Boazovearuhus

Boazodoaluin bargojuvvo Suomas bálgosa jođiheami vuložin . Maiddái boazodoalu vearuhus vuođđuduvvá guđege bálgosa dieđuide. Boahtovearuhusa várás rehkenastojuvvo guđege bálgosa mielde gaskamearálaččat vuoitu lohkubohcco ektui. Árvvulassivearuhusas bálggus ja dan buot osolaččat dahjege badjeolbmát ráhkadit bálgosjoavkku, mii lea okta vearrogeatnegas.

Boazodoaluin bargama mearrida boazobargoláhka. Lassidieđut bálgosiin ja boazodoalus lea Bálgosiid ovttastusa siidduin (www.paliskunnat.fi).

Boazodoallojahki ja vearrojahki

Boazodoallojahki álgá geassemánu álggus ja nohká čuovvovaš jagi miessemánu loahpas. Boazodoallojahki lea seammás bálgosa ruhtadoallojahki. Boazodoalu vearuhusas vearrojahki lea ovtto dat boazodoallojahki, mii lea nohkan kaleandarjagi áigge. Ovdamearkan 2018 boazovearuhus vuođđuduvvá nappo boazodoallojagi 1.6.2017–31.5.2018 dieđuide.

Boazodoalu buhtes vuoitu

Baozodoalus ožžojuvvon boahtu lea dat buhtes vuoitu, mii árvvoštallojuvvo boazodoalu boazodoallojagi leat gaskamearálaččat buvttadan jagi boarrásut bohcco ektui (boahtovearroláhka 44 §). Stáhtaráđđi addá láhkaásahusa das, man sturrosaš buvttadusvuođđu boazodoalus ožžojuvvon sisaboađuid vearuhusas čuvvojuvvo iešguđege bálgosis. Ásahus addojuvvo jahkásaččat maŋimustá 10.12. Ásahus vuođđuduvvá bálgosiid ovttastusa ja Vearrohálddahusa ovttas gárvvistan evttohussii buvttadusvuođuin.

Buvttadusvuođuid rehkenastin

Buvttadusvuođuid rehkenastin vuođđuduvvá dieđuide, maid Bálgosiid ovttastus čoaggá bálgosiin Vearrohálddahusa stivren vuogi mielde. Dieđut ožžojuvvojit eanáš oasis bálgosiid rehketdoalus ja dain dieđuin, maid bálgosa badjeolbmát girjejit bajás árvvulassivearuhusa várás. Buvttadusvuođuid rehkenastimis ja goluin geavahuvvojit árvvulassivearuhis submit.

Buvttadusvuođuid rehkenastimis váldojit fuopmášupmai earet eará dát sisaboađut:

  • oastofitnodagaide vuvdojuvvon bohccuin ožžojuvvon sisaboađut
  • bohccobierggu njuolggavuovdimis ožžojuvvon sisaboađut
  • boazoeáiggádiid iežaset geavahan bohccobierggu, čorvviid, duollji ja eará bohccoosiid árvu
  • johtolatvahágiin ožžojuvvon buhtadusat
  • spiriid goddin bohccuin ožžojuvvon buhtadusat
  • eallivuđot doarjagat, mat leat máksojuvvon bohccuin bálgosa osolaččaide
  • eará doarjagat, mat leat ožžojuvvon boazodoaluin bargama várás
  • eará bálgosa rehketdoalus gieđahallojuvvon sisaboađut.

Gollun buhtes vuoittu rehkenastimis váldojit vuhtii boazodoalu golut, mat leat mielde bálgosa rehketdoalus. Lassin váldojit vuhtii dakkár badjeolbmáid persovnnalaš boazodoalu golut, mat eai leat mielde bálgosa rehketdoalus.
Dákkáraš badjeolbmáid golut leat:

  • bohccuid šilljoboazo- ja biebmangolut
  • bohccuid mearkun- ja vuovdingolut. Jos mearkun ja vuovdin ollašuhttojuvvo ovttas eaktodáhtolaš bargun, goluin galget leat guđege bargi guoski bargobeaivegirjjit.
  • mohtorgielkkáid ja njealjejuvllagiid sihke eará boazodoalus geavahuvvon mášeniid geavahangolut ja skáhppongoluid eretsihkkumat
  • boazodollui gullevaš smávvaskáhppomat, ovdamearkan bargoráđit ja reaiddut
  • šibitdoaktára golut
  • boazodollui laktáseaddji ráhkadusaid huksengoluid geahpádusat
  • biilagolut dakkár boazodollui laktáseaddji bargomátkiin, maid bálggus ii buhtte
  • golut, mat šaddet bálgosiid čoahkkimiidda oassálastimis.

