suorituksen maksaja ilmoittaa ylimenevät maksut muuna luontoisetuina.

Esimerkki: Työnantaja maksaa työntekijälle ottamansa vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja vuodessa 12000 euroa. Työnantaja ilmoittaa tiedot seuraavasti:

  • Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksu 8 500 euroa.
  • Muu verotettava luontoisetu 3 500 euroa.

Kohtaan merkitään vain vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut. Jos työnantaja on maksanut työntekijän puolesta työntekijän pakollisia eläkevakuutusmaksuja, työttömyysvakuutusmaksuja ja työntekijän itsensä ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja, nämä ilmoitetaan Muu luontoisetu-tulolajilla.

419

Vähennys ennen ennakonpidätystä

Työntekijän itsensä maksama työn tekemisestä aiheutunut välitön kustannus, jonka työnantaja vähentää bruttopalkasta ennen ennakonpidätyksen osuuden määrittämistä. Tällaisia kustannuksia ovat muun muassa palkansaajan maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Samoin tällaisia kustannuksia ovat myös menot työmatkoista, jos työnantaja ei maksa niistä verovapaita korvauksia palkan lisäksi.

Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa.

Kohtaan merkitään vähennys, joka on tehty ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Vähennysten osuuden tulee sisältyä myös tulolajilla ilmoitettuun palkkaan.

Esimerkki: Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 4 500 euron kustannukset. Työntekijälle maksettu koko vuoden palkka on 20 000 euroa, josta sahatyön osuus on 14000 euroa. Työntekijä on vaatinut ennakkoperinnässä vähennystä käyttökustannuksista 40 %:n mukaisesti sahatyöstä maksetun palkan määrästä eli 5600 euroa. Ennakonpidätys on toimitettu ennakkoperintälain (1118/1996) 15 § mukaisesti 14 400 eurosta (20000 - 5600).
Palkan tulolajilla ilmoitetaan 20 000 euroa ja Vähennys ennen ennakonpidätystä -erittelylajilla ilmoitetaan 5 600 euroa. Työntekijän tulee vaatia esitäytetyllä veroilmoituksellaan moottorisahavähennystä ja selvittää sahatyöstä maksetun palkan määrä. Lopullisessa verotuksessa vähennys lasketaan sahatyöstä maksetun palkan (14000 euroa) osuudesta.

Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, katso ilmoittaminen kohdasta: Veronalaiset kustannusten korvaukset.

Esimerkki: Pelimannille luvataan soittokeikasta 200 euroa. Matkustaminen ja matkustamisen kustannukset eivät vaikuta maksettavaan bruttomäärään. Matkakustannuksia ei siis korvata.

Työnantaja voi laskea määrän, josta toimittaa ennakonpidätyksen siten, että vähentää työntekijän antaman selvityksen perusteella saman määrän, jonka voisi korvata verovapaasti. Esimerkiksi matkustamiskustannuksia51 km x 43 snt/km eli 21,93 snt ja osapäivärahan 19 euroa vastaavat määrät, jolloin pidätyksenalaiseksi määräksi jää159,07 euroa. Samasta määrästä maksetaan myös työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Palkan tulolajilla ilmoitetaan 200 euroa, Vähennys ennen ennakonpidätystä -erittelylajilla ilmoitetaan40,93 euroa.Verovapaiden matkakustannusten korvausten tulolajeilla ei tehdä merkintöjä.

Työntekijän on vaadittava vähennyksiä veroilmoituksessaan ja vähennys on yleensä alempi kuin ennakonpidätyksen yhteydessä.

Maksaja voi tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa vähentää urheilijan palkkiosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista sellaisia kustannuksia, jotka urheilija on itse maksanut ja jotka ovat välittömästi aiheutuneet urheilusta. Tällainen maksajan tekemä vähennys ilmoitetaan tulolajilla Vähennys ennen ennakonpidätystä. Vähennyksen osuuden pitää sisältyä myös Työkorvaus-tulolajilla ilmoitettuun palkkioon. Vähennyksen määränä voidaan ilmoittaa enintään suorituksen määrän suuruinen summa, vaikka urheilijalle aiheutuneet kulut olisivatkin suuremmat kuin palkkio.