Buvttadusvuođuid rehkenastimis eai váldojuvvo vuhtii jahkemávssut, maid bálggus bearrá iežas osolaččain. Dat eai rehkenastojuvvo bálgosa boahtun, daningo dat váldojuvvošedje nuppedáfus vuhtii badjealbmáid iezas gollun.

Bálgosa gaskamearálaš boazodoalu buhtes vuoitu lohkubohco ektui ožžojuvvo nu, ahte sisaboađuid ja goluid erohus dahjege buhtes sisaboađu olles mearri juhkkojuvvo bálgosa lohkubohccuid lohkomeriin.

Stáđásmuvvan geavadat lea, ahte bálgosiid ovttastusa ja Vearrohálddahusa evttohus buvttadusvuođuin vuođđuduvvá sihke nohkan boazodoallojagi ja guovttte das ovddit jagi gaskamearálaš sisabohtui, geavatlaččat dáid golmma jagi gaskaárvui.

Geavahemiin máŋgga jagi gaskaárvvu garvit dainna dan, ahte vearuhusvuođut eai molsašuvašivčče garrasit jahkásaččat dahje iešguđege badjeolbmáid gaskkas. Dilit bálgossa boazodollui sáhttet molsašuddat jahkásaččat, eaige buot bálgosa badjeolbmát njuova ja vuovdde bohccuid jeavda. Maiddái boazodollui čuohcci vahágat eai álo ovttaskas jage čuoza jeavda buot badjeolbmáid bohccuide. Go vearuhus vuođđuduvvá guhkit áiggi gaskamearálaš sisabohtui, maiddái ovttaveardásašvuohta badjeolbmáid gaskkas ollašuvvá guhkesáigge áigegaskkas buorebut.

Golmma jagi gaskaárvu gerdojuvvo velá loguin 0,8. Gerddona ulbmilin lea dahkat govttolažžan buvttadusvuođu nu ahte eanášoassi badjeolbmáin lea sáhttán oažžut dan mieldásaš boazosisaboađu.

Loahpas velá buvttadusvuođu rehkenastimis váldo vuhtii 5 %:a fitnodatolbmogeahpádus. Lohkubohcco ektui árvvostállojuvvon sisaboađu vuollerádján lea stáđásmuvvan 1,90 euro (ovdal fitnodatolbmogeahpádusa 2,00 euro). Dát sisaboahtu heivehuvvo maidddái dain bálgosiin, main rehkenaston sisaboahtu golmma jagi gaskaárvun lea vuollerájá uhcit dahje negatiivvalaš.

Bajit buvttaduslogut leat leamaš muhtun bálgosiin diimmá jagiid badjel 100 euro lohkubohcco ektui. Buvddadusvuođu stuorra erohusat bálgosiid gaskkas šaddet earet eará bálgosiid mielde molsašuddi boažodoallovugiin sihke luonddudiliin, erenoamážit spiriid lohkomeari molsašuddamis.

Mo badjeolbmáid boazosoalu vearuvuloš sisaboahtu rehkenastojuvvo?

Vearrohálddahus rehkenastá guđege badjeolbmá vearuvuloš sisaboađu nu, ahte bálgosa ovtta lohkubohcco buvttadusárvu gerdojuvvo badjeolbmá lohkubohccuid lohkomeriin. Vearrohálddahus oažžu dieđuid badjeolbmáin ja sin oamastan bohccuid lohkomearis bálgosa gárvvistan boažologahallamis. Bálgosiid ovttastus galgá doaimmahit bálgosiid gárvvistan boazologahallamiid Vearrohálddahussii elektrovnnalaččat.