Jos maksaja tekee vähennyksen sellaisesta tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan on annettava Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajille Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Vähennys ennen ennakonpidätystä -tulolajin oletuksena on, ettei se ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Maksajan pitää siitä huolimatta antaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei), jos vähennys tehdään tulosta, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki: Ulkopuoliselle luennoitsijalle maksetaan 1 000 euron luentopalkkio. Luentopalkkio ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Matkakuluja hänelle on muodostunut 150 euroa. Maksaja ei maksa kuluja erikseen, vaan vähentää kulujen määrän ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Henkilön ennakonpidätysprosentti on 30. Maksaja toimittaa ennakonpidätyksen 850 eurosta ja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

  • 214 Luentopalkkio: 1000.00
  • 402 Ennakonpidätys: 255.00
  • 419 Vähennys ennen ennakonpidätystä: 150.00
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksujen alainen – Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Jos samalla maksukerralla maksetaan sosiaalivakuutusmaksun alaista palkkaa ja sellaista EPL 13 §:n mukaista palkkaa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen perusteena, ja jompaankumpaan tuloon kohdistuu kuluja, jotka vähennetään ennen ennakonpidätyksen toimittamista, maksajan on annettava Vakuuttamistiedon tyyppi -tieto. Sen avulla vähennys kohdistuu oikeaan tulolajiin.

Jos maksaja vähentää samalla maksukerralla kuluja sosiaalivakuutusmaksujen alaisista tuloista ja sellaisista tuloista, joista ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja, maksajan on ilmoitettava vähennykset erikseen. Vakuuttamistiedon tyyppi (Sosiaalivakuutusmaksujen alainen: Ei) pitää liittää siihen vähennykseen, joka tehdään tulosta, josta ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.

Esimerkki: Henkilölle maksetaan 2 900 euroa kuukausipalkkaa ja lisäksi 300 euroa odotusajan korvausta. Odotusajan korvaus ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen. Henkilön ennakonpidätysprosentti on 20. Henkilöllä on 45 euroa kuluja, jotka kohdistuvat odotusajan korvaukseen, sekä 100 euroa kuluja, jotka kohdistuvat aikapalkkaan. Työnantaja vähentää molemmat osuudet henkilön tuloista ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Maksaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

  • 201 Aikapalkka: 2900.00
  • 217 Odotusajan korvaus: 300.00
  • 402 Ennakonpidätys: 611.00
  • 419 Vähennys ennen ennakonpidätystä: 100.00
  • 419 Vähennys ennen ennakonpidätystä: 45.00
    • Vakuuttamistiedon tyyppi: Sosiaalivakuutusmaksujen alainen – Vakuutusmaksun perusteena: Ei

Jos vähennys ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehdään sellaisesta tulosta, joka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, maksajan ei tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa, ellei se maksa samalla jotain muuta tuloa, joka ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Esimerkki: Henkilölle maksetaan 3 500 euroa kuukausipalkkaa. Hänen ennakonpidätysprosenttinsa on 25. Hän käyttää työssään omia työkalujaan, joista työnantaja ei maksa hänelle erikseen korvausta. Maksaja vähentää omien työkalujen käytöstä 30 euroa ennen ennakonpidätystä ja toimittaa ennakonpidätyksen 3 470 eurosta. Koska maksettu kuukausipalkka on kaikkien sosiaalivakuutusmaksujen alainen, ei maksajan tarvitse ilmoittaa Vakuuttamistiedon tyyppi -tietoa.

Maksaja ilmoittaa tiedot tulorekisteriin seuraavasti:

  • 201 Aikapalkka: 3500.00
  • 402 Ennakonpidätys: 867.50
  • 419 Vähennys ennen ennakonpidätystä: 30.00

420

Polkupyöräedusta peritty korvaus

Luontoisedun omavastuuosuus, jonka työntekijä maksaa polkupyöräedun euromääräisestä arvosta.

Osa polkupyöräedun arvosta on verovapaata ja osa veronalaista. Polkupyöräedusta 1 200 euroa on verovapaata, ja ylittävä osa on veronalaista luontoisetua. Polkupyöräedusta on aina annettava ilmoitus, myös silloin kun verotettavaa etua ei ole. Edusta peritty korvaus alentaa verotettavan edun määrää.

Työnantaja voi periä polkupyöräedun omavastuuosuuden työntekijän nettopalkasta.

Polkupyöräedun ilmoittaminen poikkeaa muista luontoiseduista samalla tavalla kuin työsuhdematkalipun ilmoittaminen, koska työnantajan on vähennettävä polkupyöräedun palkaksi katsottavasta osuudesta työntekijältä perimänsä korvaus. Palkaksi katsottavana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 800 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 200 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 1 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 400 euroa (1 800 − 1 200 − 200).

  • 363 Polkupyöräedun verovapaa osuus: 1200.00
  • 364 Polkupyöräedun palkaksi katsottu osuus: 400.00
  • 420 Polkupyöräedusta peritty korvaus: 200.00

Jos palkaksi katsottavaa etua ei muodostu, työnantajan on vähennettävä työntekijältä perimänsä korvaus polkupyöräedun verovapaasta osuudesta. Polkupyöräedun verovapaana osuutena ilmoitetaan jäljelle jäävä määrä.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen polkupyöräedun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 400 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 600 euroa.

  • 363 Polkupyöräedun verovapaa osuus: 600.00
  • 420 Polkupyöräedusta peritty korvaus: 400.00