Boazologahallamis Vearrohálddahus oažžu maidddái dieđu das, mii lea badjeolbmá bálgosiid bargan barggu árvu. Dán dieđu vuođul Vearrohálddahus juohká boazodoalu vearuvuloš sisaboađu badjeolbmá dienassiaboahtun ja oaiveopmodatsisaboahtun.

Boazodoalus ožžojuvvon sisaboahtu lea vearuvuloš oaiveopmodasisaboahtu, earet boazodoalu buorrin bargon barggu árvu, mii lea dienasisaboahtu. Jos badjeolbmmái ii leat ollege bargan bálgosii boazobarggu, lea oppa boazodoalu sisaboahtu oaiveopmodasisaboahtu.

Badjeolmmái oažžu čielggadusa vearrojagi boazosisaboađuin

Vearrohálddahus sádde badjeolbmái jahkásaččat čielggadusa das, maid vuođustusaid vearrojagi boazodoalu vearuhusas leat geavahuvvon vearrojagi ja man ollu dienassisaboađu ja oaiveopmodatsisaboađu badjeolmmái lea ožžon badjedoalus. Čielggadus sáddejuvvo vearrojagi maŋŋá čuovvovaš jagi njukčamánus.

Čielggadusas lea lassin dieđut badjeolbmáid bálgosiidda dahkkon bargobeivviin, bálgosa máksin vearuhis buhtadusain, bohccuid šilljobeivviin sihke boazošlájaid bohccuid lohkomearredieđut. Dát lassidieđut leat ožžojuvvon bálgosa boazologahallamis. Badjeolmmái sáhttá dárbbu mielde geavahit dáid dieđuid go eará eiseválddiiguin áššiid dkšu. Jos dieđuin leat feaillat, badjeolmmái galgá bivdit bálgosa divvut daid.

Čielggadusa fárus badjeolbmát ožžot maiddái boazodoalu árvvulassivearuhussii laktáseaddji materiála.

Badjeolbmáid persovnnalaš vearroalmmuhus

Boazodoalu vearuvuloš dienassisaboahtu ja oaiveopmodatsisaboahtu oidnojit maiddái badjeolbmáid ovdadevdojuvvon vearroalmmuhusas.

Boazodoalu buhtes sisaboađu rehkenastimis eai goitotge leat mielde boazodoalu várás du váldin vealggi reanttut eaige boazodoaluin bargamii laktáseaddji MYEL (dahjege eanadoallofitnodatolbmuid ealáhuslága) mieldásaš ealáhus- ja dáhpedorbmeoadjomávssut, maid leat máksán vearrojagi áigge. Almmut dáid dieđuid Vearrohálddahussii. Vealggi reanttut geahpeduvvojit sisaboađuskáhpponvealggi reantun oaiveopmodatsisaboađuin korkona ja MYEL-oadjomávssut geahpeduvvojit dienassisaboađuin.

Jos barggat maiddái eanadoaluin ja válddát eanadoalu buktagiid (ovdamearkan suoinni) boazodollui, merke daid árvvu eanadoalu vearroalmmuhussii eará vuovdinsisaboahtun. Geavat buktagiid árvun báikkálaš vuovdinhattiid. Baozovearuhusas vástideaddji árvu váldo vuhtii gollun, go buvttadusvuođut rehkenastojuvvojit. Jos leat ožžon doarjagiid eanadoallobargguid várás, almmut daid eanadoallo sisaboahtun.

Jos válddát iežat vuovddis muoraid boazodoalu atnui ovdamearkan áidestoalpun, muorragálvvu árvu lea meahccedoalu oaiveopmodasisaboahtu. Almmut dan meahccedoalu vearroalmmuhusas. Boazovearuhusas vástideaddji árvu váldo vuhtii buvtadusvuođuin gollun.

Jos ávkkástalat bohccuid viidát, mii ii gula fásta boazodollui, dákkáraš du oažžun siasaboađut leat ealáhusdoaimma sisaboađut. Dákkáraš boađut sáhttet leat ovdamearkan bohccobierggu joatkagieđahallan dahje dat, ahte ávkkástalat bohccuid turismmas ja dan siidobálvalusain. Almmut boazodoalus váldon materiála árvvu gollun ealáhusdoaimma vearroalmmuhusas. Baozovearuhusas vástideaddji árvu váldo fuopmášupmai sisaboahtun buvttadusvuođđorehkenastimis.

Heargevuoddjimiidda oasi váldin lea áiggeádjedoaibma, mii ii gula buvttadusvuođđorehkenastimii iige boazodoalu árvvulassivearuhusa ollái. Almmut gilvvohallamiin ožžon sisaboađuid eará dienassisaboahtun. Gilvodoibmii laktáseaddji goluid sáhttá dalle geahpedit dienassiaboađuin. Daningo gažaldat lea áiggeádjedoaimmas, doaimmas vejolaččat šaddi dahpaga ii sáhte geahpedit vearuhusas.

Badjeolbmá ovdavearru ja ovdabearranregisttar

Vearrohálddahus váldá vuhtii boazodoalu vearuvuloš sisaboađu mearridettiin badjeolbmái ovdavearu. Boazodoalu sisaboađut váldojit vuhtii maŋimuš nannejuvvon vearuhusa mielde. Daningo boazovearuhusa ovdabearran ollašuvvá ovdavearrun, boazodollui gullevaš mávssuin ii dárbbaš ollašuhttit ovdabearrama ovdavearrogeassima.

Jos leat badjeolmmái muhto it leat velá Vearrohálddahusa ovdabearranregisttaris, sáhtát almmuhit iežat dohko YTJ-bálvalusas vuođđudanalmmuhusain Y3. Jos dus ii leat velá Y-dovddaldat eará fitnodatdoaimma dihtii, oaččot Y-dovddaldaga. Dán maŋŋá bálggus ii dárbbaš ollašuhttit ovdavearrogeassima, go dat máksá dutnje buhtadusaid boazodoalu buorrin bargojuvvon bargguin.

Bálgosa ja dan badjeolbmát ráhkadit boazodoalu árvvulassivearuhusas ovtta vearrogeatnegasa ealáhushárjeheaddji, bálgosjoavkku (árvvulassivearroláhka, 13 c §). Dát oaivvilda earet eará dan, ahte bálgosa siste boazodollui laktáseaddji oastimat ja vuovdimat leat árvvulassivearuheamit (bálgosis osolažžii ja nuppe belii sihke osolaččas nubbái).

Árvvulassivearuvuloš vuovdin lea dallego, go bohccobierggu dahje eará boazodollui gullevaš buktagat vuvdojuvvojit bálgosa olggobeallai juogo bálgosa bokte dahje badjeolbmá iežas njuolggavuovdimin.

Jos bohccobierggu vuovdá Suomas nuppi EU-riikii, ovdamearkan Ruŧŧii, vuovdin nuppi ealáhushárjeheaddjái lea árvvulassivearuheapmi vuovdin EU-riikkaide. Bálggus galgá addit EU-vuovdimiin árvvulassivearroalmmuhusa ja lassin maiddái oktiigeassinalmmuhusa. Jos boazodoalu oastimat dahkkojuvvojit nuppi EU-riikkas ja maiddái vuovdi lea ealáhushárjeheaddji, oastimiin galgá máksit EU-oastimiid árvvulassivearu. Vuovdin EU:a olggobeallai, ovdamearkan Norgii, lea árvvulassivearuheapmi, jos árvvulassivearuhusas gerdojuvvon doalvunvuovdima vearukeahttá eavttut ollašuvvet. Boazodoalu várás EU:a olggobealde dahkkojuvvon oastimiin galgá máksit eatnamiibuktima árvvulassivearu.

Osolačča árvvulassialmmuhusain ja bálgosa iežas eaktodáhtolaš vearuid vearroalmmuhusain leat sierra čuoggát dáid riikkaidgaskasaš vuovdimiid ja oastimiid almmuheami várás. EU-oastimiid ja eatnamiidbuktima árvvulassivearru lea geahpedandohkálaš, go skáhppon dahkkojuvvo boazodoalu várás. Lasi dieđuid olgoriikkagávpis oaččut iežat bálgosis sihke siidduin Olgoriikkagávppi árvvulassivearuhus.

Badjeolbmán sáhtát váldit unna meari bohccobierggu dahje eará buktagiid árvvulassivearuheamit iežat atnui dahje bearrašat atnui. Iežas atnu lea árvvulassivearuheapmi, jos buktagiid árvu lea eanemustá 850 euro boazodikšunjagi áigge. Jos dán rájá badjel manná, badjelmanni oassi lea árvvulassivearulaš.

Jos bálggus dahje dan osolaš oastá nuppis árvvulassivearrogeatnegasas gálvvu dahje bálvalusa boazodoalu atnui, bálgosiidjoavku oažžu geahpedit oastinhaddái gullevaš árvvulassivearu. Jos ostojuvvon gálvu dahje bálvalus atnojuvvo maiddái earái go boazodollui, bálggus oažžu geahpedit dušše boazodoalu anu vástideaddji oasi árvvulassivearus.

Jos leat bálgosa osolaš, Vearrohálddahus sádde dutnje árvvulassivearrodieđuid almmuheami várás skovi rávvagiiguin. Oaččut dan boazodoalu sisaboahtovearročielggadusa fárus. Go boazodoallojahki nohká, doaimmat bálgosii árvvulassivearrodieđuid sihke guittiid boazodoalu várás dahkan oastimiin ja vuovdimiin. Bija mielddusin maiddái dárbbašlaš vuodjinbeaivegirjjiid, jos leat geavahan báketbiilla, njealjejuvllaga dahje mohtorgielkká boazodoalu mátkkiide.

Bálggus čohkke oktii buot badjeolbmáid árvvulassidieđuid sihke bálgosa rehketdoalu árvvulassivearrodieđuid. Dáid oktiirehkenaston dieđuid vuođul bálgosjoavku galgá addit Vearrohálddahussii árvvulassivearroalmmuhusa. Vearrobadji, mas almmuhus addojuvvo, lea seamma go boazodikšunjahki.

Bálggus galgá čilget ruhtageavaheami Vearrohálddahussii bálgosjoavkku árvvulassivearru, mii báhcá máksin láhkai, go vuovdimiid árvvulassivearus geahpeduvvo oastimiid árvvulassivearru.

Fuolashathan badjeolbmán, ahte mávssát iežat ossodaga (dahjege árvvulassivearrodieđuidat mieldásaš supmi) árvvulassivearus bálgosii áiggil. Jos fas bálggus oažžu árvvulassivearu máhcahusa, Vearrohálddahus máksá dan bálgosii ja bálggus máksá máhcahusa dutnje.

Jos ealli bohccuid vuovdá bálgosa siste osolažžas nubbái, vuovdin ii váldo vuhtii buvtttadusvuođuid rehkenastimis, go bohccot eai sirdašuva eret bálgosa boazodoalus. Vuovdi ii dalle maiddái dárbbaš máksit gávppis luohpadanvuoittu vearu.

Jos seamma bálgosjoavkku osolaččat vuvdet ealli bohccuid nuppidasaset, maiddái vuovdimis ii mana árvvulassilassivearru, go dat lea árvvulassivearuhis joavkku siste dáhpáhuvvi vuovdin.

Jos goittotge vuovddat ealli bohccuid bálgosa olggobeallai, vuovdin lea dábálaš árvvulassivearuvuloš vuovdin (vearrovuođđu 24 %) ja mielde buvttadusvuođđorehkenastimis.

Jos árbet bohccuid dahje oažžot daid skeaŋkan, dain galgá máksit árbe- dahje skeaŋkavearu almmolaš árvvu vuođul. Árvu mearrašuvvá dan beaivvi mielde, goas bohccot sirdašuvvet du oamastussii. Jos oaččut oppa boazoealu beazomearkkaiguin, gažaldagas lea fitnodatollisvuohta, masa sáhttá heivehit árbe- ja skeaŋkavearuhusa buolvvadatmolsungeahppudeami.